Siinä se roikkuu vessan seinällä, tuo jokapäiväinen, arkinen esine: käsipyyhe. Joissakin huusholleissa joka perheenjäsenelle omansa, joissakin erikseen kotiväelle ja vieraille, toisissa talouksissa yksi pyyhe kaikille käyttäjille.
Mutta hetkinen! Voiko koko perheellä ja mahdollisesti vielä vieraillakin tosiaan olla yksi yhteinen käsipyyhe? Ainakin mikrobikammoisesta se voi tuntua epäilyttävältä ajatukselta.
Yhteinen käsipyyhe ei kuitenkaan ole niin epähygieninen asia kuin äkkiseltään voi vaikuttaa. Kädethän kuivataan pyyhkeeseen nimenomaan pesun jälkeen, eli puhtaina. Näin ainakin teoriassa, jos pesu on suoritettu kunnolla.
Lue myös: Moni säilyttää hammasharjaa karmealla tavalla väärin – eikä tule ajatelleeksi seurauksia
Mikrobikammo on isompi ongelma
Saippuapesu irrottaa kuitenkin käsistä tehokkaasti paitsi likaa, myös ihon normaaliflooraa eli mikrobeja, muistuttaa mikrobiologi Pauliina Lankinen Helsingin yliopiston mikrobiologian laitokselta.
Osa näistä irronneista mikrobeista päätyy käsiä kuivatessa pyyhkeeseen – puuvillaiseen tai paperiseen, joita etenkin korona-aikana suosittiin ja jotka tavallisimmin yleisissä vessoissa ovat käytössä.
Juuri mikrobien irtoamisen vuoksi yleisten vessojen vanhimpia, HEPA-filtterittömiä ilmakuivaimia voi pitää erityisen huonoina hygienian kannalta: kuivain puhaltaa saippuan irrottamat mikrobit tehokkaasti ympäri huonetta, koska käsiä ei pesun jälkeen pyyhitä pyyhkeeseen.
Näin ollen myös kodin käsipyyhkeessä tavataan mikrobeja. Se on fakta. Toinen asia kuitenkin on, onko näistä mikrobeista jotakin haittaa tai riskiä.
Lankisen mukaan ei juurikaan.
”Tavallisessa perhekäytössä yhteinen pyyhe ei muodosta suurta riskiä tartuntoihin tai muutenkaan riskiä”, hän sanoo.
Suurempi ongelma mikrobiologin näkökulmasta on päinvastoin mikrobien liiallinen pelkääminen.
”Mikrobeja on ja kuuluukin olla joka paikassa, ja meille tekee hyvää kontaktit niihin. Myös niihin huonoihinkin jossain määrin. Siitä se vastustuskyky muodostuu.”
Suurin osa mikrobeista on tärkeitä ihmiselle, hän tarkentaa.
Lue myös: Probiootit kiinnostavat nyt myös kosmetiikassa – ratkaisu atopiaan, akneen ja ruusufinniin?
Katso videolta 3 yleistä virhettä käsienpesussa:
Vieraspyyhkeellä psykologinen merkitys
Myös infektiosairauksien erikoislääkäri Veli-Jukka Anttila Mehiläisestä muistuttaa mikrobien tärkeydestä:
”Hygienia menee nykyaikana monella jopa yli ja unohtuu, että emme voi elää ilman bakteereja. Suurin osa niistä on hyödyllisiä meille, ja vain pieni osa haitallisia.”
Yhteisestä käsipyyhkeestä tuskin löytyy paljonkaan sellaisia bakteereja, joita samassa perhekunnassa asuvat eivät muutenkin jo jakaisi, lääkäri muistuttaa. Pyyhkeeseen päätyvät bakteerit ovat ihon normaalia bakteerikantaa, eikä kanta suuresti vaihtele eri ihmisten välillä.
Kun taloon saapuu vieraita, bakteereja vaihdetaan myös heidän kanssaan monia muitakin reittejä kuin mahdollisen yhteisen pyyhkeen välityksellä. Kättelemme, juttelemme ja koskemme samoja pintoja.
Erillinen vieraspyyhekään ei tästä näkökulmasta ole välttämätön, mutta Anttila ymmärtää sen symbolisen merkityksen. Erillinen vieraspyyhe voidaan nähdä kohteliaana eleenä.
”Vieraspyyhkeellä voi olla psykologinen merkitys. Se on jo sukupolvia yllä pidetty tapa ja sinänsä varmasti ihan hyvä.”
”Ei todennäköistä, että flunssa tarttuu pyyhkeestä”
Mutta entä jos käsien kuivaajalla, vieraalla tai oman perheen jäsenellä, on influenssa tai jokin lievempi hengitystievirus? Eikö hänen pyyhkeeseen siirtämiään taudinaiheuttajabakteereita tarvitse pelätä?
”Hengitystieinfektioiden tiedetään tarttuvan huonommin pinnoilta ja tehokkaammin aivastusten ja yskän aerosolin välityksellä, kun tartuttavia bakteereja pääsee nenään”, Anttila huomauttaa.
Pyyhkeeseenkin hengitysinfektiobakteereja toki voi päätyä, ja sitä koskettaneen käden kautta parhaimpaan tarttumiskanavaan, nenään.
”En pidä todennäköisenä, että flunssa tarttuisi pyyhkeen kautta. Mutta jos perheessä tiedetään olevan tautia liikkeellä, oma pyyhe sairastuneelle voi olla hyvä ajatus”, Anttila sanoo.
Erityisesti tämä pätee, jos kyseessä on tartuntatautien supertarttuja, norovirus.
Tämä rajua vatsatautia aiheuttava virus paitsi elää sitkeästi niin kuivilla kuin märillä pinnoilla jopa pari viikkoa, myös tartuttaa jo pienellä virusmäärällä.
”Useimmat hengitystiemikrobit vaativat satojen tai tuhansien bakteerien määrää tartuttaakseen, mutta norovirukselle riittää muutama virusyksilö”, Anttila kuvaa.
Norovirus ei onneksi voi lisääntyä pyyhkeessä eikä muillakaan pinnoilla, virus kun on. Lohtu voi kuitenkin olla laiha, jos noropotilas onnistuu kuivaamaan pyyhkeeseen sen muutamankin elävän viruksen.
Lue myös Kotiliesi.fi: Kun norovirus iskee, on kunnon siivous paikallaan – näillä ohjeilla voit välttää taudin tarttumisen koko perheeseen
Pyyhe riittävän usein vaihtoon
”Kuinka paljon norovirus tai muutkaan tartuntataudit tarttuvat pyyhkeiden välityksellä, siitä ei juurikaan meillä ole tietoa”, Anttila huomauttaa.
Asiaa ei ole järin helppo tutkia, sillä mahdollisia tartuntakanavia on lukemattomia muitakin. Moneen muuhun yhteiseen esineeseen, kuten kahvoihin ja erilaisille pinnoille, kosketaan usein paljon likaisemmilla käsillä kuin käsipyyhkeeseen.
Oleellista yleisen hygienian ja käyttömukavuuden kannalta on riittävän tiheä käsipyyhkeen vaihtoväli. Mitä enemmän käyttäjiä, sitä nopeammin pyyhe kastuu ja myös pysyttelee märkänä. Kostea alusta tarjoaa mikrobien kasvuun otolliset olosuhteet, ja mikrobeita kuhiseva pyyhe alkaa nopeasti haista.
Vaikka tällainen märkä mikrobipesäke ei sisältäisikään haitallisia bakteereita, miellyttävä se ei missään nimessä ole. Eikä edes täytä tehtäväänsä eli kuivaa käsiä.
”Sanoisin, että terve järki ja omat aistit on hyvä ohje pyyhkien vaihtovälille”, Lankinen sanoo.
Likainen pyyhe on hyvä kiikuttaa heti pesuun tai ainakin sijoittaa ilmavasti pyykkikoriin. Oikea pesulämpötila käsipyyhkeille on vähintään 60 astetta, Lankinen muistuttaa.
”Aika ajoin kannattaa kuumemmassakin pestä.”