Kuvittele pahin mahdollinen hiivatulehdus ja kerro se kymmenellä. Suunnilleen sellaiselta tuntuu, kun sairastaa valkojäkälää, Hanne Kettunen, 42, kertoo.
”Jalkoväliä kutittaa, kirvelee, pistelee ja polttelee.”
Polttava kipu valtaa mielen. Se tekee olon tukalaksi ja vie tilaa muilta asioilta.
”Mietin koko ajan, miten saisin kirvelyn ja kutinan pois”, Hanne kertoo puolentoista vuoden takaisista tapahtumista.
Jatkuva raapiminen ei auta. Silti Hanne melkein raapi kotiverkkarinsa rei’ille. Nukkuminen oli huonoa, kun ikävä olo herätti kesken unien.
Valkojäkälä on ihotauti, joka tulee yleensä sukuelinten alueelle. Kokenut lääkäri diagnosoi sen ilman koepalaa, oireiden perusteella. Oireet voivat johdattaa sairastuneen väärille poluille ja pitkittää hoitoon hakeutumista, Hanne kertoo omasta kokemuksestaan.
”Pimppiä ei kuulu kutittaa jatkuvasti, vaikka me naiset niin itsellemme herkästi selittelemmekin.”
Aina apteekissa
Tiukat farkut, tiiviit pikkuhousunsuojat. Sopimattomat pesuaineet ja hankaavat alushousut. Kun Hannelle alkoi tulla oireita, hän teki, kuten moni nainen tekee: syytti itseään.
”Mietin, olinko tehnyt jotain väärin – vaikkapa käyttänyt liian hajustettuja pesuaineita tai laiminlyönyt hygieniaa.”
Hanne vaihtoi pesuainemerkkiä ja alushousut toisenlaisiin, mutta kirvely vain jatkui. Seuraavaksi hän kallistui arvailuissaan hiivatulehduksen puoleen ja haki apteekista itsehoitolääkkeen. Se teki olon entistä kamalammaksi, joten Hanne palasi sinne, mistä oli lääkkeen ostanutkin.
”Kuivuuskin kutittaa, apteekin farmaseutti muistutti ja kehotti minua hölväämään öljyä ja pitämään paikat paremmin kosteina.”
Hanne lutrasi öljyn kanssa farmaseutin ohjeiden mukaan. Kuuden viikon jälkeen olo oli kuitenkin yhtä karmea kuin ennenkin, joten Hanne hakeutui lääkäriin. Klassinen hiiva, lääkäri sanoi ja kehotti potilastaan uusimaan lääkehoidon. Krooninen hiiva, Hanne ajatteli ja syyllisti tällä kertaa itseään syömisistään.
“Olin kuullut, että liiallinen sokerinsyönti voi aiheuttaa hiivaa. Mietin, söinkö minä sitä turhan paljon.”
Kihomatolääkkeitä koko perheelle
Hiivalääke ei auttanut tälläkään kertaa. Kun kutina siirtyi peräaukon seudulle, Hanne suuntasi jälleen apteekkiin. Tällä kertaa mukaan lähti kihomatolääkkeitä, joilla äiti lääkitsi koko nelilapsisen perheensä. Sekään ei auttanut.
Hanne oli katsonut peilillä jalkoväliin, mutta ei nähnyt siellä mitään huolestuttavaa.
”Iho saattoi olla paikoitellen tavallista vaaleampaa, mutta kuinka moni nainen katselee alapäätänsä niin usein, että osaa erottaa siinä pienetkin muutokset?”
Lievä valkojäkälä voi näkyä vain häpyhuulten turvotuksena ja punoituksena ja valkoisina läiskinä. Kaikille ei tule lainkaan näkyvämpiä merkkejä eli verenpurkaumia ja rakkuloita.
”Olin sairastanut aiemmin munuaistulehduksen, jota erehdyin pitämään virtsatietulehduksena. Ajattelin, että ehkä olin sairastunut uudelleen hankalampaan virtsikseen.”
Hanne kirjautui yksityisten terveyspalvelujen chattiin. Hänen oireensa olivat sellaisia, että chat-lääkäri kehotti Hannea näyttäytymään vastaanotolla.
”Sain samalle päivälle ajan ja diagnoosin. Minulla oli valkojäkälä. En ollut ikinä kuullutkaan sellaisesta sairaudesta.”
Lue myös: Kutina pikkuhousuissa ei välttämättä viesti sukupuolitaudista – ihotauti voi puhjeta myös alapäähän
Syyllisyys hävisi
Diagnoosi oli Hannelle helpotus. Syyllisyys hävisi saman tien.
”En ollut tehnyt mitään väärin enkä aiheuttanut itse oireitani.”
Valkojäkälä on autoimmuunisairaus. Syy siihen löytyy elimistön puolustusjärjestelmässä tapahtuneista muutoksista. Valkojäkälää ei voi ehkäistä, eikä se tartu.
Diagnoosi oli ajatuksena myös raskas.
”Autoimmuunisairaus oli pelottava sana. Aloin pohtia, mitä minulle tapahtuu seuraavaksi.”
Lääkäri antoi Hannelle lehtisen, josta hän voisi kerrata vastaanotolla esiin tulleita asioita. Kaikkea ei tarvitsisi painaa mieleen nyt, kun tieto diagnoosista myllersi mieltä.
”Siinä tilanteessa minun oli vaikea ymmärtää, miten vakavasta asiasta on kyse.”
Valkojäkälässä iho ohenee ja sarveistuu. Kiristyneet kudokset saattavat ahtauttaa emättimen aukkoa. Hoitamattomaan tautiin liittyy lievästi kohonnut okasolusyövän riski. Tautia ei voida parantaa.
Valkojäkälää hoidetaan erikoisvahvoilla kortisonivoidekuureilla. Voide auttoi Hannea heti. Oireet hävisivät kuin taikaiskusta, ja Hanne pystyi taas keskittymään täysipainoiseen elämään.
”Jälkeenpäin olen ymmärtänyt, kuinka paljon voimia hoitamaton valkojäkälä vei ja miten se vaikutti elämänlaatuun.”
Sairaus on aaltoileva, ja välillä oireet palaavat. Ne ovat huomattavasti lievempiä kuin alussa, ja ne lähtevät heti kortisonivoiteella pois, Hanne kertoo nykytilanteestaan.
”En pelkää, että tauti etenee. Hoidolla voidaan estää ihon arpeutumista. Syöpäriski on niin pieni, ettei se huoleta.”
Silti Hannelle tuli vastaanotolla itku. Se tuli, kun lääkäri kertoi Hannelle iäkkäämmistä, vuosikymmeniä valkojäkälää sairastaneista naisista, joilla hoitamaton tauti oli kuronut kudoksia yhteen.
”Koin ja koen edelleen valtavaa surua näiden naisten puolesta.”
Valkojäkälää on kaikilla sukupuolilla, mutta tyypillisesti se puhkeaa naisilla vaihdevuosissa.
”Osa naisista voi pitää kutinaa ja kirvelyä naisen elämään tai elämänvaiheeseen kuuluvina asioina”, Hanne miettii.
Intiimivaivat voivat jäädä hoitamatta myös siksi, ettei naisilla ole tasavertaisia mahdollisuuksia päästä gynekologille.
”Gynekologille pääsee pitkälti vain omalla rahalla. Ruuhkaisiin terveyskeskuksiin ei kannusteta hakeutumaan turhan päiten – ja kutina tuntuu vähäpätöiseltä vaivalta.”
Häpeä hälvenee puhumalla
Hanne oli ajatellut, ettei hän puhu valkojäkälästään: intiimivaivat ovat yksityisiä, ja ne koetaan vähän noloina. On helppo ymmärtää, miksi valkojäkälädiagnoosista ei kerrota muille.
”Silti on hyvä puhua noloilta tuntuvistakin asioista, sillä se on ainoa tapa hälventää niihin liittyvää häpeää, ja häpeä estää naisia hakeutumasta hoitoon.”
Hanne päätti osaltaan lievittää häpeää ja kirjoitti kokemuksestaan blogissaan lokakuussa 2023. Arka aihe tavoitti lukijat. Teksti keräsi heti parin ensimmäisen päivän aikana lähes 35 000 lukijaa, ja Hanne saa siitä edelleen hyvää palautetta. Viesteissä naiset kertovat, kuinka Hannen tarina on rohkaissut heitä hakemaan oireisiinsa apua.
”Kannatti avautua.”
Lue myös Kotiliesi.fi: Näitä 5 asiaa naiset nolostelevat gynekologin vastaanotolla – taustalla turhaa häpeää ja paheksunnan pelkoa
Juttu on julkaistu Annassa 9/2025.