Kun neurokunto on hyvä, hermosto ja keho pelaavat yhteen ja arki sujuu. Neurologisiin häiriöihin erikoistunut fysioterapeutti, TtM, filosofian tohtori Matti Vartiainen kertoo, miten omaa neurokuntoa voi mitata ja kehittää.
Lue myös: Riko rutiinit, opettele uutta, lepää + 12 muuta tapaa, joilla suojaat muistia jo työikäisenä
1. Mitä neuroterveys ja neurokunto tarkoittavat?
Neuroterveydellä tarkoitetaan koko neurologisen järjestelmän terveyttä. Se kattaa aivojen ohella koko hermoston, myös selkäytimen ja ääreishermoston, terveyden. Tämä kokonaisuus säätelee kaikkia terveyteemme liittyviä toimintoja: hengitystä, verenkiertoa, ruoansulatusjärjestelmää ja lihasten toimintaa.
Neurokunto yhdistää neuroterveyden ja fyysisen kunnon. Koko hermojärjestelmän ja kehon tukirakenteiden, kuten luiden, nivelten ja lihasten, kunto määrittää toimintakykymme.
Neurokuntoa tarvitaan arjessa pärjäämiseen. Se parantaa suorituskykyä, ehkäisee tapaturmia ja mahdollistaa monta mukavaa asiaa. Padel-maila ei osu palloon, eikä jalka nouse metsässä mättään yli ilman lihasvoimaa, riittävää liikkuvuutta, liikkuvia niveliä ja keskushermoston ja lihasten saumatonta yhteistyötä.
2. Mikä heikentää neurokuntoa?
Neurokunto alkaa heiketä viimeistään 40–50 vuoden iässä. Ikääntyessä keskushermoston kyky koordinoida kehon toimintoja heikkenee. Lihasmassan tavoin aivot pienenevät ja hermosolujen määrä vähenee. Sairaudet yleistyvät, ja esimerkiksi pitkään sairastettuun diabetekseen liittyvä neuropatia vaurioittaa ääreishermoja.
Neurokunnon heikkeneminen on tyypillinen ikääntymisen seuraus mutta ei automaattinen siihen liittyvä asia. Neurokunto heikkenee käyttämättömänä: kehon ja hermoston yhteispeli tarvitsee jatkuvaa aktivointia. Yhden hermotupsun menettäminen sieltä täältä ei haittaa, sillä voimme lisätä monipuolisella tekemisellä hermosolujen välisiä yhteyksiä. Hyvin verkottuneet aivot säilyttävät toimintakykynsä ja ovat vastustuskykyisempiä iän mukanaan tuomille muutoksille.
Aivoterveyttä heikentävät asiat heikentävät neurokuntoa. Näitä ovat esimerkiksi stressi, riittämätön palautuminen ja univaje. Niiden vaikutukset ovat yleensä tilapäisiä. Ne helpottavat, kun elämäntilanne helpottuu.
3. Miten neuroterveyden heikkeneminen näkyy?
Tasapaino on keskeinen keskushermoston toimintakyvyn mittari, sillä sen säätelyssä tarvitaan aivojen eri osa-alueita. Tasapainoa kannattaa seurata samalla tavoin kuin esimerkiksi verenpainetta ja kolesteroliarvoja.
Ensimmäinen merkki neurokunnon heikkenemisestä voi olla muistin pätkiminen tai liikkumisen epävarmuus. Silloin mieluummin kiertää kaatuneen puunrungon kuin hyppää sen yli tai kiinnittää katseen ja keskittymisen tiukasti eteen, eikä uskalla kääntää katsetta sivulle.
Aistiyliherkkyys voi kertoa neuroterveyden kuormittumisesta. Aivoilla on kyky poimia havainnoista niiden kannalta merkittäviä asioita ja blokata tarpeeton. Ylikuormittuneet aivot eivät osaa karsia ärsyketulvasta tarpeellista tietoa, jolloin ne kokevat ympäristön normaalit ärsykkeet, kuten valot ja äänet, tavallista voimakkaampina.
4. Miten neurokuntoa voi testata?
Neurokuntoa voi testata tasapainotesteillä:
- Yli 60-vuotiaan tulisi pysyä silmät kiinni jalat yhdessä hyvin pystyssä 10 sekuntia.
- Alle 60-vuotiaan tulisi pystyä seisomaan jalkaterät peräkkäin silmät suljettuina vähintään 10 sekuntia.
- Alle 40-vuotiaan tulisi pystyä seisomaan 10 sekuntia myös yhdellä jalalla silmät kiinni.
Kyky ylläpitää ja aistia tasapainon muutoksia tapahtuu pääosin näköaistin, kehon asentotunnon, pikkuaivojen ja liikettä sekä kiihtyvyyttä aistivan vestibulaarijärjestelmän yhteistyönä. Häiriö missä tahansa edellisistä antaa aivoille ristiriitaista tietoa ympäristöstä, mikä heikentää tasapainoa.
Katso tasapainotestit videolta:
5. Mitä jos tasapainotesti ei onnistu?
Ensin kannattaa huolehtia toimintojamme ohjaavan tietokoneen eli aivojen toimintaedellytyksistä: riittävästä levosta ja säännöllisestä syömisestä ja juomisesta. Aivot kuluttavat paljon energiaa, mutta ne eivät varastoi sitä vaan tarvitsevat sitä tasaisesti.
Testin voi toistaa, kun aivot ovat saaneet pari päivää latautua. Ellei se edelleenkään onnistu, kannattaa tehdä muutama viikko intensiivisesti tasapainoharjoitteita eri asennoissa ja alustoilla ja liittää niihin katseen käyttö. Jos tasapaino yhä pettää, kannattaa hakeutua fysioterapeutin vastaanotolle.
Peliä ei ole menetetty, vaikka tasapainon hallinta silmät suljettuina olisi vaikeaa. Kun yksi tasapainojärjestelmän osista heikkenee, muiden osa-alueiden osuus kasvaa. Jos näköaistin tuki heikkenee, hyväkuntoisista keskivartalon ja jalkojen lihaksista on apua.
Lue myös Anna.fi: Onnistuvatko sinulta nämä tasapainoliikkeet? Kokeile viittä harjoitusta kotona
6. Miten neurokunto kohenee?
Neurokunto kohenee, kun laittaa lihakset työskentelemään yhdessä. Esimerkiksi lumi- ja pihatyöt, crossfit ja kahvakuulaharjoittelu sisältävät tällaista liikettä. Ne ovat toiminnallista harjoittelua, joka yhdistää liikkuvuus-, kehonhallinta-, voima- ja kestävyysharjoittelun.
Liikkeiden yhdistäminen eri asennoissa vaatii myös aivoilta ja tasapainokyvyltä monipuolista kontrollia. Harjoittelun tarkoituksena on parantaa lihasten yhteistyötä ja helpottaa kehoa selviämään arkielämän ponnisteluista.
Toiminnallista harjoittelua voi tehdä kotona. Mallia harjoitteisiin saa esimerkiksi katsomalla lasten liikkumista. Aikuinenkin voi kontata, rapukävellä ja ryömiä matona lattialla.
Hermosolujen välisiä yhteyksiä voi lisätä ristikkäisillä, kehon keskilinjan ylittävillä liikkeillä, kuten koskettamalla polvella vastakkaista kyynärpäätä.
Lue myös Kotiliesi.fi: Tasapaino huononee usein ikääntyessä miltei huomaamatta – näillä vinkeillä pysyt paremmin tolpillasi
7. Miten harjoitteluun saa lisää haastetta?
Neurologista järjestelmää voi haastaa yhdistämällä liikkeeseen ajattelua ja muistia vaativia tehtäviä. Voi tasapainoilla tai kävellä ja samaan aikaan luetella lukuja kolmen välein alaspäin luvusta 90 alkaen. Läheistä voi pyytää kertomaan lauseen tai tarinanpätkän ja pitää sen mielessä sen aikaa, kun valmistaa ruokaa. Kun ateria on valmis, läheinen tarkistaa, onnistuiko kahden asian tekeminen yhtä aikaa.
Asioita kannattaa tehdä myös niin sanotulla heikommalla kädellä. Hiusten kampaaminen vasemmalla kädellä ei ehkä haasta oikeakätistä, mutta kaukosäätimen tai hiiren käyttö heikommalla kädellä on jo vaikeampaa.
Lähteenä on käytetty myös Matti Vartiaisen kirjaa Aivot kuntoon – terveyttä ja suorituskykyä (Docendo 2025).
Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 6/2025.
