CRP eli C-reaktiivinen proteiini on valkuaisaine, jota maksasolut erittävät erilaisissa kehon tulehdustiloissa. Sen mittaaminen verikokeella kartoittaa, kuinka korkealla potilaan tulehdusarvo on ja miten vakavasta tulehduksesta on kyse, kertoo Pihlajalinnan yleislääkäri Johanna Rantanen.
– Terveellä ihmisellä arvo on alle 10 mg/l. Yleensä CRP-arvo mitataan verikokeella, kun potilaan tulehdusoireet ovat pitkittyneet eli kestäneet noin viikon verran.
Millaisesta CRP-arvosta on syytä huolestua?
Tavallisen viruksen tai lievemmän bakteeritulehduksen kohdalla lukema pysyttelee yleensä alle 100 mg/l. Esimerkiksi keuhkoputkentulehduksessa arvo on Rantasen mukaan noin 20–30 mg/l:n. Puolestaan keuhkokuumeessa ja virtsatientulehduksessa se voi olla 100 mg/l ja 200 mg/l välillä.
Verenmyrkytyksen kaltaisissa vakavissa tulehdustiloissa lukema saattaa olla tätäkin korkeampi, jopa useita satoja.
”Jos arvo on parisataa, silloin potilas on jo sairaalahoidossa.”
– Vakavassa verenmyrkytyksessä CRP voi nousta jopa 500 mg/l. Kotona hoidettavan potilaan tulehdusarvo liikkuu yleensä satasen paikkeilla. Jos arvo on parisataa, silloin potilas on jo sairaalahoidossa, huomauttaa Rantanen.
CRP voi nousta myös tavallisessa flunssassa
Lievässä nuhakuumeessa tulehdusarvoa ei yleensä mitata. Rantasen mukaan on kuitenkin mahdollista, että jopa flunssassa lukema on hieman koholla riippuen taudin kestosta.
– On olemassa flunssaviruksia, jotka nostavat tulehdusarvoja, ja sitten on olemassa viruksia, jotka eivät nosta arvoa laisinkaan. Myös tietyt bakteeri-infektiot, kuten korva- ja poskiontelotulehdus, eivät vaikuta arvoihin, vaikka ovatkin bakteerin aiheuttamia.
Viruksen vai bakteerin aiheuttama tauti?
Koska bakteeri-infektioissa tulehdusarvo nousee herkemmin korkeammaksi kuin virusperäisissä taudeissa, lukema auttaa lääkäriä myös hoitomuodon valinnassa.
– CRP-lukeman perusteella voidaan päätellä, onko potilaalla virustauti, jota hoidetaan oireiden mukaisesti, vai onko kyseessä sittenkin bakteeri-infektio, johon tarvitaan antibioottikuuria. Usein bakteeriperäisissä tulehduksissa lukemaa seurataan, jotta nähdään, tehoaako määrätty antibiootti tulehdukseen, Rantanen kertoo.
Tulehdusarvoja seurataan myös leikkauspotilailla komplikaatioiden ehkäisemiseksi sekä mittarina pitkäaikaisten tulehdussairauksien kuten nivelreuman hoidossa.
Miten lasko eli senkka eroaa CRP:stä?
Senkka eli veren lasko (B-la) on verikokeella tehtävä tutkimus, jota myös käytetään CRP-arvon tavoin elimistön tulehdustilan mittaamiseksi. Lasko tarkoittaa punasolujen laskeutumisnopeutta potilaan omassa plasmassa. Lasko kohoaa muun muassa bakteerin aiheuttamissa taudeissa.
Veren lasko riippuu taudin aktiivisuudesta, ja tutkimusta käytetäänkin yleensä apuna taudin seurannassa. Laskon tutkiminen ei sovellu yhtä hyvin äkillisten tulehdussairauksien diagnosoimiseksi kuin CRP, joka suurenee laskoa herkemmin tulehduksen alussa.
Laskon viitelukemat ovat vaihtelevat iästä ja sukupuolesta riippuen. Naisilla veren lasko on korkeampi kuin miehillä. Lasko myös suurenee iän myötä.
Lähteet: Terveyskirjasto, Terveyskirjaston artikkeli laskosta