Quantcast
Viewing all 1790 articles
Browse latest View live

D-vitamiini parantaa vastustuskykyä ja voi estää ylähengitystieinfektioita – lääkäri kertoo, kuinka paljon sitä pitäisi syödä korona-aikana

D-vitamiinilisä on hyvä tapa huolehtia siitä, että saa tarpeeksi D-vitamiinia. Suomessa pitkän ja pimeän talven takia auringonvalo on vähäistä, joten ihmisen iholla oleva D-vitamiinin esiaste ei pääse muuttumaan hyödylliseksi D-vitamiiniksi. D-vitamiini on myös sen tyyppistä, että sitä on vaikea saada tarpeeksi pelkästään ravinnosta, kuten rasvaisesta kalasta, ravintorasvoista tai nestemäisistä maitotuotteista.

Pihlajalinnan yleislääketieteen ja geriatrian erikoislääkäri Susanna Riuttala mukaan D-vitamiinilisän syöminen onkin kannattavaa.

– Se on hyvin helppo ja halpa tapa hoitaa omaa terveyttä, Riuttala kertoo.

Kysyimme Riuttalalta, mihin kaikkeen D-vitamiini vaikuttaa ja mitä siitä pitäisi tietää.

1. Miksi D-vitamiini on niin tärkeää terveydelle?

D-vitamiini vaikuttaa erityisesti luustoon ja kalsiumin aineenvaihduntaan. D-vitamiini parantaa kalkin imeytymistä, jotta luusto kehittyy lapsena ja nuorena vahvaksi ja toisaalta pysyy vahvana aikuisena ja vanhuudessa.

D-vitamiinilla on myös verenpainetta alentava vaikutus. Iäkkäillä taas osteoporoosin riski kasvaa, jos D-vitamiinia saa liian vähän. Auringonvalon tiedetään vaikuttavan edullisesti psoriaasin ihomuutoksiin, ja osin tähän tietoon perustuen psoriaasin hoidossa on jo pitkään ollut aktiivista D-vitamiinia sisältävä voide.

2. Miten D-vitamiini liittyy covid-19-tautiin?

D-vitaminiin parantaa ihmisen immuunipuolustusta, erityisesti ylähengitystieinfektioita vastaan.

Riuttala kertoo myös, että erityisesti koronapandemian aikana D-vitamiinilisää kannattaa syödä 50 mg päivässä, mikä on normaalia suositusmäärää suurempi määrä.

– On havaittu, että korkeampi D-vitamiinin taso vähentää covid-19-taudin vakavia muotoja. Siitä ei ole haittaa, jos vitamiinitaso on korkeammalla tasolla pandemian ajan, Riuttala sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
D-vitamiini: kuvassa D-vitamiinin lähteitä, kuten kalaa, maitotuotteita ja sieniä.

D-vitamiinilisän syömisestä ei ole silloinkaan haittaa, vaikka D-vitamiini olisikin jo ruokavalion puolesta hyvin hallussa.

3. Miten D-vitamiinin puutos ilmenee?

Image may be NSFW.
Clik here to view.
D-vitamiini parantaa kalkin imeytymistä.

D-vitamiini parantaa kalkin imeytymistä, jotta luusto kehittyy lapsena ja nuorena vahvaksi ja toisaalta pysyy vahvana aikuisena ja vanhuudessa.

D-vitamiinin puutos voi näkyä väsymyksenä ja alhaisena mielialana. Siksi vitamiinilisän syöminen erityisesti talvella on suotavaa: auringonvalo on Suomessa vähäistä ja päivät lyhyitä. On myös hyvä muistaa, että vain paljaalle iholle paistava auringonvalo kykenee muuttamaan iholla olevan D-vitamiinin esiasteen vaikuttavaksi D-vitamiiniksi, joten paksujen vaatteiden läpi iho ei saa riittävästi valoa.

Kun D-vitamiinilisää alkaa syödä, ei sen vaikutusta välttämättä itse varsinaisesti huomaa. Jos vitamiinitasot ovat olleet todella alhaiset, voi omaa vointiaan seuratessaan huomata, ettei esimerkiksi ole sairastunut ylähengitystieinfektioon yhtä usein kuin aikaisemmin.

– Vitamiinilisää pitää syödä pari viikkoa, ennen kuin voi huomata, että tasot ovat lähteneet nousuun.

Aiemmin D-vitamiinin puutos aiheutti lapsille myös riisitautia, mutta nykyään sitä ei enää juuri tavata.

4. Milloin D-vitamiinilisä pitäisi ottaa käyttöön? 

Suomessa suositellaan D-vitamiinilisän syöntiä erityisesti syksyllä ja talvella. Riuttalan mukaan D-vitamiinia voi hyvin kuitenkin tankata ympäri vuoden.

– Syksyllä viimeistään kannattaa aloittaa, hän sanoo.

Kesäisin D-vitamiinia saa auringosta, mutta vain, jos iho on paljaana, eikä siinä ole esimerkiksi aurinkosuojaa. Aurinkosuoja suojaa ihoa auringon UV-säteilyltä, mikä estää myös D-vitamiinin muuntumisen vaikuttavaksi.

5. Kuinka paljon D-vitamiinilisää pitäisi syödä?

Suomessa D-vitamiinisuositus on aikuisille 10 mikrogrammaa ja yli 75-vuotiaille 20 mikrogrammaa päivässä.

D-vitamiinilisän voi syödä mihin aikaan päivästä tahansa, tärkeintä on muistaa ottaa se. Suomessa suositukset ovat maltillisia, eikä Ritvalan mukaan kannatakaan pelätä sitä, että D-vitamiinia tulisi syötyä vahingossa liikaa.

– Suomessa korostetaan sitä, että suositukset ovat maltillisia, emmekä ylihoida ihmisiä. Tarvittava D-vitamiiniannos riippuu D-vitamiinin lähtötasosta, iästä, auringonsaannista, ihonväristä, dieetistä ja painoindeksistä. Maksimisuositus on 100 mikrogrammaa päivässä, eikä silläkään vielä päästä myrkytystiloihin. D-vitamiinia tulisi syödä 1000 mikrogrammaa päivässä useita kuukausia, jotta siitä aiheutuisi myrkytys.

Lue myös: Osteomalasia oireilee usein salakavalasti – lääkäri suosittelee mittauttamaan oman D-vitamiinitason

6. Mitä tapahtuu, jos D-vitamiinia saa liikaa?

Mistä sitten tunnistaa, jos D-vitamiinia on tullut syötyä liikaa? Silloin oireet ovat epämääräisiä, kuten yleinen pahoinvointi, ruokahaluttomuus ja vatsakivut. Riuttalan mukaan on myös hyvä muistaa, että oireita ei tällöinkään aiheuta varsinaisesti D-vitamiini, vaan lisääntynyt kalsiumin määrä veressä.

– Yleensä taustalla on jokin sairaus, joka saa D-vitamiinin kertymään. Se on äärimmäisen harvinaista.

D-vitamiinilisä: 5 syytä syödä sitä

  • Kesällä auringon tuottama D-vitamiini varastoituu kehossa vain pariksi kuukaudeksi, joten se ei riitä pitkän talven yli.
  • Rasvainen kala, ravintorasvat ja nestemäiset maitotuotteet ovat D-vitamiinin lähteitä, mutta niiden lisäksi vitamiinilisä auttaa varmistamaan riittävän saannin.
  • D-vitamiini vahvistaa luustoa lapsena ja nuorena sekä auttaa pitämän luuston lujana aikuisiällä.
  • D-vitamiinin puutos voi aiheuttaa väsymystä ja alhaista mielialaa.
  • Iäkkäillä D-vitamiini parantaa lihasvoimaa ja vähentää osteoporoosin riskiä.

Aloitatko sinäkin päiväsi aamukahvilla? Näin kahvin juominen tyhjään vatsaan vaikuttaa terveyteen

Moni aloittaa päivänsä kahvilla – joko yhdellä tai useammalla kupillisella. Mutta voiko kahvin juomisesta tyhjään vatsaan olla jotain haittaa terveydelle?

Kahvin juomiseen liitetään sekä plussia että miinuksia. Tutkimuksissa kahvin on todettu ehkäisevän muistisairauksia, mutta toisaalta kahvi on liitetty myös erilaisiin terveysongelmiin, kuten närästykseen.

Terveystalon yleislääkäri Emilia Laguksen mukaan kahvin terveysvaikutuksista onkin olemassa paljon tutkimuksia, mutta yksiselitteistä vastausta kahvin sisältämiin riskeihin ei ole.

– Kysymys on vaikea. Kahvin juomisesta tyhjään vatsaan on tehty tutkimuksia, mutta tutkimusten tulokset ovat usein vastakkaisia edelliseen.

Pahenevatko vatsahaavan oireet kahvilla?

Vatsahaava eli peptinen ulkustauti on sairaus, jossa mahalaukkua ympäröivään limakalvoon on syntynyt syvä haavauma. Yleisin syy vatsahaavan syntymiseen on helikobakteeri tai runsaiden tulehduskipulääkkeiden käyttö.

Osa vatsahaavan saanneista potilaista kokee, että vatsahaavan oireet pahenevat kahvilla. Tutkimuksissa sille, aiheuttaako tai pahentaako kahvin juominen vatsahaavan oireilua, ei ole kuitenkaan saatu vahvistusta.

– Potilaiden kokemuksissa oireiden paheneminen kahvin seurauksena on totta. Kahvia ei kannata juoda, jos kokee, että se pahentaa mahahaavaa, Lagus toteaa.

Lue myös: Täydellinen kahvi – kahvitrendeissä vaalea paahto on nyt pop ja maitotilkka kruunaa tumman paahdon

Älä aloita aamua kahvilla, jos se tuntuu epämiellyttävältä

Emilia Laguksen mukaan ihmiset usein kokevatkin kahvin vaikuttavan terveyteen enemmän kuin tutkimuksissa on pystytty todistamaan.

Hänen mukaansa pitää kuitenkin paikkansa, että kahvin juominen tyhjään vatsaan voi aiheuttaa muutamia oireita. Terveydelle vaaralliseksi hän ei niitä kuitenkaan kutsuisi.

– Ainoa varma asia on se, että kahvissa on tuskin mitään erityisen haitallista. Mutta jos se tuntuu itsestä epämiellyttävältä, ei sitä kannata juoda, Lagus sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Kahvin juominen tyhjään vatsaan ei ole lääkärin mukaan vaarallista. Kuvassa pariskunta juomassa kahvia keittiössä.

Aamun aloittaminen kahvilla ei ole vaarallista. Jos kahvin juominen aiheuttaa epämukavan olon, kahvin nauttimista kannattaa kuitenkin välttää.

Tällaisia vaikutuksia kahvilla voi olla tyhjään vatsaan juotuna

1. Kahvin juominen tyhjään vatsaan piristää nopeammin

Kofeiinipitoinen kahvi imeytyy paremmin, kun se nautitaan tyhjään vatsaan. Tästä syystä kahvi voi myös piristää nopeammin.

2. Kahvin juominen voi pahentaa refluksioireita

Kahvi lisää hieman sekä vatsahappojen että gastriinin tuotantoa mahalaukussa. Sen takia ihmisillä, joilla vatsahapot nousevat herkemmin ruokatorveen, voi kahvilla olla jonkinlainen merkitys närästyksen kokemiseen. Kahvi saattaa pahentaa myös refluksitaudin oireita.

– Se ei ole vaarallista, mutta jos oireet pahenevat, kahvia ei kannata juoda tyhjään vatsaan, Lagus neuvoo.

Myös kahvin paahdolla voi olla vaikutusta siihen, miten vatsa kahviin reagoi. Tutkimustulokset eri paahtojen vaikutuksista eivät ole Laguksen mukaan kuitenkaan kovin vakuuttavia.

– On pieni mahdollisuus, että tummapaahtoinen kahvi ärsyttäisi mahaa vähemmän, Lagus toteaa.

3. Kahvi nostaa verenpainetta

Osalla ihmisistä kahvi voi nostaa hetkellisesti verenpainetta.

Lagus muistuttaa, että syytä huoleen ei kuitenkaan useimmiten ole, sillä verenpaine pysyy kyllä turvallisella tasolla kahvista huolimatta.

Luo myös: Tee verenpainetesti – testaa terveystietosi ja katso, tiedätkö tarpeeksi verenpaineen vaaroista

4. Kahvilla liikettä suolistoon

Kahvilla on myös suolen toimintaan vaikuttavia seuraamuksia.

Käytännössä se tarkoittaa sitä, että kahvi saattaa lisätä suolen motiliteettia eli liikettä, jonka takia kahvin juomisen jälkeen voi tulla tarve ulostaa.

– Kahvi toimii samalla tavalla kuin olisi syönyt ison aterian, Lagus summaa.

Muut lähteet: Kahvi.fi-verkkosivusto

Juttua muokattu 27.10.2020 klo 14.14. Korjattu kohdassa 2. maitohapot vatsahapoiksi.

Matalat mahahapot ovat hankala, mutta vähäoireinen vaiva – arkinen oire voi kieliä vähähappoisesta mahasta

Olo tuntuu tukalalta ja maha pinkeältä – vatsan turvotus on monelle tuttu ongelma. Useimmiten turvotusta selittää esimerkiksi raskas ateria tai herkkä vatsa. Joskus syynä on kuitenkin mahalaukun hapontuotanto. Hapoton maha on usein iän mukanaan tuoma terveysongelma, jota tavataan väestössä 1–2 prosentilla. Suurin osa potilaista on vähäoireisia tai oireettomia.

– Jos mahahappojen eritys on vain vähän laskenut, se ei välttämättä oireile mitenkään. Kun mahahappojen eritys on kokonaan loppunut, osalla ihmisistä tulee oireita. Yksi tyypillinen oire on vatsan turvotus, kertoo Terveystalon Gastroenterologian ja sisätautien erikoislääkäri Olli-Pekka Koivurova.

Lue myös: Alkaako vatsasi pömpöttää työpäivän aikana? Vatsan turvotus johtuu todennäköisesti tästä

Mistä matalat mahahapot johtuvat?

Keskeinen syy mataliin mahahappoihin on mahalaukun happoa tuottavan solukon surkastuminen joko osittain tai kokonaan. Mahan limakalvon surkastumisen taustalla on kaksi eri tekijää: helikobakteeri tai autoimmuunisairaus.

Helikobakteeri on vatsan limakalvolla elävä mikrobi, joka on usein täysin oireeton. Osalla ihmisistä helikobakteeri-infektio aiheuttaa mahalaukun limakalvon surkastumista, toisilla taas hapon erityksen lisääntymistä ja sen kautta maha- sekä pohjukaissuolihaavan riskin.

– Syytä sille, miksi helikobakteeri vaikuttaa eri ihmisillä eri tavalla, ei tiedetä, Koivurova sanoo.

Suomessa helikobakteeri on vähentynyt jyrkästi, sillä sen esiintyvyys on suoraan yhteydessä yleiseen hygieniatasoon.

– Helikobakteeria tavattiin jopa puolella 1930-, 1940- ja 1950-luvuilla syntyneistä. Nyt syntyneissä sukupolvissa sitä tavataan vain muutamalla prosentilla. Sen takia mahasyöpä on myös melkein ainoita syöpiä, jotka vähenevät, sillä helikobakteerin esiintyvyys liittyy siihen.

Helikobakteerin vähenemisen takia vatsan solujen surkastuminen ja matalahappoisuus selittyvät tänä päivänä useimmiten autoimmuunisairaudella. Siinä elimistö aiheuttaa mahalaukkuun tulehdusta ilman mitään erityistä syytä.

– Kun kyse on autoimmuunimekanismista, siinä perinnöllisillä tekijöillä sekä sukupuolella on vaikutusta. Autoimmuunisairauksia tavataan enemmän naisilla kuin miehillä.

Matalat mahahapot aiheuttavat ravintoaineiden sekä lääkkeiden imeytymisongelmia 

Mahahappojen keskeinen merkitys vatsalaukussa on ruoan sterilisointi: mahahapot tappavat ruoassa olevat haitalliset bakteerit. Jos mahassa ei ole riittävästi happoja, huonot bakteerit pääsevät kasvamaan ja aiheuttavat herkemmin tulehduksia. Joillakin tämä näkyy esimerkiksi vatsan turvotuksena, joka johtuu bakteerien ylikasvusta.

– Hapoton maha sekä laajasti ja vaikeasti surkastunut mahalaukun limakalvo ovat riskitekijä mahayöpään, Koivurova sanoo.

Vatsaoireiden ja turvotuksen ohella matalat mahahapot aiheuttavat muun muassa eri ravintoaineiden, kuten B12-vitamiinin, imeytymisongelmia.

– Kun mahalaukun happoja tuottava solukko surkastuu, myös B-vitamiinin imeytymisen kannalta tärkeä sisäinen faktorituotanto vähenee ja loppuu. Silloin B-vitamiinin imeytyminen heikkenee, joka voi aiheuttaa väsymyksenä oireilevan anemian.

Lisäksi matalilla mahahapoilla on vaikutusta raudan, proteiinin ja kalsiumin sekä joidenkin lääkkeiden imeytymiseen.

– Esimerkiksi kilpirauhaslääkkeet voivat imeytyä huonommin matalien mahahappojen takia.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Hapoton maha voi myös nostaa mahasyövän riskiä. Kuvassa nainen, joka pitelee kädessään vitamiinitabletteja.

Matalat mahahapot aiheuttavat muun muassa ravintoaineiden, kuten B-vitamiinin, imeytymisongelmia. Hapoton maha voi myös nostaa mahasyövän riskiä.

Ongelma paljastuu yleensä mahalaukun tähystyksessä

Matalat mahahapot diagnosoidaan tutkimalla mahahappoa tuottavaa kudosta.

– Sitä kautta voimme todeta, tuottavatko solut mahahappoja vai eivät. Matalia mahahappoja voidaan seuloa myös verikokeilla.

Poikkeavan muutoksen kohdalla päädytään usein mahalaukun tähystykseen eli gastroskopiaan, jossa voidaan todeta mahalaukun limakalvon surkastuminen, sen laajuus sekä vaikeusaste.

Kuinka matalia mahahappoja hoidetaan?

Matalien mahahappojen hoitokeinot riippuvat siitä, johtuuko mahan vähähappoisuus helikobakteerista vai autoimmuunisairaudesta. Helikobakteerin kohdalla on tärkeää häätää bakteeri ensiksi mahalaukusta.

– Helikobakteerin häätämisen jälkeen vatsalaukun limakalvo voi palautua melko paljonkin riippuen siitä, miten pitkälle surkastuminen on mennyt. Jos limakalvo on hyvin paljon surkastunut, palautuminen on vähäistä.

Autoimmuunisairauden suhteen ei puolestaan ole keinoa, jolla sairauden kulkua voidaan ehkäistä.

– Vuosikymmeniä tähän on kokeiltu erilaisia keinoja, kuten esimerkiksi happotabletteja. Niillä ei ole ollut kuitenkaan merkittävää vaikutusta. Hapontekijää ei ole saatu palautumaan.

Matalista mahahapoista johtuvia imeytymishäiriöitä, kuten B-vitamiinin puutosta, hoidetaan tabletti- tai pistoshoidoilla. Vaikeaan turvotukseen potilaalle voidaan antaa muun muassa dieettiohjeita.

– Ruoalla on paljon vaikutusta. Höyrytetty, kuumennettu ja vastavalmistettu ruoka turvottaa vähemmän vatsassa. Osalla vatsan turvotus on kuitenkin hoitoresistentti eli vaikea hoitaa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Matalat mahahapot aiheuttavat turvotusta. Sitä voidaan ehkäistä syömällä esimerkiksi höyrytettyä ruokaa. Kuvassa höyrytettyjä kasviksia.

Hapoton maha voi oireilla esimerkiksi turvotteluna. Höyrytetty ruoka on hellävaraisempi vatsalle ja voi ehkäistä vatsan turvotusta.

Hyötyykö hapoton maha ruoansulatusentsyymeistä? 

Ruoansulatusentsyymit auttavat osaa sellaisista potilaista, jotka kärsivät vatsan turvotuksesta haiman vajaatoiminnan tai ärtyvän suolen vuoksi.

Mahan vähähappoisuuden takia turpoava vatsa ei kuitenkaan parannu entsyymivalmisteilla, sillä vatsan turpoaminen johtuu bakteerien ylikasvusta, Koivurova toteaa.

– Ruoansulatusentsyymejä suositellaan vatsan turvotukseen, mutta niistä ei ole kauheasti tutkimusnäyttöä. Ne ovat enemmänkin elintarvikkeita.

Koivurovan mukaan matalien mahahappojen aiheuttamia vaivoja voidaan erityistilanteissa hoitaa lyhyillä antibioottikuureilla.

– Niiden vaikutus ei kuitenkaan ole kovin pitkäaikainen, Koivurova muistuttaa.

Jos ferritiiniarvo on matala, pyydä nämä lisäkokeet – foolihaponpuute aiheuttaa samoja oireita

1. Miksi raudanpuute voi jäädä huomaamatta?

Veren alhainen hemoglobiini eli anemia ja raudanpuute ymmärretään monesti samaksi asiaksi. Hemoglobiini mittaa veren punasolujen sisältämää, rautamolekyylejä sisältävää valkuaisainetta. Vaikka se olisi normaali, ihmisellä voi olla raudanpuute. Hemoglobiini laskee vasta, kun raudanpuute on paha. Normaali hemoglobiini on naisilla 117–155 g/l ja miehillä 134–167 g/l.

Hemoglobiinia tarvitaan hapen kuljetukseen. Ellei elimistö saa riittävästi rautaa ruoasta, se pyrkii turvaamaan sen riittävyyden ja ottaa tarvitsemansa raudan ferritiinistä, varastorautaa sisältävästä proteiinista. Ferritiiniarvo on paras rautavarastojen mittari, sillä sen määrä veressä heijastelee varastoraudan määrää kudoksissa. Terveydenhuollossa ferritiinin mittausta suositellaan yleensä vasta, kun potilaalla on todettu anemia.

Lue lisää: Väsymys, aivosumu ja turvotus voivat olla merkkejä raudanpuutteesta – jos tunnistat nämä oireet, ferritiinin mittaus kannattaa

2. Koska ferritiiniarvo on matala?

Normaalin ferritiinin alaraja on 50 mikrogrammaa litrassa. Naisilla ferritiinin viitealueen alaraja on kuitenkin niin matala kuin 10–15 mikrogrammaa litrassa. Todellisuudessa rautavarastot ovat tyhjät, kun ferritiiniarvo on 30 mikrogrammaa litrassa. Silloin ihmisellä on yleensä jo oireita.

3. Miksi ferritiiniarvo tulisi tarkistaa nykyistä useammin?

Raudanpuute aiheuttaa oireita laajalti koko elimistössä, ja pahimmillaan ne invalidisoivat. Väsymys on tavallisin oire. Sydänoireet aiheuttavat paljon huolta. Päänsärky, huimaus, ruokahaluttomuus, suolisto-oireet, kognitiivisten toimintojen heikkeneminen ja painonnousu ovat huonoiten tunnettuja oireita. Liikkujalla raudanpuute voi nostaa sykkeen tavallista nopeammin ja pitää sen rasituksen jälkeen korkeana tavallista pidempään.

Mahdollisen raudanpuutteen ja sen syiden selvittämättä jättäminen voi hidastaa ja vaikeuttaa taustalla olevien sairauksien hoitoa.

4. Kuinka yleistä raudanpuute on?

Maailman terveysjärjestö WHO arvioi, että varastoraudan vähyys on kaksi kertaa niin yleistä kuin raudanpuuteanemia. Valtaosa ihmisistä ei tiedä raudanpuutteestaan.

Tutkimusten mukaan 70 prosentilla suomalaisista, terveistä nuorista naisista on pulaa raudasta. Alkuraskaudessa suurimmalla osalla naisista on niukat rautavarastot, ja loppuraskaudessa liki kaikilla, elleivät he ole syöneet raskauden aikana rautalisää.

5. Keneltä ferritiiniarvo kannattaa mitata?

Ferritiiniarvo tulee mitata aina, kun ihminen kuuluu raudanpuutteen riskiryhmään ja hänellä on raudanpuutteen oireita. Riskiryhmään kuuluvat henkilöt, joilla on jokin seuraavista: runsaat kuukautiset,useita synnytyksiä, säännöllinen verenluovutus, runsasta verenvuotoa aiheuttanut leikkaus, pitkäaikainen närästyksen hoitoon käytettävä protonipumpun estäjälääkitys tai vegaaniruokavalio.

Ferritiinin mittausta suositellaan yläaste­ikäisille tytöille ja raskautta suunnitteleville naisille, varsinkin jos heillä on raudanpuutteen oireita tai he kuuluvat riskiryhmään. Ruotsissa ferritiiniä seulotaan riskiryhmiltä.

Lue lisää: Ferritiini eli rauta-arvo: mitä alhainen ferritiiniarvo kertoo, ja miten se hoidetaan?

6. Voiko ihmisellä olla raudan­puute, vaikka ferritiiniarvo on korkea?

Matala ferritiiniarvo kertoo aina raudanpuutteesta, mutta korkea ferritiiniarvo ei takaa, etteikö henkilöllä voisi olla raudanpuutetta. Elimistön tulehdus voi nostaa ferritiinitason kaksin-kolminkertaiseksi. Tällaisia tulehdustauteja ovat esimerkiksi tavallinen flunssa, nivelreuma ja tulehdukselliset suolistosairaudet.

7. Näkyykö rautavarastojen hupeneminen muissa verikokeissa?

Punasolujen pieni koko (matala MCV-arvo), niiden kalpeus (matala MCH) ja tilavuusjakauma (kohonnut RDW) sekä koholla oleva trombosyyttiluku eli verihiutaleiden määrä voivat viitata matalan hemoglobiinin lisäksi raudanpuutteeseen.

Raudanpuute aiheuttaa muutoksia jakautuvissa soluissa, kuten suolen limakalvolla. Siihen liittyy erilaisia suoliston imeytymishäiriöitä, jotka saattavat näkyä verikokeissa esimerkiksi matalina vitamiinitasoina. Esimerkiksi D-vitamiinitasot ovat usein raudanpuutteessa matalat, vaikka henkilö käyttäisi suosituksia huomattavasti suurempia D-vitamiiniannoksia.

Raudanpuute ja foolihapon puute aiheuttavat samoja oireita, joten ne kannattaisi selvittää yhtä aikaa. Jos epäilee raudanpuutetta, kannattaa selvittää B12-vitamiinitaso. Esimerkiksi krooniseen atrofiseen gastriittiin liittyy sekä raudan- että B12-vitamiinin puute.

8. Miten rautavarastot täytetään?

Suun kautta nautittu rauta on halpa ja turvallinen keino täyttää rautavarastot. Sadan kappaleen pilleripurkilla ei vielä pitkälle pötkitä, sillä rautavarastot täyttyvät hitaasti: hoito kestää yleensä puolesta vuodesta vuoteen, joskus jopa kaksi vuotta.

Rautavarastojen täyttymistä pitäisi seurata hoidon aikana ja myös päättymisen jälkeen pari kertaa sen varalta, että varastot alkavat huveta. Rautalääkityksen jälkeen ferritiiniarvo tulisi olla ainakin 80–100 mikrogrammaa litrassa, eikä haittaa, vaikka arvo 100 hieman ylittyisikin.

9. Mitä jos vatsa ei siedä rautaa?

Jos vatsaa vääntää, voi kokeilla toista valmistetta. Rauta-annoksen voi myös jakaa kahtia, ja ottaa toisen aamulla ja toisen illalla, tai sitten sen voi ottaa joka toinen päivä. Vuoropäivin nautitusta raudasta saattaa jopa imeytyä suurempi osa kuin vastaavasta annoksesta päivittäin otettuna: 200 mg joka toinen päivä voi olla parempi kuin 100 mg päivittäin.

Periaatteessa rauta tulee ottaa tyhjään mahaan. Jos se ei onnistu, kannattaa syödä samaan aikaan marjoja tai sitrushedelmä. Niiden sisältämä C-vitamiini tehostaa raudan imeytymistä.

Raudanpuutteessa vatsa ei tahdo sietää oikein mitään. Monesti vatsasta tulee vähemmän vaatelias, kun raudanpuute korjaantuu.

10. Kannattaako rautaa syödä varmuuden vuoksi?

Raudanpuutteeseen on aina jokin syy, joka pitää selvittää. Osa niistä on vakavia, kuten suolistosyöpä.

Jos rautavarastoja lähdetään täyttämään sokkona ilman tarvittavia laboratoriokokeita, syy jää hoitamatta.

Asiantuntijana sisätautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Tom Widenius.

Miksi outo kylkikipu iskee kesken juoksulenkin? Lääkäri kertoo, mistä pistävä kipu kyljessä voi johtua

Korvissa soi menevä musiikki, vauhti on hyvä ja askel tuntuu kevyeltä – kunnes ikävä, pistävä kipu kyljessä iskee ja pakottaa pysähtymään kesken juoksulenkin.

Kylkikipu on monelle liikkujalle tuttu vaiva, mutta tarkkaa syytä sille ei tiedetä.

– Kylkikipu on kiistelty aihe. Yleisin käsitys on, että se johtuu pallean hapenpuutteesta. Pallealihas kramppaa, kun liikunnan – kuten juoksun – aikana pallean verenkierto häiriintyy, kertoo Pihlajalinnan liikuntalääketieteen erikoislääkäri Jonne Väisänen.

Lue myös: Painon tunnetta tai kipua oikean kyljen alla? Kylkikipu johtuu usein yllättävästä syystä

Pistävä kipu kyljessä iskee useammin juostessa kuin pyöräillessä

Pallean hapenpuutteen lisäksi pistävää kylkikipua on pyritty selittämään muidenkin teorioiden avulla. Väisänen itse on törmännyt viimeisimpinä selitykseen, jonka mukaan pistävä kipu kyljessä olisi lähtöisin pernasta ja sinne varastoituneista punasoluista.

– Teorian mukaan rasituksessa pernaan varastoituneet vanhat punasolut vapautuvat verenkiertoon ja aiheuttavat kivun.

Kolmas, perinteisempi selitystapa liittyy maksan kiinnityskudokseen ja siihen kohdistuvaan tärähtelyyn liikkuessa.

– Tähän teoriaan sopii se, että rasitustyypit, joissa kylkikipua koetaan helpoiten, ovat juoksu ja ratsastus. Sekä juoksun että ratsastuksen aikana kyljen pistelyä koetaan kaksi kertaa todennäköisemmin kuin pyöräillessä.

Juoksun ja ratsastuksen lisäksi pistävä kipu kyljessä voi iskeä esimerkiksi uimisen aikana.

– Uinnissa kipu voi johtua vartalon kiertoliikkeestä, mikä taas puuttuu esimerkiksi pyöräilystä, Väisänen pohtii.

Mikä auttaa liikkuessa iskevään kylkikipuun? 

Jos pistävä kylkikipu iskee vaikkapa juoksulenkin aikana, ei asiasta kannata huolestua. Kyseessä on vaaraton tila, johon ei liity terveysriskejä.

– On havaittu, että pistävää kylkikipua esiintyy herkemmin nuorilla kuin vanhemmissa ikäluokissa. Esimerkiksi alle 25-vuotiailla kyljen kipua esiintyy useammin.

Itse kylkikipuun ei ole tieteellisesti tutkittuja parannuskeinoja, mutta sitä voi yrittää lievittää esimerkiksi hiljentämällä vauhtia.

– Jossain on raportoitu, että etukumarassa juoksemisesta voisi olla apua. Akuuttia kipua voi lievittää rauhallisella, syvällä hengittämisellä sekä kyljen venyttelyllä, Väisänen neuvoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Pistävä kylkikipu on juostessa ikävä vaiva. Kuvassa henkilö lenkkipolulla.

Jos pistävä kylkikipu alkaa juostessa, auttaa siihen usein esimerkiksi vauhdin hidastaminen sekä syvään hengittäminen.

Pistävä kipu kyljessä – lääkäri neuvoo, miten sitä voi ehkäistä 

  1. Vältä syömistä paria tuntia ennen rasittavaa liikuntaa.
  2. Vältä hypertonisia nesteitä kuten energiajuomia. Hypertoninen neste on solunulkoista nestettä väkevämpää. Esimerkiksi juomat, jossa sokeria on yli 10 grammaa 100 millilitraa kohden, ovat hypertonisia.
  3. Harrasta säännöllisesti liikuntaa. Pistävä kipu kyljessä ilmaantuu herkemmin silloin, kun kuntoilun aloittaa jälleen pitkän tauon jälkeen.

Mikä on paras käsidesi? Testasimme!

Paras tapa pitää huolta käsien hygieniasta on pestä käsiä mahdollisimman usein ja huolellisesti. Jos se ei ole mahdollista, on hyvä desinfioida kädet. Mutta mikä olisi luotettava ja miellyttävä käsidesi?

Hyvä käsidesi tietenkin desinfioi kädet tehokkaasti. Tästä jutusta voit lukea, millaisia kriteerejä käsidesin on täytettävä, jotta se on luotettava: Paras käsidesi – tällaista käsidesiä kannattaa ostaa.

Anna testasi, mikä käsidesi olisi miellyttävin käyttää: miten nopeasti käsidesi kuivuu, jäävätkö kädet tahmeiksi ja millainen haju tai tuoksu käsidesissä on.

Kotona on helppo pestä käsiä, joten tavallinen kuluttuja kaipaa pientä putelia, jollaista olisi helppo kuljettaa mukana. Niitä oli kaupoissa yllättävän vähän tarjolla.

Yksi testaaja testasi kaikki tuotteet. Testissä oli kuusi tuotetta, joista yksi tuntui ylivoimaisesti parhaalta.

Kyrön käsidesigeeli: 3/5

Image may be NSFW.
Clik here to view.

Kyrön putelista humpsahti käsidesiä hivenen liikaa.

Testaajan kommentit:

”Kyrön käsidesigeelin koostumus tuntui turhan paksulta ja aluksi kädet jäivät hyvin tahmeiksi. Tahmeus kuitenkin katosi, kun geeli oli kuivunut käsiin. Geeli ei ollut testatuista tuotteista nopeiten kuivuva. Tuotetta oli hivenen hankala käyttää, koska pullo oli aika iso ja annostelukorkin reiästä humpsahti geeliä helposti liikaa. Läpinäkyvään pulloon liimattu etiketti oli yksinkertaisuudessaan tyylikäs. Hajusteeton.”

Hinta: 7,95 euroa / 400 ml (Prisma)

Erisan desinfektioaine käsille: 4/5

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Käsidesi Erisan

Erisanin desinfektioaineessa oli hyvä hinta-laatusuhde.

Testaajan kommentit:

”Erisanin käsidesiä mainostetaan herkän ihon tuotteena, ja se tuntuikin miellyttävän kevyeltä käsissä. Se myös kuivui iholla nopeasti. Ainoa miinus tuli purnukan kyljessä olevista harhaanjohtavista ohjeista, joissa neuvottiin annostelemaan käsidesiä pumpun avulla. Ostamassani pullossa ei kuitenkaan ollut pumppua. Hajusteeton.”

Hinta: 4,15 euroa / 300 ml (Prisma)

Lue myösJos koronavirus huolestuttaa jatkuvasti, mitä tehdä? Katkaise huolikierre psykologin ohjeilla

Aloe Vera Keep It Clean: 4/5

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Käsidesi

Käsidesi Keepi It Clean oli tuoksuvista tuotteista paras.

Testaajan kommentit:

”Ihanan piristävä tuoksu! Makeahko tuoksu ei ollut liian imelä eikä pistävä. Pieni pullo voisi kulkea kätevästi käsilaukussa. Pullo oli kuitenkin aika kova, minkä takia sitä tuli helposti puristettua liikaa, jolloin geeliä purskahti ulos vuolaasti. Aluksi kädet tuntuvat tahmeilta, mutta käsidesi kuivui aika nopeasti. Tässä oli testin hajustetuista käsideseistä mielestäni miellyttävin tuoksu.”

Hinta: 2,25 euroa / 50 ml (Prisma)

Happy Hands Citrus Mint -käsidesi: 3/5

Image may be NSFW.
Clik here to view.
 Citrus Mint

Pieni pullo kulkee kätevästi käsilaukussa.

Testaajan kommentit:

”Tässä käsidesissä oli aika imelä sitruksen tuoksu. Pidin sitä hivenen liian voimakkaana. Toisaalta käsidesi tuntui käsissä viileältä, joten tämä saattaisi olla kuumana hellepäivänä miellyttävän viilentävä käsissä. Aluksi käsidesi tuntui tahmealta, mutta se kuivui aika nopeasti ja jätti käsiin miedon sitruksen tuoksun. Pieni pullo mahtuisi kätevästi käsilaukkuun. Siitä oli helppo puristaa käsidesiä kämmenelle.”

Hinta: 1,89 euroa / 30 ml (Prisma)

Frantsilan luonnon käsidesi: 3/5

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Frantsila

Frantsilan luonnon käsidesissä oli vahva mentolin tuoksu.

Testaajan kommentit:

”Frantsilan luonnon käsidesiin on sekoitettu  kotimaisia luomuyrttiuutoksia, kuten aloe veraa. Erityisesti läpi kuitenkin löi mentolin tuoksu. Se oli omaan makuuni hivenen liian vahva, tuntui  kuin olisi yskänpastilleilla hieronut käsiään. Pullo oli pieni ja kätevä käyttää: plussaa annan erityisesti suihkepumpusta, joka säännösteli käsidesiä sopivan kitsaasti.”

Hinta: 9,50 / 50 ml (Life)

Nolla käsidesivaahto herkkäihoisille: 5/5

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Nolla-käsidesi.

Testivoittaja Nolla tuntui miellyttävältä iholla.

Testaajan kommentit:

”Tämä tuote oli ehdoton suosikkini! Alkoholin sijaan Nollassa on tehoaine, joka perustuu suomalaiseen, polymeeriteknologiaan perustuvaan innovaatioon. Nollan käsidesivaahdolla on Allergia- Iho- ja Astmaliiton allergiatunnus.

Tuotteen esittelytekstissä luvatattiin, että vaahtomainen koostumus kosteuttaa ihoa, ja toden totta: Nolla tuntui iholla miellyttävän pehmeältä, eikä ihoa alkanut ollenkaan kiristellä. Käteni kuivuvat talvisin, ja nyt niitä koetellaan myös jatkuvan pesemisen takia. Tämän takia otan Nollan heti käyttööni. Toivottavasti sitä voisi saada myös pienemmässä putelissa, jota olisi helpompi kuljettaa mukana.”

Hinta: 10,95 / 100 ml (K-supermarket)

Syysväsymys voi oireilla kaamosmasennusta lievempänä kaamosrasituksena – helpota oireita näillä viidellä vinkillä

Syysväsymys iskee usein samoihin aikoihin, kun siirrytään talviaikaan. Pimeän voittaessa valon saatamme tuntea itsemme saamattomiksi ja apeiksi. Syysväsymys jaetaan kahteen eri luokkaan: lievempään kaamosrasitukseen ja vakavampaan kaamosmasennukseen.

– Kaamosmasennuksesta kärsii 1 % väestöstä, mutta kaamosrasituksesta jopa 10–30%. Periaatteessa kaamosoireilu on ihan luonnollistakin, sillä talven tullen luonnon kiertokulku hidastuu. Siksi tässä yhteydessä ei puhuta sairaudesta, työterveyspsykologi Jesse Eteläaho huomauttaa.

Syysväsymys ilmenee tyypillisimmin yleisenä vireystilan ja mielialan laskuna, hiilihydraattihimona, univaikeuksina, sosiaalisena vetäytymisenä ja seksihalujen vähentymisenä.

– Kaamosmasennuksesta puhutaan, jos toimintakyky alenee huomattavasti eli ei enää jaksa tehdä normaaleja arkisia askareita tai käydä töissä, tai jos masennuksentunne on niin voimakas, että se haittaa elämänlaatua. Silloin on syytä hakeutua ammattilaisen puheille.

Huolestua kannattaa myös silloin, jos oireilu ei kevään tullen helpota. Yleensä kaamosoireilu väistyy helmikuun loppupuolella. Etelässä oireilu voi jatkua hieman pidempään, sillä kirkasta valoa ei juurikaan ole nykyisten vähälumisten talvien vuoksi. Pohjoisen asukkaat ovat usein tottuneet pimeyteen, ja heillä on myös lumipeitteen ansiosta enemmän kirkasta talvisäätä.

Taltuta lievä syysväsymys näillä keinoilla:

1. Ole itsellesi armollinen

Syysväsymys voi iskeä herkemmin suorittajaluonteeseen. Korkea vaativuus itseä kohtaan on luonteenpiirre, joka voi altistaa syysväsymykselle. Jos huomaat kaamosoireilua, anna itsellesi lupa höllätä. Hyväksy, että pimeän ajan koittaessa on biologisesti aivan normaalia, ettei jaksa tehdä asioita samalla tahdilla kuin kesäisin. Anna itsesi olla väsynyt ja ärtynyt. Kaikki tunteet ovat sallittuja.

2. Opi nauttimaan syksystä

Usein jo loppukesästä alamme voivotella lähestyvää syksyä. Ajattelemme sen tietävän pimeyttä, kylmyyttä ja räntäsadetta – kaikkea negatiivista, kun ennemminkin tulisi oppia löytämään syksystä hyviä puolia. Nautitko marjastuksesta tai sienestyksestä, värikkäästä luonnosta, kynttilöistä, hyvästä kirjasta takkatulen loimussa tai lähestyvästä joulusta? Kohdista ajatuksesi niihin!

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Syysväsymys lieventyy monin keinoin. Ole armollinen itsellesi ja keskity asioihin, joista nautit.

Syysväsymys lieventyy monin keinoin. Ole armollinen itsellesi ja keskity asioihin, joista nautit.

3. Kokeile kirkasvalohoitoa

Monet meistä menevät töihin pimeän aikaan ja palaavat kotiin auringon jo laskettua. Tällöin kannattaa hankkia kirkasvalolamppu, joka on tutkimusten mukaan tehokkain keino kaamosrasituksen hoitoon. Kylve valossa ennen kello kymmentä vaikkapa aamupalaa syödessäsi ja toisen kerran töistä tullessasi 20–30 minuuttia kerrallaan. Näin ikään kuin rytmität vuorokautesi uudelleen.

4. Älä lipsu terveellisistä elintavoista

Pidä kiinni elämän pyhästä kolminaisuudesta: riittävästä levosta, terveellisestä ruokavaliosta ja liikunnasta. Aloita sellainen liikuntaharrastus, joka ei ole sääriippuvainen, sillä usein kelien huonontuessa liikunta jää välistä jopa tyystin. Hillitse etenkin iltaisin iskevää hiilarihimoa, sillä liiallinen hiilihydraattien mässäily vain lisää väsymystä. Pyri sen sijaan kiinnittämään huomiota säännölliseen syömiseen. Samoin pidä kiinni myös säännöllisestä unirytmistä. Korosta myös työpäivänaikaista palautumista: pidä kiinni omista tauoista, syö hyvin työpäivän aikana ja pidä ruokailun yhteydessä kunnollinen tauko. Myös lyhyet viiden minuutin hengähdystauot kesken työskentelyn ovat hyviä hetkiä tarkastella omaa stressitasoa. Jos mahdollista, työpäivän aikana kannattaa käydä myös pienellä happihyppelyllä nauttimassa luonnonvalosta.

5. Pidä yllä sosiaalisia suhteitasi

Pimeinä iltoina tekee ehkä ennemmin mieli kääriytyä sohvannurkkaan kuin lähteä ihmisten ilmoille. Syksyn tullen kannattaakin hyödyntää lähiverkostoa ja pitää kavereihin ja perheeseen yhteyttä esimerkiksi videopuheluiden avulla, jos voimavarat eivät riitä kyläilyyn. Oli tapaaminen sitten etänä tai livenä, on sen jälkeen varmasti paljon virkistyneempi olo. Huomaat myös, ettet ole ainut, jonka kasvoja vasten sataa märkiä lehtiä.

Voiko kertakäyttömaskit desinfioida uunissa? Kysyimme asiantuntijoilta

Nykytiedon valossa kertakäyttöiset kirurgiset suu-nenäsuojaimet puhdistuvat kotioloissa parhaiten niin kuin kaikki muutkin maskit: keittämällä ainakin 5 minuuttia tai konepesulla 60 asteessa.

Vesipesut saattavat kuitenkin olla maskeille varsin rajuja, ja erityisesti kiinnityskohta, jossa korvalenkki kiinnittyy maskiin, voi kärsiä vesipesun seurauksena.

Voisiko koko vesipesun unohtaa? Voisiko kertakäyttömaskien desinfiointi hoitua hellävaraisesti kotona kuivassa, kuumassa ilmassa – eli uunissa?

Teoriassa kertakäyttömaskien desinfiointi uunissa on varteenotettava vaihtoehto…

VTT:n selvityksen mukaan puoli tuntia kuivassa 70 asteen lämpötilassa ei riitä tuhoamaan viruksia tehokkaasti. Jotta virukset saadaan tuhottua tehokkaasti, tulisi uunin lämpötilan olla lähes 100 astetta.

– 80 astetta on liian alhainen, mutta lämpötila ei saisi ylittää 100 astetta, linjaa VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin.

– Kaikille elämän muodoille kuuma ja kuiva, jollaista uunin ilma on, on myrkkyä. Mikrobikunnassa on vain vähän bakteereita ja viruksia, jotka selviävät 90 asteessa. 30 minuuttia 90 asteessa tuhoaa koronaviruksen varmasti, arvioi Oulun yliopiston Biocenterissä ja lääketieteellisessä tiedekunnassa tutkimusryhmää johtava akatemiatutkija, mikrobiomitutkija Justus Reunanen.

Reunanen ei myöskään olisi huolissaan siitä, että joitain mikrobeja jäisi uunissa desinfioinnin jälkeen maskiin infektiokykyisenä.

– En olisi millään tavalla huolissani siitä, että maskiin rikastuisi normaaliympäristöstä uunikäsittelyn kestäviä, tartuntavaarallisia mikrobeja.

…mutta kotiuunin lämpötilaan liittyvien asioiden takia menetelmä on epävarma

Euroopan tartuntatautivirasto eli ECDC on omassa raportissaan maininnut maskien desinfioimisen mahdollisuuden uunissa.

– Asiasta on kaksi tutkimusta: toinen sanoo, että maskien desinfiointi uunissa onnistuu kohtalaisesti, ja toinen sanoo, että se onnistuu, Harlin sanoo.

Käytännössä ongelmaksi muodostuu kotioloissa se, että uunin lämpötilan säädin ei ole kalibroitu, eikä uunin lämpötilan säädin ole tarpeeksi tarkka näin pienillä lämpötila-alueilla.

– Jos uunin saisi todella lämmitettyä 90 asteiseksi, kertakäyttömaskien desinfiointi uunissa olisi mahdollista. Problematiikka ei siis tule siitä, etteikö maskien desinfiointi 90 asteessa onnistuisi, vaan siitä, voiko desinfioinnin kotona tehdä luotettavasti. Jotta uunin todellisen lämpötilan saisi selville, täytyisi uunissa olla lämpömittari, Harlin toteaa.

– Itse käytän paistolämpömittaria desinfioidessani maskeja uunissa varmistaakseni sen, että lämpötila on 90 astetta mutta alle 100 astetta, Reunanen sanoo.

Kertakäyttömaskien materiaali ei kestä yli 100 asteen lämpötilaa

Mutta miksi uunia ei voi säätää reilusti yli sataan asteeseen ja desinfioida kertakäyttömaskit hieman kuumemmassa lämpötilassa? Tuskin kotiuuninkaan lämpösäätimet useampia kymmeniä asteita näyttävät väärin.

Syynä on Harlinin mukaan kertakäyttömaskien materiaalin käyttäytyminen korkeissa lämpötiloissa.

– Kuitukangas, jota kirurgisissa suojissa käytetään, on polypropeenia. Teoriassa sen pitäisi kestää pehmenemislämpöönsä eli 115 asteeseen asti hyvin. Kuitenkin siinä vaiheessa, kun aletaan lähestyä pehmenemislämpöä, kuitu alkaa kutistua, Harlin selittää.

Kutistuminen johtuu siitä, että maskien tekoprosessissa materiaalia on venytetty jäähdyttämisen aikana.

Kutistumisesta seuraa maskin tehon heikkeneminen: Hengitysvastus kasvaa nopeasti. Kun ilma ei kulje kankaan läpi, se alkaa kulkea sivuvirtauksena ja pisarat karkaavat maskista.

– Joissain maskeissa käytetään myös kuitujen välisiä liima-aineita, jotka pehmenevät sitten paljon alemmassa lämpötilassa kuin mainitsemassani 115 asteessa, Harlin sanoo.

Harlin muistuttaakin, että vesi on kotikäyttöön uunia luotettavampi yhden ominaisuutensa takia.

– Veden hyvä puoli on se, että se ei ikinä kuumene yli 100 asteiseksi. Kun vesi kiehuu, voi varmistua siitä, että vesi todella on 100 asteista, mutta ei sen yli tai alle.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Kertakäyttömaskien desinfiointi – kuvassa liedellä oleva kattila, jossa kiehuu vettä.

Kiehuva vesi on aina 100 asteista, ei yli tai alle. Maskien keittäminen on siis varmempi tapa huolehtia hygieniasta kuin kertakäyttömaskien desinfiointi uunissa.

Saadaanko kertakäyttömaskien desinfiointi koskaan helpommaksi?

Harlin uskoo, että kaikenlaisten maskien desinfiointiin tullaan tulevaisuudessa löytämään muunkinlaisia keinoja kuin vesipesut ja keittäminen.

– Veikkaukseni on, että keinot saattavat liittyä UV-valoon, esimerkiksi UV-kaappeihin.


Lyhytkin univaje voi saada aikaan muutoksia ihmisen käytöksessä – Kolmistaan-blogin Karoliina Pentikäinen kertoo, kuinka väsymys on saanut hänet käyttäytymään jopa itsekkäästi

– Huomaan, että en ole ihan niin kiva tyyppi kuin normaalisti koen olevani, Kolmistaan-blogia kirjoittava Karoliina Pentikäinen, 35, naurahtaa, kun häntä pyytää kuvailemaa, miltä univaje tuntuu.

Pentikäinen kertoo kärsineensä väsymyksestä enemmän tai vähemmän aina vuoden 2019 kesästä lähtien, jolloin hän oli raskaana. Rankka kaksosraskaus vaati veronsa myös yöunista, sillä voimakas raskauspahoinvointi piti Pentikäistä hereillä.

Eri syistä johtuva lyhytaikainen univaje ja sen aiheuttama väsymys tuleekin tutuksi useimmille ihmisille jossain vaiheessa elämää. Helsingin Uniklinikan unihoitaja Anne Huutoniemi kertoo, että jo muutaman yön univajeella voi olla vaikutuksia ihmisen käyttäytymiseen ja toimintaan.

– Ensimmäisenä se vaikuttaa tunteisiin ja kognitioon, kykyyn keskittyä ja toiminnanohjaukseen. Se voi myös vaikuttaa muistiin aika nopeastikin, Huutoniemi sanoo.

Väsyneenä voi tuntea olevansa kuin eri ihminen

Kun on tarpeeksi väsynyt, voi olo tuntua jopa siltä, ettei ole enää täysin oma itsensä.

Etenkin pitkään jatkuessaan univaje ja väsymys voivat esimerkiksi madaltaa ihmisen ärsyyntymiskynnystä tai saada hänet käyttäytymään muutoin itselleen epätyypillisellä tavalla.

Toiset väsymys saa vetäytymään omaan kuoreensa ja univaje voi tehdä myös olon yleisesti alakuloiseksi.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Univaje on piinannut Kolmistaan-bloggaaja Karoliina Pentikäistä jo pitkään.

Jo parin yön huonosti nukkuminen voi aiheuttaa univajetta, joka voi vaikuttaa ihmisen käytökseen. Kolmistaan bloggaaja Karoliina Pentikäinen tietää, miltä kova univaje tuntuu.

Pentikäinen kuvaileekin kovan väsymyksen aiheuttamaa tunnetta samanlaiseksi kuin minkä kova krapula aiheuttaa: olo on tahmea ja mieli matala. Väsyneenä hän kokee erityisesti huumorintajunsa ja empatiakykynsä olevan kortilla. Asiat, jotka eivät normaalisti ärsyttäisi, ärsyttävät.

– Esimerkiksi, jos lapseton ystävä sanoo olevansa väsynyt, tulee olo, ettei tämä tiedä väsymyksestä yhtään mitään. Oikeasti en edes ajattele sillä tavalla, väsymys on tietysti suhteellista. Ehkä se kertookin siitä, että empatiakyky on välillä vähän hakusessa, Pentikäinen sanoo.

Oikein väsyneenä voi tuntua jopa siltä, että oma persoona olisi muuttunut. Toisaalta Pentikäinen tietää myös sen, että jo yhdet hyvät yöunet saavat olon normaalimmaksi.

”Huomaan, että en normaalisti ole näin tosikko tai joskus jopa itsekäs.”

Univaje vaikuttaa aivojen etuotsalohkoon

Univaje vaikuttaa aivojen etuotsalohkoon, joka säätelee muun muassa tarkkaavaisuutta ja tunteita. Unihoitajan mukaan se on se osa aivoista, jonka avulla ihminen kykenee hallitsemaan ja hillitsemään omaa käyttäytymistään. Silloin, kun se toimii huonommin, ihminen voi muuttua impulsiivisemmaksi.

– Normaalisti syvän unen aikana aivojen energiavarannot täyttyvät, ja se on edellytys seuraavan päivän kognitiivisille toiminnoille, Huutoniemi sanoo.

Unettomuuden ei voidakaan sanoa muuttavan varsinaisesti ihmisen persoonaa, vaikka se, miten univaje vaikuttaa ihmisen tunnetilaan ja ajatuksiin, voi saada asian tuntumaan siltä. Huutoniemen mukaan joillain ihmisillä univaje korostaa tietynlaisia reaktiotapoja.

– Jotkut pystyvät paremmin hahmottamaan sitä, miten he näkevät itsensä sekä käsittelemään tunteitaan ja ajatuksiaan. Univaje voi vaikuttaa nopeammin sellaiseen, jolla tämä kyky on vähän heikompi.

Univajeesta palautuminen on yksilöllistä

Lyhyestä univajeesta palautuminen on yksilöllistä. Palautumisnopeuteen vaikuttaa myös se, johtuuko univaje pidemmästä valvotusta jaksosta vai esimerkiksi havahtumisista yön aikana.

– Kun on suhtkoht tasapainossa itsensä ja maailman kanssa, on univaje yleensä kuitattu, eikä uutta ole syntynyt, Huutoniemi sanoo.

Pitkäaikaisen univajeen seuraukset voivat sen sijaan olla kauaskantoisempia. Pitkäaikainen univaje voi esimerkiksi edesauttaa sepelvaltimotaudin puhkeamista.

Univaje myös nostaa verensokeria lyhyessäkin ajassa, joten jos univajetta ei kuitata koskaan, voi siitä seurauksena olla kakkostyypin diabetes. Lyhyestä univajeesta kärsivän ei kannata kuitenkaan huolestua liikaa.

– Jos univajeen aikana ei ole syntynyt pitkäaikaissairauksia, toiminnot kyllä palautuvat ja normalisoituvat, kunhan univaje ja unettomuus hoidetaan, Huutoniemi vakuuttaa.

Apua ja myöntätuntoa

Karoliina Pentikäinen kertoo ajatelleensa aiemmin, että oma väsymys olisi vain asennekysymys. Nyt ajatukset ovat muuttuneet.

– Olen elämässäni ennenkin vedellyt tiettyjä vaiheita lyhyillä yöunilla, mutta kun väsymys kestää todella kauan, siinä ei enää asennekaan auta, Pentikäinen toteaa.

Nykyään Pentikäinen osaakin jo tunnistaa alakuloisen olon johtuvan väsymyksestä. Hän myös ymmärtää, että syy univajeelle on ulkoinen eli öisin valvottavat vauvat.

Väsynyt äiti toivookin univajeesta ja sen aiheuttamista tuntemuksista kärsiville ymmärrystä ja myös mahdollisuuksien mukaan apua.

– Jos näkee, että joku on oikeasti fyysisesti väsynyt, niin auta häntä, jos vain pystyt. Jos kyseessä on ulkoinen tekijä, kuten meillä vauvat, auttaa jo paljon, jos joku muu pystyy välillä käymään lasten kanssa vaunulenkillä tai ottamaan heidät yöksi.

Nukkumapaikan vaihtaminen voi auttaa uniongelmissa – kolme naista kertoo, miten hyvä uni löytyi kaavoista poikkeamalla

Satu Ukkonen, 48, nukkuu pysyvästi ulkona

”Eräopasopinnot tekivät minusta kolmisen vuotta sitten ulkona nukkujan. Huomasin, että nukun paljon paremmin pihalla. Jos joudun yöpymään sisällä, nukun levottomasti. Stressaantuneena uneni katkeilee ja valvon miettimässä murheitani. Ulkona uneni on syvempää ja nukun sikeästi aamuun asti. Ymmärrän hyvin, miksi pikkuvauvat nukutetaan päiväunille ulos.

Lue myös: Nuku yö ulkona -haaste tulee taas! Nämä ovat ulkona nukkumisen hyödyt

Nukun sisällä vain näennäisen mukavuushalun voittaessa, esimerkiksi jos en jaksa viileällä kelillä pukea paljon vaatteita tai haluan, että vessa on lähellä.

Nukun Tentsilessä, teltan ja riippumaton yhdistelmässä. Kotona pingotan sen puutarhaani pihapuiden väliin. Mökillä, Karigasniemellä, kiinnitän sen kuormaliinoilla tunturikoivuihin, Inarinjoen törmälle. Retkillä se on helppo pystyttää ja mukavampi kuin teltta ja kova makuualusta. Teltassa selkäni kipeytyy, mutta unimajani pohja pingottuu selälleni sopivan napakaksi. Lämpimässä makuupussissa on niin mukavaa, etten kylminä talviaamuina haluaisi kömpiä sieltä ulos lainkaan.

Otan nukkumapaikkaani mukaan vesipullon, kännykän ja pimeään vuodenaikaan otsalampun. Talvella vedän jalkaan villasukat ja pukeudun villakerrastoon. En juuri lue, vaan kuuntelen ympäristön ääniä ennen kuin nukahdan. Keväällä ja kesällä linnut pitävät melkoista meteliä. Loppukesällä peurat saattavat kulkea kotipihallani omenavarkaissa. Joskus kissani tulee Tentsilen alle naukumaan: toisin kuin minä, se haluaa sisälle taloon nukkumaan. Syksyllä ja talvella on hyvin, hyvin hiljaista. Vastaavaa hiljaisuutta ei voi kokea sisätiloissa koskaan.

Kovalla tuulella vuoteeni heiluu. Sateella pisarat ropisevat sen pintaan. Keinuva liike ja ropina rauhoittavat uneen. Vaikka kesällä valoa riittää vuorokauden ympäri, valo ei minua valvota. Minä herään vasta kännykän herätyskelloon ja huomattavasti virkeämpänä kuin sisätiloissa.

Taidan olla helppo yövieras ja työmatkalainen, sillä minulle ei välttämättä tarvitse pedata sänkyä eikä varata hotellihuonetta. Riittää, että terassilla on tolpat tai pihalla puita, joihin voin kiinnittää telttani. Kun minulle tulee vieraita, he saavat talon yöksi käyttöönsä. Talon emäntä hipsii ulos nukkumaan.”

Uniterapeutti Susan Pihl kommentoi: ”Ulkona nukkujat kertovat usein pärjäävänsä tavallista lyhemmillä unilla, sillä uni on niin syvää ja virkistävää. Aivojen hapen määrä lisääntyy, mikä vaikuttaa myönteisesti tiedonkäsittelyyn liittyviin taitoihin. Jos on tottunut nukkumaan ulkona, tärkeää palaveria edeltävä yö kannattaisi kenties nukkua pihalla. Ulkona nukkuminen parantaa tutkitusti mielialaa.

Jos luonnonvalo haittaa, voi käyttää silmämaskia. Kesäkuumalla nukkumapaikka kannattaa laittaa paikkaan, jossa aamuaurinko ei lämmitä.”

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Kun Anne Koskelainen kömpii sänkyyn, pari koiraa odottaa siellä valmiina. Loput tulevat perässä.

Kun Anne Koskelainen kömpii sänkyyn, pari koiraa odottaa siellä valmiina. Loput tulevat perässä.

Anne Koskelainen, 44, nukkuu villakoirien keskellä

”Kaikki koiramme ovat heti pentuina kertoneet miehelleni, kuinka ikävää on nukkua lattialla. Niinpä mieheni on rakentanut sänkyymme pienet portaat, joita pitkin toyvillakoiramme kiipeävät sänkyyn.

Meillä on viisi omaa koiraa, ja kun ystävien koirat tai kasvattikoirani tulevat hoitoon, vuoteessamme voi olla yhdeksän koiraa. Koirillani on omat petinsä, mutta en ole tuonut niitä makuuhuoneeseen. Ne ovat päiväpetejä, joissa nukutaan, kun isäntäväki on töissä.

Nukumme sängyssä yhtenä myttynä: Minä miehen kyljessä kiinni ja Kerttu-koira omalla tyynyllään meidän välissä. Ramona nukkuu tyynylläni, Ruttu rinnallani ja Ruusa polvitaipeessa. Sansa-pentu pääsee sänkyyn vasta, kun se kokonsa puolesta voi hypätä sängystä alas turvallisesti. En päästä koiriani peiton alle, jotten unissani kierähtäisi kolmekiloisten eläinten päälle. Koirat osaavat toki väistää, ja meillä on tavallista isompi, yli kaksi metriä leveä sänky.

Koirien kanssa nukkuminen on mukavaa. Jos varpaita paleltaa, voin tuupata ne villakoiran alle. Puhdas, vasta trimmattu villakoira tuoksuu hyvälle, ja sen turkkiin on ihana upottaa sormet ennen nukahtamista. Nappaan koiran kainaloon, jos havahdun yöllä ulkoa kuuluviin ääniin. Pienikin koira tuo turvaa, ainakin mielikuvissa.

”Koirien kanssa nukkuminen on mukavaa. Jos varpaita paleltaa, voin tuupata ne villakoiran alle.”

Mielestäni vuoteen jakaminen koirien kanssa vastaa lapsiperheiden perhepetiä. Toisin kuin pikkulapsiperheen vanhemmat, saan nukkua koko yön rauhassa, eikä sänkyyni saa tuoda leluja, saati puruluita. Eikä meillä tarvitse vääntää nukkumaanmenoajoista. Meillä on tarkat iltarutiinit, joista koirat tietävät valmistautua nukkumaan menoon. Kun minä kömmin sänkyyn, pari koiraa odottaa valmiina. En herää, vaikka koirat vaihtaisivat yöllä paikkoja keskenään.

Joku voi ajatella, että koirien kanssa nukkuminen on epähygieenistä. Villakoirista ei lähde karvaa, ja pesen ne viikon, parin välein. Kesäaikaan syynään turkit punkkien varalta säännöllisesti. Asumme ja liikumme alueilla, missä punkkeja tapaa onneksi harvoin. Pyykinpesukone hoitaa vuodevaatteet puhtaiksi.

Jos meillä olisi isoja koiria, tuskin nukkuisin niiden kanssa. Tai sitten meille pitäisi hankkia vieläkin isompi sänky.”

Uniterapeutti Susan Pihl kommentoi: ”Lemmikin läheisyys ja lämpö tuovat turvaa ja lievittävät stressiä. Koira jopa hengittää nukkuessaan samaan tahtiin kuin vieressä nukkuva ihminen: kummankin uni tukee toisen nukkumista.

Hygieniasyistä koiran päästäminen sänkyyn voi mietityttää ja edellyttää lakanoiden vaihtamista useammin. Toisaalta ihmisestä voi erittyä yön aikana litra hikeä vuodevaatteisiin.

Eläinpölylle herkistyneelle ja allergiselle ei lemmikin kanssa nukkuminen luonnollisesti sovi.”

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Ihanaa herätä aamulla virkeänä! Omassa makuuhuoneessa Ulla Pihl saa nukkua rauhassa aamuun asti.

Ihanaa herätä aamulla virkeänä! Omassa makuuhuoneessa Ulla Pihl saa nukkua rauhassa aamuun asti.

Ulla Pihl, 64, nukkuu eri makuuhuoneessa kuin puolisonsa

”Seilasin vuosia tyynyn ja peiton kanssa huoneesta toiseen. Miehelläni on uniapnea, mikä sai hänet kuorsaamaan. Kuorsaus herätti ja valvotti minua öisin.

Lue myös: Oletko jatkuvasti väsynyt? Nämä oireet voivat kieliä uniapneasta – lääkäri kertoo

Kun yritin nukkua miehen vieressä, kumpikin kärsi. Kääntelin miestä selältä kyljelleen; asentoon, jossa kuorsaus hellitti hetkeksi. Olimme aamuisin kumpikin todella väsyneitä. Oli ihme, että jaksoimme työelämässä. Jouduimme usein paikkaamaan huonoja yöunia päiväunilla. Kolme vuotta sitten sain oman makuuhuoneen ja aloimme nukkua kunnolla, illasta aamuun, ihanat kahdeksan tuntia putkeen.

Remontoimme makuuhuoneesta minunlaiseni prinsessakammarin: yhdelle seinälle tuli ruusutapetti ja kattoon kristallikruunu. Ripustin huoneeseeni verhot, jotka luovat itämaista tunnelmaa. Mieheni ei taitaisi saada unta näin naisellisessa huoneessa. Hän viihtyy kitaroineen omassa pesässään, mutta kaksi kissaamme tykkäävät huoneestani ja valtaavat sängystäni oman osansa. Ne liikkuvat ja kehräävät niin kevyesti, etteivät ne haittaa untani.

Minun ja mieheni olisi ollut viisasta nukkua eri huoneissa aiemminkin, sillä unirytmimme ovat erilaiset: minä olen ilta- ja mies aamuvirkku. Olen tanssinopettaja, ja työni painottuu iltaan. Joinakin iltoina tulen kotiin vasta puoli kymmeneltä. Vie aikansa, että selviän iltatoimista ja kehoni rauhoittuu nukkumaan.

Erillään nukkumista pidetään monesti merkkinä parisuhdeongelmista. Minä väitän, että ongelmia tulee, jos toinen osapuoli on koko ajan väsynyt tai toisen täytyy jatkuvasti tinkiä omista tavoistaan.

Nyt mies ei havahdu hereille, kun kömmin puoliltaöin petiin. Voin lukea illalla sängyssä, eikä valo häiritse toisessa huoneessa nukkuvaa miestäni. Saan nukkua aamulla pidempään ja herätä siihen, kun aamuvirkku puoliso huhuilee minua aamukahville. Aamu alkaa hyvin, kun kumpikin on virkeä.

”Erillään nukkumista pidetään monesti merkkinä parisuhdeongelmista. Väitän, että ongelmia tulee, jos toinen on koko ajan väsynyt.”

Nykyään miehelläni on uniapnean hoitoon CPAP-laite kasvomaskeineen. Laite pitää hengitystiet avoimina, ja kuorsaaminen loppui. En aio silti luopua prinsessakammaristani. Laite pitää outoa pulputusta, ja mies tarvitsee tilaa, kun hän kääntyy sängyssä sen kanssa. Jos nukun vieressä, minusta tuntuu, että olen tiellä. Omassa sängyssäni voin nukkua vaikka poikittain, jos haluan.”

Uniterapeutti Susan Pihl kommentoi: ”Nuorena naisen on helpompi sietää toisen erirytmisyyttä kuin keski-iässä, jolloin hormonitoiminnan muutokset heikentävät unta. Jos parilla on erilainen unirytmi tai uneen vaikuttavia sairauksia, on järkevää nukkua erikseen.

Väsyneenä ei jaksa panostaa parisuhteeseen. Erillään nukkuminen ei estä, etteikö makuuhuoneessa vietettäisi muuten aikaa yhdessä. Suhteeseen voi tulla vipinää, kun sovitaan treffit toisen makuuhuoneeseen.”

Nukkumapaikan vaihtaminen voi parantaa unta

Parisängyssä, oikealla puolella, katse kohti ovea. Nukumme vuodesta, jopa vuosikymmenestä toiseen samassa paikassa, vaikka vaihtelu voisi tehdä hyvää.

– Ihminen voi olla ehdollistunut tiettyyn nukkumapaikkaan ja -asentoon niin, että se ylläpitää uniongelmia, uniterapeutti ­Susan Pihl kertoo.

Tyynyä ja peittoa ei tarvitse kantaa terassille eikä välttämättä edes toiseen huoneeseen. Joskus uni paranee jo sillä, että vaihtaa puolison kanssa sängyssä paikkaa tai siirtää omat jalat sängyn pääpäätyyn.

Oman jaksamisen ja terveyden takia kannattaa etsiä itselle sopivin aika, tapa ja paikka nukkua.

– Sängyssä saa olla itsekäs ja muistaa, etteivät yleiset unenhuolto-ohjeet ja kulttuurisidonnaiset tavat sovi jokaiselle. Tärkeintä on löytää oma uni-valverytmi ja noudattaa sitä mahdollisuuksien mukaan.

Nukahtaminen helpottuu yleensä, kun puitteet ovat kunnossa: makuuhuoneessa on hiljaista ja hämärää, ja lämpötila on mieluummin vähän viileä kuin kuuma.

– Kun kehomme ja aivojemme lämpötila laskee, ihmistä alkaa nukuttaa.

Vanha kikka on laittaa kylmä pyyhe otsalle tai käydä lämpimässä suihkussa tunti, puolitoista ennen nukkumaan menoa. Kun suihkunlämmin keho jäähtyy, aivot seuraavat mukana. Viilentäminen hoituu myös tuulettamalla makuuhuone.

– Turvallinen olo edesauttaa unen tuloa. Painopeite ja ylipäänsä peittoon kääriytyminen voi tuoda turvaa. Tuplapeittoon kääriytyminen voi olla hankalaa.

Nuorena kylki kyljessä nukkuminen on ihanaa, mutta myöhemmin ihminen alkaa kaivata sängyssä tilaa. Kehon eri osat puutuvat entistä herkemmin, jolloin nukkuma-asentoa pitää vaihtaa aiempaa useammin. Se voi häiritä vieressä nukkujaa.

– Liian pehmeällä patjalla asento voi olla huono ja kehoon voi tulla puutumisia. Kova patja pakottaa vaihtamaan asentoa tavallista tiheämmin.

Hyvä patja tukee kehon kaaria. Sopivan korkea tyyny tukee niskaa ja pitää sen suorassa kylkiasennossa.

Herkkäunisen ei kannata tuoda puhelinta makuuhuoneeseen edes äänettömällä. Värinähälytys, laitteen valo ja jo ajatus tulevasta viestistä voivat heikentää unen laatua. Jos herää yöllä, ei kannata katsoa kelloa, sillä se voi toimia herättävänä impulssina.

Selkä- ja polvikipujen taustalla voivat olla vääränlaiset kengät – näin valitset hyvät kengät

Vääränlaisista kengistä aiheutuvat isot ja pienet ongelmat voivat tuntua kirjaimellisesti päästä varpaisiin, sillä jalat ovat kehon tukipilari, ja niiden terveys vaikuttaa koko kehon hyvinvointiin. Hyvät kengät ovat siis asia, johon kannattaa paneutua.

Esimerkiksi naisten jalkaterän, varpaiden ja päkiän kiputilat ja asentomuutokset ovat pääsääntöisesti kenkäsairauksia. Lisäksi korkokenkiä säännöllisesti käyttävät naiset kärsivät kanssasisariaan useammin erilaisista selkäkivuista. Korkeat korot ovat osasyyllisiä myös siihen, miksi naisilla polven nivelrikko on yleisempää kuin miehillä.

Millaiset sitten ovat hyvät kengät jalalle? Listasimme 6 täsmävinkkiä avuksesi parempiin kenkäostoksiin.

1. Hyvät kengät sallivat luonnollisen liikkeen

Kengän tärkein tehtävä on sallia jalkaterän luonnollinen liike ja tukea, ei muokata, sitä. Liikkumisen kannalta on erityisen tärkeää, että kengät ovat riittävän joustavat, jotta jalassa säilyvät luonnollinen päkiän taipuisuus ja kiertolöysyys. Jos kengän pohja on liian jäykkä, jalkaterät väsyvät nopeasti ja varvastyöntö jää vajaaksi.

Testaa päkiän taipuisuus ostohetkellä kenkä jalassa seisten. Taipuuko jalkasi päkiän kohdalta normaalisti, jos nostat kantapään ylös? Kiertolöysyyden voi testata ottamalla kengän käteen ja kääntämällä sitä kantapäästä ja kärjestä eri suuntiin samalla tavalla kuin kuivaisit pesurättiä. Jos kenkä on liian jäykkä, kiertymistä ei tapahdu, ja silloin kenkä kannattaa jättää hyllyyn.

Lue myös: Jalkaterän vaivat voivat olla useiden eri kipujen syynä – 10 kysymystä ja vastausta jalkaterien terveydestä

2. Huomioi, että jalkasi muuttuu

Älä osta kenkiä vanhasta tottumuksesta. Jalan muoto muuttuu jopa päivän aikana. Muutokset johtuvat asennon- ja liikkeenvaihteluista. Seisoma-asento lisää jalkaterän pituutta 3–6 millimetriä. Kävellessä pituutta tulee lisää saman verran, kun erityisesti varpaat venyvät askelten mukana. Samalla myös päkiä levenee, kun turvotus lisääntyy. Päivän päättyessä jalkaterän koko on saattanutkin kasvaa 4–8 prosenttia tämän vuoksi.

Tästä syystä kenkäkauppaan on hyvä suunnata iltapäivällä. Oikea koko kannattaa mitata joka kerta uudelleen irrotetun pohjallisen päällä seisten. Kantapään ja pohjallisen takareunan välissä tulisi olla sentti tyhjää tilaa. Kärjessä tilaa saa olla jopa enemmän. Pisimmän varpaan ja kärjen välillä voi olla tyhjää tilaa 1,5–2 senttimetriä.

Kenkiä ei kannata ostaa vanhasta tottumuksesta myöskään siksi, että jalan kokoon vaikuttavat muun muassa normaali ikääntyminen, mahdolliset raskaudet ja sairaudet sekä ylipaino.

Lue myös: 8 syytä, joista jalkojen turvotus voi johtua – näin vähennät turvotusta

3. Varaa reilusti aikaa kenkien testaamiseen

Mittaamisen lisäksi kenkäkaupassa kannattaa tehdä kunnon kävelytesti. Laita kengät molempiin jalkoihin. Pyörähdä kengät jalassa muuallakin kuin peilin edessä. Jos kaupassa on portaat, kävele ne ylös ja alas. Testaa kenkiä mahdollisimman vaihtelevilla alustoilla reilusti muutaman minuutin ajan.

Kengän hyvään istuvuuteen vaikuttavat oikea koko, malli, pohja, koron korkeus, materiaali ja kengän paino. Jos kengät eivät paina mistään eivätkä hölsky jalassa ja kantapää pysyy paikoillaan, olet todennäköisesti löytänyt itsellesi istuvat kengät.

4. Valitse mieluummin matalat korot

Ovatko korkeat korot tavaramerkkisi ja osa identiteettiäsi? Jos et ole valmis täysin luopumaan korkeista koroista, vaihtele edes eri korkuisia kenkiä päivän aikana.

Kaikki korot vaikuttavat aina ryhtiin ja muuttavat pystyasentoa, mutta matalien korkojen aiheuttamat muutokset ovat hieman lievempiä. Työkengissä korkojen korkeus tulisi olla enintään kaksi senttiä.

 5. Oikea materiaali tukee jalan ja askelluksen hyvinvointia 

Paras kenkämateriaali on sellainen, joka hengittää, mukautuu jalkaterän muotoihin ja ehkäisee jalkainfektioiden ja atooppisen ihottuman syntymistä. Tämä on tärkeää, sillä jalkaterät hikoilevat jopa 1–2 desilitraa vuorokaudessa, urheillessa vielä enemmän.

Materiaalit vaikuttavat myös kenkien painoon. Naisten kenkäparin tulisi painaa noin 350 grammaa ja miesten 480 grammaa. Usein kengät ovat kuitenkin liian painavat ja aiheuttavat häiriöitä normaaliin askellukseen.

6.  Muista yksilölliset tarpeesi

Lopuksi kannattaa muistaa, että jokaisen ihmisen jalkaterien koko, malli, jalkakaaren korkeus, päkiän ja kantapään leveys sekä päkiän ympärysmitta ovat yksilöllisiä. Esimerkiksi korkea jalkapöytä vaatii selvästi lisätilaa kengältä. Myös erilaiset sairaudet ja vanhat asentopoikkeamat muokkaavat jalkaterien rakennetta ja tuovat lisävaatimuksia kengälle.

Jos oikeaa mallia omalle jalalle ei löydy, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen ja teetättää omalle jalalle istuvat kengät, joista koko kroppasi terveys kiittää. 

Lue myös: Muista säännöllinen jalkahoito – jalkojesi kunto kertoo terveydentilastasi

Tyypin 1 diabetes vaatii keskimäärin 42 hoitopäätöstä päivässä – lääkäri kertoo, mitä sairaudesta ja sen hoidosta pitää tietää

Tyypin 1 diabetes on vakava sairaus, jota Suomessa sairastaa noin 50 000 ihmistä. Esitimme HUSin lasten endokrinologi Anna-Kaisa Tuomaalalle yhdeksän kysymystä sairaudesta.

Lue myös: Keski-ikäisistä suomalaisista jopa puolella on piilevä esidiabetes – tunnista oireet ja varoitusmerkit

1. Millainen sairaus tyypin 1 diabetes on?

”Ykköstyypin diabetes on autoimmuunisairaus. Oma elimistö tuhoaa haimassa olevat beetasolut, jotka tuottavat insuliinia. Ykköstyypin diabeteksessa elimistössä ei ole insuliinia, joka säätelisi veren sokeripitoisuutta.”

2. Milloin tyypin 1 diabetes puhkeaa?

”Ykköstyypin diabetes voi puhjeta missä iässä tahansa. Jollakin se puhkeaa 1-vuotiaana, toisilla se puhkeaa vasta aikuisena. Sairaalaan tulee monen ikäisiä.”

3. Vaikuttaako perinnöllisyys tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen?

”Ykköstyypin diabeteksen kohdalla perinnöllisyys ei ole selvää. Tiedetään, että perinnöllisyys vaikuttaa jonkin verran diabeteksen puhkeamiseen: on olemassa niin sanottuja diabetekselle altistavia geenialueita. Tiedämme myös, että mikäli naisella on ykköstyypin diabetes, hänen lapsellaan on noin 3 prosentin riski sairastua diabetekseen. Diabetesta sairastavan miehen lapsilla on noin 7 prosentin riski sairastua. Koko väestöllä on puolestaan 1 prosentin riski sairastua.

On useita potilaita, joilla ei ole suvussa laisinkaan diabetesta, mutta on myös perheitä, joissa useammalla lapsella on diabetes.  Sairauden taustalla on siis geneettisyyttä, mutta ei välttämättä.”

4. Millaiset ovat sen tyypin 1 diabeteksen oireet?

”Diabetes lähtee klassisesti oireilemaan sillä, että janottaa ja pissattaa. Kun insuliinia ei ole elimistössä, verensokeri nousee ja munuaiset yrittävät päästä eroon ylimääräisestä sokerista. Tämä oireilee janona, ja virtsaneritys kasvaa. Esimerkiksi pienillä lapsilla uudelleen alkanut yökastelu voi olla merkki diabeteksen puhkeamisesta.

Laihtuminen voi olla myös yksi diabeteksen merkki, koska insuliininpuutoksen takia elimistö ei pysty käyttämään glukoosia energianlähteenä. Korkea verensokeri voi aiheuttaa myös väsymystä.

Jos insuliininpuutos jatkuu pitkään, potilaalle kehittyy ketoasidoosi eli vakava happomyrkytystila. Sen oireina ovat syvä hengitys, asetonin haju hengityksessä, vatsakivut sekä oksentelu. Ketoasidoosi vaatii nopeaa sairaalahoitoa.”

5. Kuinka tyypin 1 diabetes eroaa tyypin 2 diabeteksesta?

”Kakkostyypin diabetes on insuliiniresistenssin pohjalta tuleva sairaus. Siinä elimistö tuottaa insuliinia, mutta se ei tehoa kehossa.

Nykyään kuitenkin tiedämme, että ykköstyypin ja kakkostyypin diabeteksen välimaastossa on todella paljon erilaisia diabetestyyppejä. Diabeteksen jaottelu ykkös- ja kakkostyyppiin on jo hieman vanhanaikaista. Kakkostyypin diabetes voi myös johtaa insuliininpuutokseen.”

6. Kuinka tyypin 1 diabetes diagnosoidaan?

”Ykköstyypin diabetes on todella helppo diagnosoida. Se pitäisi todeta heti samana päivänä, kun potilas soittaa lääkäriin diabetekseen viittaavista oireista. Valitettavasti edelleen on olemassa diagnostista viivettä, etenkin pienten lasten diabeteksen toteamisessa.

Diagnoosi voidaan tehdä terveyskeskuksessa otamalla sormen päästä verensokeri tai virtsanäytteellä, josta katsotaan, onko virtsassa sokeria. Joskus lapsen vanhemmat saattavat olla liikkeellä hyvissä ajoin ja diabetes on vasta tuloillaan. Silloin voimme asentaa lapselle glukoosisensorin ja tarkkailla sairaalassa, miten sokeriarvot käyttäytyvät.”

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Tyypin 1 diabetes voi puhjeta myös aikuisella iällä. Kuvassa nainen lääkärin vastaanotolla insuliinikynä kädessä.

Diabeteksen diagnosoiminen on yksinkertaista ja tulisi tehdä mahdollisimman nopeasti oireiden alkamisesta.

7. Miten tyypin 1 diabetesta hoidetaan?

”Diagnoosin jälkeen hyvässä kunnossa olevalla potilaalla alkaa noin viikon pituinen hoitojakso sairaalassa, jossa opetetaan, millainen sairaus diabetes on ja kuinka sitä hoidetaan. Hoitojaksoon kuuluu useita lääkärin ja hoitajan tapaamisia, ravitsemusterapeutin tapaaminen ja myös sosiaalityöntekijän tapaaminen, sillä esimerkiksi lapsidiabeetikot ovat oikeutettuja vammaistukeen. Tarvittaessa potilas ja hänen läheisensä saavat sairaalasta myös henkistä tukea.

Ennen diabeteksen hoitaminen tapahtui arjessa siten, että insuliinia pistettiin muutaman kerran päivässä ja verensokerit mitattiin sormenpäästä. Viimeisen viiden vuoden aikana diabeteksen hoito on muuttunut valtavan paljon. Tällä hetkellä jokaiselle lapsipotilaalle laitetaan jo sairaalassa glukoosisensori, joka mittaa kudosglukoosin pitoisuutta ihonalaiskudoksesta viiden minuutin välein. Se säästää paljon lapsen sormenpäitä ja auttaa vanhempia tietämään, millaisilla sokeritasoilla ollaan.

Viimeisen kahden vuoden aikana markkinoille ovat tulleet myös ensimmäiset kaupalliset hybridikeinohaimat eli älykkäät insuliinipumput, jotka annostelevat insuliinia viiden minuutin välein kudosglukoosin perusteella. Ateriainsuliini täytyy annostella pumpusta vielä itse. Älykkäät insuliinipumput tasoittavat verensokerivaihtelua kokemuksemme mukaan hyvin ja etenkin yöllä vaihtelu on paljon pienempää.”

8. Millaisia terveysriskejä tyypin 1 diabetekseen liittyy?

”Ykköstyypin diabetes on valtimosairaus ja etenkin pienten valtimoiden sairaus. Diabeetikon suonet rasvoittuvat nopeammin johtaen muuta väestöä helpommin sepelvaltimotautiin. Pienten verisuonten seinämät myös muuttuvat läpäisevimmiksi aiheuttaen ongelmia esimerkiksi silmänpohjiin ja munuaisiin. Korkea glukoositaso vaikuttaa myös ääreishermostoon aiheuttaen neuropatiaa – potilaalle saattaa tulla autonomisen hermoston vaurioita. Myös hampaat ja hampaiden kiinnityskudokset vaurioituvat diabeteksessa herkästi.

Edelleen sairaaloissa hoidetaan paljon diabeteksen komplikaatioita. Onneksi hoitotasapainon parantuessa niiden määrä on vähentynyt, ja uudella teknologialla päästään entistä parempiin hoitotuloksiin. Toiveissa on, että diabeetikkolapset, jotka hoidetaan nyt uudella tavalla, eivät kärsi diabeteksen aiheuttamista komplikaatioista aikuisuudessa.

”Toiveissa on, että diabeetikkolapset, jotka hoidetaan nyt uudella tavalla, eivät kärsi diabeteksen aiheuttamista komplikaatioista aikuisuudessa.”

9. Kuinka tyypin 1 diabetes vaikuttaa arkeen?  

”Kun sairastuu diabetekseen, elämä muuttuu paljon, mutta kohta sairaudesta tulee uusi normaali. Tyypin 1 diabetes on arjessa erittäin kuormittava sairaus: on laskettu että potilas tai hänen vanhempansa joutuvat tekemään keskimäärin 42 hoitopäätöstä päivittäin.

Tyypin 1 diabetes on sairaus, jota ei pidä vähätellä. Se ei ole pelkkää insuliinin pistämistä. Elimistö on tosi monimutkainen systeemi, joka osaa tuottaa terveenä insuliinia hienosti ja reagoida erilaisiin tilanteisiin, kuten stressiin ja sairauteen, välittömästi. Kun insuliinin tuotantoa pitää matkia itse, se on vaikeaa. ”

Anne Matoniemi sai aivovamman joutuessaan ex-poikaystävänsä puukottamaksi – joutunut kohtaamaan paljon ennakkoluuloja: ”Aivovamma on näkymätön, joten ihmiset eivät suostu näkemään sitä”

On harmaa marraskuinen päivä ja Anne Matoniemi kävelyttää Taika-koiraansa kotinsa lähellä. Pieni koira tepastelee innoissaan tien reunassa ja vilkuilee välillä omistajaansa päin.

– Sille on opetettu oikea ja vasen, Anne kertoo.

Koiran on osattava suunnat, koska Anne saattaa väsyneenä eksyä, etenkin jos reitti ei ole todella tuttu. Syy tähän on Annen aivovamma, jonka hän sai keväällä 2016. Silloin hän joutui ex-poikaystävänsä puukottamaksi.

Suhteen alku oli ihana

Anne kertoo, että suhde ex-poikaystävän kanssa alkoi ihanasti. Annesta tuntui kuin hän olisi halutessaan saanut vaikka kuun taivaalta. Anne ajatteli suhteen olevan täydellinen. Pikkuhiljaa suhde kuitenkin muuttui. Ensin alkoi henkinen väkivalta, ja lopulta myös fyysinen.

– Se alkaa pienestä. Uhrin itsetunto murennetaan ihan täydellisesti, eikä sitä edes itse tajua, koska se tapahtuu niin pikkuhiljaa. Siinä vaiheessa ollaan jo niin syvällä, kun fyysinen väkivalta alkaa. Ihminen osaa luoda sellaisen ilmapiirin, että sinähän ansaitset tämän kurituksen.

Ex-poikaystävä halusi kontrolloida kaikkea. Oli kyseessä sitten tapaaminen kavereiden tai sukulaisten kanssa, hän halusi aina mukaan. Annesta tuntui, että hänellä ei saanut olla omaa elämää. Jos hän oli näkemässä sukulaisiaan yksin, soitteli ex-poikaystävä perään ja tivasi, milloin Anne oli tulossa kotiin.

Läheisilleen Anne ei kertonut kokemastaan väkivallasta ja kontrolloinnista.

– Sen osaa piilottaa. Sitä ei aktiivisesti tajua, että eihän tässä ole kaikki kunnossa, mutta jotenkin sitä alkaa peittelemään ja siitä ei uskalla puhua, Anne kertoo.

Lue myös: Lähisuhdeväkivalta pahenee usein pikkuhiljaa ja vaurioittaa uhrin itsetuntoa – nämä ensimmäiset merkit jäävät helposti huomaamatta

Anne ei koskaan pelännyt henkensä puolesta

Käänteentekevä muutos tapahtui keväällä 2016 puolentoista vuoden seurustelun jälkeen. Anne vietti viikonlopun yksin kotona ja tajusi, että hänellä oli viimein tilaa hengittää. Ex-poikaystävä oli monesti uskotellut Annelle, että jos he eroaisivat, ei kukaan huolisi Annea ja hän jäisi loppuelämäkseen yksin.

–  Silloin tajusin, että jos siinä suhteessa oleminen tai ikuisesti yksin oleminen olivat vaihtoehtoni, valitsisin jälkimmäisen.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Anne Matoniemi istuu kotisohvallaan pidellen sylissä Taika-koiraa.

Anne otti Taika-koiran melkein heti pahoinpitelyn jälkeen. Koira on hänelle todella tärkeä.

Eropäätöksen jälkeen Anne ja hänen ex-poikaystävänsä jäivät edelleen asumaan samaan asuntoon. Anne oli melkein valmis sairaanhoitaja. Työpaikka toisessa kaupungissa oli jo sovittuna, joten tuntui turhalta etsiä muutamiksi viikoiksi itselleen uutta asuntoa. Hän ajatteli, että yhteiselo sujuisi vielä sen aikaa.

– Kyllähän kahden aikuisen ihmisen pitäisi pystyä omat ongelmansa selvittämään, mutta sehän ei mennyt ihan niin.

Vaikka suhteessa oli ollut väkivaltaa, ei Anne koskaan pelännyt henkensä puolesta.

– En koskaan kuvitellut, että hän olisi pystynyt sellaiseen. Ei hänen väkivaltansa tarkoituksena ollut tappaa missään vaiheessa, ennen kuin tässä puukotuksen yhteydessä.

Sinä iltana ex-poikaystävä olisi halunnut jutella, mutta Anne oli väsynyt ensimmäisestä harjoittelupäivästään ja työt jatkuisivat taas aikaisin aamulla.

Puukotus tapahtui Annen nukkuessa. Sen jälkeen, kun Anne meni nukkumaan, hänen muistikuvansa ovat hatarat. Yksi muistikuva on siitä, kun hän makaa lattialla. Sekä hän että ex-poikaystävä pitävät veitsestä kiinni. Siinä vaiheessa Annea oli jo isketty veitsellä lukuisia kertoja, muun muassa päähän.

Iskut olivat olleet niin kovia, että veitsen palasia oli katkennut hänen kalloonsa. Annen aivot vaurioituivat niin, että seurauksena oli aivovamma.

Anne sai taistelun jälkeen puukottajansa soittamaan apua. Hän muistaa kuulleensa ensihoitajien keskustelua, mutta hän ei ollut vielä siinä tilanteessa täysin tajunnut, mitä oli tapahtunut. Sen hän muistaa, että ambulanssista häntä kannettiin sairaalaan jalat edellä. Se on kuulemma tapana, jos kyseessä on vainaja.

– Silloin mietin, että olenko jo vainaja, vaikka tietääkseni olen kuitenkin vielä hengissä.

Aivovamman kanssa on pitänyt opetella elämään

Fyysisesti Anne parantui tilanteeseen nähden hyvin. Eri puolille vartaloa jäi hermovaurioita ja arpia, mutta isointa arpea ei kukaan näe: aivovamma ei nimittäin näy ulospäin. Mitä ihmiset eivät näe, sitä he eivät välttämättä ymmärrä.

Aluksi Anne ei itsekään ymmärtänyt, kuinka laajasti aivovamma tulisi vaikuttamaan hänen elämäänsä, sehän oli vain sana muiden joukossa. Aivovamman oireet ovat ilmenneet pikkuhiljaa, ja niiden tiedostamattomuus on osa vammaa.

– On pitänyt opetella, että minulla on tällainen sairaus ja se saattaakin lopettaa toimintakykyni kesken kaiken.

Esimerkiksi ollessaan ystäviensä kanssa vaateostoksilla, saattavat Annen aivot mennä jossain kohtaa ikään kuin jumiin. Silmät tuntuvat seisovan päässä ja aivot eivät enää rekisteröi näkemäänsä.

– Saatan katsoa vaaterekkiä ja tiedän, että siinä on vaatteita, mutta en tiedä esimerkiksi pidänkö minä niistä vai en, koska aivoni ovat niin lukossa.

Aivovamma on näkymätön sairaus

Anne uskoo, että ihmiset kohtelisivat häntä eri tavalla, jos hänen vammansa näkyisi ulospäin. Nyt hän joutuu jatkuvasti selittelemään, miksi hän ei kykene tai miksi hän tarvitsee apua. Monesti ihmiset eivät usko, kuinka laajasti ja voimakkaasti aivovamman oireet vaikeuttavat elämää.

– Aivovamma on näkymätön, joten ihmiset eivät suostu näkemään sitä.

Vaikka Anne sai sairaanhoitajan opintonsa valmiiksi, ei oppiminen silti ole samalla tasolla kuin ennen. Hän kuvailee olleensa ennen melkein kympin oppilas, mutta aivovamman jälkeen tieto ei vain jää päähän ja oppiminen on vaikeaa. Puukotuksen jälkeen alkaneet terveydenhoitajan opinnot jäivät kahden vuoden jälkeen kesken, koska aivovamma teki opiskelusta liian vaikeaa.

On turhauttavaa, kun joutuu arkisista asioista selviytymisen lisäksi selittelemään ihmisille, miksi ei kykene.

Aivovamma vaikeuttaa Annen arkea monin tavoin. Sen takia hänellä on apunaan henkilökohtainen avustaja, koska muuten edes kaupassa käynti ei välttämättä onnistuisi. Henkilökohtaisen avustajan kanssa hän tekee myös ruokaa ja siivoaa.

Ystäväpiiri kaikkosi

Ystäväpiiristä on jäljellä enää kaksi ystävää. Muut ystävät aivovammaa edeltäneeltä ajalta ovat enemmän tai vähemmän kadonneet Annen elämästä. Ystävälle voi Annen mukaan olla vaikeaa, jos tuntuu, että toinen on aivovamman jälkeen eri ihminen.

– En koe olevani hirveän erilainen. Toki pinna palaa helpommin, mutta olen kuitenkin edelleen pohjimmiltani se sama ihminen. Minulla on nyt vain tällainen sairaus. Ja enhän minä kuitenkaan ole tässä tehnyt mitään, enkä minä en voi näille muutoksilleni sinänsä mitään.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Anne antamassa namia Taika-koiralle.

Liikunta on edelleen Annelle tärkeää. Hänen harrastuksiinsa kuuluvat erilaiset pallolajit ja lenkkeily koiran kanssa.

Jäljelle jääneiden ystävien kanssa oleminen ei ole muuttunut. Toki Anne joutuu usein kieltäytymään, jos kaverit yllättäen pyytävät kahville ja juuri silloin hän on suunnitellut menevänsä henkilökohtaisen avustajansa kanssa kauppaan. Välillä porukassa heitetään myös vanhoja sisäpiirin vitsejä, joita Anne ei enää muista.

Kun Anne kertoo uusille ihmisille aivovammastaan, ihmiset usein keskittyvät vain sen syntymekanismiin eli puukotukseen. Ihmiset keskittyvät enemmän siihen, mitä hänelle tapahtui fyysisesti kuin sen tuomiin henkisiin haavoihin ja aivovammaan. Anne ymmärtää sen, mutta silti se harmittaa häntä.

– Se itse tilanne, missä aivovamma tapahtuu, ei ole välttämättä se kaikista pahin, Anne sanoo.

Vammautunut loppuelämäksi

Annen ex-poikaystävä tuomittiin viideksi vuodeksi vankilaan törkeästä pahoinpitelystä. Murhan yrityksen kriteeristö täyttyi, mutta ex-poikaystävän katsottiin osoittaneen tehokasta katumusta, koska tämä lopetti teon vapaaehtoisesti ja kutsui itse apua paikalle. Tuomiostaan hän istui ensikertalaisena puolet ja vapautui vankilasta kahden ja puolen vuoden jälkeen. Anne ei kuitenkaan pääse tilanteestaan pois, vaan hän tulee aina olemaan vammautunut.

– Hän on loppuelämäksi vammauttanut minut ja oli hyvin lähellä, että en kuollut. Silti hän saa jatkaa elämäänsä ehkä vähän helpommin kuin minä.

Vaikka tilanne tuntuu epäreilulta, ei Anne halua jäädä murehtimaan liikaa. Hänen elämänsä on kuitenkin aivovammasta huolimatta hyvää.

– Kaikille tapahtuu ikäviä asioita, ei niitä voi jäädä ikuisiksi ajoiksi vellomaan. Totta kai niille pitää antaa oma aikansa ja tilansa, mutta katseen pitää olla myös eteenpäin.

Päänsäryn hoito voi onnistua ilman lääkkeitä – oletko jo kokeillut näitä kotikonsteja?

Tavallisimpia päänsärkyjä on kahta erilaista. On hyvä tietää, kumpaa potee, sillä päänsäryn oikea hoito riippuu pitkälti siitä. Jännityspäänsäryssä kipu on yleensä tasaista ja jomottavaa, ja siihen liittyy monesti huimaus. Migreenikipu on usein toispuoleista, kovaa ja sykkivää kohtauksittaista päänsärkyä, johon liittyy pahoinvointia. Molemmat voivat tulla yhdelle ja samalle ihmiselle.

Lue myös: Riesana toistuva päänsärky? Näin erotat, onko kyseessä migreeni vai jännityspäänsärky

1. Lähde lenkille ja laita sauvat suihkimaan

Päänsäryn diagnosointi kuuluu lääkärille. Jännityspäänsäryn ja migreenin erottamisessa toisistaan pääsee alkuun lähtemällä liikkeelle. Sauvakävely helpottaa ja ehkäisee jännityspäänsärkyyn monesti kuuluvaa ­niska-hartiaseudun jumitusta.

Migreenikohtausta liikkuminen sen sijaan pahentaa niin, ettei kokeilua halua toistaa uudelleen. Mutta kun kohtaus on ohi, kannattaa palata liikuntaharrastuksiin. Liikunta on olennainen osa kummankin pääsäryn ehkäisyä.

Lue myös: Niskakipu tuo päänsäryn – Mikä on parasta treeniä niska-hartiavaivaiselle?

2. Nappaa niskavillat sormien väliin, purista ja löysää otetta

Jännityspäänsärkyä voi lieventää käsittelemällä niskaa. Se pitää tehdä hellällä kädellä. Jos käsittely tuntuu pahalta, se pitää lopettaa. Hierominen kannattaa ulottaa ohimoille ja monesti myös leukaperiin: jännittyneet purentalihakset altistavat päänsärylle. Vaikka hieronta tai ylipäänsä jokin konsti ei auttaisi yhdellä kerralla, seuraavalla kerralla se voi toimia. Päänsärky on usein eri kerroilla erilainen.

Migreenipotilaiden kannattaa pitää sormet erossa omasta niskasta. Heistä osalla migreenikohtaus käynnistyy niskan jännittymisellä, jolloin niskan koskettelu voi laukaista kohtauksen.

Lue myös: Toimiiko ubikinoni migreenin hoidossa? Kysyimme asiaa lääkäriltä

3. Juo kunnolla vettä

Moni saa kesäkuumalla päänsäryn, ja syy siihen on nestehukka. Silloin elimistöstä ei poistu vain vettä, vaan myös suoloja, ja siksi pelkän kraanaveden juominen ei riitä korjaamaan tilannetta.

Jos harrastaa liikuntaa lämpimässä, juomapulloon kannattaa varata kivennäisvettä – ja siinä saa olla suolaa. Urheilujuomissa on suoloja, mutta niissä on aika lailla energiaa ja happamina ne kuluttavat hampaita.

4. Nauti kuppi kahvia ennen nukkumaanmenoa

On olemassa harvinainen migreenin muoto, jossa kohtaus alkaa aina yöllä. Osa ihmisistä voi estää sen juomalla kahvia ennen nukkumaan­menoa tai ottamalla kofeiinitabletin. Tätä ei kannata kokeilla, jos kahvi vie unet: liian vähäinen mutta myös liika uni lisää migreenikohtauksia. Kahvia ei kannata juoda pannukaupalla, sillä runsaina määrinä se saattaa lisätä migreeniherkkyyttä.

Jos kahvinjuoja ei saa kahvia, hänelle voi tulla kofeiinin vieroitusoireena päänsärkyä, jolloin kuppi kahvia auttaa. Koska kahvi poistaa elimistöstä nestettä, jokaista kahvikupillista kohden tulisi aina juoda lasi vettä.

Lue myös: Aloitatko sinäkin päiväsi aamukahvilla? Näin kahvin juominen tyhjään vatsaan vaikuttaa terveyteen

5. Hakeudu hämärään

Migreeni herkistää ihmisen koko aistijärjestelmän. Kohtauksen aikana ihminen näkee, kuulee, tuntee, haistaa ja maistaa tavallista paremmin, ja tällöin vähemmän voimakaskin valo muuttuu ärsyttävän kirkkaaksi. Ulkoisten ärsykkeiden rauhoittaminen helpottaa oloa. Se onnistuu asettautumalla makuuasentoon hiljaiseen, hämärään tilaan.

Osa migreeni-ihmisistä oireilee, kun he saavat omaan sieto­kykyynsä nähden liikaa valoa. Keväällä päivittäinen valoannos kasvaa monelle liian suureksi ilman aurinko­laseja. Aurinkolasien olisi hyvä suojata myös sivuttaissuunnassa tulevalta valolta.

Kirkasvalolamppu ja tietokoneen näytön valo voivat laukaista migreenin. Näyttö kannattaa säätää himmeämmälle.

Lue myös: Kärsitkö piilevästä migreenistä? Näin tunnistat migreenin oireet

6. Kylmäpakkaus tai jääpalapussi otsalla poistaa päänsäryn

Migreenissä pään verisuonet laajenevat. Kylmä viilentää ja supistaa verisuonia ja voi auttaa lievään migreeniin. Kostea pyyhe tuntuu jääpalapussia mukavammalta iholla. Kylmäpakkaus kannattaa kääräistä pyyhkeen sisään.

Lämmin kaurapussi niskalla voi tuntua hyvältä jännityspäänsäryssä.

7. Testaa rentoutusmenetelmän teho

Jännityspäänsäryn taustalla voi olla henkinen kuormitus ja stressi, jolloin päänsäryn hoito voi onnistua erilaisten rentoutusmenetelmien ja mindfulness-tyyppisten harjoitusten avulla. Ne aktivoivat parasympaattista hermostoa, joka viestii keholle ja mielelle levosta.

Oma lempituoksu voi rentouttaa, mutta tuoksujen tehosta päänsäryn hoidossa ei ole tieteellistä näyttöä, eikä lääkäri voi niitä suositella.

Tuoksujen kanssa kannattaa olla varovainen: tuoksu ja jokin maku voivat laukaista migreenikohtauksen. Yksilöllisten, särylle altistavien asioiden tunnistaminen on osa migreenin hoitoa.

8. Päänsäryn hoito voi vaatia uudet silmälasit

Jos linssien voimakkuus ei riitä tai lasit jäävät tarpeesta huolimatta käyttämättä, näkeminen muuttuu pinnistelyksi ja pää kipeytyy.

Uudet silmä- ja aurinkolasit voivat aiheuttaa jonkin aikaa päänsärkyä, sillä silmiltä vie aikansa tottua uusiin laseihin ja voimakkuuksiin. Totuttelu ei yleensä kestä paria päivää pidempään. Jos kestää, voi laseissa olla vikaa.

Valossa väri ei laukaise päänsärkyä, vaan kokonaisvalon määrä. Sinivalosuoja silmä­laseissa on päänsäryn ehkäisymielessä turha.

Päänsärkyä voi ehkäistä huolehtimalla tasaisesta verensokerista säännöllisellä ateriarytmillä ja välipaloilla.

9. Panosta tyynyyn

Nukkuma-asennon olisi hyvä olla aika lailla vaakasuora, eli nukkujan pään ja selkärangan tulisi olla samassa linjassa. Tällöin patja ei saa olla liian pehmeä eikä tyyny kovin korkea.

Kyljellään nukkuva tarvitsee korkeamman tyynyn kuin selällään nukkuva, ja siksi itselle sopiva tyyny löytyy ainoastaan kokeilemalla – eikä se välttämättä ole kallis, muotoiltu tyyny.

Levottomalle nukkujalle, joka vaihtaa yön aikana monta kertaa asentoa, muotoiltu tyyny on huono: se ei tunnu oikein missään asennossa hyvältä.

Lue lisää: Pää- tai niskakipuja? Tarkista tyynysi! Nukkumisasentosi ratkaisee, millainen tyyny sopii sinulle

10. Päänsäryn ennalta­ehkäisyssä säännöllinen ateriarytmi on tärkeä

Millään yksittäisellä ravintoaineella ei voi ehkäistä päänsärkyä, ei vaikka netissä kerrotaan, että se onnistuisi esimerkiksi kalaöljyillä.

Päänsärkyä voi ehkäistä huolehtimalla tasaisesta verensokerista säännöllisellä ateriarytmillä ja välipaloilla. Aterioilla kannattaa olla kunnolla kuituja, sillä ne pitävät veren­sokerin pidempään tasaisena.

Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri, dosentti Juha-Pekka Erälinna, Mehiläinen

Runsaasti saunovat pysyvät terveempinä kuin vähän saunovat – asiantuntija kertoo, mitkä ovat saunomisen monet terveysvaikutukset

1. Millaisia terveysvaikutuksia saunomisella on?

Viime vuosina on tutkittu paljon, miten saunominen vaikuttaa terveyteen. Löylyttelyn on todettu helpottavan joidenkin sairauksien oireita, vaikka saunomisella ei olisikaan suoranaisia sairauksia parantavia vaikutuksia.

Saunomisen on havaittu vaikuttavan suotuisasti etenkin sydämen ja verenkiertoelimistön hyvinvointiin. Sauna laskee verenpainetta, joten siitä voi olla apua, jos verenpaine on lievästi koholla. Sitä voidaan hyödyntää myös hoidossa olevan sydänsairauden tai verenpainetaudin elintapahoitona. Saunan aiheuttaman lämpöaltistuksen on todettu lievittävän sydämen vajaatoimintaa.

Löylyissä istumisella on kehoa rentouttava ja stressiä lievittävä vaikutus, sillä hyvää oloa tuottavien endorfiinien eritys lisääntyy saunan lämmössä. Rentoutumisella puolestaan on suotuisa vaikutus niin verenpaineeseen, mielialaan kuin lihaksiinkin. Lihasjännityksestä johtuvat kiputilat voivat laueta saunoessa.

Saunomisen on todettu myös ehkäisevän muistisairauksia. Se voi helpottaa joidenkin astmapotilaiden hengitystä.

2. Miten saunan terveysvaikutuksia voisi tehostaa?

Saunan kehoa ja mieltä rentouttavaa vaikutusta voi tehostaa venyttelyn tai vaikkapa saunajoogan avulla.

Lue myös: Pilatesta saunassa – viisi helppoa treeniliikettä kotisaunaan

Vilvoittelu ja esimerkiksi pulahdus avantoon voimistavat saunan rentouttavaa vaikutusta aktivoimalla elimistön autonomista hermostoa.

Saunassa hikoilu tekee hyvää iholle, sillä se puhdistaa ihoa ja avaa ihohuokosia. Saunan lämmössä ikääntyvä tai kuiva iho saa kosteutta ja ihon aineenvaihdunta paranee. Ihoa uudistavaa ja elvyttävää vaikutusta voi tehostaa loihtimalla omaan kotisaunaan suolasaunan ominaisuuksia. Se tapahtuu esimerkiksi hieromalla hienojakoista merisuolaa iholle ja laittamalla suolaa vesiastiaan tai pussiin, joka kiinnitetään roikkumaan saunan katosta. Lämmin ja kostea höyry irrottaa suolahiukkaset hengitysilmaan, jossa ne hoitavat hengityselimiä ja tuovat helpotusta allergiaoireisiin ja astmaan.

3. Onko terveyden kannalta väliä, onko sauna kuiva vai kostea?

Saunan lämpötila on terveyden kannalta merkittävämpi tekijä kuin se, onko sauna kuiva vai kostea. Hengityselimistölle kostea höyrysauna on kuitenkin parempi kuin kuivat löylyt. Hengityselinten sairauksista, kuten astmasta, kärsivien kannattaakin kokeilla, tuoko höyrysauna helpotusta oireisiin. Höyrysauna voi lievittää flunssaista oloa, joskaan kuumeisena ei saa saunoa.

4. Voiko saunaan mennä heti rankan liikuntasuorituksen jälkeen?

Nestehukan ja kuivumisen riski on saunoessa suurempi, jos on hikoillut runsaasti juuri ennen saunomista. Saunaan voi mennä heti liikunnan harrastamisen jälkeen, kunhan muistaa huolehtia riittävästä nesteytyksestä ja korvata liikunnan aikana syntyneen nestehukan. Myös liikkuessa kannattaa nauttia riittävästi nesteitä, jotta heikko olo ei pääse yllättämään.

Noin puolen tunnin saunominen aiheuttaa tavallisesti 0,5–1 litran nestehukan, jonka voi korjata juomalla saman verran vettä.

5. Onko kylmässä vilvoittelun ja saunan yhdistämisellä terveysvaikutuksia?

Vilvoittelu on tärkeä osa saunomista, vaikka sen terveyshyödyistä välttämättömänä osana saunomista ei olekaan suoraa tutkimusnäyttöä. Sillä, siirtyykö saunasta huoneenlämpöön vai ulos vilvoittelemaan, ei ole merkitystä. Avantouinnin terveysvaikutuksia hyväkuntoisilla koehenkilöillä tutkittaessa on havaittu, että voimakas lämpö-kylmävaihtelu kuormittaa hyvällä tavalla sydäntä ja autonomista eli tahdosta riippumatonta hermostoa rentouttaen samalla koko kehoa.

Lue myös: Talviuintiin hurahtanut Janina Fry käy meressä viisikin kertaa viikossa: ”Surut ja murheet huuhtoutuvat mereen”

6. Voiko voimakkaasta kylmän ja kuuman vuorottelusta olla haittaa?

Saunasta kylmään avantoon hyppääminen ei välttämättä sovi kaikille. Saunominen kuormittaa verenkiertoelimistöä, ja lämmöstä kylmään siirtyminen lisää kuormitusta. Voimakas lämpötilojen vaihtelu voikin järkyttää oireilevasta sydänsairaudesta kärsivän elimistöä ja aiheuttaa sydänoireita, kuten rytmihäiriöitä.

Mikäli mielii saunasta avantoon, kannattaa kokeilla varovasti, sopiiko pulahdus kylmään veteen omalle elimistölle. Muutama minuutti viileässä ulkoilmassa lieventää äkkijäähdytyksen aiheuttamia reaktioita.

7. Sopiiko saunominen sellaiselle, jonka verenpaine on matala?

Verenpaine laskee saunassa verisuonten laajenemisen seurauksena. Siihen voi liittyä huimausta ja pahimmillaan jopa pyörtyminen, jos lauteilta noustaan liian nopeasti.

Matalan verenpaineen omaavan kannattaa nousta lauteilta mahdollisimman rauhallisesti ja vointiaan kuulostellen. Kannattaa huolehtia siitä, että juo riittävästi nesteitä ennen saunaa ja saunomisen yhteydessä, sillä nestehukka voimistaa huimauksen tunnetta. Löylyihin ei kannata myöskään suunnata kovin täydellä vatsalla. Jos ruoansulatus on tehokkaimmillaan saunomisen aikana, se voi aiheuttaa helpommin huimausta ja heikotusta.

Lue myös: Jos saunassa alkaa pyörryttää, kehosi lähettää sinulle vakavasti otettavan varoituksen – lääkäri kertoo, mistä on kyse

Jalkojen pitäminen kylmässä vedessä saunassa voi helpottaa ja ennaltaehkäistä huimauksen tunnetta. Jos istuma-asennossa alkaa huimata, lauteilla voi olla pitkällään ja kohottaa jalat pystyyn seinää vasten. Heikotuksen tunne voi johtua siitäkin, että saunassa ei ole riittävästi happea. Hyvästä ilmanvaihdosta kannattaa siis myös huolehtia.

Tutkimuksissa on havaittu, että runsaasti saunovat pysyvät terveempinä kuin vähän saunovat.

8. Kenen kannattaa olla saunomisen suhteen tarkkana?

Jos sydän- tai hengityselinsairaus aiheuttaa oireita kävellessä, saattaa saunan aiheuttama rasituskin olla liian suuri. Etenkin oireilevasta sydänsairaudesta, kuten vaikeasta sepelvaltimotaudista tai aorttaläpän ahtaumasta, kärsivän kannattaa saunoa varoen miedossa lämmössä.

Saunominen kannattaa ottaa varovasti, jos verenpaine on kovin matala. Myös migreenistä kärsivän kannattaa saunoa varoen. Verisuonet laajenevat saunan lämmössä, mikä voi laukaista migreenikohtauksen.

Kuumeisena ei saa saunoa. Elimistössä on silloin valmiiksi liikaa lämpöä, eikä sitä pidä enää lisätä saunomalla. Vuotavan tai tulehtuneen haavan, leikkauksen jälkitilan tai märkivän ihosairauden kanssa saunomista ei myöskään suositella.

Toisen ihmisen läsnäolo on suotavaa muistiongelmista kärsivän tai iäkkään ihmisen saunoessa, sillä vaarana voi olla kaatuminen. Löylyihin ei pidä mennä humalassa, koska tapaturmariski voi silloinkin kasvaa.

9. Mistä tietää, että on ollut liian pitkään saunassa?

Ihmiset sietävät lämpöä eri tavoin. Löylyistä on syytä lähteä vilvoittelemaan heti, jos olo muuttuu huonovointiseksi tai heikottavaksi. Saunominen kannattaa aloittaa varovasti ja olla löylyissä 5–10 minuuttia kerrallaan, jos ei ole tottunut kuumuuteen.

Parhaat terveysvaikutukset saunomisesta saa vasta pidempien löylyjen jälkeen. Elimistölle suotuisat terveysvaikutukset ilmaantuvat, kun on vietetty 15–20 minuuttia 75–80-asteisessa saunassa.

Lue myös: Kuinka pitkään saunassa saa olla? Asiantuntija vastaa ja muistuttaa tärkeästä turvaseikasta

10. Saunominen joka päivä – hyvä vai huono asia terveydelle?

Joka päivä voi ehdottomasti saunoa. Saunan terveyshyötyjä kartoittavissa tutkimuksissa on havaittu, että runsaasti saunovat pysyvät terveempinä kuin vähän saunovat. Tehokkaimman terveyshyödyn saa säännöllisellä saunomisella 4–7 kertaa viikossa. Keskimäärin suomalaiset saunovat kaksi kertaa viikossa.

Asiantuntijana kardiologian erikoislääkäri, professori Jari Laukkanen.


Ethän pese ihoasi liikaa? Ihoa suojaava mikrobiomi tarvitsee hellävaraista hoitoa – 4 lääkärin vinkkiä, joiden avulla pidät huolta ihosi suojamuurista

Iho on ihmiskehon suurin elin, joka ottaa vastaan niin pienet kuin isommatkin iskut sekä suojaa meitä ulkopuolisilta uhkatekijöiltä, kuten vaarallisilta kemikaaleilta ja auringon ultraviolettisäteilyltä. Se ei ole tärkeässä tehtävässään kuitenkaan yksin, sillä myös iholla on oma suojamuurinsa, mikrobiomi. Mikrobiomi koostuu kaikista ihon pinnalla esiintyvistä elävistä organismeista, kuten hyvänlaatuisista bakteereista, mutta myös viruksista ja jopa sienistä.

– Ihmiselimistö on hyvä elatusaine. Meillä on valtava määrä mikrobeja etenkin iholla ja suolistossa, kertoo HUSin Ihotautien klinikan ylilääkäri ja professori Annamari Ranki.

Lue myös: Rasvaluomi vai melanooma? Lääkäri kertoo, miten tunnistat ihomuutoksen ja milloin on syytä mennä lääkäriin

Mikrobiomi suojelee ihoa huonoilta bakteereilta 

Vaikka ihmissilmä ei tätä elävää suojamuuria pysty erottamaan, on arvioitu, että ihon ja suoliston mikrobien yhteenlaskettu biomassa on samansuuruinen aivojemme kanssa.

Eikä mikrobien määrä sinällään yllätä. Kehossamme niillä on merkittävä rooli. Suolistossa mikrobit tuottavat ja säätelevät muun muassa mielialaan vaikuttavaa serotoniinihormonia ja tuottavat suurimman osan elimistömme K-vitamiinista. Ihon pinnalla hyvälaatuiset bakteerit puolestaan ehkäisevät haitallisten bakteerien lisääntymistä.

– Ihon mikrobiomin hyvät bakteerit ja virukset erittävät aineita, jotka heikentävät esimerkiksi märkäbakteerien kasvua. Tästä esimerkkinä ovat normaalikasvustoon kuuluvien stafylokokkibakteerien erittämät valkuaisaineet, jotka pitävät kurissa märkätulehduksia aiheuttavaa stafylokokkilajia.

Ihon suojamuuri saa alkunsa heti silloin, kun vauva altistuu äitinsä synnytyskanavan sekä ympäristön mikrobeille. Tuolloin hyvät bakteerit ja virukset hakeutuvat lapsen suolistoon ja iholle kouluttaen vastasyntyneen elimistön puolustusmekanismia eli immuunivastetta taistelemaan haitallisia organismeja vastaan.

Lapsuudessa saatu ihon mikrobiomi pysyy melko samanlaisena koko ihmisen eliniän ajan. Se kuitenkin vaihtelee ihoalueen mukaan.

– Tiedämme, että ihon mikrobiomi on erilainen ihon eri alueilla. Ihon ominaisuudet vaikuttavat siihen, millaiset mikrobit siellä viihtyvät: Kämmenen ihoalueen bakteerit ovat erilaiset kuin keskellä selkää tai vaikkapa kainalossa. Kosteilla ihoalueilla voi esiintyä myös hiivasieniä, Ranki kertoo.

Pariskunnat ja perheenjäsenet jakavat yleensä saman mikrobiomin

HUSin Ihotautien klinikan ylilääkäri ja professori Annamari Rankin mukaan tutkimuksissa on havaittu, että yhdessä asuvilla ihmisillä ihon mikrobiomi muotoutuu samankaltaiseksi. Tästä syystä esimerkiksi perheenjäsenten ihon mikrobiomit muistuttavat toisiaan.

– Tutkimuksissa on yritetty tunnistaa sokkona mikrobiominäytteiden avulla, ketkä tutkituista ovat keskenään pariskuntia. Arvaukset menivät oikeaan. Havaittiin, että pariskuntien ihon mikrobiomi on hyvin samankaltainen toistensa kanssa, Ranki kertoo.

Ihon mikrobiomi muuttuu ihosairauksissa, kuten atooppisessa ihottumassa 

Terveessä ihossa myös mikrobiomi voi hyvin. Mutta mitä tapahtuu, jos ihon suojamuuri syystä tai toisesta heikentyy?

Sitä tutkijat selvittävät tälläkin hetkellä. Ranki kertoo, että lääketieteessä ollaan yhä enemmän kiinnostuneita ihon mikrobiomin roolista ihosairauksien synnyssä.

Esimerkiksi HUSin Ihotautien klinikalla on tutkittu, millaiset ihon mikrobiomin muutokset ovat tyypillisiä atooppisessa ihottumassa ja psoriaasissa. Vuosina 2011–2015 toteutettu tutkimus kuului laajaan EU:n rahoittamaan tutkimushankkeeseen, johon osallistui Helsingin lisäksi ihotautilääkäreitä Lontoosta ja Düsseldorfista sekä mikrobiomitutkijoita Tukholmasta.

Rankin mukaan tutkimuksessa havaittiin, että atooppisen ihottuman taustalla on haitallisten stafylokokkibakteerien liikakasvu, joka horjuttaa mikrobiomin luonnollista tasapainoa.

–Kun ihmisellä on perinnöllinen alttius esimerkiksi atooppisen ihottumaan, ihon pintarakenne, eli läpäisyeste, on häiriintynyt. Silloin käy niin, että äkäisemmät stafylokokkibakteerit pääsevät helpoimmin kasvamaan iholla ja edelleen heikentämään ihon omaa suojaa. Stafylokokkibakteereita esiintyy normaalistikin iholla, mutta monissa ihosairauksissa ne ryöpsähtävät liikakasvuun, Ranki sanoo.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Mikrobiomin epätasapaino on atooppisen ihottuman taustalla.

Tutkimuksissa on havaittu, että atooppisessa ihottumassa stafylokokkibakteerit heikentävät terveen mikrobiomin tasapainoa.

Vahvistavatko probiootit ihon mikrobiomia?

Tutkimuksissa tehdyt löydökset ovat merkittäviä, sillä niiden avulla atooppista ihottumaa osataan tulevaisuudessa hoitaa tehokkaammin ja täsmällisemmin. Atooppisen ihon hoidossa lupaavia tuloksia on saatu muun muassa paikallisesti käytetyillä probiootti-bakteereilla tai niiden ainesosilla. Ne ovat vähentäneet haitallisen stafylokokkibakteerin määrää iholla.

– Eräässä tutkimuksessa elävää, hyvälaatuista bakteeria suihkutettiin sprayna atooppisen lapsen iholle ja hoitotulos oli melko hyvä. Vielä ei kuitenkaan tiedetä, miten pitkäaikaisia probiooteilla saatavat hoitotulokset ovat. Iholla on nimittäin sellainen taipumus, että ulkoapäin tuodut bakteerit eivät pysy siinä kovin kauaa, Ranki huomauttaa.

Koska ihon mikrobiomi on yksilöllinen, kaikki probiootit eivät myöskään välttämättä hyödytä jokaista potilasta. Ranki huomauttaa, että hoitomuodosta tarvitaan vielä lisätutkimuksia parhaimmin toimivan probioottiyhdistelmän löytämiseksi.

Näin huolehdit mikrobiomistasi – lääkärin 4 vinkkiä

  1. Älä pese ihoa liikaa tai voimakkailla pesuaineilla, koska ne poistavat ihoa suojaavan rasvakerroksen.
  2. Käytä talvisin riittävän rasvaista voidetta, joka estää kosteuden haihtumisen ihosta. Talvisaikaan iho kuivuu ja kuivuminen vaikuttaa negatiivisesti ihon mikrobikasvustoon. Mikrobiomin ylläpitämiseksi ihoa on tärkeä kosteuttaa.
  3. Jos joudut pesemään paljon käsiä, muista myös rasvata kädet pesun jälkeen ja yöksi.
  4. Hoida ihorikkoumat ja haavat hyvin tulehdusten välttämiseksi.
Image may be NSFW.
Clik here to view.
Mikrobiomi pysyy kunnossa, kun ihoa ei pestä liikaa.

Ihoa on tärkeä puhdistaa tarpeeksi hellävaraisesti, jotta tärkeät mikrobit eivät tuhoudu ja ihon mikrobiomi pysyy hyvänä.

Kauneudenhoitoala uskoo mikrobiomin olevan vahvemman ihon salaisuus

Ihon mikrobiomi kiinnostaa myös kauneudenhoidon puolella. Esimerkiksi ranskalainen kosmetiikkayritys Lancôme kertoo tutkineensa mikrobiomin vaikutuksia ihon hyvinvointiin jo 16 vuoden ajan kansainvälisen tutkijaryhmän kanssa.

– Ekosysteemi tuo monelle mieleen luonnon ja siihen kuuluvat puut, kasvit ja eläimet. Kun otamme jotain pois luonnon ekosysteemistä, se reagoi. Ihon mikrobiomi on hyvin samanlainen luonnon ekosysteemin kanssa. Kun joku horjuttaa mikrobiomisi tasapainoa, ihon suojamuuri reagoi, kuvailee Lancômen kansainvälisen ihonhoidon tieteellinen johtaja Annie Black.

Tutkimustiedon pohjalta Lancôme on kehittänyt seitsemään erilaiseen pre- ja probioottiin perustuvan seerumin, jonka he uskovat auttavan mikrobiomin uusiutumista ja sitä kautta ihon vahvistumista. Tuote sopii niin nuorelle kuin ikääntyneelle iholle sekä kaikille eri ihotyypille.

– Tuotteemme sisältävät kolmea erilaista prebioottia, joiden tarkoituksena on ruokkia ihon hyviä bakteereita. Näin ihon hyvälaatuinen bakteerikasvusto voi kasvaa. Probiootteihin lukeutuvat puolestaan kolme elävää bakteeria ja yksi hiiva. Tavallisesti elävät probiootit pärjäävät vain kylmässä, mutta olemme kehittäneet teknologiaa siten, että tuotteemme säilyy hyvin myös sisälämpötiloissa, Black kertoo.

Teknologiaa suunnitellaan hyödynnettävän jatkossa myös muissa ihonhoitotuotteissa.

– Seuraavaksi lanseeraamme pre- ja probiootteja sisältävän silmänympärysvoiteen, Black kertoo.

Muut lähteet: Terveyskirjasto

Ibuprofeeni vai parasetamoli? Särkylääkkeiden vaikutustavoissa on eroja – näin valitset oikean kipulääkkeen

Särkylääkkeiden ostaminen apteekin itsehoitohyllyltä käy helposti. Suomessa myydyimpiä kipulääkkeitä ovat ibuprofeeni ja parasetamoli. Tämä käy ilmi esimerkiksi Kelan ja Fimean teettämästä vuoden 2018 Suomen lääketilastosta.

Parasetamoli ja ibuprofeeni tunnetaan molemmat tehokkaina kuumelääkkeinä, mutta särkylääkkeiden vaikutustavoissa on myös eroja. Kysyimmekin Terveystalon johtavalta proviisorilta Ira Molanderilta, mitä kipulääkkeen valitsemisessa tulisi ottaa huomioon.

Lue myös: Kuinka paljon tulehduskipulääkettä kannattaa ottaa kerralla päänsärkyyn? Lääkäri vastasi 7 kysymykseen tulehduskipulääkkeistä

Ibuprofeeni sopii tulehdusperäiseen kipuun

Ibuprofeeni on tulehduskipulääke, joka vähentää tulehdusperäistä kipua kehossa. Se estää tulehdusta heikentämällä kivun välittäjäaineiden synteesiä.

Ibuprofeenia suositellaan kiputilojen, kuten kuukautiskipujen, hammassäryn ja kuumeen hoitamiseen. Ibuprofeenilla voidaan hoitaa myös tapaturman aiheuttamia vammoja, migreeniä ja erilaisia lihassärkyjä.

– Ibuprofeeni toimii hyvin kipuihin, joissa esiintyy tulehduksen merkkejä. Yleisimmät tulehdusreaktion oireet ovat kuumotus, punoitus ja turvotus, Molander kertoo.

Ibuprofeenin suositeltu annosmäärä vuorokaudessa on aikuisilla ja yli 12-vuotiailla lapsilla 200–400 milligrammaa 1–3 kertaa päivässä.

Ibuprofeenin haittavaikutukset

  • Ibuprofeenin pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa ruoansulatuskanavan vaurioita. Tulehduskipulääkettä ei suositella muun muassa vatsahaavapotilaille.
  • Ibuprofeeni lisää maha- ja suolistoverenvuodon riskiä. Ibuprofeenia ei suositella henkilöille, joilla on valtimotauti tai sen riskitekijöitä, sydämen- tai munuaisten vajaatoiminta tai suurentunut ruoansulatuskanavan vuotoriski.
  • Astmaatikoille tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, voivat aiheuttaa keuhkoputken supistumisen reaktioita.

Parasetamoli on vatsaystävällisempi särkylääke

Parasetamoli poistaa tehokkaasti kipua ja alentaa kuumetta, mutta toisin kuin ibuprofeeni parasetamoli ei vaikuta kipualueen tulehdusreaktioon. Lääkkeen vaikutusmekanismia kehossa ei täysin tunneta, vaikka lääke on yli 100 vuotta vanha.

Pidempikestoisessa käytössä parasetamoli on kipulääkkeistä turvallisempi vaihtoehto. Se sopii ibuprofeenia paremmin tietyille riskiryhmille, kuten astmaatikoille, vatsahaavapotilaille ja lapsille.

– Parasetamoli on vatsaystävällinen kipulääke, se ei ärsytä vatsaa ohjeenmukaisessa käytössä.  Se on suositelluin lääke lasten kivun ja kuumeen hoitoon, Molander huomauttaa.

Parasetamolia käytettäessä on tärkeää pysyä suositelluissa annosmäärässä. Aikuisilla parasetamolin maksimiannos on 3000 milligrammaa eli 3 grammaaa vuorokaudessa.  Parasetamolia saa ottaa enintään yhden gramman kerrallaan.

Parasetamolin haittavaikutukset

  • Parasetamolin suositeltua annosmäärää ei saa ylittää, sillä lääkkeen yliannostus aiheuttaa vakavia maksavaurioita ja voi johtaa jopa kuolemaan. Parasetamolin yliannostus voi kertyä pikkuhiljaa tai yhdellä kerralla.

Onko parasetamolia ja ibuprofeenia turvallista syödä yhdessä?

Voiko kipua lievittää tarvittaessa syömällä sekä parasetamolia että ibuprofeenia? Molanderin mukaan parasetamolia ja ibuprofeenia voi yhdistää tarvittaessa, kun taas kahta tulehduskipulääkettä ei pitäisi syödä samanaikaisesti.

– Ibuprofeenin ja parasetamolin yhdistämisessä on oltava tarkka. On tärkeä muistaa, että silloin syö kahta kipulääkettä samaan aikaan ja lääkkeiden haittavaikutukset voivat lisääntyä.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Ibuprofeeni vai parasetamoli? Kipulääkkeitä voi lääkärin mukaan syödä tarvittaessa yhdessä. Kuvassa nainen istuu sohvalla lääkepakkaus kädessään.

Tarvittaessa parasetamolia ja ibuprofeenia voi syödä yhdessä. Asiantuntija kuitenkin kehottaa varovaisuuteen, jos päättää yhdistää kahta kipulääkettä.

Neuvoja särkylääkkeiden käyttöön kannattaa kysyä apteekista tai lääkäriltä

Kipulääkkeitä on nykyään tarjolla erilaisia ja monessa eri muodossa. Molander kannustaakin kysymään apteekista apua siihen, minkä tyyppiseen kivunlievitykseen mikäkin lääke sopii parhaiten.

– Kussakin kipulääkkeessä on tärkeä pysyä suositellussa annosmäärässä, varsinkin, jos kivun syytä ei tunne. Omatoimisesti annosmääriä ei tulisi nostaa, Molander neuvoo.

Onko kipulääkkeen ottaminen turvallista, jos on nauttinut alkoholia?

Tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeeni, eivät usein aiheuta ongelmia alkoholin kohtuukäytön kanssa. Puolestaan parasetamolia ei tulisi nauttia alkoholin kanssa, sillä se lisää maksavaurion riskiä.

Lääkkeiden ja alkoholin käyttämistä yhtä aikaa kannattaa ylipäätänsä välttää, Molander kehottaa.

– Alkoholin käyttö kipulääkkeiden kanssa voi nostaa haittavaikutusten riskiä ja hidastaa muutenkin yleistä terveydentilan paranemista. Alkoholin vaikutus voi voimistua liikaa.

Haastattelun lisäksi lähteenä käytetty: Terveyskirjasto

Kannattaako pneumokokkirokote ottaa? Ylilääkäri kertoo, keille rokote on erityisen tärkeä

Pitäisikö ottaa pneumokokkirokote? Tätä moni miettii etenkin koronapandemian myötä.

Pneumokokkirokote auttaa ehkäisemään muun muassa pneumokokkibakteeri-infektion aiheuttamia influenssan vakavia jälkitauteja. Suojaako se myös koronan aiheuttamilta jälkitaudeilta tai vakavilta tautimuodoilta? Kannattaisiko jokaisen nyt ottaa pneumokokkirokote?

Ylilääkäri Hanna Nohynek Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta sanoo, että tällä hetkellä ei ole näyttöä siitä, että korona lisäisi pneumokokkitautia.

– Tämänhetkisen käsityksen mukaan bakteeri-infektiot eivät näyttele suurta osaa koronaviruksen aiheuttamassa sairaudessa. Ei ole myöskään osoitettu, että sairastetun covid-19-taudin jälkeen korostuisi riski sairastua jälkitautina pneumokokkiin. Mutta se on huono yhdistelmä, jos saa samanaikaisesti koronatartunnan ja influenssan, Nohynek sanoo.

Lue myös: Tiedätkö ovatko rokotteesi ajan tasalla? Kysyimme asiantuntijalta, mistä omat rokotetiedot löytyvät ja milloin rokotteita pitää vahvistaa

Nohynekin mukaan nyt tärkeintä on noudattaa koronavarotoimenpiteitä ja ottaa koronarokote, kun se tulee saataville.

– Kaikki koronatoimet, joita nyt tehdään, vähentävät myös näiden muiden hengitysteitse leviävien infektioiden määrää. Pneumokokkitaudin ilmaantuvuus on itse asiassa vähentynyt korona-aikana.

Lue lisää: THL: Hengitysteitse leviävien vakavien bakteeri-infektioiden määrä on vähentynyt merkittävästi koronapandemian aikana

Pneumokokki

Pneumokokki eli Streptococcus pneumoniae on ylähengitysteiden infektioita aiheuttava bakteeri. Tyypillisiä pneumokin aiheuttamia infektioita ovat poskiontelo- ja välikorvatulehdukset. Mutta pneumokokkibakteeri voi aiheuttaa myös vakavampia tautimuotoja, jotka voivat vaatia sairaalahoitoa. Näitä ovat esimerkiksi aivokalvontulehdus, keuhkokuume ja verenmyrkytys.

Pneumokokki leviää pisaratartuntana yskiessä ja aivastaessa. Se voi levitä myös kosketuksen kautta.

Pneumokokkirokote – keiden se kannattaa ottaa?

Pikkulapset ovat erityisen alttiita pneumokokkibakteerin aiheuttamille infektiotaudeille. Sen takia pneumokokkirokote tarjotaan kaikille alle 5-vuotiaille lapsille osana kansallista rokoteohjelmaa.

Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä eli KRAR suosittelee pneumokokkirokotusta liitettäväksi kansalliseen rokotusohjelmaan myös lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville henkilöille. Riskiryhmiin kuuluvat ihmiset, joilla on vakava munuaissairaus, yli 65-vuotiaat astmaa ja keuhkoahtaumatautia sairastavat sekä henkilöt, joiden immuunivastetta on heikennetty.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Pneumokokkirokote auttaa ehkäisemään influenssan vakavia jälkitauteja.

Pneumokokkirokote auttaa ehkäisemään pneumokokkibakteeri-infektion aiheuttamia influenssan vakavia jälkitauteja.

Onko rokote joillekin turha?

– Turha rokote on sitä, että ei saa rahalleen toivomaansa terveyshyötyä. Yksilölliset syyt ottaa rokote vaihtelevat kovin paljon. Ne voivat olla hyvin erilaisia kuin ne syyt, joiden vuoksi rokote otetaan kansalliseen ohjelmaan. Jälkimmäisessä tilanteessa rokotteen on oltava riittävän kustannusvaikuttava, että sen ohjelmaan ottamista verovaroin maksettuna voidaan perustella, Nohynek sanoo.

Pneumokokkirokotteita on tarjolla kaksi konjugaattirokotetta (joista toinen on tarkoitettu vain alle 5-vuotiaille lapsille) ja yksi polysakkaridirokote. Ne eroavat toisistaan sekä immunologisesti että suojaavien serotyyppien määrän osalta.

Polysakkaridirokote ei herätä immunologista muistia toisin kuin konjugaattirokotteet, mutta se kattaa eniten pneumokokin serotyyppejä. Konjugaatit puolestaan suojaavat pneumokokin aiheuttamilta limakalvoinfektioilta ja nenänielukantajuudelta, mitä polysakkaridirokote ei tee.

– Konjugaattirokotteesta ajatellaan, että yksi annos riittää. Rokote on suojateholtaan pitkäkestoinen, mutta ihan varmasti ei tiedetä, kuinka kauan sen tarjoama suoja kestää. Polysakkaridirokotteen suoja kestää noin viisi vuotta, Nohynek sanoo.

Lue myös: Kannattaako influenssarokote ottaa? 5 faktaa influenssarokotuksesta

Voiko akupunktiolla helpottaa kuukautiskipuja ja vaihdevuosivaivoja? Asiantuntija kertoo, miten akupunktio toimii ja mihin siitä voi saada apua

1. Miksi akupunktiolla on vähän hörhö maine?

Akupunktio on kiinalaisen lääketieteen hoitomuoto. Kiinalainen elämäntapa ja ajattelutapa on länsimaissa vieras. Tuntemattomiin asioihin liittyy usein vääriä mielikuvia, mystiikkaa ja jopa taikauskoa.

Akupunktion vaikutusmekanismeja on hankala tutkia, eikä Suomessa juuri tehdä akupunktiotutkimusta. Akupunktio on hoitomuotona monelle vieras. Terveyskirjaston mukaan akupunktion teho kivunlievityksessä on tutkimuksissa lumehoidon luokkaa tai hieman parempi.

2. Mitä akupunktio oikeasti on?

Akupunktio on neulaterapiaa, jossa akupunktiopisteissä olevia hermopäätteitä ärsytetään ihoon laitetuilla ohuilla, kertakäyttöisillä ja steriileillä neuloilla.

Akupunktiopisteitä tunnetaan satoja, mutta neuloja laitetaan kerralla vain muutamaan, ja joskus yksikin neula voi riittää. Potilaan oireet ja diagnoosi vaikuttavat siihen, mitä pisteitä käsitellään. Pisteiden paikka vaihtelee jonkin verran eri ihmisillä, eikä se ole välttämättä aina sama. Naisilla neulojen paikka voi vaihdella kuukautiskierron mukaan.

3. Miten neulat parantavat?

Akupunktiossa elimistön ajatellaan parantavan itse itsensä. Kun neula osuu ja ärsyttää hermopäätettä, ärsytys välittyy hermoja pitkin selkäytimeen, aivojen eri keskuksiin ja autonomiseen hermostoon.  Tällöin elimistön puolustusjärjestelmä ja kivunlievitysmekanismit aktivoituvat, ja elimistöön vapautuu välittäjäaineita ja hormoneja.

Kun neula rikkoo ihon, kudokseen tulee pieni vaurio. Se vilkastuttaa verenkiertoa, jolloin lihakset rentoutuvat.

4. Mitä vaivoja akupunktiolla hoidetaan?

Akupunktiolla hoidetaan tyypillisesti erilaisia kipuja, kuten päänsärkyä ja selkä- ja nivelkipuja. Neulaterapiassa elimistöön vapautuu kipua lievittäviä endorfiineja ja mielihyvän tunnetta lisääviä oksitosiinihormoneja.

Vaihdevuosivaivojen hoidossa akupunktiolla pyritään tasapainottamaan hormonituotantoa. Sitä voi käyttää hormonikorvaushoidon rinnalla tai sen sijasta.

Neuloilla helpotetaan paljon myös naisten hormonaalisia vaivoja sekä stressiin liittyviä ongelmia, kuten unihäiriöitä ja toiminnallisia vatsavaivoja.

Hoidon tavoitteena on palauttaa kehoon tasapaino. Kun esimerkiksi hormonitasapaino löytyy, oireet vähenevät.

Lue myös: 10 oiretta, jotka viittaavat, että hormonitasapainosi ei ole kunnossa

5. Miten neulat auttavat kuukautisongelmissa?

Akupunktio voi lievittää kuukautiskipuja tasapainottamalla hormonitoimintaa, lisäämällä hyvän olon hormonien eritystä ja sukuelinten verenkiertoa sekä vähentämällä kohdun supistelua. Hoitoon voi tulla missä kierron vaiheessa tahansa.

Kannattaa valmistautua siihen, että hoitokertoja tarvitaan useampia. Hoidon vaikutukset voi huomata yleensä kolmen–viiden kerran jälkeen.

Hoidolla pyritään vaikuttamaan kuukautisten toiminnan ja ovulaation kannalta oleellisiin FSH- ja lutenisoivaan hormoniin sekä epäsäännöllisiin kuukautisiin.

6. Miksi vaihdevuosissa kannattaisi kokeilla neulaterapiaa?

Vaihdevuosissa oma keho voi alkaa tuntua naisesta vieraalta, kun estrogeenituotannon väheneminen aiheuttaa oireita: limakalvot kuivuvat, hikoiluttaa ja turvottaa. Mieliala vaihtelee, ja unesta tulee katkonaista.

Akupunktiolla pyritään tasapainottamaan hormonituotantoa. Sitä voi käyttää hormonikorvaushoidon rinnalla tai sen sijasta. Osa naisista hakee akupunktiosta apua premenopaussiin eli esivaihdevuosiin liittyviin oireisiin. Naisella voi olla elämänlaatua haittaavia oireita jo ennen varsinaisia vaihdevuosia.

7. Sopiiko akupunktio kaikille?

Akupunktiosta on hyvä puhua oman lääkärin tai hoitavan fysioterapeutin kanssa, sillä yhteistyöllä potilasta voidaan hoitaa parhaiten. Pitkäaikaissairauksista ja käytössä olevista lääkkeistä kannattaa kertoa akupunktiohoitajalle: akupunktio voi vaikuttaa lääkkeiden ja ravintolisien tehoon. Vastaan­ottoon kuuluu aina perusteellinen potilaan haastattelu.

Akupunktio ei välttämättä ole sopiva hoito, jos ihmisellä on sydämentahdistin, verenpainelääkitys tai neuropatiaa tai elimistössä on keinomateriaaleja, kuten tekonivel.

Akupunktio on hyvä vaihto­ehto silloin, kun lääkkeet eivät sovi, niillä on haittoja tai niiden käyttöä joudutaan rajaamaan. Neuloilla voidaan hoitaa esimerkiksi odottavan äidin, leikkauksesta toipuvan potilaan tai syöpäpotilaan hoitoihin liittyvää pahoinvointia.

8. Sattuuko neulojen pistäminen?

Kun neula läpäisee ihon, tuntemus vastaa hyttysenpistoa. Tuntemus voi vaihdella eri hoitokerroilla ja eri paikoissa kehoa. Naisilla neulan pisto voi tuntua kuukautiskierron eri vaiheissa erilaiselta, ja päänahan ihossa neula tuntuu enemmän kuin vaikka sääressä. Paikallaan olevat neulat tuntuvat lämpönä, kihelmöintinä tai paineen tunteena. Neuloja pidetään yleensä noin 20 minuuttia.

Hoidon jälkeen olo on sen verran rento, että loppupäivä on hyvä ottaa rauhallisesti.

9. Miten akupunktion eri suuntaukset eroavat toisistaan?

Akupunktio on kehittynyt nykyisenlaiseksi tuhansien vuosien aikana. Klassiseksi akupunktioksi kutsuttu nanjing-akupunktio juontaa juurensa akupunktion alkuaikoihin.

Toisin kuin klassisen akupunktion, modernin akupunk­tion piirissä tuotetaan tutkimuksia, ja sen harjoittajat tekevät koko ajan enemmän yhteistyötä laillistettujen terveydenhuollon ammattilaisten kanssa.

10. Voiko akupunktio olla vahingollista?

Vahinkoja sattuu todella vähän, mustelmat ja hoidon jälkeinen väsymys ovat yleisimmät haitat.

Koulutetun akupunktiohoitajan antama hoito on turvallista. Suomen perinteisen kiinalaisen lääketieteen yhdistys (FinnAcu) ylläpitää terapeuttirekisteriä Suomessa laajimman, 3,5-vuotisen akupunktiokoulutuksen saaneista ammattilaista. Myös lääkärit, hammaslääkärit ja fysioterapeutit toteuttavat akupunktiohoitoja.

Asiantuntijana kiinalaisen lääketieteen asiantuntija, akupunktiohoitaja Sari Tjurin-Zeiger, Eiran sairaala & Dextra Lapsettomuusklinikka sekä Terveyskirjasto.

Lue myös: Henkilääkäri ja kiinalainen lääketiede mullistivat Ti-Ti Nallen äidin Riitta Korpelan elämän: ”En ole aikoihin ollut kuumeessa”

Testasimme lihashuoltovasaraa – meteli ja tärinä yllättivät, mutta hyviäkin puolia löytyi

Lihashuoltovasara, lihasvasara tai lihaspyssy – millä nimellä hierontalaitetta haluaakaan kutsua – toimii yksinkertaisuudessaan niin, että se tuottaa nopeita sykäyksiä, joiden luvataan vaikuttavan syvälle lihaksiin ja niitä ympäröiviin pehmytkudoksiin. Pakkauksen mukana tulevia hierontapäitä vaihtelemalla laitteen avulla voi käsitellä myös itse oman kehon kauttaaltaan läpi.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Lihashuoltovasaraan kuuluu erilaisia vaihtopäitä kehon eri osien käsittelyä varten.

Lihashuoltovasaraan kuuluu erilaisia vaihtopäitä kehon eri osien käsittelyä varten.

Lihashuoltovasaran avulla palautumisen luvataan nousevan uudelle tasolle ja aineenvaihdunnan lähtevän suorastaan lentoon nopeallakin käsittelyllä. Lihashuoltavasara sopii palautumisen lisäksi myös lämmittelyyn.

Lihashuoltovasaran vaikuttavuudesta ei ole vielä kerääntynyt riittävästi laadukasta tutkimustietoa, jotta sen tehosta voitaisiin sanoa mitään varmaa. TtM, FM Personal trainer Päivi Pelkonen testasi laitetta käytännössä. Kannattaako lihashuoltovasara hankkia itselle tai lahjaksi? Onko siitä perinteisen hieronnan haastajaksi?

Miten lihashuoltovasara toimii? Testasimme

Aloitamme lihashuoltovasaralla käsittelyn miedoimmalla tasolla pallon muotoisella päällä reisistä ja pakaroista. Marketistakin saatavassa laitteessa on kuusi erilaista hierontatasoa. Koneen käynnistyessä ensimmäisenä huomio kiinnittyy kovaan ääneen. Jos kaipaa rentouttavaa ja hiljaista hierontahetkeä, sitä ei ainakaan tällä laitteella saa.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Pallon muotoinen hierontapää sopii reisi- ja pakaralihasten käsittelyyn.

Pallon muotoinen hierontapää sopii reisi- ja pakaralihasten käsittelyyn.

Pallonmuotoisen hierontapään lisäksi pakkauksessa on mukana kolme muuta vaihtopäätä: haarukka, litteä ja pistopää. Haarukka sopii hyvin selkälihasten, pohkeiden ja käsivarsien hierontaan ja litteä esimerkiksi rinta- ja reisilihasten hierontaan. Pistopäällä voi puolestaan kohdentaa hierontaa triggerpisteisiin eli niihin jumisiin solmukohtiin, joita hieronnan aikana kehosta saattaa löytyä.

Lue myös: Triggerpisteiden avaamisella eroon lihasjännityksestä, kivuista ja väsymyksestä? Testasimme!

Reisien jälkeen siirrymme selkään. Vaihdamme hierontapääksi haarukan mallisen vaihtopään, joka on tarkoitettu juuri tälle alueelle. Yläselkään ja epäkkäisiin on helppo yltää laitteen avulla itse, vaikka jyskyttävä lihashuoltovasara tuntuu hieman epämiellyttävältä. Selän keskiosien hierontaan tarvitaankin sitten jo kaverin apua. Yläselkää hieroessa saa aktiivisesti muistutella itseään, ettei jännitä hartioita samalla, kun kurkottelee koneella taakse selkään.

Viimeistelemme hieronnan käymällä läpi rintalihakset, pohkeet sekä jalkapohjat. Käytämme pohkeisiin vielä samaa haarukkaa ja vaihdamme sen jälkeen pistopään jalkapohjille. Jalkapohjissa tuntuma on hyvä. Lihashuoltovasara soveltuu testin perusteella parhaiten juuri tämän alueen hierontaan.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Pistopää sopii jalkapohjille. Jalkapohjien käsittelyssä lihashuoltovasara tuntui toimivan hyvin.

Pistopää sopii jalkapohjille. Jalkapohjien käsittelyssä lihashuoltovasara tuntui toimivan hyvin.

Lopuksi käsittelemme vielä rintalihakset sille tarkoitetulla litteällä päällä. Koneella pääsee mukavasti käsiksi eri kohtiin, mutta rentoutuminen on tässä vaikeaa metelin ja tärinän vuoksi.

Image may be NSFW.
Clik here to view.
Lihashuoltovasara käytössä. Litteä hierontapää on tarkoitettu rintalihaksille.

Litteä hierontapää on tarkoitettu rintalihaksille.

Lihashuoltovasara – vinkit käyttöön:

  • Aloita hieronta miedoimmalla tasolla tunnustellen. Kuljeta konetta raajoja pitkin rauhallisesti.
  • Pidä koneen vaihtopää kohtisuorassa asennossa hieroessasi. Muista rentouttaa erityisesti hierottava alue ja hartiat.
  • Hieronta ohuen urheiluvaatteen läpi on huomattavasti mukavampaa kuin paljaan ihon käsittely.
  • Käy ensin läpi isot lihasryhmät eli reidet, pakarat, selkä ja rintalihakset niille parhaiten soveltuvilla vaihtopäillä.
  • Jos löydät kipeitä jumikohtia, voit jäädä hetkeksi työstämään aluetta. Älä paina kuitenkaan liikaa, vaan pyörittele rauhallisesti.
  • Älä hiero herkkiä alueita itse koneella. Esimerkiksi niskaa hieroessa olisi hyvä tuntea jonkin verran anatomiaa, jotta ei tule käsitelleeksi kehoaan väärin.

Näin asiantuntija arvioi lihashuoltovasaraa

Päivi Pelkonen arvioi lihashuoltovasaraa näin:

Urheiluhierontaan tottuneelle lihashuoltovasara tuntuu aluksi todella oudolta. Äänekäs ja tärisevä kone saa olon tuntumaan kuin olisi oikeasti työmaalla vasaroitavana, vaikka ei perinteinen urheiluhierontakaan pelkkää sivelyä ole.

Lue myös: Kenelle hieronta sopii ja voiko hieronnasta olla haittaa? 9 kysymystä ja vastausta hieronnasta

Tämä on kuitenkin makuasia. Jos lihashuoltovasaralla tehty käsittely tuntuu itselle luontevalta eikä omatoimista huoltoa jumpan muodossa tule tehtyä, voi lihashuoltovasara olla ihan hyvä hankinta.

Testin perusteella lihashuoltovasara ei vielä voita perinteistä hierontaa, vaikka jotain etujakin siitä löytyy hierontaan verrattuna. Ensinnäkin perinteiseen hierontaan verrattuna kone on hyytymätön. Sillä pystyi jopa hieromaan laitteen latautuessa. Lisäksi lihashuoltovasaraa voi käyttää matalallakin kynnyksellä kotona, kun kaipaa hierontaa.

Viewing all 1790 articles
Browse latest View live