Quantcast
Channel: Terveys | Anna.fi
Viewing all 1770 articles
Browse latest View live

Rasvaimua ei suositella ensisijaiseksi laihduttamiskeinoksi – kenelle se sopii ja kenelle ei? Lääkäri vastaa 6 kysymykseen operaatiosta

$
0
0

Rasvaimu on tarkoitettu rasvakertymien pienentämiseen ja muotoilemiseen. Laihdutuskeino rasvaimu ei ole, vaikka joskus toimenpide voikin tukea painonpudotuksen aloittamista.

Mutta millaisia ehtoja ja riskejä rasvaimuun liittyy? Kenelle rasvaimua voidaan suositella? Terveystalon ja Mehiläisen erikoislääkäri Stephan Dietz vastasi kuuteen kysymykseemme rasvaimusta.

1. Millainen toimenpide rasvaimu on?

”Rasvaimuja on olemassa erilaisia. Perinteissä rasvaimussa ihoon tehdään ensiksi pieni avaus tai pistohaava, ja ihonalaiskudos puudutetaan kohdasta, josta on tarkoitus poistaa rasvakudosta. Puudutuksen jälkeen pistohaavaan ruiskutetaan liuos, johon lisätään erilaisia lääkkeitä, muun muassa adrenaliinia, erilaisia puudutteita ja natriumkarbonaattia. Ihon alla sijaitseva rasvakudos täytetään kyseisellä puuduteliuoksella, jolloin saadaan aikaan verisuonten supistuminen. Liuoksen annetaan vaikuttaa jonkin aikaa, jonka jälkeen rasvaa imetään ohuella kanyylilla ihon alta. Rasvaimu voidaan tehdä paikallispuudutuksella tai nukutuksessa riippuen toimenpiteen laajuudesta.

Rasvan imemisen lisäksi rasvasolujen poistamiseen voidaan käyttää energiaa, kuten ultraääntä. Laserilla ja radiofrekvenssillä tehdyt rasvaimut saattavat olla ongelmallisia, sillä ne aiheuttavat arpireaktion, ja riski epätasaisuuksiin on entistä suurempi. Uusia tekniikoita markkinoidaan ahkerasti, mutta yleensä mainostetut hyödyt eivät todellisuudessa ole mainoksien lupausten mukaisia. Potilaan tuleekin olla varovainen, sillä kaikki toimenpiteet eivät ole järkeviä.”

2. Tehdäänkö rasvaimu aina pelkästään kosmeettisista syistä?  

”Pääsääntöisesti rasvaimu tehdään kosmeettisista syistä.

Rasvaimu voidaan luokitella lääketieteelliseksi kuitenkin esimerkiksi rajatapauksissa, joissa potilaalla kertyy rasvaa geneettisistä syistä poikkeuksellisen paljon tiettyyn paikkaan. Tällainen rasvan kertyminen saattaa aiheuttaa ongelmia esimerkiksi vaatteiden istumisessa, hankkimisessa ja ostamisessa. Toinen esimerkki lääketieteellisestä syystä tehdä rasvaimu on miesten rintojen liikakasvu eli gynekomastia.

Rasvaimulla voidaan hoitaa myös alaraajojen vahvaa lymfaturvotusta. Rasvasolukko kerää nestettä raajoihin ja rasvan poistaminen helpottaa potilaan tilannetta.”

3. Mitkä ovat rasvaimun hyödyt?   

”Ihmisen rasvasolujen määrä on vakio puberteetin jälkeen, kun kasvu on pysähtynyt. Esimerkiksi yli 20-vuotiailla kehoon ei synny enää uusia rasvasoluja. Rasvaimulla saadaankin pysyvä tulos aikaan, sillä poistetut rasvasolut eivät tule enää uudestaan kehoon. Ja vaikka ihminen lihoisinkin, alue, johon hoito on tehty, pysyy suhteessa muuhun vartaloon hoikempana.”

Rasvaimu voidaan tehdä usealla eri tekniikalla. Kuvassa potilas keskustelee lääkärinsä kanssa.

Rasvaimu voidaan suorittaa eri tavoilla ja uusia tekniikoita markkinoidaan ahkerasti. Lääkäri neuvoo kuitenkin varovaisuuteen, sillä aina mainokset eivät vastaa todellista lopputulosta.

4. Millaisia riskejä rasvaimuun liittyy?

”Yleisin ongelma rasvaimussa on esteettinen komplikaatio. Huonon teknisen totetuksen jälkeen ihoon voi syntyä epätasaisuuksia. Epätasaisuuksia on myöhemmin melko vaikea korjata.

Huonolla tekniikalla tehdyssä rasvaimussa on riskinä myös hermojen ja verisuonien vaurioituminen. Tästä syystä toimenpiteen tekevän lääkärin tulee tuntea anatomia eli tietää, missä hermot ja verisuonet kulkevat. Kun toimenpide tehdään oikealla tavalla, riskit ovat pienet.

Kaikkeen kirurgiaan liittyy myös embolian eli veritulppien riski, joka voi johtaa keuhkoemboliaan. Rasvaimutoimenpiteissä embolia on kuitenkin varsin harvinaista.”

5. Kuinka rasvansiirto eroaa rasvaimusta?

”Vastakohtana rasvaimulle on oman rasvan siirto. Rasvansiirrolla voidaan muun muassa hoitaa kehon tai kasvojen surkastumia. Rasvansiirrossa rasvaa imetään ensiksi ongelma-alueelta pois – eli sieltä missä rasvaa on runsaasti – ja sen jälkeen siirretään käsitellyt rasvasolut paikkaan, jossa tarvitaan volyymia. Rasvasiirrolla on mahdollista hoitaa ja korjata ikääntymisen muutoksia kasvoissa tai korjata, muotoilla tai täyteläistää rintoja tai pakaroita.

Rasvasiirrolla on todettu olevan myönteisiä ja parantavia vaikutuksia kudoksiin, koska rasvasolut sisältävät muun muassa kantasoluja ja kasvutekijöitä. Kantasoluilla ja kasvutekijöillä on todettu olevan parantavia vaikutuksia kudoksiin. Rasvansiirtoa käytetäänkin arpien, vammojen ja ikääntymisen aiheuttamien muutosten hoitamiseen.”

6. Kenelle rasvaimu sopii ja kenelle ei sovi?

”Rasvaimulla kehoa pystytään muotoilemaan. Rasvaimu sopii vartalon ongelma-alueiden hoitamiseen.

Rasvaimu ei sovi potilaille, jotka ovat tasaisesti ylipainoisia. Joskus rasvaimulla voidaan tukea potilaan laihduttamisen aloittamista, mutta se vaatii hyvää motivaatiota. Ensisijaisena laihduttamiskeinona rasvaimua ei voida kuitenkaan suositella, sillä jos rasvaimun jälkeen laihduttaminen ei onnistu, alkaa rasvaa kertyä vatsaonteloon eli viskeraalitilaan.”


Mihin aikaan vuodesta luomitarkastus kannattaa tehdä? Luomihoitaja vastaa tähän ja 9 muuhun kysymykseen luomitarkastuksesta

$
0
0

1. Milloin on hyvä aika tehdä luomitarkastus?

Luomitarkastus on viisainta tehdä ennen kesää. Kesäaurinko voi ai­heuttaa ihoon pigmenttihäiriöitä ja kesakkoisuutta, jotka häiritsevät tarkastusta. Mahdolliset ihomuutokset näkyvät selkeämmin, jos iho ei ole ruskettunut. Kokenut luomihoitaja pystyy arvioimaan ihon myös kesäaikaan.

Tärkeintä on kuitenkin se, että käy tarkastuksissa. Jos mieltä askarruttaa havainto uudesta, huolestuttavasta ihomuutoksesta, luomitarkastukseen on syytä mennä heti, vuodenajasta riippumatta.

Lue lisää: Harmiton luomi vai melanooma? Hakeudu heti lääkäriin, jos ihosi oireilee näin

2. Kuinka usein luomitarkastuksessa pitäisi käydä?

Jos iholla ei ole ollut aikaisempia solumuutoksia, tarkastuksessa kannattaa käydä muutaman vuoden välein. Iän karttuessa tahtia voi hieman tiukentaa.

Mikäli luomitarkastuksessa on löytynyt solumuutosluomia tai ihosyöpiä, tarkastuksissa pitää käydä vuosittain. Samoin silloin, jos tarkastuksessa on löytynyt dysplastinen ärjyluomi, jossa on pientä solutason vipinää.

Jos lähisuvussa, esimerkiksi vanhemmilla tai sisaruksilla, on melanoomaa, luomitarkastus kannattaa tehdä tiheämmin. Omakin riski sairastua melanoomaan on silloin kohonnut.

Luomia on tärkeää seurata myös kotona. Luomet voi käydä läpi kuukausittain kokovartalopeilin avulla.

3. Pitääkö runsasluomisen käydä muita tiheämmin tarkastuksissa?

Kyllä, mieluiten vuosittain, sillä riski sairastua melanoomaan kasvaa luomien määrän myötä. Keskimäärin ihmisillä on noin 20–40 luomea. Runsasluomisuuden raja on noin 50–100 luomea. Runsasluomisuus on usein geneettinen ja peritty ominaisuus. Myös auringonvalo aktivoi melanosyyttisoluja, jolloin uusia luomia ilmestyy.

Useimmiten uudet luomet ovat levollisia, kesakkomaisia ja kooltaan pieniä. Luomet lisääntyvät usein iän myötä. Niitä alkaa tulla teini-iässä ja erityisesti hormonimyrskyissä, kuten raskauden aikana. Pigmenttiluo­mien syntyminen loppuu 50 ikävuoden jälkeen. Vanhemmalla iällä iholle ilmestyy harmittomia, syylämäisiä rasvaluomia.

Omaseurannassa ja luomitarkastuksissa kannattaa olla tarkkana, mikäli on taipumus rasvaluomiin, sillä niiden alla ja seassa voi piillä jokin epätyypillinen luomi. Myös syntymästä saakka olleita luomia tulee seurata, sillä ne eivät välttämättä pysy vaarattomina. Jopa syntymäluomiin ja syntymämerkkeihin voi tulla haitallisia ihomuutoksia.

4. Mitkä ovat huolestuttavia merkkejä?

Ihomuutokset voivat tulla joko vanhaan tai uuteen luomeen. Jos iholle ilmestyy yllättäen uusi luomi, joka on väriltään epätasainen, sen reunaan kasvaa uusi uloke, luomessa on useita eri värejä, se on selkeästi epäsymmetrinen tai alue on halkaisijaltaan noin kuusi milliä, luomi kannattaa käydä tarkistuttamassa.

Huolta herättävä luomi on usein ruma ankanpoikanen kehossa. Se ei välttämättä ole koholla tai vielä rupeutunut, mutta se voi olla hieman ärtynyt ja punakka.

5. Mikä luomitarkastukseen tulevia huolestuttaa eniten?

Nappulamaiset koholuomet ja usein erityisesti taivealueilla esiintyvät, varren varassa roikkuvat luomet huolestuttavat monia. Yleensä ne ovat kuitenkin täysin vaarattomia.

Eniten tarkastukseen tulevat pelkäävät melanoomaa. Pelko ei ole turha, sillä melanoomat ovat lisääntyneet. Pinnallisia melanoomia havaitaan nykyään enemmän siksikin, että ihmiset käyvät ahkerammin tarkastuksissa ja poistattamassa luomiaan.

Monia huolestuttaa se, että he ovat olleet liikaa auringossa ja polttaneet ihonsa. Iho muistaa jokaisen palamisen lapsuudesta lähtien, vaikka niiden aiheuttamat vauriot näkyvät iholla vasta vanhempana. Riski sairastua ihosyöpään vähenee sen mukaan, mitä ruskeampi iho ihmisellä on luonnostaan.

Aurinko­altistus ei ole aina vaikuttamassa ihomuutoksen syntyyn. Esimerkiksi melanooma voi tulla sellaiseenkin paikkaan, joka ei ole koskaan nähnyt aurinkoa.

6. Onko luomihoitajan tekemä luomitarkastus yhtä luotettava kuin lääkärin?

Tarkastuksen laatu riippuu pitkälti luomihoitajan ammattitaidosta. Luomihoitajan tekemä luomitarkastus on edullisempi kuin lääkärintarkastus.

Varsinkin ennaltaehkäisevissä tarkastuksissa luomihoitajan tekemä tarkastus on hyvä vaihtoehto. Hoitaja voi tarvittaessa suositella tiettyjen luomien osalta lääkärintarkastusta tai luomen poistoa.

7. Millainen on hyvä luomitarkastus?

Tarkka ja perusteellinen. Siinä riisuudutaan pikkuhoususilleen ja koko keho tutkitaan luomi kerrallaan dermatoskoopilla, jolla nähdään tarkasti luomen rakenne. Hyvässä tarkastuksessa katsotaan myös katvealueet, kuten selkä, nivustaipeet, kainalot, niska, pakaravako ja polvitaipeet.

Jalkapohjat, varpaanvälit, sormet ja kämmenet ovat riskialueita, sillä niihin ilmestyneissä luomissa on kymmenkertainen riski solumuutoksille. Jalkapohjien ja varpaiden alueella olevat luomet poistetaan siksi herkästi.

Luomitarkastuksessa kartoitetaan myös mahdollinen sukurasite, eli onko lähisuvussa ihosyöpiä, onko itse huomannut ihossaan poikkeavaa tai onko jossakin luomessa toistuvia tuntemuksia, kuten kutinaa tai pistelyä. Terveen luomen ei pitäisi tuntua iholla miltään.

8. Jos tarkastuksessa löytyy ihomuutos, miten edetään?

Epäilyttävä ihomuutos leikataan pois ja luomen ympäriltä otetaan samalla tervettä ihoa. Sen jälkeen patologi tutkii luomen. Vastauksessa kestää yleensä 10–14 päivää. Vastauksen perusteella lääkäri voi tehdä lisäpoistosuosituksen: leikatun luomen arpi poistetaan, jolloin saadaan lisäongelmien mahdollisuus minimoitua.

9. Millaisia ihomuutoksia luomitarkastuksissa yleensä löydetään?

Tyvisolusyöpä ja okasolusyöpä ovat tyypillisimpiä pahanlaatuisia muutoksia. Ne yleistyvät iän myötä. Tyvisolu- ja okasolusyöpä eivät tavallisesti lähetä etäpesäkkeitä. Ne tuhoavat ihon paikallista kudosta, ja iholla saattaa silloin olla rikkonainen kohta, joka voi olla hyvin ärtyneen näköinen ja märkivä.

Myös melanoomia löydetään säännöllisesti, mutta ne ovat onneksi usein pinnallisia ja voidaan hoitaa jopa pelkällä lisäpoistolla. Joskus melanooman vuoksi saatetaan joutua poistamaan myös imusolmukkeita.

Lue lisää Kotiliedestä:  Epäilyttävä luomi voi jäädä itseltä huomaamatta – ihotautilääkäri kertoo, milloin luomitarkastus kannattaa

10. Millaisia luomia kannattaa seurata?

Varsinkin ihonmyötäisiä, hyvin tummia luomia, joihin tulee epäsymmetrisyyttä tai värimuutosta, kannattaa seurata tarkasti myös kotona. Vaaleillakin ihmisillä voi olla taipumus syväntummiin luomiin, jotka kannattaa käydä välillä tarkistuttamassa.

Myös pigmenttiläiskiä on syytä tarkkailla, sillä ne eivät aina ole vaarattomia. Vaikka läiskä olisi tasavärinen, sileäpintainen ja levollisen näköinen, vasta dermatoskooppitutkimuksella voidaan selvittää, onko siinä nähtävissä muutosta. Luomitarkastukseen kannattaa hakeutua, jos läiskä muuttaa yhtäkkiä väriä, sen reuna tummuu tai punakoituu tai siihen ilmestyy karheita kohtia, jotka tuntuvat sormella.

Asiantuntijana luomihoitaja Sari Levänen Bulevardin klinikalta.

Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 31/2020.

Hyvä ryhti tekee olosta itsevarmemman sekä ehkäisee tuki- ja liikuntaelinvaivojen syntymistä – 8 vinkkiä parempaan ryhtiin

$
0
0

Mistä tietää, mikä on optimaalinen ja hyvä ryhti itselle, jos ei ole varma asiasta? Tärkeintä on muistaa, että hyvän ryhdin säilyttäminen ei vaadi suuria ponnisteluita.

Jos omaa kehoa joutuu kannattelemaan itselle epäluonnollisissa, erityisesti staattisissa asennoissa, pitkään, se väsyy. Väsymyksen seurauksena puolestaan oma ryhti ja asennot voivat huonontua entisestään. Välttääksesi tämän kierteen, panosta monipuoliseen lihaskunto- ja liikkuvuusharjoitteluun sekä säännölliseen asentojen vaihteluun.

Keräsimme avuksesi vinkkilistan, jonka avulla ryhtisi kohoaa uuteen loistoon:

1. Istu oikein

Kaksi tärkeintä asiaa, jotka sinun tulisi istuessasi muistaa, ovat aika ja asento. Älä istu liian kauan samassa asennossa, vaan tauota istumistasi seisomalla ja kevyesti liikuskelemalla.

Lisäksi korjaa asentosi heti, jos huomaat rötköttäväsi tuolissa huonossa ryhdissä. Toimistotyöläinen istuu hyvässä ryhdissä, kun painopiste on lantiossa ja jaloissa. Työpisteellä istuttaessa, osa käsivarsista tulisi olla joko pöydällä tai tuolin käsinojilla. Kaiken kruunaa hyvä pään asento, jossa vedät leukaa kevyesti sisään päin, samalla takaraivoa pidentäen.

2. Pidennä vartalosi, kun seisot

Seisomatyöskentely on lisääntynyt paljon sähkökäyttöisten työpisteiden lisäännyttyä. Pelkkä seisominen ei tee kuitenkaan vielä autuaaksi. Pidennä ryhtisi, kun seisot, ja vaihtele asentojasi riittävän usein päivän aikana.

Pieni pohjejumppa on hyvä tapa virkistää paikallaan olosta väsyneitä jalkojasi. Nouse aika ajoin varpaillesi mahdollisimman korkealle ja laskeudu rauhallisesti alaspäin. Älä anna painon kipata sivulle kohti pikkuvarpaita liikkeen aikana. Työnnä ja pidä paino erityisesti isoimmilla varpailla.

Ihmisiä työpaikalla.

Haaveena hyvä ryhti? Pelkkä seisomatyöskentely ei tee autuaaksi. Asentoa on vaihdettava riittävän usein päivän aikana.

3. Älä tekstaa ryhtiäsi ryttyyn

Näpytätkö puhelintasi koko päivän niska kumarassa? Jos pääsi on työntynyt edes sentin eteenpäin, on aika korjata tilanne. Huono päänasento voi lisätä muun muassa päänsärkyä, verenpainetta, yläselän ja hartioiden kipuja, hermopinteitä, niveltulehduksia ja hengitysvaikeuksia.

Ota pieni tekstailutauko ja korjaa asentoasi. Hyvässä pään asennossa katse on eteenpäin ja leuka hieman taaksepäin vedettynä. Kun taas jatkat tekstailua tai uutisten lukemista, nosta mieluummin puhelimesi ylöspäin ja pidä pää ja katse ylhäällä vinkkien mukaisesti.

4. Jätä auto kotiin tai edes vähennä autoilua

Jos vietät paljon aikaa autossa istuen, mieti, voisitko korvata autoilun jollain tavalla tai edes vähentää sitä. Jos joudut kuitenkin käyttämään paljon autoa, korjaa ajoasentosi kuntoon.

Aseta penkki riittävän lähelle rattia. Tue selkä penkkiin kunnolla. Voit tarvittaessa pitkillä ajomatkoilla rullata pyyhkeen tai tyynyn alaselkäsi kohdalle tukemaan luonnollista selkärangan kaarta.

Älä lukitse polviasi, vaan koukista niitä kevyesti.  Ota molemmilla käsillä kiinni ratista ja rentouta hartiat alas. Käsien tulisi olla noin 90 asteen kulmassa, kun ajat. Auton niskatuen tulisi olla mahdollisimman lähellä takaraivoa ja riittävän korkealla.

5. Säästä korkokengät juhlailtoihin

Korkeat korkokengät voivat painaa ryhtisi lysyyn, vaikka ne olisivat kuinka viimeisintä muotia ja tuntuisivat hyvältä sijoitukselta kaupassa.

Korkokengät muuttavat jalan asentoa ja vaikuttavat sitä kautta myös ryhtiisi.

Kun vartalosi painopiste siirtyy eteenpäin korkojen seurauksena, myös selkärankasi asento kippaa pois linjastaan. Tämä saattaa aiheuttaa tarpeettomia selkä- ja polviongelmia. Suosi arkikäytössä korkokenkien sijaan siis luonnollista jalkojen asentoa tukevia kenkiä.

6. Tarkista, miten nukut

Tykkäätkö päikkäreistä sohvalla? Tai rakastatko pitkän päivän jälkeen vajota pehmeiden patjojen väliin? Ryhdin kannalta kumpikaan vaihtoehdoista ei ole kovin hyvä. Tarkista, miten nukut.

Suositeltavimpia asentoja nukkumiselle ovat selinmakuu ja kylkiasennot. Valitse puolipehmeä alusta, joka tukee sinun asentoasi ja mieltymyksiäsi.

Tyyny viimeistelee rankasi asennon. Rangan tulisi olla mahdollisimman lähellä anatomista perusasentoasi, mikä tarkoittaa sitä, että jos nukut paljon kyljellään, kannattaa käyttää kaularangan kohdalta hieman korkeampaa tyynyä, jolloin paine olkapäässä vähenee. Selinmakuulla nukkuvien kannattaa puolestaan valita tyyny, joka on reunoilta korkea ja keskeltä matala.

7. Treenaa laadukkaasti

Vahva keskivartalo tukee selkääsi ja samalla myös hyvää ryhtiä. Hyvin suunniteltu monipuolinen kunto-ohjelma pitää kehosi kunnossa. Voit aloittaa ryhtiharjoittelusi tämän ohjelman avulla.

Kovien voimatreenien lisäksi kannattaa yhdistää harjoitteluun mukaan kevyempiä lajeja, kuten pilatesta, joogaa ja tai chita, joiden avulla vahvistat syviä tukilihaksia ja lisäät liikkuvuuttasi. Aloita harjoittelusi esimerkiksi tämän jooga-ohjelman avulla.

8. Tarkista ryhtisi

Jos et ole varma, miltä ryhtisi näyttää, pyydä kaveria ottamaan kuva ryhdistäsi takaa ja sivulta. Tarkastele sitten ryhtiäsi noista kuvista. Vaikka ryhti on henkilökohtainen, voi paljon niin sanotusta neutraalista asennosta poikkeava pystyasento lisätä ryhtiongelmia.

Selän neutraaliasento tarkoittaa keskiasentoa, jossa takaapäin tarkasteltuna selkä on suora ja sivulta katsoen loivan s-kirjaimen muotoinen. S-kirjaimen muotoinen selkä kaareutuu rintakehän kohdalla lievästi taaksepäin ja lannerangan kohdalla eteenpäin.

Ryhtiä voi arvioida selkärangan, lantion ja hartioiden asentoja tarkkailemalla. Korostunut notko, yliojentunut lanneranka tai vinolantio ja eteenpäin kiertyneet hartiat voivat olla merkkejä ryhtiongelmista.

Jos sinulla on jo kipuja tai särkyjä, joiden uskot johtuvan huonosta ryhdistä, kannattaa aina hakeutua ammattilaisen luokse.

Lähteet: Selkäkanava, PubMed, tuni.fi, WebMD, Selkäkanava, Selkäkanava, Selkäkanava, Terveyskirjasto

Miten valmistautua henkisesti koronan mahdolliseen toiseen aaltoon? Psykoterapeutti suosittelee kahden ansan välttämistä

$
0
0

Psykologi ja psykoterapeutti Eila Saarinen Terveystalosta ajattelee, että henkinen valmistautuminen tulevaisuudessa mahdollisesti häämöttävään koronan toiseen aaltoon on varsin järkevää. Etenkin niille, jotka kokivat koronakevään hyvin raskaaksi, valmistautumisesta voi olla paljon hyötyä.

– On hyvin todennäköistä, että itselle tyypillinen reagointitapa on ja pysyy, Saarinen sanoo.

Koronan toiseen aaltoon valmistuminen on hallinnan tunteen vahvistamista

Pelko ja ahdistus johtuvat usein hallinnan tunteen puutteesta. Koronan mahdolliseen toiseen aaltoon valmistautumisessa hallinnan tunteen lisääminen onkin keskiössä.

Mutta miten koronan toiseen aaltoon valmistautuminen käy käytännössä? Saarinen kehottaa aloittamaan valmistautumisen ottamalla tämän hetken realiteetit haltuun.

– Kesällä saimme kaikki tavallaan hieman lomaa koronasta, mutta nyt olisi tärkeää asettua kohtaamaan tämän hetken realiteetit. Tilanne ei ole vielä kokonaan ohi ja joudumme vielä kaikki tekemään asioita sen eteen, että korona pysyisi mahdollisimman hyvin aisoissa.

Jokaisen kannattaa Saarisen mukaan tutustua ohjeistuksiin esimerkiksi käsihygieniasta, turvaväleistä ja maskin käytöstä sekä noudattaa ohjeistuksia. Näin pystyy vähentämään omaa ja läheisten mahdollisuutta sairastua – ja sitä myötä vaikuttaa koko maan sairastuneisuuteen.

– Kun ottaa ohjeistukset ja riskit huomioon sekä vaikuttaa siihen, mihin itse voi vaikuttaa, hallinnan tunne voimistuu. Tulee tunne, että ei ole vain jonkin ihmeellisen vyöryvän asian armoilla, vaan voi vaikuttaa pienillä valinnoilla.

Opettele rentoutumista ja jaa tunteitasi läheistesi kanssa

Nyt Saarisen mukaan kannattaa myös muistella itselle parhaita tapoja rentoutua ja löytää uusia tapoja rauhoittaa keho ja mieli.

– Monille liikunta on rentouttava asia. Kannattaa myös kokeilla erilaisia rentoutusharjoituksia ja mindfulnessia, Saarinen vinkkaa.

Koronan toiseen aaltoon valmistautuminen: kuvassa nainen venyttelee.

Miten koronan mahdolliseen toiseen aaltoon valmistautuminen käy käytännössä? Asiantuntija suosittelee esimerkiksi liikuntaa, rentoutusharjoituksia ja mindfulnessia.

Saarinen kehottaa myös muistamaan, että olemme laumaeläimiä.

– Vaikeiden olojen, tunteiden ja pelkojen sekä ahdistusten jakaminen on tärkeää. Ystävien ja läheisten kanssa kannattaa käydä läpi aitoa kokemusta siitä, miltä tuntuu, mitä kaipaisi ja tarvitsisi, mikä ottaa päähän ja mikä pelottaa. Usein on niin, että huolet, ahdistukset ja pelot kutistuvat, kun niitä jakaa jonkun kanssa.

Toisinaan myös ammattilaisen kanssa keskusteleminen voi kuitenkin olla tarpeen. Jos mennyt koronakevät oli kovin ahdistava ja pelottava sekä koronan mahdollinen toinen aalto ahdistaa jo etukäteen paljon, Saarinen suosittelee hakemaan keskusteluapua matalalla kynnyksellä.

– Tällä hetkellä tarjolla on paljon etäyhteyksien kautta toteutettavia, lyhyitäkin kontakteja. Jo muutamalla keskustelukerralla voi saada tukea pelon ja ahdistuksen käsittelemiseen. Keskusteluapu voi lisätä hallinnan tunnetta tuomalla ymmärrystä luonnollisista reaktioista.

Älä sorru vellomisen tai sivuuttamisen ansaan

Saarinen näkee, että kaksi haitallista ansaa, joihin ihmiset saattavat tämänhetkisessä tilanteessa sortua, ovat vellominen ja sivuuttaminen. Kumpikaan näistä ei kannata.

– Vellominen, eli kauhuskenaarioiden luominen ja näin ahdistuksen ja huolen lisääminen, ei varmasti ole kenellekään hyödyllistä. Sellainen lisää mielensisäistä uhan tunnetta.

Jos huomaa, että on taipuvainen vellomiseen, Saarinen suosittelee rajoittamaan koronauutisoinnin seuraamista ja samojen koronaan liittyvien asioiden toistuvaa hakemista verkosta.

Sivuuttaminen on taas täysin päinvastainen toimintapa kuin vellominen.

– Sivuuttaminen on aika salakavala vaihtoehto. Helpon kesän jälkeen ihminen saattaa ajatella, että ei tätä asiaa enää tarvitse ajatella, kun eihän ongelmaa enää ole. Ja sitten tuleekin kuin huomaamatta sivuuttaneeksi sen, että vaikka meillä on kiva tilanne, maailmalla monessa paikassa ei ole. Olisihan korona paljon kivampi sivuuttaa kuin kohdata.

Sivuuttaminen ei kuitenkaan kannata, koska silloin todellisuus voi iskeä vasten kasvoja todella kovaa.

– Jos sortuu asian sivuuttamiseen, voi tehdä huonoja valintoja, jotka voivat vaikuttaa omaan ja läheisten turvallisuuteen.

Lue myös Kotilieden juttuSiirin, 32, lievä päänsärky ja kurkun karheus paljastuivat koronaksi: ”Nyt ei pitäisi tuudittautua siihen, että korona ei varmaan tartu mistään”

Monet meditoivat ja hehkuttavat sen vaikutuksia – miksi? ”Mielenhallintataidot voivat tehdä meistä miellyttävämmän ihmisen ja kumppanin”

$
0
0

Meditaatio muutti elämäni.” ”Olen entistä onnellisempi.” ”Päivittäinen meditaatio on säästänyt minut burnoutilta.” Nykyään tuntuu, että monet meditoivat ja hehkuttavat sen vaikutuksia. Miksi ihmeessä?

– Vaikka elämän ulkoiset puitteet olisivat kunnossa, ihmisen sisällä voi olla rauhaton tai tyhjä tunne, ja se voi tulla kenelle tahansa, meditaatio-opettaja Mia Jokiniva aloittaa.

Moni havahtuu tyhjään tunteeseen silloin, kun elämän rakennuspalikat alkavat olla kohdillaan. On perhe ja oma asunto, työpaikka ja harrastuksia – asioita, joiden pitäisi tehdä onnelliseksi. Silti todellinen onni on jäänyt saavuttamatta. Materiaalinen maailma ei tarjonnutkaan kaikkea tyydytystä, ja ihminen alkaa kaivata elämäänsä jotain syvempää.

– Meditaatio vastaa hyvin tähän kaipuuseen ja tyytyväisyyden löytymiseen niiden puitteiden keskellä, joissa ihminen juuri nyt elää – vaikka se tarkoittaisi kärsimystäkin, Jokiniva sanoo.

Meditaatio voi ohjata kohti omien arvojen mukaista elämää

Meditaatio on mielenhallintataito. Se on syvällistä itsetutkiskelua, tapa lisätä itsetuntemusta ja tutustua oman mielen toimintaan. Se voi ohjata kohti omien arvojen mukaista elämää. Se auttaa huomaamaan, etteivät ulkoiset asiat tuo, mutta eivät myöskään estä onnea.

– Meditaatio voi auttaa löytämään tasapainon ulkoisten asioiden ja oman mielen välillä. Se voi tuoda sisäisen rauhan.

Osa ihmisistä hakee meditaation avulla toisenlaista rauhaa. Heille meditaatio on työkalu, jonka avulla kestää kiireistä arkea.

– Meditaatio lisää sietokykyä kuormittavia asioita kohtaan ja auttaa rauhoittumaan, jolloin se huoltaa aivoja. Ellei aivoille tarjota mahdollisuutta lepoon, ne eivät lepää valveilla lainkaan, psykologi Outi Pikkuoksa sanoo.

Elleivät aivot saa levätä tarpeeksi, pinna kiristyy ja ihminen alkaa reagoida asioihin turhan voimakkaasti.

– Stressaantuneella aivojen soluarkkitehtuuri muuttuu. Tietyt hermosoluyhteydet heikkenevät ja tietyt voimistuvat. Meditaa­tiolla voi korjata näitä yhteyksiä, Pikkuoksa kertoo.

Mielenhallintataidot lisäävät psyykkistä joustavuutta ja itsehillintää

Mielen harjoittaminen aktivoi aivoissa aluei­ta, jotka vaikuttavat muun muassa tunteiden säätelyyn, käyttäytymiseen ja vuorovaikutukseen. Nämä alueet ohjaavat meitä esimerkiksi suhteuttamaan asioita ja tulkitsemaan niitä tietyllä tavalla.

– Mieli tekee jatkuvasti tulkinnoissaan virheitä, jotka vaikuttavat toimintaamme ei-toivotulla tavalla. Mielenhallintataidoilla mieltä voi harjoittaa tekemään oman hyvinvoinnin ja ihmissuhteiden kannalta parempia päätelmiä.

Meditoinnilla voi vaikuttaa siihen, miten tulkitsee oman kehon viestejä. Se vaimentaa aivoissa hermoyhteyksiä, jotka viestivät epätodellisesta vaarasta ja herättävät turhaa pelkoa. Huolestuneisuuden ja ahdistuksen tunteet lievenevät. Olosta tulee entistä levollisempi.

– Mielenhallintataidot voivat tehdä meistä miellyttävämmän ihmisen ja kumppanin. Ne lisäävät psyykkistä joustavuutta ja itsehillintää, jolloin ihminen ei lähde mukaan kaikkiin tunnereaktioihin.

”Mielenhallintataidot voivat tehdä meistä miellyttävämmän ihmisen ja kumppanin. Ne lisäävät psyykkistä joustavuutta ja itsehillintää, jolloin ihminen ei lähde mukaan kaikkiin tunnereaktioihin.”

Kun ärsytyskynnys kasvaa, ei myöskään ota asioita niin henkilökohtaisesti. Ymmärrys toisen ihmisen näkemyksiä kohtaan lisääntyy.

– Omaan mieleen hiljentyminen nostaa vaikeat asiat pintaan. Niiden kohtaaminen voi aiheuttaa liian suuren ahdistuksen mieleltään hauraalle ihmiselle, ja tällöin mieleen on hyvä tutustua ammattilaisen ohjauksessa, Pikkuoksa sanoo.

Meditaation hyödyt – jo muutaman minuutin harjoitus tuo tuloksia

Jo muutaman minuutin meditaatioharjoituksella saa aikaan hyviä vaikutuksia.

– Aivot ovat vähään tyytyväisiä. Niiden meditaatiosta saama hyöty ei lisäänny, kun aika pitenee yli 20 minuutin, Pikkuoksa kertoo.

Hyödyt tulevat, jos jaksaa harjoitella säännöllisesti. Käyttämättä jääneet hermosoluyhteydet heikkenevät, jos ylläpitävä treeni jää tekemättä. Siksi on parempi tehdä joka päivä yksi lyhyt harjoitus kuin kerran viikossa tunnin mittainen treeni.

– Jo lyhyt, puhelinsovelluksen ohjaama meditaatiohetki näkyy aivoissa hyvällä tavalla, Jokiniva sanoo.

Aamulla meditointi valmistaa mieltä tulevaan päivään. Illalla se auttaa purkamaan kertynyttä stressiä ja helpottaa unen tuloa. Oli meditaatioon varattu aika mikä tahansa, se kannattaa pitää suhteellisen säännöllisenä.

– Jos meditaatio on mieluisaa, mieli alkaa pian odottaa omaa hetkeään. Siksi alussa ei kannata pakottaa itseään liian tiukoilla tavoitteilla, Jokiniva neuvoo.

Matkalla minään – 4 meditaatioharjoitusta

Mielenhallintamenetelmille yhteistä on taito olla läsnä hetkessä. Mitä vähemmän ympärillä on ärsykkeitä, sitä helpompi on keskittyä. Hakeudu siis hiljaisuuteen. Mene metsään, suuntaa saunan lauteille.

Kun harjoitukset alkavat tuntua helpoilta, lisää haastetta ja astu arkiympyröihin. Tavoitteena on rauhoittaa oma mieli häiriöistä piittaamatta. Vaikka seinän takana tehdään remonttia, sinä olet tyyni. Kokeile näitä harjoituksia.

1. Keskity hengitykseesi

Laita kello soimaan viiden minuutin päähän ja keskity tuo aika hengitykseesi. Hengitä nenän kautta sisään. Tunne, kuinka ilma virtaa nieluun ja sieltä keuhkoihin. Huomaa, kuinka rintakehä nousee ja vatsa laajenee. Pian ilma nousee ylöspäin ja sinä hengität ulos.

2. Lepää havainnoissasi saunassa

Istu mukavaan asentoon. Sinun ei tarvitse tehdä mitään. Salli ympäristön läsnäolo sellaisena kuin se on. Kiuas sihisee, lämpö tekee ihosta nihkeän. Anna havaintojesi tulla ja mennä, kokeile olla reagoimatta niihin: hikipisara saa kutittaa otsalla. Hengitä rauhassa ja lepää havainnoissasi viiden minuutin ajan.

3. Toista mantraa

Valitse jokin olotila tai ominaisuus, jota haluaisit lisätä itsessäsi. Sanoita se yhdellä, kahdella sanalla, kuten ”olen rauhallinen”. Sulje silmät. Toistele mantraa mielessäsi rauhalliseen tahtiin, jokaisella hitaalla uloshengityksellä.

4. Treenaa mielen kohdistamista

Ota läheltäsi kohde, johon kiinnität huomiosi. Se voi olla vaikka silmiesi korkeudella olevan taulun yksityiskohta. Pidä ajatuksesi kohteessa. Mieli lähtee harhailemaan ja koettaa tarjota muuta ajateltavaa. Palauta se lempeästi kohteeseen. Jatka näin viiden minuutin ajan.

Harjoitukset laati meditaatio-opettaja Mia Jokiniva

Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 33/2020.

Moni tekee painonpudotuksen lopussa saman virheen – asiantuntija kertoo, miten painonpudotus lopetetaan oikein

$
0
0

Painonpudotuksessa ruokavaliolla on iso merkitys. Kun kuluttaa enemmän kuin syö, painon pitäisi pudota. Painonpudotus vaatiikin yleensä muutosta ruokavalioon. Pikadieetit eivät välttämättä ole avain onneen, vaan painoa pudottaessa kannattaa laatia oma ruokavalio niin, että sitä on mieluista noudattaa. Laillistettu ravitsemusterapeutti Sirpa Soini Terveystalosta on sitä mieltä, että elämänmuutoksen yhteydessä kannattaa laatia omaan ruokavalioon pohjautuva uusi ruokavalio.

– Yksi iso virhe, minkä moni tekee, on se, että he lähtevät noudattamaan täysin jonkun muun laatimaa ruokavaliota, Soini sanoo.

Toisen henkilön laatima ruokavalio voi tuntua hankalalta, eikä silloin välttämättä syö itselleen mieluisia ruokia. Pikadieetit tai itselle epämieluisa ruokavalio todennäköisemmin aiheuttavat sen, että uutta ruokavaliota ei halua noudattaa pitkään ja jossain vaiheessa palaa takaisin vanhoihin tapoihin.

– Tärkeää on myös säännöllinen syöminen, kohtuullinen annoskoko ja energiatiheys, eli että aterialla on paljon kasviksia ja energiapitoisempaa ruokaa vähän vähemmän.

Miten lopettaa painonpudotus, kun tavoitepaino on saavutettu?

Yleinen virhe, minkä ihmiset painonpudotuksessa tekevät, on palaaminen vanhoihin ruokatottumuksiin, jolloin myös painon nousee takaisin. Painonpudotuksessa esimerkiksi 200 kilokalorin vähentäminen päivittäisestä ruokavaliosta saa painon putoamaan 10 kiloa vuodessa. Painonpudotusta lopettaessa ei kuitenkaan voi vain nostaa kalorimäärää takaisin.

– Jos pudottaa esimerkiksi kymmenen kiloa, ihmisen päivittäinen energiankulutus putoaa aika paljon. Energiavajeesta tulee jossain kohtaa tasanne, eikä paino enää putoa. Silloin ollaan tasoissa syömisen ja kulutuksen kanssa, Soini kertoo.

Kulutuksen ja ruoasta saatavan energiamäärän tulee olla tasoissa suhteessa toisiinsa.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että jos paino pysyy samana ja painonpudotuksen haluaa lopettaa, on ruokavalion energiamäärän jäätävä sen hetkiselle tasolle, eikä energiamäärää tule lisätä. Tilanteessa, jossa painonpudotuksen haluaa lopettaa ja paino edelleen laskee, täytyy energiamäärää lisätä pikkuhiljaa. Näin painonpudotus onnistuu varmemmin.

– Ei niin, että jos energiavaje on ollut 400 kilokaloria, lisätään kerralla 400 kilokaloria, vaan ensin lisätään esimerkiksi puolet siitä ja katsotaan mitä tapahtuu. Sitten jos paino edelleen laskee, voi kalorimäärää lisätä taas hieman, Soini selventää.

Jos paino on ollut jo pitkään sama, ei energiamäärää todennäköisesti voi lisätä ollenkaan, koska kulutus ja energiansaanti ovat tasoissa.

Lue myös: Aloitteleva kuntoilija voi syödä liian vähän – ravitsemusasiantuntija kertoo, mitä kuormittunut keho tarvitsee

Miten estää paluu takaisin vanhoihin tottumuksiin?

Pysyvän painonhallinnan kannalta tärkeää on pitää uutta ruokavaliota tarpeeksi kauan yllä. Helsingin yliopistolle tekemässään väitöskirjassaan Soini tutki painonpudottajia, jotka olivat onnistuneet painonhallinnassa. Tutkimukseen osallistuneet painonpudottajat olivat ylläpitäneet uusia elämäntapoja yllä vähintään kaksi vuotta.

– Kahden vuoden jälkeen uudesta syömisestä on tullut uusi normaali ja se tulee jo selkäytimestä, eikä jokaisen ruokailun yhteydessä tarvitse miettiä, miten toimisi.

Soini suosittelee, että painonpudotus tapahtuisi niin, että itselleen olisi salliva. Liian tiukka ruokavalio, jossa on paljon sääntöjä, ei välttämättä ole paras.

– Kaikkea voi syödä, mutta kohtuullisesti. Olen sitä mieltä, että ihminen ei jaksa elää kauaa liian tiukoilla säännöillä ruokavalion suhteen, Soini sanoo.

Painonpudotus tulisi tehdä itselle hellästi. Pienet muutokset ruokavaliossa voivat auttaa saamaan pidempiaikaisia tuloksia kuin tiukka uusi ruokavalio. Painonpudotusta voi tukea liikunnalla tai vain lisäämällä päivittäistä aktiivisuutta, esimerkiksi seisomalla välillä istumisen sijaan.

Pelottaako koronaviruksen tartuttaminen muihin enemmän kuin oma tartunta? Asiantuntija kertoo, mistä luonteenpiirteistä se johtuu

$
0
0

Koronaviruksen tarttuminen voi aiheuttaa pelkoa. Sen lisäksi, että tartunnan saaminen voi pelottaa, osa pelkää myös tartuttavansa tietämättään muita. Osa jopa pelkää muiden tartuttamista enemmän kuin omaa sairastumistaan. Plusterveyden psykiatrin Leena Jaakkolan mukaan tällainen pelko on normaalia tilanteessa, jossa ei voi olla varma siitä, että on itse terve.

– Muiden tartuttamisen pelko voi kertoa siitä, että välittää lähimmäisistään ja on vastuullinen. Kun oireetonkin voi tartuttaa, on ihan realistista kokea pelkoa siitä, että voisi olla oireeton taudinkantaja, Jaakkola kertoo.

– Ihminen voi soimata itseään siitä, että teki jotakin väärin eikä suojautunut tarpeeksi, koska sairastui. Tälle ei tarvitse olla mitään todellista pohjaa, vaan se voi johtua liian herkästi heräävästä syyllisyydentunnosta.

Pelko voi pahimmillaan aiheuttaa työkyvyttömyyttä

Nainen istuu sohvalla maski päässä. Koronaviruksen tarttuminen muihin voi pelottaa jopa enemmän kuin oma sairastuminen.

Koronaviruksen tarttuminen muihin voi pelottaa jopa enemmän kuin oma sairastuminen.

Persoonallisuuden piirteet, jotka voivat altistaa korostuneelle tartuttamisen pelolle, ovat syyllistymistaipumus, liiallisen korostunut vastuuntunne tai tunne, että kaikki riippuu itsestä, vaikeus luottaa hyvään elämässä ja joskus myös itseltäkin piilossa olevat vihan tunteet.

Osalla ihmisistä on myös taipumusta huolestua voimakkaasti, oli kyse mistä tahansa.

– Jos pelko on voimakasta ja aiheuttaa selkeitä ahdistusoireita, on kyse siitä, että henkilöllä on tavallista voimakkaampi syyllistymistaipumus ja vastuuntunto. Henkilö voi olla ahdistunut myös muihin asioihin liittyen ja silloin tämäkin asia ahdistaa tavallista enemmän.

Pelko koronaviruksen tartuttamisesta voi johtaa siihen, että asia on toistuvasti mielessä, eikä ajatus jätä rauhaan. Mahdollisesti henkilö lukee viruksen tarttuvuudesta uudelleen ja uudelleen. Ylipäätään asia pyörii mielessä ja saattaa aiheuttaa ahdistuksen fyysisiäkin oireita.

– Ahdistus on psykofyysinen kokemus. Mieli on huolestunut tai pelokas, ajatus kiertää kehää ja on vaikea keskittyä muuhun. Rinnassa tuntuu usein painon tunne, vatsassa kipristelee ja hengitys voi tuntua raskaalta, Jaakkola kertoo.

Pahimmillaan pelko koronaviruksen tarttumisesta voi alkaa rajoittaa elämää ja ihmissuhteita. Jos pelko on kovaa, voi normaali toimintakyky heikentyä. Muiden ihmisten kohtaaminen voi vaikeutua ja on vaikeampi olla läsnä. Pelko voi myös aiheuttaa unihäiriöitä.

– Muuttuessaan varsinaiseksi ahdistushäiriöksi oireilu voi aiheuttaa jopa työkyvyttömyyden, Jaakkola kertoo.

Lue myös: Jos koronavirus huolestuttaa jatkuvasti, mitä tehdä? Katkaise huolikierre psykologin ohjeilla

Koronaviruksen tarttuminen pelottaa, mutta sitä voi helpottaa

Pelkoa ja ahdistusta voi helpottaa lukemalla asiallista tietoa tarttuvuudesta ja puhumalla asiasta jonkun kanssa. Keskustelun myötä olo voi helpottua ja se voi auttaa, että asia ei pyörisi koko ajan mielessä.

– Joudumme kaikki sietämään koronaan liittyen paljon epävarmuutta ja elämään asioiden kanssa, joita ei voi kokonaan hallita. On hyvä toimia ohjeistusten mukaisesti ja suojata itseään sekä muita, mutta lopulta voimme vain tehdä parhaamme. Joudumme kaikki sietämään epävarmuutta, jonka keskellä toistaiseksi elämme.

Tarvittaessa Jaakkola neuvoo kääntymään ammattilaisen puoleen, jos koronaviruksen tarttuminen ja tartuttaminen aiheuttavat pelkoa ja voimakkaita ahdistuksen oireita sekä haittaavat normaalia elämää.

Mikä on paras nukkumisasento? Entä huonoin? Kysyimme asiantuntijalta

$
0
0

Millainen on hyvä tai huono nukkumisasento? Asiantuntijan mukaan terveelle ihmiselle hyvän ja huonon nukkumisasennon tunnistaminen ei ole haastavaa.

Paras nukkumisasento tuntuu mukavalta, huonoin epämukavalta

Yhtä nukkumisasentoa ei voida selvästi julistaa muita nukkumisasentoja paremmaksi.

– Aiheesta on todella vähän tutkimuksia ja tehdyt tutkimukset ovat aika pieniä tai heikkolaatuisia. Jonkin verran on kuitenkin viitteitä siitä, että kyljellään nukkuminen voisi liittyä vähäisempään määrään jäykkyyttä ja särkyä aamulla herätessä, sanoo OMT-fysioterapeutti Jukka Aho Mehiläisestä.

Se kuitenkin Ahon mukaan tiedetään, että paras asento on mukavin asento.

– Mukava asento löytyy nopeasti ja siinä nukahtaa helposti. Ja ennen kaikkea: jos aamulla tuntuu siltä, että ei ole mitään ylimääräisiä kolotuksia tai jäykkyyksiä, on todennäköisesti nukkunut itselle hyvässä ja oikeassa nukkumisasennossa.

Huonoinkin asento on helppo nimetä asennon mukavuusasteen mukaan.

– Huonoin nukkumisasento on sellainen, mikä on epämukava. Siinä ei nuku hyvin, mikä voi taas vaikuttaa nukkumisasentoa tärkeämpiin asioihin eli unen määrään ja laatuun.

Lue myös: Miksi kädet ja jalat puutuvat yöllä? Lääkäri kertoo, milloin raajojen puutumisesta pitää huolestua

Yleisellä tasolla vatsalla nukkumista ei Ahon mukaan suositella, sillä siinä niskaan tulee voimakas kierto.

– On myös esitetty teorioita siitä, että vatsallaan nukkuminen saattaisi viedä alaselkää epäedulliseen asentoon. Jos vatsallaan nukkuminen tuntuu kuitenkin itsestä mukavalta eikä aiheuta ongelmia, en näkisi, että siitä on alettava opetella pois, Aho arvioi.

Sairaalle nukkumisasennolla voi olla väliä, terveelle ei niinkään

Lääkärit saattavat suositella tiettyjä nukkumisasentoja esimerkiksi lääketieteellisen operaation jälkeen tai tiettyjen sairauksien takia. Esimerkiksi skolioosi, uniapnea, sydänongelmat tai nesteen kertyminen keuhkoihin voivat aiheuttaa sen, että tietyt nukkumisasennot eivät sovi tai tietyt nukkumisasennot eivät ole yhtä hyviä kuin toiset.

– Tällaisissa tapauksissa suositeltavasta nukkumisasennosta kannattaa aina keskustella lääkärin kanssa.

Terveellä ihmisellä parhaan mahdollisen nukkumisasennon terveyshyödyt ovat varsin maltilliset.

– Jos mietitään puhtaasti ihan vain tuki- ja liikuntaelimistön kannalta, niin hyödyt rajautuvat siihen, mikä on jäykkyys tai kolotuksen määrä aamulla. On jonkin verran suuntaa antavaa dataa, että kylkimakuuasento voisi olla sellainen, joka saattaisi liittyä vähäisempiin kolotuksiin.

Mukava ja itselle sopiva nukkumisasento voi kuitenkin välillisesti vaikuttaa seikkoihin, jotka voivat tuoda merkittävät terveyshyödyt.

– Jos nukkuu mukavassa nukkumisasennossa, pystyy nukkumaan paremmin eli määrällisesti enemmän ja laadukkaampaa unta – ja sillä taas on valtaisat terveyshyödyt. Nukkumisessa tärkeintä onkin keskittyä juuri unen määrään ja laatuun. Nukkumisasento on vain yksi osa nukkumista, Aho muistuttaa.

Nukkumisasentoon voi vaikuttaa, mutta vippaskonstien käyttämistä kannattaa harkita tarkkaan

Jos esimerkiksi sairauden takia omaa nukkumisasentoa on vaihdettava, voi uuden nukkumisasennon omaksuminen viedä tovin.

– On jonkin verran viitettä siitä, että ihan opettelulla, ohjauksella ja neuvonnalla nukkumisasentoon voidaan ainakin jonkin verran vaikuttaa. Mutta koska nukkuessa liikkeet tapahtuvat tietoisen hallinnan ulkopuolella, nukkumisasentoa ei voi täysin kontrolloida.

Nukkumisasentoon voidaan vaikuttaa tiedon lisäämisen lisäksi myös käyttämällä tyynyjä toivotun nukkumisasennon tukemiseen.

– Tyynyjen avulla asentoa voi ohjata hieman johonkin tiettyyn suuntaan. Niillä pystytään vähän vaikuttamaan myös siihen, kuinka paljon pyörii yön aikana. Mutta tyynytkään eivät saisi laskea unen laatua eli tehdä nukkumisesta epämiellyttävää.

Nainen pitelee tyynyä. Hyvä nukkumisasento löytyy usein itsekseen.

Itselle sopivaan patjaan ja tyynyyn kannattaa asiantuntijan mukaan satsata.

Toisinaan voi törmätä ohjeisiin, joissa esimerkiksi selällään nukkuvaa kuorsaajaa neuvotaan ompelemaan yöpaitansa selkäpuolelle tennispallo, jolloin selällä nukkuminen vaikeutuu.

– Kaikissa vippaskonsteissa on aina se ongelma, että oli se sitten se tennispallo tai vaikkapa tyyny, niin kun yön aikana kääntyilee tiedostamatta, voi huonossa tapauksessa nukkua tennispallon tai tyynyn päällä erikoisessa asennossa ilman, että välttämättä herää siihen.

Nukkuminen tennispallo selän alla hartian tai lavan korkeudella voi saada aikaiseksi jopa pidempiaikaisia ongelmia.

– Liikkuessaan tennispallo voi teoriassa ajautua painamaan hermoja ja aiheuttaa ohimenevän, mutta jopa muutaman kuukauden kestävän hermon pareesin eli halvauksen. Että en lähtisi tätä niksiä suosittelemaan.

Unen laadun parantamiseen on tärkeämpiäkin tekijöitä kuin nukkumisasento

Jos uniasennot mietityttävät ja aamulla on paljon kolotuksia, asiasta voi keskustella työterveyslääkärin tai terveyskeskuslääkärin kanssa. Jos aihetta on, he voivat ohjata tarvittaessa fysioterapiaan.

– Toki jos on huoli, siitä huolesta kannattaa keskustella. Mutta jos ongelma on se, että herää aamulla paikat hieman jumissa, mutta jumit häviävät viidessä minuutissa, niin ei kannata missään nimessä huolestua.

Monesti selkä- tai niskakipujen syyt ovat jossain muualla kuin nukkumisasennossa. Ratkaisutkin ovat tällöin enemmän toiminnallisia kuin nukkumiseen liittyviä. Myös itselle sopivaan patjaan ja tyynyyn kannattaa Ahon mukaan satsata.

– Tärkeintä on pyrkiä keskittymään pelkän nukkumisasennon sijaan ennen kaikkea unen laatuun ja määrään sekä siihen, että ympäristö on sellainen, jossa saa hyvät yöunet.


Iskeekö makeannälkä usein aterian jälkeen? Asiantuntija kertoo, mistä se johtuu ja miten asiaan voi vaikuttaa

$
0
0

Söitkö juuri maittavan aterian, mutta sinun tekisi mieli vielä jotain makeaa? Tällaiseen tilanteeseen voi samaistua moni. Ruoan jälkeinen makeannälkä ei välttämättä ole haitallista, eikä pieni makea silloin tällöin tee haittaa. Mistä aterian jälkeinen makeannälkä sitten johtuu?

– Mieltymyksemme makeaan alkaa jo ihan vauvasta, esimerkiksi rintamaito on todella makeaa, kertoo Terveystalon ravitsemusterapeutti Sirpa Soini.

Mistään puutoksesta ruokavaliossa makeannälkä ei Soinin mukaan kerro, vaan hän uskoo kyseessä olevan pitkälti opittu tapa. Keho saattaa olla tottunut siihen, että se saa makeaa tiettyyn aikaan – kuten aterian jälkeen.

– Iltaisin se voi olla tapa hemmotella itseä esimerkiksi raskaan työpäivän jälkeen. Voi tulla ihan selkäytimestä, että tiettyyn aikaan keho haluaa makeaa.

Pieni makea ei välttämättä ole pahasta

Silloin tällöin nautittava makea ei ole haitaksi. Makeannälkää voi taltuttaa syömällä aterian päälle jotain pientä makeaa, se usein riittää. Soini korostaakin, että makean määrä on erittäin olennainen asia. Lounasravintoloiden jälkiruoatkin kun saa usein itse annostella.

– Usein kun katson jälkiruokavaihtoehtoja, ne ovat aika isoja. Esimerkiksi yksi keksi kahvin kanssa on ihan ok, Soini sanoo.

Omia tottumuksia kannattaa miettiä ja makeannälkään nautittavan makean ajankohdan voi miettiä sen mukaan. Onko itselle tärkeämpää saada makeaa päivällä lounaan jälkeen vai illalla kotona?

Lue myös: Ajatus pätkii ja herkut himottavat – saatkohan tarpeeksi rasvahappoja?

Vähäsokeristen limujen juonti ei välttämättä kannata

Makean ei aina tarvitse olla suklaata tai karkkia. Makeannälkä voi talttua esimerkiksi hedelmillä, jotka ovat suklaata kevyempiä ja terveellisempiä vaihtoehtoja. Muita hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi vähäsokeriset välipalapatukat, rahkat tai marjat.

– Oma lempparini on pannukakku, jonka päälle laitetaan marjoja, Soini vinkkaa.

Sen sijaan sokerittomat limut eivät Soinin mukaan välttämättä ole paras tapa taltuttaa makeannälkää. Ne saattavat pitkällä tähtäimellä jopa lisätä sitä. Sokerittomia limuja voi juoda silloin tällöin, mutta päivittäin hän ei suosittelisi niitä juotavan.

– On tutkimuksia, joiden mukaan voi heikentää suoliston bakteerikantaa ja sitä kautta lihottaa, jos juo päivittäin paljon keinomakeutusaineita sisältäviä juomia.

Makean syöminen ruokkii makeannälkää

Jos makeannälkä iskee todella usein, voi kokeilla pitää makean syömisestä taukoa. Ensimmäinen viikko saattaa Soinin mukaan olla hankala, mutta yleensä jo toisen tai viimeistään kolmannen viikon aikana makeaa ei tee enää juurikaan mieli. Osa ihmisistä kuitenkin kokee, että täyslakko saa vain haluamaan makeaa enemmän. Silloin makean syömistä voi vähentää esimerkiksi puolittamalla totutun määrän.

– Toisille sopii, että ottaa joka päivä jotain pientä, kun taas toisille sopii, että makeaa syö pari kertaa viikossa.

Nainen syö suklaata.

Makeannälkään ei kannata aina syödä suklaata tai karkkia, hyviä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi hedelmät.

Sen lisäksi, kuinka usein makeaa syö, kannattaa huomioida makeuden aste.

– Ihmisellä on suussa reseptoreita, jotka aistivat muun muassa makeutta ja suolaisuutta. Makuaistia voi kouluttaa vähemmän makeaan herkkuun vähentämällä pikkuhiljaa sokeria, Soini kertoo.

Sokeria vähentämällä makuaisti tottuu, ja lopulta entinen lempiherkku voikin maistua jopa pahalta, kun on jo tottunut vähäsokerisempaan vaihtoehtoon.

Makeannälkää voi hillitä

Perussääntönä makeannälän hillitsemiseen Soini nimeää säännöllisen ruokarytmin. Pitkät välit ruokailujen väleissä altistavat makean syömiselle. Säännöllisen hyvän ruokavalion kanssa pääsee jo pitkälle, eikä makeaa tee niin paljon mieli.

Joogasta lisäapua migreenipotilaille: 6 liikkeen helppo joogaharjoitus stressin ja migreenin lievitykseen

$
0
0

Yli puolet suomalaisista migreenipotilaista kokee päänsärkykohtauksia aiheuttavan sairauden heikentävän heidän elämänlaatuaan. Migreenin tausta ja syyt ovat moninaiset, mutta yhtenä tekijänä on pidetty migreenikohtauksen yhteydessä tapahtuvaa aivojen verisuonten supistumista. Migreeni voidaan jakaa kahteen päämuotoon: auralliseen, jossa särkyä edeltää näköhäiriö, puutuminen, lihasheikkous tai puheen vaikeus, ja aurattomaan, jossa migreenisärky alkaa suoraan ilman edeltäviä auraoireita.

Migreenitaipumusta ei voi ehkäistä. Lohdullista kyllä on olemassa joitakin keinoja, joiden avulla voi itse helpottaa elämää migreenin kanssa.

Jooga voi vähentää, lyhentää ja lievittää migreenikipuja

Arvostetussa Neurology-lehdessä julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan jooga on yksi tällainen keino. Jooga näyttäisi tarjoavan lisäapua migreenipotilaille, joilla on jo lääkitys sairauteen. Tutkimuksen mukaan jooga voi vähentää, lyhentää ja lievittää migreenikipuja. Kolme kuukautta kestäneen tutkimusjakson jälkeen joogaryhmäläisistä selvästi useammat kokivat migreenioireidensa vähentyneen. Samalla he kokivat migreenikipujensa lievittyneen. Lisäksi he tarvitsivat vähemmän migreenilääkkeitä kuin verrokit.

Tutkimuksen tulokset eivät vielä kerro, mistä joogaan liitetyt hyödyt johtuvat tai kuinka pitkäaikaisia hyödyt ovat. Aiemmissa tutkimuksissa säännöllinen liikunta on vähentänyt migreenikohtauksia, mikä saattaa selittää myös joogan suotuisia vaikutuksia. Lisäksi jooga voi vähentää stressiä, joka on yksi tunnettu migreenikohtauksen laukaisija. Aiemmin on todettu kestävyysharjoittelun, sekä kovatehoisen HIT-harjoittelun että kohtuutehoisen MCT-harjoittelun, vähentävän kuukausittaisten migreenikohtausten määrää.

Helppo joogaharjoitus käynnissä: nainen joogaa.

Tutkimuksen tulokset eivät vielä kerro, mistä joogaan liitetyt hyödyt johtuvat tai kuinka pitkäaikaisia hyödyt ovat.

6 liikkeen helppo joogaharjoitus stressin ja migreenin lievitykseen

Tee tämä 6 liikkeen helppo joogaharjoitus, kun haluat lievittää stressiä ja migreeniä.

Helppo joogaharjoitus, liike 1: Sukhasana

Istu risti-istuntaan taitetun huovan päälle siten, että lantiosi on polvien yläpuolella. Voit myös istua tuolin päällä. Tunne istuinluut alustaa vasten. Kädet voivat levätä reisien päällä. Sulje silmät ja hengitä rauhallisesti sisään ja ulos vatsaan asti. Venytä samanaikaisesti rankaan pituutta. Ajattele, että kasvat kohti kattoa. Rentouta kaikki kasvojen lihakset. Hengitä omassa tahdissa muutaman minuutin ajan.

Lisää hengitykseen lopuksi vielä kädet mukaan. Tuo kädet sisäänhengityksellä kämmenet edellä sivukautta kohti kattoa. Ja palauta alas rauhallisesti uloshengityksellä. Toista 5-10 hengityksen verran.

Helppo joogaharjoitus, liike 2: Niskan pyöritys

Pysy istuvassa asennossa ja sulje silmäsi. Pyöritä kevyesti päätä leuka edellä. Aloita pienistä ympyröistä ja laajenna liikettä omien tuntemusten mukaan. Niska ja pää ovat herkkiä alueita, joten tee liikkeet hitaasti ja rauhallisesti. Toista omien tuntemusten mukaan 10-20 kierrosta.

Helppo joogaharjoitus, liike 3: Sivutaivutus istuma-asennossa

Tuo oikea käsi sisäänhengityksellä kämmen edellä kohti kattoa. Paina vasen käsi lattiaa vasten. Taivuta vartaloa vasemman käden avulla sivulle vartaloa samanaikaisesti pidentäen. Pidä asento muutaman hengityksen ajan ja palaa sen jälkeen takaisin keskelle. Toista 5-10 kertaa rauhallisesti molemmille puolille.

Helppo joogaharjoitus, liike 4: Vartalon kierto istuma-asennossa

Hengitä sisään ja pidennä ylävartaloasi. Uloshengityksellä kierrä ylävartaloasi vasemmalle. Asettele oikea kätesi polven ulkopuolelle tai reiden päälle. Tuo vasen käsi vartalon viereen tai taakse lattialle. Pidennä vartaloa 5 hengityksen verran. Palauta asento rauhallisesti ja toista toiselle puolelle.

Helppo joogaharjoitus, liike 5: Balasana

Istu lattialle jalkojen päälle. Tarvittaessa voit laittaa huovan tai bolsterin jalkojen väliin. Polvet voivat olla yhdessä tai erillään. Taivuta ylävartalo eteenpäin ja aseta pää mukavasti joko bolsterille, huovalle tai lattialle. Tuo kädet vartalon sivulle ja anna selän pyöristyä. Hengitä rauhallisesti asennossa muutaman minuutin ajan. Jos käänsit pään sivulle poski lattiaa vasten, muista puolivälissä vaihtaa pään asento toiseen suuntaan.

Helppo joogaharjoitus, liike 6: Savasana

Käy selinmakuulle lattialle ja sulje silmät. Voit laittaa bolsterin tai taitellun huovan polvien alle. Suorista kädet vartalon viereen hieman irti kyljistä kämmenet ylöspäin. Pidennä niska venyttämällä päälakea kauemmas kehosta. Vedä leukaa hieman kohti kaulaa ja aseta pään takaosa matolle. Laita tarvittaessa huopa pään alle. Rentouta leuka, anna suun avautua rennosti raolleen. Kieli lepää suussa. Anna hengityksen virrata vapaasti ja luonnollisena.

Lähteet: Uutispalvelu Duodecim, Neurology, Terveyskirjasto, UKK-instituutti, Wiley Online Libary, yoga journal, Yogobe

Miten päästä eroon pakkoajatuksista ja -toiminnoista? Pakko-oireinen häiriö vaikeuttaa elämää, mutta sitä osataan hoitaa aiempaa paremmin

$
0
0

Pakko-oireinen häiriö on sitkeä sairaus. Moni kärsii oireidensa kanssa yksin ja kuvittelee, että pakko-oireista on mahdotonta päästä eroon. Hoitoon hakeutuminen kestää keskimäärin seitsemän vuotta.

Se on harmillista, sillä apua olisi saatavilla.

– Pakko-oireista häiriötä osataan nykyisin hoitaa aiempaa paremmin, sanoo HUSin IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja Jan-Henry Stenberg.

Pakko-oire on ihmisen suojautumiskeino

Pakko-oireinen häiriö tarkoittaa sitä, että ihmisellä on pakkoajatuksia ja pakkotoimintoja. Hän ymmärtää, että ne ovat järjettömiä, mutta hän ei saa ajatuksia mielestään eikä pysty katkaisemaan toimintojaan. Pakkoajatus voi olla esimerkiksi se, että pelkää tulipaloa. Tämän takia on aina palattava kotiin tarkistamaan, jäikö uuni päälle.

– Pakko-oireessa on kyse siitä, että kun ihminen kokee jonkin asian tai mielikuvan erityisen hankalaksi ja ahdistusta tuottavaksi, hän voi huomata jonkin toiminnan helpottavan oloaan. Hän voi alkaa huomaamattaan toistamaan sitä ja tulee keksineeksi oloaan helpottavan rituaalin, Stenberg selittää.

Tavallinen pakko-oire on toistuva käsienpesu.

– Pohjimmiltaan käsienpesu ei lähde siitä, että henkilö pelkää bakteereja, vaan hän huomaa jossakin yhteydessä, että käsienpesu toimintana jollakin tavalla helpottaa epämääräistä pahaa oloa. Käsienpesusta tulee maaginen rituaali, joka voimistuu nopeasti. Lisäksi taustalla saattaa olla samanaikaisia korostuneita ajatuksia vaikkapa puhtauden tärkeydestä, joka vielä kiihdyttää oireilua, Stenberg sanoo.

Käsienpesun yleisyys pakko-oireena voi liittyä siihen, että käsienpesu on evolutiivisesti järkevää: sillä tavalla voi suojautua esimerkiksi sairauksia vastaan. Pakko-oireinen sen sijaan suojautuu käsienpesulla nimeämätöntä sisäistä uhkaa vastaan. Pakko-oireen voi siis ymmärtää ihmisen psykologisena suojautumiskeinona.

Käsienpesu on tavallinen pakko-oireinen häiriö.

Käsienpesu on yleinen pakko-oireinen häiriö.

Pakko-oireisella häiriöllä on neurobiologinen pohja

Väestöstä noin 2–3 prosenttia kärsii pakko-oireisesta häiriöstä. Se puhkeaa tyypillisimmillään nuorella aikuisiällä: keskimääräinen alkamisikä on 19,5 vuotta. Alle 10-vuotiailla pakko-oireinen häiriö on yleisempää pojilla kuin tytöillä. Muuten pakko-oireista häiriötä esiintyy tasaisesti sekä miehillä että naisilla.

– Esiintyvyys (2–3 prosenttia) on kaikkialla maailmassa sama. Myös oireet ovat kaikkialla hyvin samanlaisia. Se kertoo siitä, että tämä on oikea sairaus, jolla on oikea neurobiologinen pohja. Kyse ei ole vain psyykkisestä ilmiöstä, Stenberg sanoo.

Suurin osa pakko-oireista kärsivistä on tavallisia, töissä käyviä ihmisiä.

– Joskus pakko-oireet voivat liittyä traumaattisiin kokemuksiin tai stressaaviin tilanteisiin, mutta pakko-oireinen häiriö ei ole erityisesti traumahäiriö.

Lue lisää: Hypokondria eli “luulosairaus“ voi aiheuttaa työkyvyttömyyttä

Kognitiivisesta terapiasta on apua

Pakko-oireet voivat aiheuttaa lievää, kohtalaista tai vaikeaa haittaa. Lievinä oireet ovat satunnaisia ja henkilö pystyy vaikuttamaan niihin.

– Joku ottaa vaikka valokuvan uunista, niin ei tarvitse kääntyä takasin tarkistamaan, että se on sammutettu. Ja jollakulla saattaa olla oireita ennen tenttiä, mutta sen jälkeen ne katoavat.

Lievät pakko-oireet eivät ole varsinaisesti vielä sairaus, Stenberg painottaa. Niitä voi hoitaa esimerkiksi omahoito-ohjelmilla. Esimerkiksi voi siedättää itseään ahdistukselle niin, että kun on koskenut mielestään johonkin likaiseen ja kokee pakko-oireista käsienpesun tarvetta, odottaa tietyn ajan ennen kuin menee käsipesulle. Samalla voi huomata, että ahdistus laantuu ilman rituaalinomaista pesemistäkin. Mielenterveystalon omahoito-ohjelma pakko-oireiseen häiriöön on ilmainen.

Joskus henkilö saattaa kärsiä vain pakkoajatuksista. Pakkoajatukset voivat olla toistuvia epämiellyttäviä ajatuksia, joiden perusteella henkilö ajattelee esimerkiksi olevansa paha. Pakkoajatuksiin toimivat samat hoidot kuin pakko-oireisin ylipäätään. Lisäksi on hyvä miettiä, mikä on se pohjimmainen pelko, joka tilanteessa aktivoituu.

– Pakko-oireiseen häiriöön tepsii yleensä hyvin ainakin kognitiiviset terapiat. Terapiassa tutkitaan, mikä merkitys sillä ajatuksella on, ja rauhoitellaan, että ethän sinä ole paha, kaikkihan ajattelevat noin. Tällaisella keskusteluterapialla voi lievittää pakkoajatuksia, ja tiedän monia, joita se on auttanut.

Vaikeasta pakko-oireisesta häiriöstä aletaan puhua silloin, kun oireet alkavat hallita arkea. Pakkoajatuksia ja -toimintoja on oltava useampana päivänä vähintään kahden viikon ajan. Pahimmillaan häiriö invalidisoi.

– Jos oireet jatkuvat yli kaksi viikkoa ja henkilö käy esimerkiksi kolmatta viikkoa tarkistelemassa, onko uuni päällä, niin lääkäri voi jo asettaa diagnoosin. Pahimmillaan tarkistelu on niin tiheää, että se estää jo normaalin elämän, kuten työssäkäynnin.

Vaikeaa pakko-oireista häiriötä hoidetaan kognitiivisella psykoterapialla, lääkityksellä ja altistushoidoilla.

– Psykoterapian on oltava riittävän pitkä, puhutaan vuodesta tai vuosista. Lyhytterapia ei yleensä auta. Toinen vaihtoehto on erittäin intensiivinen ja tiheä lyhyempi terapia.

– On tärkeää tutkia ideaa eli sitä, mitä potilaalle tarkoittaa, jos hän ei toimi pakko-oireen mukaisesti. Onko hän hunsvotti, kun koko talo palaa hänen huolimattoman toiminnan seurauksena? Tai onko hän saastuttaja, kun hän ei pese käsiään tarpeeksi?

Erityisen tärkeä hoitomuoto terapian ja lääkehoidon lisäksi on altistushoidot.

Altistushoidot ovat uusia hoitomuotoja

Pakko-oireinen häiriö kehittyy nimenomaan ahdistavan ajatuksen välttämiseksi rituaalin avulla. Rituaalia on koko ajan tehtävä enemmän ja enemmän, mutta lopulta mikään ei enää riitä.

– Altistushoidossa tämä noidankehä rikotaan. Ahdistuksen välttämisen sijaan opitaan päinvastoin asteittain kohtaamaan ahdistusta, jolloin siihen tottuu. Kun henkilö vähitellen tottuu ahdistusta tuottavaan tilanteeseen, erityisen merkityksen saanut ajatus vähenee ja noidankehä murtuu. Altistushoidon idea on nimenomaan estää ritualisoimista.

Käytännössä terapeutti lähtee pois hoitohuoneesta potilaan kanssa tilanteisiin, jotka ovat ahdistavia.

– Tarvitaan treenaamista. Jos henkilöä pelottaa koskea kraanaan, niin terapeutti on vieressä, kun hän sen tekee, ja juttelee henkilön kanssa vaikka viisi minuuttia ennen kuin tämä menee pesemään käsiä.

Stenbergin mukaan altistushoito on tärkeä hoitokeino vaikean pakko-oireisen häiriön hoidossa.

– Aikaisemmin pakko-oireista häiriöitä hoidettiin enemmän vain keskustelemalla, mutta nykyisin altistushoito on yleisempää.

Lupaavia tuloksia pakko-oireisen häiriön hoidossa

Uusi hoitomuoto antaa toivoa vaikeasta pakko-oireisesta häiriöstä kärsiville. Norjassa kehitetty Bergen Four Day Treatment (B4DT) on neljä päivää kestävä intensiivinen hoito, josta on saatu hyviä tuloksia.

– Pakko-oireinen häiriö on siitä ikävä, että hoidon jälkeen oireet usein palaavat. Bergenin mallilla on hoidettu satoja potilaita, ja tulokset vaikuttavat pysyviltä. Hoidosta ei ole ymmärtääkseni seurannut vakavia komplikaatioita, sanoo HUSin IT-psykiatrian ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja Jan-Henry Stenberg.

Bergenin mallilla hoidetuista henkilöistä jopa 90 prosentilla oireet lievenivät. Neljä vuotta hoidon jälkeen 70 prosenttia ei kärsinyt enää pakko-oireisesta häiriöstä ja pystyi elämään normaalia elämää.

Bergen Four Day Treatment -hoidossa tyypillisimmin 3–6 potilasta sitoutuu voimakkaaseen altistushoitoon.

Altistushoito tarkoittaa sitä, että pakko-oireinen henkilö altistetaan asteittain sille, mitä hän pelkää. Esimerkiksi bakteerikammoinen joutuu koskemaan pelkäämäänsä asiaa ja sietämään siitä seuraavaa ahdistusta terapeutin tuella.

Bergen Four Day Treatment -hoitomuodon ryhmässä on yhtä monta terapeuttia kuin on potilastakin. Ryhmähoitojen lisäksi on yksilöllistä työskentelyä terapeutin kanssa. Jokaiselle potilaalle määritellään hoito, joka kohdistetaan potilaan omien pelkojen mukaan. Hoitoa edeltää suunnitteluvaihe.

– Bergenin mallissa potilaat sitoutuvat tekemään terapeutin ehdottamat altistushoidot ja terapeutti lupaa, että tilanne pysyy hallinnassa eikä potilas joudu kohtaamaan mitään yllättävän vastenmielistä, Stenberg kertoo.

Jos lipeää pakkotoimintoihin kesken altistuksen, tehdään heti uusi altistus.

– Hoidon perusajatus on, että henkilö ei voi vältellä ahdistusta tai hankalia asioita.

Bergen Four Day Treatmentin ovat kehttäneet psykologian professori Gerd Kvale ja psykologian professori Bjarne Hansen. Vuonna 2015 Norjan psykologinen tiedeyhdistys palkitsi heidät vuoden innovaatiosta. Time-lehti valitsi heidät 50 ihmiseen joukoon, jotka muuttivat terveydenhuoltoa vuonna 2018.

– HUS oli tuomassa hoitoa Suomeen keväällä, mutta se viivästyi koronan takia. Kun koronatilanne rauhoittuu, aloitamme uudestaan, Stenberg lupaa.

Kävelyvauhdilla on väliä – hidas kävelyvauhti voi kertoa aivoverenkiertohäiriön vaarasta

$
0
0

Hidas kävelyvauhti ennustaa kiihtyvää ikääntymistä ja terveysongelmia.

Ennusmerkkejä kävelyvauhdista voidaan nähdä jo kolmevuotiailla. Lapsilla erot älykkyysosamäärässä, kielen ymmärtämisessä, motorisissa ja emotionaalisissa taidoissa ja turhautumisen sietämisessä ennustavat heidän kävelynopeuttaan aikuisiällä.

Hitaasti kävelevät yli 65-vuotiaat alttiita aivoverenkiertohäiriöihille

Kävelyvauhtia on käytetty jo pitkään ikääntyneiden fyysisen kunnon mittarina. Uuden tutkimuksen mukaan hitaasti kävelevät yli 65-vuotiaat näyttäisivät myös sairastuvan aivoverenkiertohäiriöihin muita todennäköisemmin. Hitaasti kävelevät yli 65-vuotiaat sairastuivat 40 prosenttia todennäköisemmin aivoverenkiertohäiriöön kuusivuotisen seurantajakson aikana.

Koska aivot säätelevät ihmisen toimintaa, aivoverenkiertohäiriön aiheuttama vaurio vaikuttaa sairastuneen toimintakykyyn monella tapaa. Aivoverenkiertohäiriön seurauksena voi ilmetä esimerkiksi motorisia ja kielellisiä vaikeuksia. Lopulliset seuraukset ovat yksilöllisiä vaurioalueen sijainnista ja laajuudesta riippuen.

Kävelyn hidastuminen on myös merkki suurentuneesta dementiariskistä.

Millainen kävelyvauhti on paras?

Kohtalaisesti kuormittava aerobinen liikunta, kuten kävely, säilyttää tai parantaa fyysistä ja aivojen toimintakykyä. Kävely ei siis ole pelkästään aloittelijoiden laji. Sen terveysvaikutukset ovat aikaisempia käsityksiä suuremmat.

Jos kävelyllä haluaa parantaa kuntoaan, liikunnan tulisi tuntua hieman rasittavalta ja vauhdin olla reipas. Sydämen syke on tällöin noin 65– 75 prosenttia maksimisykkeestä.

Nappaa talteen Annan valmis kävelyohjelma!

Nainen kävelyllä

Kohtalaisesti kuormittava aerobinen liikunta, kuten kävely, säilyttää tai parantaa fyysistä ja aivojen toimintakykyä.

Toisaalta aloittelijan kannattaa muistaa, että jo kevyt ja lyhyinä jaksoina toteutettu liikuntakin tuottaa merkittäviä terveysvaikutuksia. Kävely pienentää merkittävästi useimpien yleisimpien sairauksien riskiä ja on hyödyksi niiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Kävely pienentää muun muassa sydän-, verisuoni- ja aineenvaihduntasairauksien useita riskitekijöitä ja parantaa fyysistä suorituskykyä.

Kävely on myös merkittävässä roolissa painonhallinnassa. Kävelyn on havaittu vähentävän keski-ikäisillä naisilla painonnousua ja auttavan laihdutuksessa. Se pienentää myös tyypin 2. diabeteksen ja ainakin rinta-, paksusuoli- ja kohtusyöpien riskiä.

Kävelyvauhti ei ole kaikki kaikessa – tarkista myös kävelytekniikkasi

Hyvä tekniikka on kaiken perusta, niin myös kävelyn. Kun tekniikka on kohdillaan, terveyshyödytkin saa paremmin irti. Tarkista alla olevan muistilistan avulla tekniikkasi kuntoon ennen kuin astut ovesta ulos.

  • Ota hyvä ryhdikäs asento ojentamalla vartaloasi pitkäksi. Rentouta hartiat.
  • Siirrä katse eteenpäin pois kengännauhoista.
  • Tiivistä kevyesti keskivartaloasi ja vedä napaa ylöspäin.
  • Astu rullaava askel nostamalla jalkaa pakaran avulla. Työnnä askel loppuun asti rullaamalla kantapään yli varvastyöntöön.
  • Liike vie sinua eteenpäin, joten pidä huoli, ettei lantio keinu tai romahda sivulle.
  • Rytmitä jalkojen liikettä käsillä. Huomaa, että käsien liike tapahtuu olkapäissä ja rintarangassa, ei kyynärnivelessä käsiä rummuttamalla.

Lähteet: Uutispalvelu Duodecim, Stroke, EurekAlert!, Suomen Latu, Aivoliitto, PubMed.gov

Puhelimen jatkuva selaaminen altistaa yhä nuoremmat ikävälle niskapatille – näin ehkäiset emännän kyhmyn

$
0
0

Emännän kyhmy on kansantajuinen nimitys kaula- ja rintaranganliitoskohdassa olevalle pehmytkudoskertymälle. Näöltään emännän kyhmy muistuttaa pattia, joka sijaitsee selän puolella yläselän ja niskan liitoskohdassa.

Jos katsoo peilistä ryhtiä, emännän kyhmyn voi tunnistaa siitä, että pään asento painuu vähän eteen ja niskan ja yläselän liitoskohdassa on pehmeää kudosta, joka voi olla myös jännittynyttä. Rangan nikamat eivät tunnu kevyesti painellen läpi liitoskohdassa olevan sidekudoksen takia, sanoo Terveystalon fysiatrian erikoislääkäri Lotta Kuusinen.

Emännän kyhmy on seurausta huonosta ryhdistä ja yksitoikkoisesta kuormitukesta

Huono ryhti ja yksitoikkoinen kuormitus huonontavat rintarangan yläosan sekä rinta- ja kaularangan liitoskohdan liikkuvuutta. Kun kuormitus jatkuu pitkään, alkaa niskan seudulle kertyä sidekudosta eli pehmytkudoslisää, josta muodostuu ajan kanssa näkyvä patti.

Emännän kyhmyn synnyn yleisin syy onkin niska- ja hartiaseudulla pidemmän aikaa kestänyt toiminnan muutos.

– Emännän kyhmyä ei ole lääketieteellisesti tutkittu tarkkaan. Potilaista otetuissa kuvissa voidaan kuitenkin havaita rasvaista sidekudosta niskan alueella, Kuusinen sanoo.

Emännän kyhmyn oireet

Emännän kyhmyyn liitetään liuta oireita, jotka vaihtelevat yksilöstä riippuen. Patti ei välttämättä oireile mitenkään, jolloin se voi tuntua lähinnä kosmeettiselta haitalta.

Jos kyhmyyn liittyy kipuilua, kipu tuntuu yleensä patin alueella tai olkapäissä. Potilas voi myös tuntea jäykkyyttä kaularangan ylä- ja keskiosassa sekä rintarangan alueella. Jokin alue saattaa myös antaa liikaa periksi siitä syystä, että toisesta alueesta puuttuu liikkuvuutta.

Kyhmyä ei saa poistettua, mutta mahdollisia kipuja kannattaa hoitaa

Jo olemassa olevaa emännän kyhmyä ei pystytä poistamaan, mutta patin, niskan sekä yläselän kipuongelmia voidaan ja kannattaakin hoitaa.

Kuusinen sanoo, että emännän kyhmyn hoito on yksilöllistä ja usein fysioterapeuttista.

– Fysioterapeutti katsoo, onko ongelmassa kyse liikkuvuuden puuttumisesta eli jäykkyydestä vai antaako jokin alue liikaa periksi. Syy voi myös löytyä lihaksiston epätasapainosta tai kuormitusongelmasta, joka johtuu pitkäkestoisesta kuormituksesta.

Emännän kyhmy ei ole enää vain ikäihmisten ongelma

Aikaisemmin emännän kyhmy miellettiin lähinnä keski-ikäisten ja vanhempien ihmisten ongelmaksi. Nykyään siitä kuitenkin kärsivät yhä nuoremmat ihmiset.

Termi someniska tarkoittaa samaa asiaa kuin emännän kyhmy, mutta linkittää niskan seudun ongelmat runsaaseen älylaitteiden käyttöön.

– Nuorilla etenkin ryhtitottumukset yhdistettynä älylaitteiden käyttöön, tietokoneella työskentelyyn tai runsaaseen pelaamiseen aiheuttavat rakennemuutoksia niskan, yläselän ja hartiaseudun alueille, fysiatrian erikoislääkäri Lotta Kuusinen sanoo.

Emännän kyhmyyn liittyvää kipuilua voidaan hoitaa fysioterapeutilla. Kuvassa nainen fysioterapeutin vastaanotolla.

Jokaisella emännän kyhmyn aiheuttamat ongelmat oireilevat yksilöllisesti. Fysioterapeutin vastaanotolla ammattilainen osaa katsoa, mistä niskaseudun kipuilu voi johtua.

Näin ehkäiset emännän kyhmyn muodostumista

Hyvä uutinen on se, että jokainen voi ehkäistä emännän kyhmyn muodostumista ja niskaseudun ongelmia omassa arjessaan.

Liiallista yksitoikkoista kuormitusta kannattaa välttää parhaansa mukaan. Yksitoikkoista kuormitusta voi aiheutua esimerkiksi toimistotyöstä tai muusta sellaisesta tekemisestä, jossa  kädet ovat jatkuvasti etuasennossa ja pää vähän etukumarassa.

Töissä kuormitusta voi vähentää parhaiten esimerkiksi taukojumpalla.

Jos töiden lisäksi on paljon niskaseutua samalla lailla kuormittavia harrastuksia, kuten esimerkiksi käsitöitä, kannattaa töitä ja harrastuksia tauottaa.

– Välillä on hyvä tehdä vastaliikettä, joka parantaa aineenvaihduntaa, Kuusinen sanoo.

Tauottamisen rinnalla tehokas keino ongelmien ehkäisyyn on monipuolinen liikunta. Liikunnan avulla voidaan lievittää useita niskaongelma ja treenaaminen lisää myös lihasominaisuuksia, joita tarvitaan pitkäkestoisen kuormituksen vastapariksi.

– Työelämän tai vapaa-ajan yksitoikkoista kuormitusta vastaan voi taistella liikkumalla monipuolisesti ja huolehtimalla rinta- ja kaularangan liittymän sekä koko niskarangan liikkuvuudesta ja lihaskunnosta, Kuusinen sanoo.

Emännän kyhmyä voidaan ehkäistä monipuolisella liikunnalla. Kuvassa nainen ulkona lenkillä.

Tehokas lääke niska- ja hartiaseudun ongelmiin on huolehtia monipuolisesta liikunnasta ja työpäivien tauottamisesta.

Rasvaluomi vai melanooma? Lääkäri kertoo, miten tunnistat ihomuutoksen ja milloin on syytä mennä lääkäriin

$
0
0

Apua, yhtäkkiä sellainen paistattelee silmäluomessa. Joku toinen saa sen ikävään paikkaan, jossa se hankaa vaatteita vasten. Joskus se kutisee niin vietävästi. Kutsumaton vieras on rasvaluomi.

Kysyimme Mehiläisen ihotautien ja ihoallergologian erikoislääkäri Risto Oksmanilta, mikä on rasvaluomi ja miten siitä pääsee eroon.

Miltä rasvaluomi näyttää?

Rasvaluomi on usein pinnalta karhea, joskus pintarasvainen ja joskus hyvin kuiva. Rasvaluomi voi olla vaalea, rusehtavansävyinen mutta myös ihan pikimusta. Musta rasvaluomi voi muistuttaa erehdyttävästi melanoomaa.

Perinnölliset syyt vaikuttavat siihen, miten pigmentaatio ihmisellä kehittyy. Jos altistuu paljon auringonvalolle, sekin saattaa tummentaa rasvaluomien väriä.

Rasvaluomi vaihtelee ulkonäöltään. Tässä se on tumma ja karheapintainen.

Kuka saa rasvaluomia?

Siihen vaikuttaa perimä. Rasvaluomet esiintyvät perheittäin ja suvuittain. Elintavoilla ei voi vaikuttaa siihen, tuleeko niitä vai ei. Esimerkiksi auringonottaminen saattaa vaikuttaa rasvaluomen väriin, mutta se ei vaikuta niiden määrään.

Lue lisää: Luomitarkastus tulee tehdä säännöllisesti

Miten ikä vaikuttaa niiden ilmaantuvuuteen?

Rasvaluomia rupeaa ilmantumaan 40 ikävuoden jälkeen. Nuoremmilla voi olla yksitäisiä rasvaluomia. Niitä alkaa kuitenkin ilmaantua joillekin hyvinkin paljon eläkeikää lähestyessä. Melkein jokaisella 75-vuotiaalla on ainakin yksi rasvaluomi. Siinä iässä ne ovat jo hyvin tavallisia.

Mihin rasvaluomia tyypillisesti tulee?

Rasvaluomia tulee selvästi eniten kylkiin ja selkään, mutta niitä voi olla myös vatsassa ja rinnassa. Niitä tulee myös kasvoihin, erityisesti kasvojen sivuosiin. Ei ole mitään selitystä sille, miksi niitä tulee näihin paikkoihin.

Miten rasvaluomen poisto kotikonstein tapahtuu?

Jos rasvaluomi on kuiva ja helpohkosti rapiseva, sitä voi liottaa lämpimässä vedessä ja raaputtaa pois kynnellä tai pienellä työkalulla, esimerkiksi veitsen kärjellä. Jos haluaa poistaa rasvaluomen kunnolla, sitä täytyy rapsuttaa niin, että sen pohjasta tulee vähän verta. Sen takia työkalu on hyvä etukäteen desinfioida käsidesillä tai kiehuvalla vedellä.

Milloin kannattaa mennä lääkäriin?

Yleisin syy tulla näyttämään rasvaluomia, on huoli. Moni miettii, onko kyseessä harmiton luomi vai melanooma. Jotkut tulevat lääkäriin, koska rasvaluomi on hankalassa paikassa, jossa se hankautuu rikki tai repeytyy, esimerkiksi taivepaikassa tai sellaisessa kohdassa, jossa vaatteet hankaavat sitä. Joskus rasvaluomi saattaa kutista. Aika moni tulee kosmeettisten syiden takia.

Miten luomen poistaminen tapahtuu lääkärissä?

Lääkäri voi poistaa rasvaluomen tai -luomia raaputtamalla. Pienen luomen poistoon ei välttämättä tarvita edes puudutusta, mutta aika usein kyseinen alue puudutetaan ja sitten raaputetaan luomi pois rengasveitsellä. Siihen ei mene montaakaan minuuttia. Yleensä luomen pohja vuotaa verta, joten päälle laitetaan sidos.

Lääkäri voi myös jäädyttää luomen, mikä on myös nopea toimenpide. Sen jälkeen odotetaan, että luomeen tulee rupi ja se tippuu pois. Odottaminen kestää viikon tai pari.

Hoitotoimenpide valitaan sen mukaan, mikä potilaalle sopii parhaiten. Myös lääkäri saattaa olla mieltynyt jompaankumpaan toimenpiteeseen.

Onko rasvaluomi vaikea poistaa silmäluomesta?

Silmäluomesta rasvaluomen poistaminen on teknisesti vähän vaativampaa, koska silmää pitää varoa ja silmäluomen iho on ohut. Mutta kyllä sen poistaminen sieltäkin onnistuu, ja rasvaluomi silmäluomessa on aika yleinen paikka.

Tulevatko rasvaluomet poistamisen jälkeen takaisin?

Kyllä niitä tulee. Karvatupon sisällä alkaa kasvaa solukkoa, ja näin ihomuutos alkaa kehittyä uudestaan. Puhutaan kuitenkin vuosista ennen kuin niitä alkaa taas tulla. Niitä ei kuitenkaan välttämättä tule enää yhtä paljon.

Mistä tietää, onko kyseessä rasvaluomi vai melanooma?

Jos rasvaluomi on musta, sitä on vaikea arvioida paljaalla silmällä. Jos iholla on paljon samanlaisia muutoksia, silloin on mitä todennäköisemmin kyse hyvälaatuisista muutoksista. Jos on kyse yksittäisestä, tummasta ja epämuotoisesta ihomuutoksesta, joka poikkeaa muusta ihon kartasta, silloin sitä kannattaa tulla näyttämään lääkärille.

Lue lisää: Lähes joka toinen melanooma saa alkunsa ruskeasta pigmenttiluomesta 

Kannattaako rasvaluomia poistatuttaa?

Ihotautilääkäreiden käsitykset tästä asiasta vaihtelevat. Jotkut ovat sitä mieltä, että niiden poistaminen on turhaa, koska niitä tulee koko ajan lisää. Itse edustan kantaa, että jos ne haittaavat jollain tavalla, ne kannattaa ottaa pois. Rasvaluomia saa kerralla poistettua aika paljonkin.

Onko ihollesi ilmestynyt vaaleita läiskiä? Sinulla saattaa olla vitiligo eli valkopälvi – tästä siinä on kyse

$
0
0

Vitiligo eli valkopälvi on ihon pigmenttihäiriö. Vitiligossa iholle ilmestyy tarkkarajaisia vaaleita läiskiä, jotka erottuvat selkeästi muusta ihosta, varsinkin kesäaikaan, kun muu iho ruskettuu.

Läiskiä voi olla ympäri kehoa tai vain tietyssä kohdassa, ja niiden määrä vaihtelee. Vitiligossa voi olla pahenemisvaiheita, jolloin vaaleat läiskät lisääntyvät ja laajenevat, minkä jälkeen seuraa stabiili vaihe, jolloin läiskät eivät muutu. Stabiili vaihe voi kestää useita vuosia tai vuosikymmeniäkin.

– Vitiligo puhkeaa yleensä nuorella aikuisiällä, noin puolella tauti on parikymppisenä jo alkanut, Pihlajalinnan ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Janne Räsänen kertoo.

Vitiligoa ei voi ehkäistä – kyseessä on autoimmuunisairaus

Vitiligoa tavataan noin puolella prosentilla väestöstä. Taudin syntymekanismia ei tarkkaan tiedetä, eikä sitä voi estää tai ehkäistä. Räsänen kertoo, että vallitsevan teorian mukaan siihen on geneettinen alttius, jonka lisäksi tarvitaan jokin ympäristön laukaiseva tekijä, kuten UV-valon aiheuttama vaurio ihon pigmenttisoluihin.

Kun tauti puhkeaa, elimistön oma immuunivaste alkaa selektiivisesti tuhoamaan ihon pigmenttisoluja eli melanosyytteja. Melanosyytit tuottavat ihon rusehtavan pigmentin, ja niiden tuhoutuessa lopputuloksena on vaaleita läiskiä.

– Kyseessä on autoimmuunikirjon sairaus. Potilailla, joilla on vitiligo, tavataan myös enemmän muita autoimmuunisairauksia, kuten kilpirauhassairauksia, Räsänen kertoo.

Vitiligo itsessään ei ole vaarallinen. Taudin aiheuttamat vaaleat läiskät kuitenkin kaipaavat kesäisin erityistä suojaa, sillä ne palavat herkästi auringossa, kun melaniinipigmentti ei ole suojaamassa ihoa UV-säteilyltä. Toistuva palaminen voi lisätä ihosyöpäriskiä.

Muita haittoja vitiligosta ei varsinaisesti ole, vaan sen pääasiallisin haitta onkin yleensä psykologinen.

– Jotkut voivat kokea läiskät sosiaalisesti haittaaviksi. Se voi vaikuttaa mielialaan, heikentää itsetuntoa ja aiheuttaa sosiaalisten tilanteiden välttelyä.

Suomalaisista julkisuuden henkilöistä esimerkiksi laulaja Jannika B kertoi hiljattain vitiligostaan. Sosiaalisessa mediassa julkaistussa kuvassa laulaja kertoo pitäneensä lapsena valkoisia täpliään suloisina, mutta kokeneensa niiden takia myös kiusaamista.

View this post on Instagram

Lapsena vanhempani keksivät, että intiaaninimeni olisi ”Valkotäplä”, koska ihollani on kauniita valkoisia täpliä. Lapsuudessa en koskaan hävennyt tai peittänyt vitiligoani – päinvastoin koin olevani suloisen bambin kaltainen olento. Ylä-asteella asiat muuttuivat, kun eräät luokkalaiseni alkoivat kutsua minua ”syöpäläiseksi”. Silloin pyysin äidiltäni, että haluan aloittaa meikkaamisen ja peittää täpläni. Niinkuin jotkut teistä ehkä jo tietävätkin, olen aikuisiälläni parannellut -haava kerrallaan- näitä ylä-asteen kiusaajien kommentteja mm ”Dumbo-korvista” ja ”Tynnyri-reisistä”. Aikuisen järki sanoo, että he olivat väärässä mutta silti välillä edelleen näen peiliin katsoessani itseni heidän kommenttiensa kautta. Minulle oli aivan valtava harppaus kohti itseni hyväksymistä, kun katsoin toissapäivänä julkaisemaani uikkarikuvaa ja totesin, että kehoni on kaunis – se on terve ja toimiva – mitä enempää voisi toivoa? En löytänyt siitä mitään ”väärää”, vaikka siinä näkyy myös vitiligoni käsitaipeissa. Näin vain onnellisen tyypin, joka nautti kesäpäivästä perheensä kanssa. Tässäkin kuvassa näen onnellisen bambin. 🦌 Ei omat epävarmuudet kysy vaatekokoa tai muutu siitä, että saisit satoja ylistäviä kehuja tai vähätteleviä kommentteja epävarmuuksistasi. Meillä kaikilla on epävarmuutemme, syyt niihin harvoin näkyvät ulospäin. ”Sä et nää vaikka katsot mua” Kiitos Sinulle joka inspiroit minua tämän kuvan ja tekstin julkaisemisesta. Toivon, että olet oikeassa ja tarinani antaa vertaistukea muille jotka kamppailevat samojen asioiden kanssa. #vitiligo #valkopälvi #katsomua

A post shared by Jannika B (@jannikabofficial) on

Lue myös: Jannika B löysi uudelleen onnen arkeensa: ”Huomasin, että riitän tällaisena kuin olen”

Vaatiiko vitiligo hoitoa?

Vitiligoa voidaan mahdollisesti lievittää, jos läiskät häiritsevät potilasta itseään, mutta varsinaista parantavaa hoitoa siihen ei ole. Jos iholle alkaa ilmestyä uusia vaaleita läiskiä, jotka kasvavat, on tilannetta hyvä arvioida ihotautilääkärin kanssa.

Reseptillä saatavat vahvat kortisonivoiteet tai takrolimuusivoide voivat auttaa läiskien hillitsemisessä. Niiden avulla läiskien kasvu voidaan jossain määrin pysäyttää, ja jopa osittain palauttaa ihon pigmenttiä. Voidehoitojen teho on parempi, mikäli niiden käyttö päästään aloittamaan taudin alkuvaiheessa läiskien vielä kasvaessa. Pitkään iholla olleet läiskät ovat vaikeahoitoisia.

Vitiligo eli valkopälvi kädessä.

Vitiligo voi ilmetä ympäri kehoa tai vain tietyssä ruumiinosassa.

– Valitettavasti voiteiden hoitotulokset ovat korkeintaan tyydyttäviä. Niiden avulla voidaan saada pigmentaatio osittain palaamaan, mutta lopputulos voi olla epätasainen.

Vahvat kortisonivoiteet voivat myös pitkinä kuureina aiheuttaa ihon ohenemista.

– Tärkeintä on, että potilas saa riittävästi tietoa taudista ja sen mahdollisesta hoidosta. Vitiligoa ei tarvitse hoitaa, jos potilas ei itse koe sitä häiritseväksi.


Uniongelmat ja ylipaino ruokkivat toisiaan katalaan kierteeseen – katkaise haitallinen kaava

$
0
0

Huonosti nukutut yöt voivat olla yksi syy paino-ongelmien taustalla. Suomalaistutkimus osoitti, että unettomuusoireet ja lyhyt unen kesto olivat yhteydessä naisten vähintään 5 kilon painonnousuun 5–7 vuoden seurantajakson aikana. Painonhallinnassa kannattaa siis keskittyä terveellisen ravinnon ja riittävän liikunnan lisäksi myös riittävään unen määrään. Aikuinen tarvitsee unta keskimäärin 7–9 tuntia yössä.

Nukutko huonosti vai kärsitkö unettomuudesta?

  1. Unettomuus voi ilmetä joko nukahtamisvaikeutena iltaisin, vaikeutena pysyä unessa tai liian aikaisena heräämisenä.
  2. Unettomuudeksi määritellään, jos ihmisellä on vaikeuksia nukahtaa tai pysyä unessa vähintään kolmena yönä viikossa.
  3. Terve ihminen nukahtaa vajaassa tunnissa ja on yön aikana hereillä noin puolisen tuntia.

Univaje kasvattaa ruokahalua

Lihavuuden ja unen yhteyden syitä ja seurauksia ei vielä tunneta täysin, mutta univaje lisää tutkitusti näläntunnetta ja kasvattaa ruokahalua ja mielitekoja. Tätä on selitetty sillä, että uniongelmat joko lisäävät nälkäsignaaleja tai heikentävät kylläisyyden tunnetta, jolloin ihminen alkaa syödä enemmän ja energiapitoisemmin tullakseen kylläiseksi.

Unirytmin vaikeudet heijastuvat helposti myös ateriarytmiin ja liikuntatottumuksiin. Väsyneenä on vaikea jaksaa liikkua, vaikka siitä olisi tutkitusti apua sekä ylipainoon että unihäiriöihin. Epäsäännöllinen ateriarytmi tekee puolestaan nälän ja kylläisyyden säätelystä entistäkin hankalampaa ja silloin annoskoot saattavat kasvaa liian suuriksi kuin varkain.

Lue myös: Painoindeksilaskuri: Laske oma painoindeksisi – laskurimme kertoo, onko sinulla ylipainoa ja mitä tuloksesi tarkoittaa

Uniongelmat ja ylipaino ruokkivat toinen toistaan

Pitkittyneet uniongelmat siis lisäävät ylipainon riskiä, mutta toisaalta myös ylipainon on todettu ylläpitävän ja lisäävän unihäiriöitä.  Tämän vuoksi unihäiriökierteen katkaisemista suositellaan osaksi ylipainon hoitoa.

Eli joskus paras teko oman painonhallinnan hyväksi on pysähtyä ja ottaa aikaa riittävälle unelle. Hyvin nukkuneena jaksaa tehdä myös terveyttä ja hyvinvointia tukevia valintoja.

Painoindeksi ja vyötärön ympärysmitta toimivat terveyden kompasseina

Painoindeksi eli BMI lasketaan jakamalla paino pituuden neliöllä. Eli esimerkiksi 63 kg painavan ja 165 cm pitkän ihmisen painoindeksi laskettaisiin seuraavalla tavalla: 63 : (1,65 x 1,65) = 23,1. Kyseisen henkilön painoindeksi olisi siis 23. Ylipainon raja on 25 ja lihavuuden 30.

Painoindeksi ei kuitenkaan kerro koko totuutta, joten sen lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota myös vyötärön ympärysmittaan. Vatsaonteloon kertynyt rasva on vaarallisempaa kuin ihonalaisrasva. Naisten suositeltu vyötärönympärysmitta on alle 80 cm ja miesten alle 94 cm.

Psykofyysisessä fysioterapiassa keho ja mieli nähdään kokonaisuutena – asiantuntijan mukaan etenkin krooniset kipupotilaat voivat hyötyä siitä: ”Keho voi olla ystävä tai vihollinen”

$
0
0

Psykofyysinen fysioterapia käsittelee kehoa ja mieltä yhtenä kokonaisuutena.

– Mieli vaikuttaa ihmisen asentoon, liikkeisiin ja kehon kokemiseen. Iloisena liikkeet ovat eloisia ja avoimia, surullisena keho tuntuu painavalta ja voimattomalta. Yhtä lailla fyysinen kipu vaikuttaa siihen, miten jaksaa kohdata arjen vastoinkäymisiä, sanoo Suomen Psykofyysisen Fysioterapian Yhdistyksen puheenjohtaja Tanja Balk.

Pyysimme häntä kertomaan tarkemmin, mistä psykofyysisessä fysioterapiassa on kyse.

Mitä on psykofyysinen fysioterapia?

“Psykofyysinen fysioterapia on fysioterapian erikoisala. Sen ydinajatus on, että ihminen oppii kokemuksellisuuden kautta tuntemaan kehoaan. Hän havainnoi monipuolisesti tuntemuksiaan ja oppii, miten voi vaikuttaa siihen, miten oman kehonsa kokee. Samalla voi oppia myös keinoja itse- tai tunnesäätelytaitoihin.

Karkeasti ajateltuna perinteinen fysioterapia keskittyy kehon rakenteisiin ja toimintaan ja siihen, miten säilytetään mahdollisimman hyvä toimintakyky. Psykofyysisessä fysioterapiassa nähdään keho ja mieli kokonaisuutena. Kehon tuntemuksia sanallistetaan.

Psykofyysisessä fysioterapiassa ei ajatella, että on “oikeita“ tai “vääriä“ asentoja. Ihminen voi olla “väärässä“ asennossa, mikä sopii hänelle hyvin, tai mihin hän on tottunut. Sen sijaan terapeutti yrittää houkutella ihmisen itse oivaltamaan, mikä on hänelle hyvä asento tai liike.

Jos menisin sanomaan, että sinulla on hartiat lysyssä, polvet koukussa ja lantio osoittaa väärään suuntaan, saattaisit vain alkaa pakottaa itseäsi “oikeaan“ asentoon. Siitä saattaisi seurata lihasjännityksiä, ja joutuisit vain ojasta allikkoon.“

Mitä on Basic Body Awareness -terapia eli BBAT?

“Psykofyysinen fysioterapia on viitekehys, joka sisältää eri hoitomenetelmiä. Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa käytetään usein Basic Body Awareness -terapiaa, joka tunnetaan lyhenteellä BBAT. Se perustuu kokemukseen yksinkertaisista liikkeistä ja tuntemuksiin, joita liikkeet herättävät. Liikkeitä tehdään makuulla, istuen ja seisten.

BBAT:ssa voidaan esimerkiksi hakea itselle sopivaa istuma-asentoa tai tehdä niinkin yksinkertainen liike kuin painonsiirto jalalta toiselle ja tutkia samalla, miten ranka, lantio ja pää asettuvat. Fysioterapeutti ei aseta ihmistä mihinkään asentoon, vaan tämä löytää itselleen sopivan asennon itse.

Painonsiirto jalalta toiselle kuulostaa naurettavan yksinkertaiselta, mutta siinä havainnoidaan paljon asioita. Miksi teen jotakin niin kuin teen, miksi jätän jotakin muuta tekemättä? Miksi en löydä liikkeeseen voimaa tai miksi teen tämän hampaat irvessä? Pidätänkö samalla hengitystä? Purenko yhteen hampaita tai jännitänkö hartioita?

Tällä tavalla ihminen alkaa tiedostaa tapaa, jolla kehoaan käyttää.“

Kenelle psykofyysinen fysioterapia sopii?

“Periaatteessa kenelle tahansa, joka haluaa oppia tuntemaan omaa kehoaan. Psykofyysinen fysioterapia sopii myös kaiken ikäisille vauvasta vaariin. Harjoitteita toki tehdään aina ikäkohtaisesti.“

Millaisia ovat yleisimmät oireet, joihin psykofyysisestä fysioterapiasta haetaan apua?

“Kroonisista kiputiloista kärsivät potilaat ovat yleisin ryhmä. Mutta potilailla voi olla myös psyykkisiä oireita, kuten syömishäiriö, ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, masentuneisuutta, unettomuutta tai posttraumaattinen stressireaktio.

Psykofyysinen fysioterapia, hoitotilanne.

Psykofyysinen fysioterapia sopii kaiken ikäisille.

Joillakin voi olla hyvinkin rankkoja kokemuksia taustalla, kuten hyväksikäyttöä, väkivaltaa tai sotatraumoja. Joskus rankat kokemukset vaikuttavat niin, että ihminen ei tunne kehossaan mitään, vaikka hän puhuu kokemuksistaan. Yhteys kehon ja mielen välillä on tavallaan katkennut.

Joskus ongelmat ovat alkaneet pienistä asioista. Polvi on kipeytynyt ja pikkuhiljaa se onkin alkanut tuntua invalidisoivalta. Kun epäluottamus omaa kehoa kohtaan lisääntyy, keho voi alkaa tuntua pelottavalta tai heikolta. Siihen ei voikaan enää luottaa. Psykofyysisessä fysioterapiassa pyritään palauttamaan luottamus niin, että voi tuntea olonsa turvalliseksi omassa kehossaan.“

Auttaako psykofyysinen fysioterapia pääsemään kroonisesta kivusta kokonaan eroon?

“Sitä ei voi luvata. Krooniset sairaudet, kuten fibromyalgia tai reuma ovat kipusairauksia, eikä niiden tuottamaa kipua voida kokonaan poistaa. Terapeutti voi kuitenkin opettaa keinoja, joiden avulla kipua voidaan helpottaa esimerkiksi niin, että nukkuu paremmin tai oppii lieventämään kivun aiheuttamaa ahdistusta. On tärkeää saada yhteys omaan kehoon niin, että se tuntuu luotettavalta ja turvalliselta. Keho voi olla ystävä tai vihollinen.

Joillakin krooninen kipu voi hellittää tai kadota kokonaan. Moni kärsii esimerkiksi määrittelemättömistä tuki- ja liikuntaelinsairauksista ja kivuista, johon voidaan usein vaikuttaa.“

Miten hoidetaan henkilöä, joka kärsii psyykkisistä traumoista?

“Minulla on huoneentaulu, jossa lukee näin: ’Keho on ihmiselle uskollinen – se ei jätä ilmaisematta, kun tilanteessa ollaan muuten mykkiä’. Sitaatti on psykoanalyytikko Pirkko Siltalan ja tarkoittaa sitä, että keho kertoo, vaikka sanat loppuisivatkin. Keho voi kertoa, että ihminen on kokenut vaikeita kokemuksia. Keho voi myös kertoa voimavaroista.

Jos on kokenut hyvin nuorena jotakin traumaattista, esimerkiksi hyväksikäyttöä, voi olla, ettei muista siitä mitään. Sanallisen muiston sijaan voi kuitenkin olla kehollinen muisto.

Jokin tietty asento, kosketus, valaistus, haju tai ääni saattaa herättää pelkoa ja ahdistusta. Joskus voi käydä esimerkiksi niin, että kun terapeutti lähestyy lattialla makaavaa potilasta tai tulee seisomaan potilaan viereen, tämä ahdistuu ja haluaa lopettaa harjoituksen. Silloin on hyvä tarkastella, mistä kokemuksessa on kyse ja mistä se kumpuaa.

Psykofyysisen fysioterapeutin ei ole tarkoitus toimia traumapsykoterapeuttina, mutta hän ja potilas voivat tarkastella sitä, mikä on läsnä tässä hetkessä. Esimerkiksi, kun olen tässä vieressäsi, mikä siinä tuntuu uhkaavalta tai vieraalta, tai tuleeko turvallisempi olo, jos menen kauemmaksi, tai entä jos vaihdat asentoa makuulta vaikka istuma-asentoon?

Hoidossa voidaan käsitellä traumaattista kokemusta niin, että potilas kuvailee, mitä hänen kehossaan tapahtuu, kun hän puhuu siitä.  Sitä ennen kuitenkin haetaan turvallinen yhteys kehoon. On tärkeää, että potilas kokee kehossaan hallinnan ja voiman tunnetta. On hyvä saada kokemus, että seisoo omilla jaloillaan.

Jos potilas ei tunne mitään, terapeutti voi tehdä tarkentavia kysymyksiä. Huomaatko, mitä hengityksessäsi äsken tapahtui? Huomasitko, että vaihdoit asentoa tai varpaasi meni kippuraan?

Me emme voi poistaa traumaa, mutta jos sitä voi tarkastella nykyhetkessä turvallisesti, se alkaa vaikuttaa vähemmän nykyisyyteen, kun luottamus ja turvallisuus omaan kehoon on kasvanut.“

Tarvitaanko trauman käsittelyyn muutakin tukea?

“Vaikka psykofyysinen fysioterapia on kokonaisvaltainen hoitomuoto, se ei ole psykoterapiaa. Moni käykin sekä psykofyysisessä fysioterapiassa että psykoterapiassa.

Jos psykofyysisessä fysioterapiassa mieleen nousee jotakin, mitä potilas ei ole tiedostanut aikaisemmin, on kokemusta hyvä sanallistaa ja tarvittaessa ohjata potilas myös muun psyykkisen hoidon ja tuen piiriin. Jollekin riittää, että käy terveyskeskuksessa depressiohoitajan luona. Joku toinen saa apua psykoterapiasta tai lääkehoidosta.

Joskus voi olla niin, että on jumiutunut sanallisessa terapiassa tai elämässään paikoilleen. Ei löydä ongelmiinsa sanoja tai ratkaisuja, eikä pääse eteenpäin. Kun on läsnä kehossaan, voi oivaltaa, mikä minua auttaa eteenpäin. “

psykofyysinen fysioterapia

Psykofyysinen fysioterapia ei aina riitä yksistään. Joskus voi olla hyvä ottaa rinnalle myös keskusteluterapiaa.

Ovatko psykofyysisen fysioterapian hyödyt tieteellisesti todistettu?

“Kyllä, ja yliopistotasoista tutkimusnäyttöä tulee koko ajan lisää sekä Suomesta ja maailmalta. Suomessa alan väitöksiä on valmistunut erityisesti Jyväskylän yliopistossa.

Suomi, Ruotsi ja Norja ovat olleet psykofyysisen fysioterapian edelläkävijöitä, ja näistä maista hoitosuuntaus on lähtenyt leviämään maailmalle. Psykofyysistä fysioterapiaa on voinut opiskella Suomessa ammattikorkeakoulutasolla jo kolmekymmentä vuotta.

Iso muutos asenteissa tapahtui vuonna 2016, jolloin Kela päätti, että psykofyysinen fysioterapia on vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen soveltuva terapiamuoto. Viime vuosina psykofyysistä fysioterapiaa on alettu huomioida muuallakin terveydenhuollossa kuin vain psykiatrisella puolella. Vielä muutama vuosi sitten tuntui siltä, että perinteisen fysioterapian kentällä moni karttoi psy-etuliitettä, mutta nyt tietoa on jo niin paljon, että asenteet ovat muuttuneet.

Nykyisin kipua ja kehon ja mielen vuorovaikutusta ymmärretään aiempaa paremmin. Ihminen on biopsykososiaalinen kokonaisuus.“

Kuuluuko psykofyysinen fysioterapia Kelan tuen piiriin?

“Kyllä, jos on lääkärin lähete. Lääkärin lähetteellä voi saada Kelalta myös pidempiaikaisempaa tukea, jos on saanut lähetteen vaativaan lääkinnälliseen kuntoutukseen.“

Paljonko psykofyysinen fysioterapia -hoitokerta maksaa?

“Sama hintahaitari kuin fysioterapiassa eli 50 eurosta yli 100 euroon kerta. Mitä pidemmälle terapeutti on erikoistunut, sitä enemmän hänen tulisi laskuttaa. Kokemuksen ja tiedon tulisi siis näkyä hinnoittelussakin.“

Näkökulma: Minulle diagnosoitiin bruksismi ja sain purentakiskot – lopulta keksin keinon, jonka avulla pääsin eroon sekä kiskoista että hampaiden kiristelystä

$
0
0

Vuosia sitten kärsin jatkuvista pään- ja niska–hartiaseudun säryistä. Ramppasin lääkärissä ja fysioterapiassa ja kiskoin vahvoja särkylääkkeitä. Lopulta sain hammaslääkäriltä diagnoosin: minulla oli bruksismi. Purin hampaitani öisin yhteen kuin raivotautinen pitbullterrieri. Hampaiden kiristely näkyi hammaslääkärini mukaan hampaitteni kulumista.

Bruksismi eli hampaiden narskuttelu tai hampaiden kiristely on erityisesti alle 50-vuotiaiden naisten oire. Sille altistaa muun muassa stressi, runsas tupakointi ja alkoholin tai huumeiden käyttö.

Tunnustan edellä mainituista vain ensimmäisen. Olin ajoittain stressaantunut.

Hampaiden kiristely– näin sitä hoidetaan

Bruksismia voidaan hoitaa purentakiskoilla. Hammaslääkäri ottaa hampaista muotin, jonka avulla valmistetaan akryylinen purentakisko. Sitä käytetään öisin, mutta pahimmat narskuttelijat saattavat käyttää niitä myös päiväsaikaan. Hampaiden kiristely, narskuttelu tai yhteen pureminen on tiedostamatonta.

Hammaslääkäri kehotti minua hankkimaan kiskon. Pulitin siitä satoja euroja.

Kysyin hammaslääkäriltä, kauanko joutuisin kärsimään bruksismista. Tuntui oudolta, että hampaiden kiristely olisi vaiva, josta ei voisi päästä eroon.

“No, bruksismi helpottaa ehkä eläkkeellä, kun ei ole enää niin paljon stressiä“, lääkäri arveli.

Kun hän sovitti valmista muottia suuhuni, en välittänyt pätkääkään siitä, että se tuntui epämukavalta. Halusin vain päästä kivusta eroon. Minulla oli vielä parikymmentä vuotta eläkeikään.

Aluksi kiskot auttoivat. Purin edelleen hampaita yhteen, mutta kiskot vaimensivat painetta. Säryt ja jumit eivät poistuneet, mutta pahimmat kivut hellittivät. Pääsin eroon särkylääkkeistä.

Pian alkoi kuitenkin uusi vaiva. Purentakisko oli niin iso, että en pystynyt nukkumaan suu kiinni. Aloin herätä parin tunnin välein siihen, että suu oli kuiva ja janotti. Yön aikana purin välillä hampaita yhteen, välillä nukuin monttu auki. Lopputulema: minulla oli vaivana sekä bruksismi että unettomuus.

Hampaiden kiristely aiheuttaa herkästi päänsärkyä.

Bruksismi eli hampaiden kiristely aiheuttaa kipua, kuten ohimosärkyä. Aamuisin leukaperät voivat olla kipeät.

Hampaiden kiristely ei ole kohtalo

Huomasin purevani hampaita yhteen myös päivisin. Tein sitä stressaantuessani, mutta saatoin saada terrierirefleksini myös innostuessani: kun esimerkiksi luin kiinnostavan artikkelin tai kun kadulla kävellessäni ajattelin intensiivisesti jotakin asiaa.

Aloin tietoisesti tarkkailla itseäni pitkin päivää. Joka kerta, kun huomasin purevani hampaitani yhteen, rentoutin leuat. Välillä tietokoneen ääressä istuessani laitoin kynän hampaiden väliin estämään puremista. Mielessäni versoi toivo: ehkä voisin opettaa itseni pois bruksismista.

“Kokeile vaan“, rohkaisi eräs toinen hammaslääkäri, jonka vastaanotolla kävin. “Jos pääset tavasta eroon päivisin, niin ehkä se vaikuttaa alitajuntaasi ja lopetat puremisen öisinkin“, hän sanoi.

Jätin kiskot pois käytettyäni niitä nelisen vuotta. Iltaisin ennen nukkumaan menoa rentoutin suuni ja leukaperäni. Suu oli kiinni, mutta pidin huolen siitä, että puruhampaat eivät koskeneet toisiaan. Leukaperät pysyivät rentoina.

Heräsin usein öisin siihen, että purin hampaitani yhteen. Kerta toisensa perään rentoutin suun ja leuat. Lopulta huomasin, että aamuisin hampaisiin ei enää sattunut eikä päätä särkenyt.

“Hah, hampaiden kiristely ei olekaan elämänkohtalo!“ riemuitsin mielessäni. Olin stressaavassa elämäntilanteessa, ja silti olin onnistunut lopettamaan hampaiden puremisen yhteen.

Kiristely opetti kehon ja mielen yhteyttä

Tietämättäni toteutin psykofyysisen fysioterapian oppia: kun oppii tiedostamaan kehon ja mielen yhtyettä, voi päästä eroon kroonisesta kivusta. Minua auttoi, kun huomasin, miten usein päivän aikana purin hampaitani yhteen, ja ettei hampaiden kiristely liittynyt vain stressiin vaan myös innostumiseen ja keskittymiseen.

– Tuo on mahtava esimerkki siitä, miten tärkeää on itse oivaltaa, että tekee jotakin automaattisesti. Toimintaa voi lähteä muuttamaan vasta, kun on huomannut toimivansa tietyllä tavalla, sanoo psykofyysinen fysioterapeutti Tanja Balk.

Bruksismi opetti minulle, miten vahva yhteys keholla ja mielellä on. Vaikka yhä edelleen puren hampaita välillä yhteen, olen oppinut hallitsemaan huonoa tapaani, joka aikaisemmin oli tiedostamaton. Olen ollut ilman purentakiskoja nyt puoli vuotta.

Lonkan nivelrikko voi oireilla polven tai reiden kipuna – tunnista nivelrikon oireet ja hoida niitä oikein

$
0
0

Nivelrikko on maailman yleisimpiä nivelsairauksia. Suomessakin sitä voisi kutsua kansantaudiksi. Yleisimpiä paikkoja nivelrikolle ovat alaraajojen kantavat nivelet, joihin kohdistuu eniten kuormitusta, kuten polvet tai lonkat. Nivelrikkoa voi kuitenkin esiintyä missä tahansa nivelessä.

Oireet alkavat usein äkisti, vaikka itse nivelrikko olisi ollut kehittymässä jo vuosien ajan. Tyypillisin oire on kipu, usein myös turvotus. Pitkälle edistyneessä nivelrikossa nivel voi pikkuhiljaa ajautua virheasentoon, jolloin nivelen liikkuvuus huononee ja liikeradat jäykistyvät.

Nivelrikon aiheuttama kipu on yleensä helppo paikantaa. Esimerkiksi jos polvessa on särkyä, voi polven niveliä kosketella ja kokeilla aristavatko ne. Sama pätee melkein kaikkiin niveliin. Hankala nivel on kuitenkin lonkka, jonka kipu voi säteillä epämääräisesti reiteen tai polveen.

Nivelrikko: mitkä tekijät altistavat sille?

– Ehkä yleisin syy nivelrikon syntymiseen on huonot perintötekijät, Terveystalon ortopedi Tapio Kallio kertoo.

Perintötekijöiden lisäksi ylipaino on yksi iso syy nivelrikon syntyyn. Liikunta sinänsä ei aiheuta nivelrikkoa, mutta paljon kontaktia sisältävät tai niveliä toistuvasti kuormittavat urheilulajit voivat altistaa sille. Tapaturmat ja nivelen tulehdukset voivat myös vaurioittaa rustoja ja altistaa nivelrikolle.

Säännöllinen liikunta on avainasemassa, kun halutaan ennaltaehkäistä nivelrikkoa. Kävely, juoksu, hiihto tai pyöräily ovat erinomaisia tapoja ennaltaehkäistä sitä.

– Liikunta on nivelille erittäin tärkeää, oli nivelet sitten terveitä tai vähän nivelrikkoisiakin, Kallio kertoo.

Lue myös: Sattuuko liikkeelle lähteminen levon jälkeen? Asiantuntija vastaa 8 kysymykseen artroosista

Nivelrikko aiheutta ikäviä oireita, joita voi ja kannattaa lievittää

Nivelrikon oireet ovat ikäviä, ja kipua voi yrittää aluksi lievittää levolla, kylmähoidolla tai tulehduskipulääkkeillä. Mahdollisen ylipainon vähentäminen saattaa helpottaa nivelrikon oireita. Pienikin painonpudotus edesauttaa nivelten hyvinvointia.

– Jos kipu käy sietämättömäksi tai kipulääkkeillä ei pystytä lievittämään oireita, pitää miettiä muita keinoja, Kallio kertoo.

Injektiohoidot eli piikitykset voivat tarjota tilapäistä apua nivelrikon oireisiin. Nykyisillä hoitomuodoilla ei kuitenkaan pystytä parantamaan vaurioitunutta niveltä, vaan niiden avulla lievitetään oireita. Injektiohoitojen tarkoituksena on turvata ihmisen kyky liikkua ja kuntouttaa itseään.

Oletko jo tutustunut Annan Painonhallinta-sivustoon?

Poimi inspiroivat vinkit kotijumppiin, kävelyyn ja muihin suosikkilajeihin, joiden ansiosta myös painonhallinta on mielekästä ja mukavaa.

Siirry Painonhallinta-sivustolle tästä!

Viimeisenä vaihtoehtona leikkaus

Jos nivelrikon aiheuttama kipu käy sietämättömäksi eikä kuntoutus tehoa, voidaan harkita nivelen vaihtoa tekoniveleen leikkauksella. Kuten kaikissa leikkauksissa, myös siinä on kuitenkin omat riskinsä. Kovin nuorelle henkilölle tekonivelen leikkauksia ei mielellään edes tehdä.

Nainen kävelee metsässä. Nivelrikko voi aiheuttaa ikäviä oireita ja kipuja, mutta nivelrikkoisenkin olisi tärkeää pysyä liikkeessä.

Nivelrikko voi aiheuttaa ikäviä oireita ja kipuja, mutta nivelrikkoisenkin olisi tärkeää pysyä liikkeessä.

– Tekonivelellä on rajallinen ikä ja tekonivelen vaihto toiseen tekoniveleen on huomattavasti hankalampaa, joskus jopa mahdotonta.

Leikkaus on nivelrikon hoidossa viimeinen vaihtoehto ja ihminen yritetään pitää liikkuvana ja vähäoireisena mahdollisimman pitkään ilman sitä.

Tiedätkö, mitä tarkoittaa G3P2? Nämä ovat tavallisimmat lyhenteet gynekologin tekstissä

$
0
0

Nykyään kuka tahansa voi lukea kaikki potilaskertomuksensa Omakannasta. Lyhenteet gynekologin tai minkä tahansa erikoislääkärin tekstissä voivat kuitenkin aiheuttaa ihmetystä. Miksi lyhenteitä siis käytetään?

– Aikana ennen tietokoneita kaikki kirjoitettiin käsin, ja tekstit piti saada kirjoitettua mahdollisimman nopeasti ja niin, että kaiken jaksoi kirjoittaa. Tämän takia käytettiin lyhenteitä. Lyhenteiden käyttö on perua tuolta ajalta, gynekologi Riina Katainen Turun Perhelääkäreistä ja Turunmaan sairaalasta sanoo.

.

Yleensä lyhenteitä käytetään, kun kaikki on normaalisti

Ennen tätä vuosituhatta potilaat eivät juurikaan lukeneet omia potilaskertomuksiaan.

– Siksi ennen ei ole ollut niin väliä, ymmärtävätkö muut kuin lääkärit tekstejä. Nykyään suosituksena on, että potilaskertomukset tehdään niin, että potilas ymmärtää, mistä on kyse.

Silti lyhenteet gynekologin tekstissä eivät ole harvinaisia. Katainen kehottaa olemaan yhteydessä hoitavaan tahoon, jos omaa potilaskertomustaan ei ymmärrä ja se mietityttää.

– Yleensä potilaskertomuksesta ei kuitenkaan jää mitään oleellista tietämättä. Jos lääkäri löytää jotain poikkeavaa, tuo poikkeavuus kuvaillaan kyllä kokonaisin sanoin. Lyhenteitä käytetään enemmänkin silloin, kun kaikki on normaalisti, Katainen painottaa.

Listasimme tavallisimmat lyhenteet gynekologin tekstissä

Mitkä ovat tavallisimmat lyhenteet gynekologin tekstissä? Alla olevalle listalle on poimittu yleisimpiä lyhenteitä, joita käytetään tavallisen gynekologikäynnin yhteydessä. Onkin hyvä muistaa, että papakokeen ja HPV-testin tuloksissa on erikseen omat lyhenteensä.

G ja P

G (gravida) tarkoittaa henkilön raskauksien lukumäärää ja P (para) synnytyksiä. Esimerkiksi G3P2 tarkoittaa, että potilas on ollut kolme kertaa raskaana ja synnyttänyt kaksi kertaa.

Kirjain p viittaa gynekologisen tutkimuksen yhteydessä myös portioon eli kohdunkaulaan.

Cx

Kohdunkaulasta voidaan käyttää myös termiä cervix, jonka lyhenne cx on.

AAP

AAP (abortus arte provocatus) tarkoittaa raskaudenkeskeytystä.

Vav, viv ja vpk

Vav tarkoittaa valkovuotovaivaa, viv virtsaamisvaivaa ja vpk vatsanpohjakipuja.

V.m.

V.m.-lyhenne tarkoittaa viimeisimpien kuukautisten (menstruaatio) ajankohtaa.

Potilas lääkärin vastaanotolla. Lyhenteet gynekologin tekstissä eivät aina avaudu ilman tulkkausta.

Lyhenteet gynekologin tekstissä eivät aina avaudu ilman tulkkausta.

P ja D

P (periodi) tarkoittaa kuukautiskierron pituutta ja D (duraatio) kuukautisvuodon kestoa.

Mp

Lyhenne mp tarkoittaa kuukautisten päättymisikää eli menopaussia.

Yt

Yt tarkoittaa potilaan yleistilaa.

Us

Lyhenne us tarkoittaa ulkosynnyttimiä.

Lk

Lyhenne lk tarkoittaa limakalvoja.

Vvmss

Joskus tekstiin kirjataan lyhenne vvmss. Se tarkoittaa ”vagina väljä, myötäävä, seinämät sileät”. Tämä merkitsee lähinnä sitä, ettei emätin ole minkään sairauden ahtauttama.

C ut

Sanan kohtu sijaan gynekologisissa teksteissä käytetään usein latinankielistä sanaa uterus tai lyhennettä c ut, joka tulee sanasta corpus uteri eli kohdun runko-osa.

Lyhenteet gynekologin tekstissä voivat vaatia avaamista. Lääkäri selittää potilaalle.

Oletko joskus ihmetellyt, mitä lyhenteet gynekologin tekstissä tarkoittavat? Et ole ainoa.

Avfl ja rvfl

Avfl ja rvfl viittaavaat kohdun asentoon. Avfl (anteversiofleksio) tarkoittaa, että kohtu on eteenpäin kallistunut ja rvfl (retroversiofleksio), että kohtu on taaksepäin kallistunut.

Lue myös Kaksplussasta: Pieni vauvamaha voi johtua taaksepäin kallistuneesta kohdusta – näin kohdun asento vaikuttaa raskauteen

FD

FD (fossa douglasi) tarkoittaa kohdun takana sijaitsevaa vatsaontelon osaa.

Lähde: Gynekologi Riina Katainen

Viewing all 1770 articles
Browse latest View live