Särkyä, turvotusta, kutinaa ja väsymystä. Kaikkea sitä pintalaskimoiden vajaatoiminnan tavallisin näkyvä merkki, eli suonikohjut, aiheuttaa.

Suonikohjut tulevat usein säären tai reiden alueelle ja ovat yleisempiä naisilla kuin miehillä.

Suonikohjut syntyvät, kun pystyasennossa oltaessa laskimoiden läpät eivät toimi ja osa verestä pääsee virtaamaan takaisinpäin. Tämän seurauksena laskimoiden paine nousee. Laskimot eivät kestä liian kovaa painetta, vaan ne venyvät. Kun paine nousee liian suureksi, myös alempana oleva laskimo venyy ja syntyy lisää suonikohjuja.

Voiko suonikohjujen syntymistä sitten ehkäistä tai lisätä omalla toiminnallaan? Otimme asiasta selvää ja kysyimme thorax- ja verisuonikirurgian erikoislääkäri, dosentti Pekka Kuukasjärveltä Terveystalosta 10 kysymystä liittyen suonikohjuihin.

1. Miten suonikohjut syntyvät ja voiko niitä välttää jotenkin?

Asiantuntijan mukaan suonikohjujen syntymistä ei voi varsinaisesti välttää. Pintalaskimoiden vajaatoiminta on krooninen ja usein etenevä sairaus, jonka syytä ei aivan tarkalleen tiedetä.

Suonikohjujen syntyyn vaikuttavat ennen kaikkea perintötekijät, sukupuoli ja synnytykset. Lisäksi iän ja ylipainon on todettu olevan yhteydessä suonikohjuihin.

2. Voiko istumisella tai seisomisella aiheuttaa itselleen suonikohjuja?

Siitä, että istuminen tai seisominen aiheuttaisi suonikohjuja, ei ole tieteellistä näyttöä. Pitkiä paikallaanolojaksoja kannattaa kuitenkin välttää, koska ne voivat pahentaa oireita.

Myöskään seisomatyön, tupakoinnin, alkoholin tai ummetuksen yhteyttä suonikohjujen syntyyn ei ole pystytty tieteellisesti todistamaan.

3. Mistä tietää, että kärsii pintalaskimoiden vajaatoiminnasta?

Tautia ei voi diagnosoida itse pelkästään oireiden perusteella. Diagnoosin tekee aina lääkäri, joka tutkii ja sulkee samalla pois muut mahdolliset sairaudet. Ultraäänitutkimuksen perusteella varmistetaan lopullinen diagnoosi ja suunnitellaan tarvittava jatkohoito.

4. Miten suonikohjut oireilevat?

Suonikohjuihin liittyy usein särkyä, turvotusta, väsymystä ja kutinaa.

Suonikohjujen aiheuttama turvotus on usein pahimmillaan illalla ja voi tuntua kipuna sekä kiristävänä tunteena jaloissa. Suonikohjut voivat aiheuttaa myös ihottumaa ja ihon tummumista.

Öisin turvotus voi hellittää lepoasennossa, mutta suonikohjut voivat silti aiheuttaa suonenvetoa, särkyä ja pahentaa myös levottomia jalkoja.

5. Voiko oireita lievittää?

Ensisijainen oireiden lievityskeino on itselle sopivaksi mitoitetut hoitosukat. Ne eivät kuitenkaan hoida tai poista itse sairautta, vaan ainoastaan lievittävät oireita. Sukat estävät puristuksen avulla pinnallisten laskimoiden laajenemista sekä tehostavat samalla lihasten tekemää nesteen pumppaamista alaraajoissa.

Myös painonhallinta sekä liian pitkien paikallaanolojaksojen välttäminen on suositeltavaa. Oireiden lievittämiseksi voi kokeilla myös löysiä vaatteita ja istumista korotetulla tuolilla, vaikka niiden vaikutus kokonaisuuden kannalta onkin todennäköisesti pieni.

Iltaisin jalkojen oloa voi yrittää helpottaa viilentämällä niitä, nostamalle ne koholle ja pyörittelemällä nilkkoja.

6. Pitäisikö jotain välttää?

Suonikohjujen kanssa voi elää normaalia elämää. Sen vuoksi, että kärsii suonikohjuista, ei ole tarvetta välttää esimerkiksi matkustamista, kovaa urheilua tai saunomista. Jos jonkun tilanteen huomataan pahetavan oireita, tulee tilanne arvioida aina yksilökohtaisesti.

7. Voiko suonikohjujen syntymistä hidastaa, jos niihin on perinnöllinen alttius?

Terveelliset elämäntavat, liikunta ja painonhallinta ovat nykytietämyksen mukaan parhaita keinoja suonikohjujen hillitsemiseksi. Varsinaista ennalta ehkäisevää keinoa ei kuitenkaan ole.

8. Milloin pitäisi mennä lääkäriin, jos epäilee laskimoiden vajaatoimintaa?

Silloin, kun oireet häiritsevät arkielämää. Oireettomista jaloista koholla olevat suonet eivät vielä yksistään aiheuta tarvetta hakeutua lääkäriin.

9. Ovatko suonikohjut vaarallisia?

Hyvin epätodennäköisesti. Esimerkiksi keuhkoveritulpan kehittyminen suonikohjujen vuoksi on äärimmäisen harvinaista. Joskus pitkälle edettyään suonikohjut voivat kuitenkin aiheuttaa säärihaavan tai verenvuotoa, jotka täytyy hoitaa mahdollisimman nopeasti.

10. Miten suonikohjuja hoidetaan?

Suonikohjuja hoidetaan yksilöllisesti parhaan lopputuloksen saamiseksi. Suonikohjuja voidaan hoitaa vaahtoruiskutuksella, laser- tai radiotaajuuskäsittelyllä, koukutuksella tai poikkeustapauksissa perinteisellä leikkaushoidolla.

Hoidosta huolimatta suonikohjut voivat uusiutua myöhemmin elämän aikana.

Lähteet: Duodecim Käypä hoito: Alaraajojen laskimovajaatoiminta, Terveyskirjasto: Suonikohjut, HUS, Terveyskylä, Koulutettujen hierojien liitto, Potilaan Lääkärilehti

1. Takahampaisiin on tullut pieniä kuoppia. Mitä ne ovat?

Alatakahampaiden purupintojen pienet kuopat tai rosoisuus ovat eroosion ensimmäisiä merkkejä. Eroosio eli hampaiden kemiallinen liukeneminen voi tehdä takahampaista myös silkkimäisen sileät. Ihminen huomaa hampaiden kulumisen itse yleensä etuhampaista. Niiden kärjet rispaantuvat ja hampaan uloimman kerroksen eli kiilteen pinta muuttuu himmeäksi. Eroosio on jo pitkällä, jos valo kuultaa etuhampaiden kärkien läpi.

Syy hampaiden liukenemiseen on useimmiten happamissa juomissa ja ruoissa. Ne liuottavat pikkuhiljaa kiilteen pinnan mineraaleja. Tällöin hampaan pinta liukenee, pehmenee ja kuluu pois.

2. Voivatko hampaat kulua kokonaan?

Ellei eroosioon puutu, se etenee – joillakin nopeammin kuin toisilla. Narskuttelijalla se muovaa hampaita vauhdikkaammin, sillä puruvoima kuluttaa pehmennyttä hammasta entisestään.

Ruoan ja juoman lisäksi hapan mahaneste liuottaa hampaita, ja sen aiheuttamat vauriot voivat tehdä hampaista tyngät. Refluksitaudissa närästys ja bulimiassa oksentaminen nostavat hapanta mahanestettä suuhun.

3. Haittaako hampaiden eroosio muuta kuin ulkonäköä?

Kiilteen alla on hammasluuta, joka on kiillettä pehmeämpää ja ympäröi hampaan ydintä. Kun hammasluu paljastuu, hampaita alkaa vihloa. Jos ydin ärtyy kunnolla, hammas voi mennä kuolioon ja vaatia juurihoidon.

Eroosio voi tuntua pureskellessa myös jomottavana kipuna. Moni erehtyy pitämään sitä merkkinä hampaiden reikiintymisestä.

Pitkälle edennyt, laaja eroosio madaltaa purentaa. Tällöin pureminen ei suju kuten ennen ja leukanivelet voivat kipeytyä.

4. Mitä ruokia kannattaa välttää?

Kiille on ihmisen kovinta kudosta, mutta happaman edessä se on voimaton. Ruoka tai juoma on hampaille haitaksi silloin, kun sen pH on alle neljä. Esimerkiksi superhapan kiivi päihittää kiilteen kuusi–nolla.

Salaatinkastikkeet, marjat, etikkasäilykkeet ja sitrukset ovat tunnetusti happamia ruoka-aineita.

Olutta lukuun ottamatta useimmat alkoholijuomat ovat happamia. Vitamiinit ja ravintolisät kannattaa nauttia pillereinä, sillä nestemäisinä nekin ovat yleensä happamia.

5. Voiko happaman haittoja vähentää?

Hapan elintarvike ei ole automaattisesti huono, jos se sisältää itsessään kalsiumia, kuten jogurtti. Kalsium vähentää happaman ruoka-aineen haitallisuutta hampaille. Happaman ruoan kanssa kannattaa juoda lasi tavallista tai kasvipohjaista maitoa tai nauttia pala juustoa.

Hedelmät ja kasvikset olisi parempi syödä sellaisinaan eikä puristaa mehuksi. Pureskelu käynnistää syljenerityksen tehokkaasti, ja sylki huuhtelee suuta. Syömisen jälkeen suu on hyvä huudella vedellä ja ottaa ksylitolipastilli. Pastillin imeskely lisää syljeneritystä.

Säännöllinen ateriarytmi suojaa hampaita sekä reikiintymiseltä että eroosiolta. Napostelu altistaa kummallekin.

Emäksisellä soodan ja veden seoksella purskuttelu voi olla hyvä keino neutraloida suun pH oksentamisen jälkeen.

6. Kuluttaako harjaaminen hampaita?

Yhteen aikaan annettiin ohjeeksi välttää aamulla hampaiden harjausta puoli tuntia happaman syömisen jälkeen. Terveille hampaille harjauksen ajankohdalla ei ole väliä, kunhan hampaat tulevat puhtaiksi. Mutta jos hampaissa on näkyvää eroosiota, voi olla parempi pestä ne ennen aamupalaa.

Hankaava tahna kuluttaa jokaisen hampaita, joten hammasharjaan kannattaa pursottaa tavallista hammastahnaa. Kovakätinen harjaaja ja kova harja saavat aikaan ienvetäytymiä. Ikenen alta paljastuvassa hampaan osassa ei ole kiillettä, ja yli-innokas harjaaja saa kulutettua sen kuopalle.

Hammaspesu kahdesti päivässä riittää. Pesujen välissä suun voi raikastaa ksylitolipastillilla tai -purukumilla.

7. Voiko hampaita valkaista, jos niissä on eroosiota?

Hampaat voi periaatteessa valkaista, mutta sitä kannattaa harkita. Valkaisun jälkeen hampaita voi vihloa, sillä valkaisuaine saattaa ärsyttää hammasta. Yleensä vihlominen menee ohi melko nopeasti, mutta kuluneissa hampaissa se voi olla ärhäkkää.

Valkaisun tulokset voivat jäädä huonoiksi, jos kiille on kulunut jo hyvin ohueksi ja tumma suuontelo kuultaa hampaiden takaa.

8. Millä kiilteestä saa lujan?

Fluori kovettaa kiillettä, mutta se ei juurikaan estä hammasta kulumasta. Tosin fluoreissa voi olla eroja. Hammastahnan fluori on yleisesti natriumfluoridia, mutta markkinoille on tullut myös tinafluoridia sisältäviä tahnoja, ja ne vaikuttavat tekevän kiilteestä hivenen kestävämmän eroosiota vastaan. Tinafluoridi merkataan pakkaukseen englanninkielisillä sanoilla stannous fluoride.

Jos eroosio on edennyt pitkälle, hammaslääkäri voi määrätä potilaalle reseptillä tavallista fluoritahnaa vahvempia tahnoja. Niiden tarkoituksena on kuitenkin pääasiassa vähentää vihlontaa, ei vahvistaa kiillettä.

9. Voiko kuluneen hampaan korjata?

Eroosiovaurioita korjataan muovilla, laminaateilla ja keramialla. Pitkälle edenneen hampaiden kulumisen hoito on usein hankalaa ja kallista.

Purupinnan matalan kuopan voi korjata paikka-aineella, tosin matalassa kohdassa paikka ei tahdo pysyä. Korjausta tärkeämpää on ehkäistä hampaiden kuluminen.

Asiantuntijana hammaslääketieteen tohtori Viivi Alaraudanjoki, Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö

Vatsan turpoamisen syynä on tavallisesti ilman kertyminen suoleen. Vatsan turvotus ei kuitenkaan aina johdu siitä, mitä ihminen on suuhunsa pistänyt, vaan syynä voi olla myös se, missä asennossa hän on suurimman osan päivästään viettänyt.

–  On täysin normaalia, että päivän aikana vyötärönympärys kasvaa ja tulee turvotusta. Vatsan turvotus on normaali ilmiö, kun bakteerit käyttävät päivän aikana kuituja ravinnokseen ja tuottavat kaasua, ravitsemusterapeutti Leena Putkonen muistuttaa.

– Ja jos vatsassa on ilmaa, joka ei pääse päivän aikana pois, se näkyy ja tuntuu turvotuksena.

Monelle toimisto- ja istumatyötä tekevälle etenkin iltapäivisin turvottava vatsa on tuttu ilmiö.

– Istuessa suolisto on mytyssä, jolloin ilma ja massa eivät pääse normaalisti kulkemaan. Peristaltiikka, eli suoliston rytminen supistusliike, ei pääse toimimaan samalla tavalla, jos vatsa on kauheassa puristuksessa kahdeksan tuntia päivässä, Putkonen kuvailee.

Turvotus tuntuukin usein tukalana olona.

– Asiaa ei myöskään auta, jos pukeutuu tiukkoihin bisnesvaatteisiin ja -farkkuihin. Se aiheuttaa mekaanisesti sen, että on tukala olo.

Katse kelloon

Jos vatsaa turvottaa etenkin päivisin, kannattaa kiinnittää huomiota siihen, kuinka paljon päivän aikana tulee istuttua. Jos vatsaa turvottaa erityisesti työpäivien aikana, on tärkeää muistaa pitää taukoja tai hyödyntää sähköpöytää.

– Suosittelen käyttämään seisoma- ja sähköpöytää eritoten ruokailujen jälkeen. Mieluiten käyttäisin sähköpöytää tunnin tai pari heti aterian jälkeen, Putkonen vinkkaa.

Pienetkin kävelyhetket tekevät hyvää. Esimerkiksi 45 minuutin välein olisi hyvä nousta jaloittelemaan tai tehdä vaikkapa kyykkyjä, jotta ilma ei pääse pakkautumaan suolistoon päivän mittaan.

– Istumisen tauottaminen on tärkeää. Venytteleminen sekä jaloitteleminen tekevät hyvää sekä tukielinlihaksille että suolistolle.

Vatsalihakset liikkeelle

Suolen toimintaa ja epämieluisaa turvotusta voi helpottaa myös liikunnalla. Mikä tahansa kehon liike toimii, mutta etenkin pitkäkestoinen ja monipuolinen liikunta poistaa turvotusta. Esimerkiksi lihaskuntoharjoittelu, uinti ja kävely tekevät vatsalle hyvää.

Erityisesti vatsalihasten treenaaminen on hyvä keino päästä eroon pömpöttävästä vatsasta, koska pumppaava liike auttaa poistamaan ilmaa elimistöstä. Myös hyvä keskivartalon tuki auttaa siihen, ettei vatsa pömpötä enää samalla tavalla.

Lisäksi kannattaa kiinnittää huomiota siihen, että oma ruokavalio on kunnossa – esimerkiksi alkoholi kerryttää sekä nesteitä että ilmaa elimistöön, mikä voi tuntua ikävänä turvotuksena.

Lähteet: Aava.fi: sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Jari Koskenpato, YLE.fi

Lue myös:

Hyvästi pömppö! 8 syytä vatsan turvotukseen ja hoitokeinot

Vatsa pömpöttää ja turvottaa? Näin vyötäröltä voi kadottaa jopa 5 senttiä!

Hyvästi turvotus! 10 vinkkiä, joilla torjut pöhötyksen ja nesteen kertymisen

Mitä haittaa raskaista yläluomista on?

Raskaat yläluomet liittyvät ikääntymiseen ja kudosten veltostumiseen. Alkuvaiheessa ne tekevät ilmeestä väsyneen ja sotkevat meikin. Kun vaiva etenee, yläluomi alkaa painaa ripsiä ja rajoittaa näkökenttää. Poimuille laskeutuva luomen iho hautoo ja voi aiheuttaa haa­vaumia.

Ihminen koettaa huomaamattaan vähentää haittoja kohottamalla kulmakarvojaan. Kun sitä tekee jatkuvasti, päätä alkaa särkeä.

Miten luomet korjataan?

Leikkaustapa riippuu ongelman aiheuttajasta. Luomista tulee raskaat silloin, kun yläluomella on ylimääräistä ihoa, yläluomen kohottajalihas on heikko tai kulmakarva on laskeutunut. Nämä voivat esiintyä myös yhtä aikaa, ja kaikkia voidaan tarvittaessa hoitaa leikkauksella.

Luomileikkaus tehdään paikallispuudutuksessa. Jos leikkauksessa poistetaan vain ylimääräistä ihoa, aikaa leikkaus­salissa menee puolesta tunnista tuntiin. Kulmakarvan ja kohottajalihaksen korjaaminen kestää tunnista kahteen tuntiin. Symmetrian vuoksi molemmat luomet leikataan samalla kertaa.

Leikkaus voidaan tehdä perinteisen veitsen lisäksi sähköveitsellä tai laserilla. Lopputuloksen kannalta välineellä ei ole väliä, eikä potilaan kannata päättää leikkauspaikkaa sen perusteella.

Mitä tehdä, jos silmäluomileikkaus pelottaa?

Puudutusaineen pistäminen kirvelee vain muutaman sekunnin, ja monen mielestä se on kivuttomampi toimenpide kuin esimerkiksi hampaan puudutus. Puudutteen jälkeen potilas ei tunne kipua.

Jos tästä huolimatta ajatus leikkauksesta hirvittää, potilas voi saada tuntia ennen toimenpidettä suun kautta rauhoittavaa lääkettä. Tarvittaessa se voidaan antaa suonensisäisesti.

Miten silmäluomileikkaukseen pitää valmistautua?

Luomileikkausta ei kannata tehdä nopealla aikataululla. Esitutkimuksen ja leikkauksen välissä on yleensä muutama viikko.

Verta ohentavat lääkkeet ja ravintolisät lisäävät leikkauksen riskejä, joten ne on pantava tauolle hyvissä ajoin. Ylimääräisen verenvuoden välttäminen on tärkeää, sillä se venyttää kudoksia uudelleen ja huonontaa leikkaustulosta. Rasvanpoiston yhteydessä verenvuoto voi uhata näköä, onneksi kuitenkin erittäin harvoin.

Verenohennuslääkkeiden lisäksi aspiriini, omegavalmisteet ja jotkin luontaistuotteet ohentavat verta. Omegarasvahappoja voi käyttää huomaamattaan, sillä niitä lisätään moniin D-vitamiini- ja kalsiumvalmisteisiin.

Pitääkö silmiä suojata leikkauksen jälkeen?

Leikkauksen jälkeen potilas lepää sairaalassa tunnin kylmäpussit silmien päällä, sen jälkeen saa lähteä kotiin. Kotiin lähties­sä haavoja ei peitetä sidoksilla ja potilas näkee hyvin. Mustelmat kehittyvät yleensä kahden seuraavan vuorokauden aikana.

Silmiä ei tarvitse suojata yöksi, ellei nuku mahallaan, jolloin luomet voivat hankautua tyynyä vasten.

Silmät kannattaa suojata aurinko­laseilla tai hatulla leikkauksen jälkeen noin puolen vuoden ajan aina aurinkoa ottaessa, jos on tottunut makoilemaan aurinkotuolissa silmät kiinni. Muuten leikkausarpi voi palaa. Kun silmät ovat auki, arpi jää piiloon yläluomen poimuun.

Kuinka pian leikkauksen jälkeen kehtaa liikkua ihmisten ilmoilla?

Raskaat yläluomet ovat normaaliin ikääntymiseen liittyvä vaiva, mutta silti osa ihmisistä nolostelee niiden hoitoa. Jos ihmisten ilmoille lähteminen tuntuu kiusalliselta, kannattaa raivata kalenteriin pari viikkoa vapaata leikkauksen jälkeen.

Mustelmat haalenevat noin kymmenessä päivässä, ja luomien turvotus laskee parissa viikossa.

Voiko toipumista vauhdittaa itse?

Jo ennen leikkausta kannattaa huolehtia siitä, että pakastimessa on kaksi kylmäpakkausta tai pari pakastemarja- tai vihannespussia. Niitä tarvitaan kylmäpussihoitoon heti leikkauspäivän iltana ja kahden seuraavan päivän ajan. Kylmähoito vähentää turvotusta ja mustelmia.

Kylmähoidossa potilas asettautuu puoli-istuvaan asentoon niin, että kasvot ovat hivenen koholla. Kylmäpakkausta tai urheilusukan sisään sujautettua vihannespussia pidetään puoli tuntia silmien päällä. Sen jälkeen on puolen tunnin tauko, jonka jälkeen otetaan uusi kylmäpakkaus pakastimesta silmien päälle. Hoidon ehtii toistamaan valveillaoloaikana noin kahdeksan kertaa.

Yöllä ei kylmähoitoa tarvita, mutta sängyn pääpuolta kannattaa kohottaa vaikka lisätyynyillä tai laittamalla sängyn jalkojen alle pari paksua kirjaa.

Kun ottaa leikkauksen jälkeiset pari vuorokautta rauhallisesti ja käyttää ohjeiden mukaista kylmähoitoa, mustelmat ja turvotukset jäävät mahdollisimman vähäisiksi, paraneminen nopeutuu ja lopputulos on parempi.

Koska saa taas jumpata ja meikata?

Kahden kylmähoitopäivän jälkeen voi siirtyä normaaliin arkeen, mutta vielä ei voi urheilla tai saunoa. Vasta kun ompeleet on viikon kuluttua poistettu, hikoilu ja mahdollinen lika eivät haittaa.

Silmiä ei saa hieroa pariin viikkoon. Meikata voi heti, kun ompeleet on poistettu, kunhan parin viikon ajan poistaa meikin hyvin varovaisesti hankaamatta ihoa.

Kuka kustantaa kohotuksen?

Iho veltostuu jokaisen yli viisikymppisen ihmisen luomilla, mutta kaikkia se ei haittaa. Ja vaikka haittaisi, vain pieni osa potilaista leikataan julkisella sektorilla. Julkiselle puolelle pääsee, jos luomet ovat laskeutuneet niin alas, että ne aiheuttavat toiminnallista haittaa, esimerkiksi rajoittavat näkökenttää tai aiheuttavat iho-ongelmia.

Valtaosa yläluomileikkauksista tehdään yksityissairaaloissa, eli potilas maksaa kustannukset itse.

Paljonko yläluomileikkaus maksaa?

Toimenpiteen laajuus vaikuttaa hintaan, ja lopullisen hinnan potilas saa tietää esitutkimuksessa. Useimmille potilaille riittää pelkkä ylimääräisen ihon poistaminen molemmilta luomilta, ja se maksaa noin 1200–1500 euroa. Hinta nousee, jos lisäksi tarvitaan kulmakarvan tai yläluomen kohottajalihaksen korjausta. Yksityissairaaloiden hinnoissa on myös eroja.

Jos yläluomileikkaus tehdään pelkän ulkonäköhaitan vuoksi, potilas maksaa siitä 24 prosenttia arvonlisäveroa eikä saa palkallista sairauslomaa. Osittain tämän vuoksi moni leikkauttaa silmäluomensa lomalla.
Vakuutusyhtiöt eivät välttämättä korvaa yläluomileikkauksia. Ennen leikkaukseen hakeutumista kannattaa selvittää oman vakuutusyhtiön käytäntö.

Asiantuntijana silmätautiopin dosentti Marita Uusitalo, HUS

Lue myös:

Pirkko Roihu, 64, on käynyt kolmessa plastiikkakirurgisessa leikkauksessa: ”Leikkaus muutti ulkonäköni aika lailla toiseksi”

Tätä suomalaiset naiset haluavat plastiikkakirurgeilta – lääkärit kertovat

Hiivatulehdus on tyypillinen vaiva esimerkiksi antibioottikuurin jälkeen. Se, miten hiivatulehdus hoidetaan, riippuu hiivan sijainnista.

Hiivat ovat yksisoluisia sieniä ja kuuluvat ihon ja limakalvojen normaalikasvustoon eli normaaliflooraan. Sienten lisäksi elimistön normaalikasvustoon kuuluvat lukuisat eri bakteerit ja virukset. Nämä pieneliöt, eli mikrobit, elävät elimistön rajapinnoilla: iholla, limakalvoilla, ruuansulatuskanavassa, hengitysteissä ja sukuelimissä.

Hiivan liikakasvu johtuu elimistön vastustuskyvyn heikkenemisestä. Puolustusjärjestelmä voi heikentyä esimerkiksi sairauden tai lääkehoidon seurauksena.

Hiivatulehdus voi tulla myös taivepsoriaasiksen, vaippaihottuman, HIV:n, diabeteksen ja ylipainon seurauksena. Paikallisesti hiivatulehdus voi yllättää joskus liiallisen pesun aiheuttaman toistuvan kosteuden ja hankauksen takia.

1. Hiivatulehdus taipeissa

Ihon hiivainfektiot ovat usein normaalikasvustoon kuuluvien Candida albicans tai Malassezia furfurin aiheuttamia. Candida-hiivainfektio tulee yleensä kosteille taivealueille, kuten rintojen alle, nivusiin, napaan, emättimeen, pakaravakoon, sormiväliin tai suupieliin.

Taipeissa esiintyvän hiivainfektion tunnistaa ärhäkän punaisesta väristä ja kutisevasta ihottumasta. Taipeen pohja voi olla myös rikkonainen ja arka. Sen ympärille muodostuu usein pieniä punaisia jälkiä.

Miten hiivatulehdus hoidetaan?

Yleensä hoitona käytetään sienivoidetta tai kortikosteroidin ja sienilääkkeen yhdistelmävoidetta. Vain harvoin tarvitaan suun kautta otettavaa hiivalääkettä. Kotihoitona voi käyttää ilmakylpyjä kohdealueelle tai lakanataitosta, joka estää hankauksen.

Savipuoli-ihottuman takana on Malassezia. Savipuoli-ihottuman oireena on usein lievä kutina ja ruskeat tai harmahtavat, karttamaiset läiskät keskivartalon alueella. Savipuoli-ihottuman hoidossa käytetään yleensä apteekista saatavaa ketokonatsoli-shampoota.

2. Kynsisilsa

Kynsisilsaa aiheuttaa usein Trichophyton rybrum -niminen silsasieni.

Kynsisilsaa on pääasiassa viittä eri muotoa: kynnen kärjessä tai sivusta alkava silsa, joka leviää hiljalleen kynnen tyveä kohti; pinnallinen kynsisilsa, jossa kynsi tai suurin osa kynnestä on valkean, hilseilevän silsan peitossa; kynnen tyvestä alkava silsa, joka aiheuttaa kynsilevyn paksuuntumisen ja haurastumisen ja pahimmillaan tuhoaa kynnen osittain tai kokonaan; kynsilevyn sisäinen silsa, joka on vaalea, mutta ei paksunna kynsilevyä tai tee sarveismassaa kynnen alle; Candida albicans -hiivasienen aiheuttama silsa, joka paksuntaa koko kynnen ja kynsivalli tulehtuu voimakkaasti.

Miten hiivatulehdus hoidetaan?

Kynsisienen saa parannettua vain harvoin itsehoitolääkkeillä. Kynsisilsan hoitoon käytetään sekä sisäisiä että ulkoisia hoitoja tai niiden yhdistelmiä, kuten lääkekynsilakkaa ja terbinafiinia.

Kynsisilsan hoitaminen on pitkä prosessi. Esimerkiksi jalkojen kynsisilsa saadaan kokonaan parannetuksi vain joka toisella ja prosessi kestää kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen. Käsien kynsisilsa saadaan parannetuksi sen sijaan lähes aina.

Kynsisilsan tarttuminen toiselle ihmiselle on harvinaista. On kuitenkin hyvä pitää kynsileikkurit ja sakset henkilökohtaisina sekä käyttää yleisissä tiloissa varvastossuja. Kynsivallintulehdus ja -vammat kannattaa hoitaa heti huolellisesti, ettei sieni pääse tarttumaan kynteen niiden takia.

3. Suun sienitulehdus

Suun hiivatulehdus voi aiheuttaa limakalvokipua ja nielemisvaikeuksia, polttelua, punoitusta, arkuutta ja kirvelyä, pahan hajuisen hengityksen sekä makuaistin muutoksia ja verenvuotoa. Suun limakalvoilla ja kielessä voi näkyä myös vaaleita peitteitä, vaaleita ja punertavia laikkuja sekä suupielihaavaumia.

Suun sienitulehduksille altistavia tekijöitä ovat antibioottilääkitys, huono suuhygienia, suun kuivuus, huonosti sopivat proteesit, diabetes, kortisonilääkitys, tupakointi, paljon ja usein sokeri- ja hiilihydraattipitoisia tuotteita sisältävä ruokavalio, aliravitsemus, erilaiset puutostilat sekä hormonaaliset muutokset.

Lue myös: Tämän kielesi kertoo terveydestäsi – mitä punaiset laikut ja uurteet tarkoittavat?

Miten hiivatulehdus hoidetaan?

Suun hiivatulehduksen hoidossa keskitytään ensimmäisenä tulehdukselle altistavien tekijöiden poistamiseen, kuten hyvään suuhygieniaan, mahdollisen proteesin hoitoon ja uudelleen muokkaukseen sekä kuivan suun kostuttamiseen.

Jos nämä keinot eivät toimi, voidaan käyttää paikallista tai suun kautta otettavaa sienilääkitystä. Suun sienitulehdus pitää hoitaa, sillä se saattaa aiheuttaa jatkuvaa arkuutta suun limakalvoilla tai pitkittyessään lisätä pahanlaatuisen limakalvomuutoksen riskiä.

4. Hiivatulehdus suolistossa

Hiiva voi levitä myös ruokatorveen ja aiheuttaa nielemisvaikeuksia, kipua keskellä rintaa nielemisen yhteydessä sekä palan tunnetta kurkussa. Suolistossa oleva hiivatulehdus voi aiheuttaa puolestaan ripulia, ilmavaivoja ja vatsakipua.

Funktionaalisen lääketieteen edustajat käyttävät usein hiivasyndrooma-nimitystä puhuessaan hiivan liikakasvusta erityisesti suolistossa ja mahalaukussa. Se ei kuitenkaan ole virallinen lääketieteellinen termi, koska sille ei ole vakuuttavaa tieteellistä näyttöä.

Miten hiivatulehdus hoidetaan?

Yleensä suoliston hiivatulehduksen hoitoon kuuluu sienilääke. Lisäksi pitkäaikaisesta probioottivalmisteiden käytöstä ja oikeanlaisesta ravitsemuksesta on todettu olevan hyötyä suoliston tasapainon palauttamisessa myös hiivatulehdusten yhteydessä.

Probioottivalmisteista suositeltavimpia ovat Lactobacillus rhamnosus- ja reuteria-maitohappobakteereja sisältävät tuotteet. Ruokavaliossa kannattaa suosia runsaasti kuitua ja välttää niin sanottuja höttöhiilareita, jotka sisältävät paljon sokeria.

5. Emättimen hiivatulehdus

Emättimen hiivatulehdus johtuu aina emättimen pH-tasapainon heilahduksesta. Emättimen hiivatulehdukselle altistavia tekijöitä ovat muun muassa antibiootit, erityisesti matalahormoniset ehkäisypillerit, raskaus, diabetes, kuukautisten yhteydessä tapahtuvat hormonaaliset muutokset ja stressi.

Emättimen hiivatulehdus oireilee kokkareisena, vaaleana tai harmahtavana valkovuotona, voimakkaana kutinana ja joskus myös kirvelynä. Kutinaa ja kirvelyä voi olla myös ulkosynnyttimissä. Lisäksi ulkosynnyttimien limakalvoille voi tulla pieniä haavaumia ja punoitusta. Hiivatulehduksessa valkovuoto on tuoksutonta ja se takertuu herkästi emättimen seinämiin ja häpyhuulien sisäpinnoille.

Emättimen hiivatulehdusta voi yrittää ennalta ehkäistä hyvällä hygienialla sekä käyttämällä väljiä ja hengittäviä, puuvillaisia alusvaatteita, tamponeja ja kuukuppia. WC-käynnillä alapää kannattaa pyyhkiä edestä taaksepäin. Lisäksi alapääpesujen kanssa on hyvä muistaa kohtuus – liiallinen pesu voi kuivattaa, johtaa haavaumiin ja sitä kautta hiivatulehdukseen. Vettä ei myöskään saa suihkuttaa suoraan emättimeen, vaan haalea vesipesu ulkoisesti riittää.

Miten hiivatulehdus hoidetaan?

Emättimen hiivatulehduksen hoidossa voidaan käyttää sekä suun kautta otettavaa lääkitystä että emätinpuikkoja. Vaikka apteekeista saa helposti hyviä itsehoitolääkkeitä, tulee omien diagnoosien tekemisessä olla varovainen, sillä oireet saattavat johtua myös jostain muusta syystä.

Toistuvat hiivatulehdukset täytyy varmistaa ammattilaisen avulla, etenkin, jos käsikauppatavarat eivät helpota tilannetta. Oireiden aiheuttajana voi olla myös jokin sukupuolitauti, krooninen limakalvosairaus tai pahanlaatuinen muutos, joka oireilee usein haavaumana.

6. Hiivatulehdus peniksessä

Hiivatulehdus peniksessä on harvinaisempi mutta mahdollinen. Hiivatulehdus ei tartu automaattisesti yhdynnän tai suuseksin kautta. Jos puolisolla on hiivatulehdus, yhdynnöistä kannattaa pidättäytyä hoidon ajan.

Miten hiivatulehdus hoidetaan?

Miehen hiivatulehdusta hoidetaan vasta, jos oireita ilmaantuu. Miehen tyypillisimpiä hiivatulehduksen oireita ovat peniksen kutina, punoitus terskassa tai peniksen varressa, haavainen iho ja vaalea kate. Itsehoitolääkkeinä toimivat samat lääkkeet kuin naisillekin.

Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos oireet yltyvät, eivätkä helpotu itsehoitovalmistein.

Lue myös: Hiivasienitulehdus yhdynnän jälkeen on kutiava, mutta ei terveydelle vaarallinen – näin tunnistat, hoidat ja ennaltaehkäiset emättimen hiivatulehduksen

7. Peräaukon hiivatulehdus

Hiivatulehdus on mahdollinen myös peräaukon ja pakaravaon ympärillä. Istuminen, paine ja tiukkojen vaatteiden käyttäminen voivat altistaa hautumiselle ja hiivatulehdukselle. Lisäksi ummetus ja pinnistely wc-käynneillä, voi aiheuttaa haavaumia, jotka houkuttelevat hiivasienen paikalle.

Peräaukon ympärillä oleva hiivatulehdus voi ilmetä ihomuutoksina, punoituksena sekä tuntua voimakkaana kutinana ja aristuksena. Peräaukon kutina on hiivatulehduksessa melko yleinen oire, vaikka se ei suoraan kerrokaan hiivatulehduksesta. Kutina voi johtua myös muun muassa kihomadoista, peräpukamista ja atooppisesta ihosta.

Jos kärsii toistuvista alapään hiivatulehduksista, ei alapään karvoja kannata ajella. Karvoitus toimii nimittäin eräänlaisena suojamuurina haitallisia mikrobeja vastaan.

Miten hiivatulehdus hoidetaan?

Oireiden omahoitoon voi kokeilla löysiä vaatteita, ilmakylpyjä ja sinkkivoidetta. Lisäksi tulee huolehtia hyvästä alapään hygieniasta.

Kovaan peräukon kutinaan voi kokeilla väliaikaisesti hydrokortisonivoidetta, mutta jos oireet eivät helpota, on syytä hakeutua lääkäriin.

Lähteet: Patrik Währn, johtava lääkäri; ulkoistetut terveysasemat Mehiläinen, Jatta Rautkorpi, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri; Mehiläinen, Duodecim Terveyskirjasto, Terveyskylä, Käypähoito, Hammaslääkäriliitto, Terveysnetti

Lähes jokainen syönti- ja juontikerta aiheuttaa suussa happohyökkäyksen, joka kuluttaa hampaita. Tästä syystä suunhoidossa olisi tärkeää kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, kuinka nopeasti hampaat harjaa syömisen jälkeen.

– Happohyökkäys kestää noin 20–30 minuuttia. Jos hampaita harjaa happohyökkäyksen aikana, hampaan pinta kuluu herkemmin. Tämä johtuu siitä, että bakteerit pehmentävät kiillettä, Oralin suuhygienisti Reetta Tuomola kertoo.

Voiko vichyä juoda hampaiden pesun jälkeen?

Entä, kun hampaat on pesty: pitäisikö sen jälkeen odottaa myös jokin tietty aika, ennen kuin pistää mitään suuhunsa? Tarkkaa sääntöä tähän ei ole, mutta Tuomolan mukaan esimerkiksi tavallista vettä tai hiilihapollista, makeuttamatonta kivennäisvettä voi hyvin juoda hampaiden pesun jälkeen.

– Hapotetussa kivennäisvedessä ei ole mitään sellaista, joka herättäisi suun bakteerien mielenkiinnon, Tuomola toteaa.

Voiko vichyä juoda hampaiden pesun jälkeen? Voi, kunhan se ei ole makuvettä, johon on lisätty sokeria.

Makeutettujen kivennäisvesien suhteen kannattaa olla tarkempi. Tuomolan mukaan makuvischyt ovat käytännössä laimeita limonaadeja.

– Juomat on vain markkinoitu kivennäisvesiksi. Jos makuvischyä nauttii päivät pitkät, niillä voi saada aikaan reikiä, eroosiota ja muita suun ongelmia, Tuomola sanoo.

Tuomolan mukaan tuotteen tunnistaminen voi kuitenkin olla vaikeaa, sillä viimeisen parin vuoden aikana markkinoille on tullut niin paljon kivennäisvesiä, jotka sisältävät sokeria.

– On hyvä tutkia pakkausselosteita ja selvittää, mitä vischyssä oikeasti on. Sokeria sisältäviä vischyjä ei pitäisi juoda hampaiden pesun jälkeen, Tuomola kiteyttää.

Lue myös: 

Onko hampaiden valkaisu aktiivihiilellä turvallista? Asiantuntija vastaa

Jopa 90 prosenttia ei käytä hammaslankaa niin kuin pitäisi – voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia

1. Miksi pissa lirahtelee yskiessä ja aivastaessa?

Virtsankarkailun syynä on ponnistuskarkailu tai -inkontinenssi, jolloin pienikin ponnistelu voi kastella pikkuhousut, koska lantionpohjan kudokset ja niiden virtsaputkelle antama tuki ovat heikentyneet.

Syynä ovat useimmiten raskaudet, alatiesynnytykset, emättimen laskeuma, joskus ylipaino, ikääntyminen tai lantionpohjan heikot lihakset – monesti kaikki nämä yhdessä.

Virtsa voi karata myös urheilevalta naiselta, joka harrastaa toistuvia tärähdyksiä tai äkillisiä, rankkoja ponnistuksia sisältävää lajia, kuten pitkänmatkanjuoksua tai voimanostoa, sillä tärähdykset ja ponnistukset voivat heikentää lantionpohjaa.

Vaikka lantionpohjalihaksia tulisi treenattua esimerkiksi pilateksessa, niitä pitää harjoittaa myös varta vasten.

2. Miten pissanpidätyslihaksia jumpataan?

Lantionpohjan treeniohjeita löytyy netistä esimerkiksi sairaaloiden ja lääkärikeskusten sivuilta. Jos oikeita lihaksia ja niiden supistustekniikkaa on vaikea tunnistaa, kannattaa kääntyä asiaan perehtyneen fysioterapeutin puoleen.

Ihan kuten muussakin treenissä, lantionpohjan harjoittelussa tuloksia tulee vähitellen ja niitä täytyy pitää yllä harjoittelulla. Viikossa on hyvä olla pari lepopäivää, jottei harjoittelusta seuraa kipeitä lihaskramppeja.

Joillakin naisilla virtsankarkailu saattaa hävitä, kun paino putoaa.

3. Milloin virtsankarkailu kannattaa hoitaa leikkauksella?

Jos karkailu on lievää, kannattaa yleensä ensin käydä fysioterapiassa ja tehostaa lantionpohjan lihasten harjoittelua. Ellei harjoittelu ala tuottaa tulosta muutamassa kuukaudessa, suositellaan leikkausta.

Hankalissa tapauksissa leikkausta voidaan suositella heti, myös silloin, kun syy virtsankarkailuun on emättimen laskeumassa.

4. Pääseekö leikkaukseen nopeasti?

Ensimmäisellä lääkärikäynnillä tehdään gynekologinen sisätutkimus. Leikkauksesta ei päätetä heti, vaan nainen saa mukaansa lomakkeita, joihin kirjataan muun muassa juodun nesteen määrä, karkailutilanteet ja niistä seuranneet haitat.

Vastauksista paljastuu, mistä inkontinenssityypistä on kyse. Ainoastaan ponnistusinkontinenssia hoidetaan leikkauksella.

Seuraavalla lääkärikäynnillä virtsarakon tulisi olla täynnä. Näin lääkäri näkee, kuinka pienestä ponnistuksesta virtsa karkaa ja voi arvioida, hyötyykö nainen leikkauksesta. Jos leikkauksesta on hyötyä, lääkäri antaa lähetteen julkiseen terveydenhuoltoon. Hoitoa voi joutua odottamaan pitkään. Yksityisissä sairaaloissa leikkaukseen pääsee nopeasti, mutta se maksaa 3 000–4 000 euroa.

5 Mitä leikkauksessa tapahtuu?

Leikkauksessa virtsaputken alle viedään polypropyleenistä kudottu, sentin levyinen verkkomainen nauha. Se tukee virtsaputkea ponnistuksen aikana ja korjaa esimerkiksi synnytyksen aiheuttamaa vauriota emättimen etuseinässä.

Leikkaus kestää puolisen tuntia ja tehdään paikallispuudutuksessa. Potilas saa hyvän kipulääkityksen ja kotiutuu samana päivänä, jos virtsaaminen sujuu hyvin. Alussa virtsasuihku voi olla aiempaa hitaampi, mutta tilanne korjaantuu pian itsestään.

Virtsankarkailu voi voivata esimerkiksi urheilevaa naista, sillä tärähdykset ja ponnistukset voivat heikentää lantionpohjaa.

6. Kuinka turvallinen nauhaleikkaus on?

Suomessa nauhaleikkauksia on tehty yli parinkymmenen vuoden ajan, ja yhdeksän kymmenestä leikatusta on päässyt sen avulla vaivastaan.

Nauhaleikkausten turvallisuus on herättänyt keskustelua, sillä ulkomailla osalla lääkäreistä ei ole ollut menetelmän vaatimaa osaamista. Suomessa nauhaleikkausten jälkeiset ongelmat ovat harvinaisia, ja leikkauksia tekevät vain niihin perehtyneet lääkärit.

Nauha itsessään on turvallinen, eikä siitä vapaudu elimistöön mitään. Koska nauha kasvaa kiinni potilaan omiin kudoksiin, se ei voi irrota paikaltaan.

Leikkauksesta toipumiseen menee noin viikko. Parin viikon jälkeen voi juosta, hyppiä ja pomppia – tehdä asioita, joista nauttimisen virtsankarkailu ennen esti.

7. Onko virtsankarkailuun kevyempiä hoitokeinoja?

Virtsaputkea ympäröivät kudokset ovat riippuvaisia estrogeenista, jonka määrä vaihdevuosien aikana vähenee. Paikallisestrogeenista on apua varsinkin iäkkäämmille naisille, vaikka ainoaksi hoidoksi se tuskin riittää kenellekään.

Markkinoilla on olemassa myös hoito, jossa virtsaputken ympärille ruiskutetaan geelimäistä ainetta tukemaan virtsaputkea. Hoito kestää vain kymmenisen minuuttia ja houkuttelee helppoudellaan. Sen teho on kuitenkin nauhaleikkausta huonompi, eikä siitä ole pitkää kokemusta.

8. Miksi virtsa tulee housuun helposti?

Tässä tapauksessa voi olla kyse yliaktiivisesta rakosta tai ikävimmillään pakkoinkontinenssista. Jälkimmäisessä virtsarakon yliaktiivinen seinämälihas aiheuttaa usein kovan pissahädän ilman varoitusta.

Kyse voi olla myös ylivuotoinkontinenssista, jossa liian täysi rakko vuotaa yli. Se voi tulla naiselle, joka juo tarpeeseen nähden liikaa. Puolestatoista kahteen litraa päivässä riittää, ja määrä sisältää myös ruoan mukana nautitun nesteen.

Joillakin ihmisellä virtsarakko hälyttää vessahädällä hyvin herkästi. Tällöin kannattaa välttää juomia, jotka sisältävät kofeiinia, hiilihappoja tai alkoholia.

Pakkoinkontinenssia ja yliaktiivista rakkoa hoidetaan lääkkeillä ja kouluttamalla rakkoa tyhjenemään entistä harvemmin. Jatkuvasti vessassa ramppaavan rakko pienenee, mutta kun käynnit harvenevat, rakko alkaa vetää taas enemmän.

9. Miten vitsarakko koulutetaan uusille tavoille?

Rakko alkaa hälyttää pienestäkin hädästä, jos käy vessassa aina varmuuden vuoksi. Se opetetaan uusille tavoille näin: kun tulee hätä, älä säntää vessaan vaan istu kovalle alustalle ja supista peräaukkoa, emätintä ja virtsaputkea ympäröiviä lihaksia. Hädän tunne menee ohi, ja vähitellen vessassakäyntivälit pitenevät.

10. Mitä lääkäri voi tehdä äkkipissahädälle?

Pakkoinkontinenssiin ja yliaktiiviseen virtsarakkoon on tehokkaita lääkkeitä, joista nykyään käytetään eniten mirabegronia. Toisin kuin sitä vanhemmat antikolinergit, se ei kuivata suuta eikä ummeta.

Lääke auttaa parhaiten, kun käyttää sitä jatkuvasti. Ikävä kyllä se on melko kallis. Lääkkeestä voi päästä eroon, jos saa koulutettua rakkoa tilavammaksi.

Asiantuntija LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Juha Korhonen, Terveystalo ja Mehiläinen

Söitkö lounasta ja nyt ongelmana on vatsan turvotus? Et ole ainoa.

– Tavallinen turvotus on täysin normaalia, ravitsemusterapeutti Leena Putkonen toteaa.

Putkosen mukaan esimerkiksi karppaukseen liittyy monilla ajatus, ettei vatsa turpoaisi sitä noudattavilla lainkaan.

– Sehän tarkoittaa, että näännytät suolistomikrobistoasi, Putkonen huomauttaa.

Vatsan turvotus voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään: normaaliin turvotukseen, joka johtuu suolistokaasujen kertymisestä vatsaan, kivuliaaseen turvotukseen, jolloin puhutaan suolistovaivoista, kuten ärtyvästä suolesta, sekä turvotukseen, joka johtuu nesteen kerääntymisestä kehoon.

– Jos turvotus on kivuliasta, syytä kannattaa alkaa selvittää ja hoitaa, Putkonen muistuttaa.

Putkosen mukaan paras keino ehkäistä turvotusta ennalta on lisätä liikettä ja vähentää istumista. Toisaalta, myös ruokavaliolla voi olla osuutta turvotuksen syntyyn. Listasimme ruokia, joita kannattaa nauttia harkiten, jos vatsan turvotus on toistuva ongelma.

Nämä ruoat voivat aiheuttaa vatsan turvotusta:

Tältä lautaselta löytyy turvottava ruoka. Tiedätkö, mikä se on?

Ruis, vehnä, ohra

FODMAP-hiilihydraatit ja kuituyhdisteet tuottavat ilmaa suolistoon. Fruktaanien suurimmat lähteet ovat vehnä, ruis ja sipuli.

Kokeile sen sijaan näitä:

• kauraa
• maissia
• riisiä
• perunaa
• tattaria
• hirssiä
• kvinoaa
• teffiä

Sipulit ja valkosipulit

Sipuleissa ja valkosipuleissa on sellaisia fruktaaneja ja kuituja, joita bakteerit käyttävät mielellään ravinnokseen – ja se aiheuttaa suolistoon kaasua. Joskus jo sipuleiden määrän vähentäminen auttaa turvotuksen hallinnassa.

Kokeile sipuleiden sijaan näitä:

• muita mausteita ja yrttejä
• valkosipulin makuista öljyä – se tuo annoksen päälle makua ilman oireita

Kaalit

Kaaleissa on rikkiyhdisteitä, jotka voivat aiheuttaa ikäviä vatsavaivoja, kuten turvotusta ja kipua. Kaalia, esimerkiksi ruusu- tai parsakaalia, kannattaa nauttia pienissä erissä, vain kourallinen kerrallaan.

Pavut ja linssit

Pavut ja linssit sisältävät galakto-oligosakkaridit ovat kuituyhdisteitä, jotka aiheuttavat vatsavaivoja käytännössä kaikille.

Purkat, pastillit

Sorbitoli, ksylitoli, mannitoli, yleisimmät makeuttajat sekä sokerittomat tuotteet aiheuttavat suurimmalle osalle suurina määrinä nautittuna suolistovaivoja.

Alkoholi

Alkoholi kerryttää sekä nesteitä että ilmaa elimistöön, mikä voi tuntua ikävänä turvotuksena. Myös hiilihappopitoiset juomat, kuten vissyt, voivat aiheuttaa vatsavaivoja.

Lue myös:

Syö itsellesi hyvä olo! 4 FODMAP-ruokavaliolle sopivaa reseptiä

Vatsa pömpöttää ja turvottaa? Näin vyötäröltä voi kadottaa jopa 5 senttiä!

Hyvästi turvotus! 10 vinkkiä, joilla torjut pöhötyksen ja nesteen kertymisen

Marjut Hartikainen, 32, muistaa reilun kuuden vuoden takaisen baarireissun ystävänsä kanssa Tampereella. Hän oli ollut pari tuntia baarissa ja ehti juoda yhden oluen ja lonkeron.

– Olin ihan vintti seis noin pienestä määrästä. Olin ystävän kanssa samassa pöydässä, enkä jättänyt juomaa valvomatta.

Kun Marjut huomasi olevansa huonossa kunnossa, hän yritti löytää ystävänsä, muttei onnistunut. Marjut meni ulos baarista ja soitti veljelleen, jotta tämä tulisi hakemaan hänet. Veli saapui paikalle 15 minuutissa ja ihmetteli tuntematonta miestä, joka jutteli Marjutille pihalla.

– Epäilen, että joku laittoi juomaani tyrmäystippoja. Oli pelottava tunne ajatella, mitä kaikkea olisi voinut käydä. Veli tuli onneksi hakemaan minut ennen kuin mitään pahaa ehti sattua.

Marjut oli jo aiemmin miettinyt juomisen lopettamista. Baari-ilta oli kuitenkin käänteentekevä – sen jälkeen Marjut päätti, ettei enää juo alkoholia. Myös terveys, jaksaminen arjessa ja perhe vaikuttivat päätöksen syntyyn.

– Pienikin määrä alkoholia aiheutti minulle krapulan. Oli huono olo ja tuli ’pöhnä’. Myös unen laatu oli heikompi.

Marjut ei ole ainoa, joka on päätynyt samaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) juomatapoja tutkinut tutkimusprofessori Pia Mäkelä sanoo, että viime vuosina nuorten ja aikuisten raittius on selvästi lisääntynyt ja alkoholinkäyttö vähentynyt.

THL:n tilastot sekä Näin Suomi juo -tutkimus kertovat, että vuoden 2007 paikkeilla alkoholia käytettiin ennätysmäärä, mutta sen jälkeen alkoholinkäyttö on vähentynyt noin viidenneksellä. Hitaasti laskeva trendi on jatkunut koko 2010-luvun.

– Samalla kun alkoholin kokonaiskulutus on laskenut, raittiiden määrä on lisääntynyt.

Kokonaan raittiiden naisten osuus on kasvanut 10 prosentista 15 prosenttiin ja miesten osuus puolestaan 10 prosentista 12 prosenttiin.

– Juodaan harvemmin ja humalakulutusta on vähemmän.

Alkoholin käytön lopettaminen johtuu monista syistä

Syitä alkoholinkäytön lopettamisen taustalla on monia. THL:n Mäkelän mukaan yhdellä raittiiden joukolla syy juomattomuuteen on se, että on pelätty hallinnan menetystä omasta juomisesta. Monet raittiit haluavat käyttää aikaa ja rahaa muuhun kuin alkoholiin.

– Sitten on joukko ihmisiä, joille alkoholiin ei vaan yhdisty mitään miellyttävää. Esimerkiksi makua saatetaan pitää pahana tai siitä voi tulla huono olo.

Marjut Hartikainen ei koe olevansa parempi ihminen, vaikka ei juo.

Osa turvautuu vaikeina hetkinä alkoholiin, mutta Marjut ei halunnut tehdä niin. Marjut oli jo ehtinyt lopettaa alkoholinkäytön, kun perhettä kohtasi suuri suru. Marjut oli viimeisillään raskaana, kun hänen tyttärensä syntyi kuolleena kolme viikkoa ennen laskettua aikaa vuonna 2014.

Marjutilla tuska oli niin kokonaisvaltaista, että myös psykologit kehottivat olemaan juomatta. Marjut ja hänen miehensä kutsuvat tytärtä enkelivauvaksi ja Lumi-Liljaksi.

– Siinä kohtaa ei tullut mieleenkään kokeilla juomista. Lasten takia arki oli pidettävä normaalina, neljän lapsen äiti Marjut sanoo.

Yksi elämän parhaista päätöksistä

Vielä kuusi vuotta sitten ihmiset eivät ottaneet todesta Marjutin päätöstä olla juomatta.

– Jotkut tutut ja tuntemattomat kysyivät, ”etkö nyt voi edes paria ottaa.”

Marjutilla alkoholin käytön lopettaminen johti myös siihen, että osa kavereista otti häneen vähemmän yhteyttä ja jotkut ovat jääneet kokonaan. Marjutin aviomies juo harvakseltaan ja he jakavat toistensa arvomaailman. Mies ei juo ollenkaan lasten nähden.

Marjut ei ennen lopettamispäätöstäkään juonut suuria määriä, joten juomattomuus ei ollut vaikeaa. Marjut kuitenkin huomasi, että jaksaminen parani, eikä hän ollut enää yhtä väsynyt kuin juodessaan.

Marjut sanoo, että päätös alkoholin juomisen lopettamiseen on kuitenkin lähdettävä itsestä. Hän itse käsitteli asiaa ja pohti, mihin hän elämässään tarvitsi ylipäätään alkoholia. Syitä ei löytynyt.

Marjut kokee nyt olevansa positiivisempi ja energisempi kuin juodessaan. Aikaisemmin juominen aiheutti morkkiksia ja jaksaminen oli koetuksella. Baarireissut eivät enää kiinnosta.

– Lopettaminen oli yksi elämäni parhaista päätöksistä. Muutenkin, kun ikää alkaa tulemaan enemmän, arvostaa hyvää oloa aiempaa enemmän.

Alkoholin käytön lopettaminen oli kannattava päätös – Marjut Hartikainen kertoo voivansa paremmin, kun ei juo.

Toisin kuin ennen, nykyään harva kyselee, miksi Marjut ei juo. Marjut on kirjoittanut absolutismistaan myös blogissaan Art LilyKristin.

– Moni absolutisti menee puolustuskannalle, mutta itse en näe tarvetta perustella juomattomuuttani. En myöskään koe olevani parempi ihminen, vaikka en juo.

THL:n Pia Mäkelän mukaan alkoholin käytössä on nähtävissä yhteiskunnallista kulttuurin muutosta. Julkisuudessa on viimeisen vuosikymmenen aikana esiintynyt aiempaa selvästi enemmän ihmisiä, jotka kertovat tipattomista kuukausista tai lopettamispäätöksistään.

– Juomiskulttuuri on muuttunut ja se on sallivampi juomattomuutta kohtaan. Ihmiset saavat olla juomatta tiettynä hetkenä tai pysyvästikin, jos niin haluavat. Kynnys olla juomatta on matalampi, kun siitä puhutaan julkisuudessa enemmän.

Lue myös: 

Tämän takia alkoholista luopuminen kokonaan edes kuukaudeksi kannattaa – 9 huomattavaa hyötyä

Annan rakastetuimmat jutut -podcast: Tällaista on olla alkoholisti ja äiti – raitistunut Satu Wärnhjelm, 47, tietää sen

Sanna Rönnbergistä, 28, tuli alkoholisti jo lapsena – nyt kädessä on pullon sijaan mikki: ”Hukkasin vuosia alkoholiin, ja se harmittaa”

Alapään haju vaihtelee yksilöittäin. Ominaistuoksun lisäksi hajuun saattavat vaikuttaa muun muassa kuukautiskierto, -vuoto ja esimerkiksi hikoilun määrä. Entä jos alapää haisee pahalle? Milloin alapään hajusta tulisi huolestua? Kysyimme asiaa Terveystalon gynekologilta ja seksuaaliterapeutilta Jonna Saloselta.

1. Haiseeko terve alapää?

– Jokaisella naisella on ominaistuoksunsa, mutta alapään haju huomataan usein vasta sitten, kun se muuttuu ja voimistuu.

2. Jos alapää haisee, millaisesta hajusta tulisi huolestua?

– Hajun muuttuminen kertoo yleensä tulehduksesta. Bakteeritulehdukseen eli bakteerivaginoosiin (BV) liitetään niin sanottu tympeä kalan haju. Bakteerivaginoosi johtuu emättimen normaalin bakteeritasapainon muuttumisesta, ja siihen liittyy hajun lisäksi yleensä runsastunut valkovuoto sekä limakalvo-oireita. Mikäli haju ei mene ohitse, kannattaa miettiä pitkittyneen tulehduksen mahdollisuutta.

3. Voiko alapään pahaan hajuun vaikuttaa itse?

– Mikäli poikkeava kalan haju pitkittyy, ongelmaan voi kokeilla paikallisia itsehoitovalmisteita, kuten maitohappobakteereita emättimeen. Näissä valmisteissa on hyvä happamuus, joka ylläpitää emättimen hyviä bakteereja.

Lue myös: Pahaa hajua aiheuttava bakteerivaginoosi on yhtä yleinen kuin hiivatulehdus – näin tunnistat ja hoidat

4. Ovatko intiimialueelle tarkoitetut hajusteet haitallisia?

–  Alapäätä ei kannata pestä normaalilla saippualla, sillä se kuivattaa limakalvoja ja hävittää hyviä bakteereita. Tarvittaessa intiimialueelle voi käyttää alapäälle tarkoitettuja pesuvalmisteita, joissa on matala happamuus, sillä ne edesauttavat hyvien bakteerin säilymistä. Intiimialueelle käytettävät hajusteet voivat puolestaan ärsyttää herkkiä limakalvoja. Niitä voi käyttää, jos ne eivät aiheuta itselle oireita, mutta mitä enemmän kemikaaleja tuotteessa on, sitä herkemmin tuote saattaa ärsyttää intiimialuetta.

Jos alapää haisee, se voi johtua siitä, että alapäätä on pesty tavallisella saippualla: se kuivattaa limakalvoja ja tuhoaa hyviä bakteereita.

Lue myös: 

Kutina pikkuhousuissa ei välttämättä viesti sukupuolitaudista – ihotauti voi puhjeta myös alapäähän

Vulvodynia aiheuttaa polttavaa ja viiltävää tunnetta alapäässä – näin hoidat emättimen alueen kipua

Saitko postia gynekologilta? Näin tulkitset papakokeen ja HPV-testin tuloksia oikein

Turvottaako vatsaa? Älä huoli, sillä kyseessä on todennäköisesti normaali ilmiö. Vatsan turvotus johtuu usein siitä, että suolistokaasuja kertyy päivän mittaan vatsaan. Turvotusta voi aiheuttaa muun muassa liiallinen istuminen, liikkumattomuus ja ruokavalio.

Jos turvotukseen ei liity kipua ja pystyt liikkumaan sekä toimimaan normaalisti, ilma poistuu kehosta vähitellen ilmavaivoina tai liikunnan myötä keuhkojen kautta.

Turvotuksesta johtuvaa tukalaa oloa voi myös yrittää ehkäistä ennalta, esimerkiksi pukeutumisen avulla.

–  Mieti oma vaatetuksesi siten, että sinulla on tarpeeksi joustavat vaatteet, joissa on mukava olo koko päivän, ravitsemusterapeutti Leena Putkonen sanoo.

Tietynlainen liike auttaa eroon turvotuksesta

Lounaan jälkeen olisi hyvä liikkua tai seistä pari tuntia.

– Käy vessassa tai kävelemässä rakennuksen ympäri, Putkonen vinkkaa.

Putkosen mukaan liikunta onkin avainasemassa silloin, kun halutaan päästä eroon turvotuksesta ja toisaalta ehkäistä sitä ennalta. Eritoten pumppaava liike auttaa poistamaan ilmaa elimistöstä.

– Jos vatsaa turvottaa, kiinnitä huomiota siihen, että liikettä tulee riittävästi, Putkonen painottaa.

Söitkö lounaan näin? Virhe. Lounas kannattaa syödä rauhassa. Lounaan jälkeen olisi hyvä seistä 1,5 tuntia.

Turvotusta vai nestettä?

Myös nesteen kertyminen kehoon voi aiheuttaa turvotusta.

– Nesteen kertymisen huomaa sormista ja nivelistä – niissä on silloin pöhötystä, Putkonen kuvailee.

Jos et ole varma, mistä turvotus johtuu, kiinnitä huomiota suolan määrään.

– Kannattaa tarkastella, kuinka paljon esimerkiksi lounasruoassa on suolaa. Myös peruselintarvikkeet, valmisruoat ja kastikkeet voivat olla aika suolaisia, Putkonen sanoo.

Jos turvotus on kivuliasta, kyseessä voi olla ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS). Silloin voi olla vaikea hahmottaa, missä kipu tarkalleen sijaitsee.

Turvotuksesta voi yrittää päästä eroon myös apteekeista saatavilla entsyymivalmisteilla.

Lue lisää:

Alkaako vatsasi pömpöttää työpäivän aikana? Vatsan turvotus johtuu todennäköisesti tästä

Tuleeko sinullekin vatsa kipeäksi ja tukala olo ruoan jälkeen? Saatat kärsiä ruoansulatusentsyymien puutoksesta

Nämä ovat yleisimmät syyt ruoansulatusvaivoihin – ja ratkaisut niihin

Tiesitkö, että se, mitä pistät suuhusi, saattaa vaikuttaa myös siihen, miten psyykkisesti voit?

Suolistovallankumous on ruotsalaisen tutkija Soki Choin uutuskirja, jossa Choi käsittelee aivojen ja suoliston välistä tiivistä yhteyttä. Kirjassaan Choi esittää, että nykyihmisten yleisimmät mielenterveyden häiriöt saattavat johtua suolistossamme piilevistä ongelmista.

Syy suoliston terveysongelmiin löytyy Choin mukaan muun muassa ravintoköyhästä, länsimaalaisesta ruokavaliosta sekä pitkittyneestä stressistä, jotka ruokkivat suolen haitallisia bakteereita ja lisäävät suolen tulehdusta. Haitallisten suolistobakteerien ja suolen tulehduksen on havaittu puolestaan olevan yhteydessä esimerkiksi masennukseen ja ahdistukseen. Tämän lisäksi tutkijat ovat löytäneet linkin köyhän suolistoflooran ja muun muassa Alzheimerin sekä Parkinsonin taudin väliltä.

Choin mukaan oikeanlaista ruokaa syömällä voimme kuitenkin suojata aivojamme ja ehkäistä jo ennalta erilaisten sairauksien kehittymistä. Kokosimme Choin kirjasta kymmenen vinkkiä, joiden avulla aivojen vahvistaminen onnistuu arjessa.

Näin aivojen vahvistaminen onnistuu – 10 vinkkiä

Miten aivojen vahvistaminen ruokavaliolla onnistuu? Choin mukaan vastaus löytyy probiooteista eli maitohappobakteereista  ja prebiooteista, kuten kuidusta. Näitä sisältävien ruoka-aineiden syöminen rikastuttaa suoliston bakteerikantaa ja edistää täten aivojenkin hyvinvointia.

1. Muista monipuolisuus

Esi-isämme söivät satoja eri kasvikunnan lajeja. Ruokavalio, joka sisältää runsaasti erilaisia kasviksia ja hedelmiä rikastuttaa suoliston bakteerikantaa. Monipuolinen bakteerikanta on merkki vahvasta suoli-aivoakselista.

2. Kuituja ja vielä lisää kuituja

Prebioottiset kuidut ruokkivat suolen terveellisiä bakteereja. Nämä bakteerit taas tuottavat hyödyllisiä aineita, kuten voihappoa, joka vähentää tulehduksia.

3. Nauti fermentoitua ruokaa

Fermentoidut elintarvikkeet sisältävät eläviä maitohappobakteereita. Fermentoituja ruoka-aineita käytetään esimerkiksi välimerellisessä ruokavaliossa sekä japanilaisessa ja korealaisessa keittiössä. Kokeile esimerkiksi kimchiä tai kombuchaa!

4. Ole varovainen antibioottien kanssa

Jos joudut syömään antibioottikuurin, muista nauttia sen kylkiäisenä probiootteja. Niitä saat esimerkiksi jogurtista.

5. Vältä sokeria

Tiesitkö, että sokeri lisää huonoja bakteereita ja bakteerimyrkkyjä suolistossa? Vältä siis ylimääräistä sokeria sisältäviä ruokia, kuten limonadeja, mehuja ja karkkeja.

Kasvikset ovat oikeaa aivoruokaa! Ne pitävät mielen virkeänä sekä edistävät suolen hyvää bakteerikantaa.

6. Vähennä lihansyöntiä

Vaihda punainen liha omega-3 –rasvahappoja sisältävään kalaan, pähkinöihin ja kasviperäisiin öljyihin. Punaisen lihan sisältämä tyydyttynyt rasva stressaa suolta ja edistää tulehdusta.

7. Suosi luomua

Suolistoflooran hyvinvoinnin kannalta parasta ruokaa on käsittelemätön, lisäaineeton luomuruoka. Prosessoidun ruoan kemialliset lisäaineet ohentavat suolen limakalvoa ja köyhdyttävät suolistoflooraa.

8. Paastoa

Paasto takaa terveemmän suolen sekä aivot, sillä paastoaminen kiihdyttää hyvien bakteerien kasvua. Helppo paastorutiini on seuraavanlainen: pyri jättämään illallisen ja aamiaisen väliin vähintään 12 tuntia.

9. Liiku säännöllisesti

Liikunta vaikuttaa positiivisesti suolistoflooraan, kun taas terve suolistofloora antaa lisäenergiaa liikkumiseen.

10. Älä stressaa

Stressin on todettu lisäävän haitallisia bakteereita suolessa. Bakteerit taas edistävät tulehdusta suolessa, joka on puolestaan yhdistetty uusissa tutkimuksissa masennuksen syntyyn.

Hyvä keino lievittää ylimääräistä stressiä on lempeä meditaatio. Jo 20 minuutin meditaatio kolmesti viikossa on osoitettu vahvistavan aivoja.

Lähde: Soki Choi: Suolistovallankumous (WSOY 2019)

Lue myös:

Suomalaisista 70 prosenttia saa liian vähän kuituja ravinnosta – näin tunnistat nopeasti, onko leivässä paljon vai vähän kuituja

Suolistosyövät ovat yleistyneet voimakkaasti – altistaako vatsan oireilu suolistosyövälle? Kysyimme lääkäriltä

Jos nukahtaminen on vaikeaa, voi syy löytyä suolistosta – kokeile helppoa 12 tunnin pätkäpaastoa

Tulehduskipulääke on yleensä helppo apu yllättäen iskevään, lyhytaikaiseen kipuun, kuten päänsärkyyn. Mutta keiden kaikkien on varottava tulehduskipulääkkeiden käyttöä? Yleislääkäri Emilia Lagus Terveystalosta listasi ryhmät, joiden kannattaa olla varovaisia tulehduskipulääkkeiden käytössä:

Aiemmin tulehduskipulääkkeistä oireita saaneiden

Ovatko tulehduskipulääkkeet aiheuttaneet sinulle aiemmin ongelmia, kuten vatsa- tai suolisto-oireita? Mikäli ovat, sinun on syytä olla varovainen särkylääkkeiden käytön suhteen.

– Niiden, jotka ovat saaneet tulehduskipulääkkeiden käytöstä aiemmin oireita, on luonnollisesti oltava jatkossa tarkkana, Lagus sanoo.

Sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien

Tulehduskipulääkkeet lisäävät riskiä sydänkohtauksiin ja aivotapahtumiin. Eri mekanismien kautta tulehduskipulääkkeet voivat myös turvottaa ja lisätä sitä kautta verenpainetta.

– Sydän- ja verisuonitaudeista kärsivien on syytä noudattaa erityistä varovaisuutta tulehduskipulääkkeiden käytössä.

Munuaissairauksista kärsivien

Tulehduskipulääkkeet aiheuttavat Laguksen mukaan jonkin verran munuaishaittoja – sekä ohimeneviä että pysyviä.

– Siksi munuaissairauksista kärsivien kannattaa olla erityisen varovaisia tulehduskipulääkkeiden käytössä.

Muuta lääkitystä käyttävien

Tulehduskipulääkkeillä on paljon yhteisvaikutuksia muiden lääkkeiden kanssa. Oman lääkityksen yhteensopivuus kannattaa varmistaa apteekin henkilökunnalta ennen tulehduskipulääkkeen ottamista.

– Esimerkiksi kortisonilääkitys, verenohennuslääkitys ja masennuslääkitys ovat sellaisia lääkityksiä, joiden käyttö tulehduskipulääkkeiden kanssa voi altistaa ruoansulatuskanavan verenvuodoille. Sen takia näitä lääkityksiä käyttävien kannattaa olla todella varovaisia tulehduskipulääkkeiden käytön kanssa.

Raskautta suunnittelevien

Raskautta suunnittelevien kannattaa harkita tarkkaan tulehduskipulääkkeiden käyttöä.

– Tulehduskipulääkkeiden runsas käyttö voi lisätä ovulaatio-ongelmia, jolloin raskaaksi tuleminen voi vaikeutua.

Raskaana olevien

Raskauden aikana tulehduskipulääkkeitä on välteltävä suurin osa ajasta.

– Raskauden alkuvaiheessa tulehduskipulääkkeiden käyttö voi lisätä keskenmenon riskiä. Raskaana ainoa turvallinen hetki käyttää kipulääkettä on oikeastaan toinen kolmannes eli raskauden keskivaihe. Loppuvaiheessa kipulääkkeiden käyttö saattaa ahtauttaa sikiön sydämen oikovirtauskanavaa ennenaikaisesti ja haitata sikiön munuaisten toimintaa.

Raskausaikana tulehduskipulääkkeitä ei voi juurikaan käyttää.

Kuivuneiden

Jos kehosi on jostain syystä kuivunut, kannattaa tulehduskipulääkkeen ottamisen tarvetta arvioida tarkkaan ja ainakin nesteyttää kehoa ennen lääkkeen ottamista.

– Jos on jostain syystä kuivunut eli esimerkiksi kärsii ripulista, on juuri urheillut tai parhaillaan nesteenpoistolääkityksellä, tulehduskipulääkkeiden käyttö voi olla haitallista munuaisille.

Erektiovaikeuksista kärsivien?

Myös erektiovaikeuksista kärsivien saattaa olla syytä kiinnittää huomiota tulehduskipulääkkeiden käyttöön.

– Eräs pieni suomalaistutkimus on antanut osviittaa siihen, että kipulääkkeiden käyttö voisi mahdollisesti olla yhteydessä erektiovaikeuksiin. Tästä tarvitaan kuitenkin lisää tietoa.

Lue myös:

Usein toistuva päänsärky – harmiton oire vai lääkärin paikka?

Harvinainen neurologinen sairaus muutti nelikymppisen perheenäidin elämän: ”Servikaalinen dystonia oli kidnapannut kehoni”

Kroonisesta kivusta kärsivä Eva Wahlström: ”Kiitollisuus on avain hyvinvointiin”

Lokakuun 17. päivä vuonna 2017 oli Salossa asuvalle Henriikka Pitkäselle, 32, käänteentekevä. Hän heräsi aamulla ja teki päätöksen, joka muutti hänen elämänsä: tästä edespäin hän pistäisi oman hyvinvointinsa etusijalle.

Henriikalle oli kertynyt vuosien mittaan ylipainoa kymmeniä kiloja. Välillä jopa ulos meneminen ahdisti, koska sopivia vaatteita oli vaikea löytää. Henriikka oli tunnesyöjä ja tyytymätön itseensä, mutta nyt asia saisi luvan muuttua.

– Minulla syttyi päässäni joku lamppu ja sain kirkkaan vision. Laitoin kertaheitolla koko elämäni uuteen uskoon. Ostin vielä samana päivänä jäsenyyden kuntosalille.

Unelmista totta

Henriikka Pitkänen alkoi treenata 3–4 kertaa viikossa salilla. Hän yritti myös syödä terveellisemmin, muttei tiennyt miten.

– Ymmärsin nopeasti, että tarvitsen ammattilaisen apua. Otin yhteyttä personal traineriin ja marraskuussa pidimme ensimmäiset treenit hänen kanssaan. Sain häneltä ruokavalion, jota aloin noudattaa säännöllisesti. Se sisälsi viisi ateriaa päivässä ja paljon kasviksia.

Painavimmillaan Henriikka painoi yli sata kiloa, mutta nyt hän on laihtunut saamillaan opeilla noin 30 kiloa kahden vuoden aikana. Sairaanhoitajana vastasyntyneiden parissa työskentelevä Henriikka valmistui töidensä ohessa myös ravintovalmentajaksi kesäkuussa 2019.

Tänä syksynä Henriikka teki toisenkin elämää mullistavan päätöksen, jota hän joutui harkitsemaan pitkään. Hän kouluttautuisi personal traineriksi. Henriikkaa kuitenkin mietitytti se, voiko muita personal trainereita isokokoisempi olla uskottava asiakkaiden silmissä. Lisäksi hän mietti sitä, mitä muut personal trainerit ajattelisivat hänestä.

– Vuoden verran pyörittelin asiaa mielessäni ja jahkailin, kunnes päätin aloittaa koulutuksen. Juttelin kavereideni sekä tuttujen personal trainereiden kanssa ja he kannustivat minua tähän.

Palautetta puolesta ja vastaan

Henriikka kertoo elämäntapamuutoksestaan myös Instagram-tilillään sekä Henriikka Johanna -nimisessä blogissan. Personal trainer -haaveistaan hän teki paljon huomiota saaneen postauksen Facebookiin. Postausta kommentoitiin yhteensä yli kaksisataa kertaa. Joukossa oli sekä positiivista että negatiivista palautetta.

– Aiemmin negatiiviset kommentit tuntuivat pahalta, mutta nyt olen itsevarmempi kuin ennen. Kaipasin keskustelua aiheesta. Näen erilaisuuteni vahvuutena, sillä haluan antaa näkökulmia, joita normaalipainoinen personal trainer ei välttämättä pysty antamaan.

Henriikka aloittaa personal trainer -opinnot ensi vuoden helmikuussa.

– Jos ei ole aiemmin treenannut, kynnys lähteä treenaamaan voi olla suurempi. Haluan omalla esimerkilläni näyttää, että elämäntapojen muutos on mahdollista.

Tärkeintä on motivaatio ja innostus. Henriikka sanoo, että toista ei voi pakottaa tekemään asioita.

Henriikka kuitenkin tiedostaa myös sen, että esimerkiksi jo valmiiksi kovin treenattu henkilö, joka haluaa vielä parempia tuloksia, ei välttämättä sovi hänen asiakkaakseen. Enemmän hänellä on annettavaa itsensä kaltaisille ihmisille.

– Ennen elämäntapamuutosta välttelin kavereiden näkemistä ja ulos menemistä. Mitkään vaatteet eivät näyttäneet tai tuntuneet hyviltä. Olen nyt sosiaalisempi ja itsevarmempi, Henriikka Pitkänen sanoo.

Kapeat kauneusihanteet

Henriikan mielestä kauneusihanteet ovat edelleen kapeat. Hän toivoo, että julkisuudessa näkyisi yhä enemmän erinäköisiä, -kokoisia ja -taustaisia ihmisiä, vaikka viime vuosina on jo menty Henriikan mielestä parempaan suuntaan.

– Minun käy sääliksi teini-ikäisiä, jotka kokevat suuria paineita ulkonäöstään katsoessaan käsiteltyjä kuvia sosiaalisesta mediasta.

Henriikka itse kokee olevansa sinut oman kehonsa kanssa, vaikka hyvinvointiprojekti on yhä kesken: painoa olisi tarkoitus saada alaspäin vielä toiset 30 kiloa. Kaikesta huolimatta – ja ehkä jopa siitä johtuen – yksi asia on kuitenkin varma.

–  Moni ihailee rohkeuttani. Uskallan lähteä toteuttamaan omia unelmiani. Kukaan läheiseni ei ole kyseenalaistanut valintojani.

Juttua muokattu 20.9.2019 klo 9:46. Lisätty Henriikka Pitkäsen ikä.

Lue myös: 

Pysyvän elämänmuutoksen 5 salaisuutta: nämä asiat ratkaisevat, onnistuuko elämänmuutos

Haluatko tehdä elämänmuutoksen? Näin se onnistuu!

Kun hyvin alkanut elämäntapamuutos uhkaa lässähtää – personal trainer vinkkaa, miten koukuttua hyviin tapoihin

1. Orastava flunssa häviää hikitreenillä ja saunomalla. Totta vai tarua?

Tarua. Kun kurkkua kutittaa ja nenä tuntuu tukkoiselta, ihmisellä on flunssa – oli hänellä kuumetta tai ei. Tällöin kannattaa höllentää eikä kiristää tahtia. Jos lähtee pienessä köhässä rehkimään, flunssa voi jatkua ikävällä jälkitaudilla, kuten poskiontelo- tai sydänlihastulehduksella.

Säännöllisestä liikunnasta on toki hyötyä, mutta oikein annosteltuna: kuntoilijat sairastavat keskimääräistä vähemmän virusinfektioita, mutta täysin liikkumattomat ja huippu-urheilijat enemmän.

Flunssanhoidossa saunakaan ei ole avain onneen. Kuumassa saunassa noruva hiki ei vie flunssaa mennessään, eikä kuumeisena saa saunoa. Sen sijaan mieto, kostea sauna voi helpottaa flunssaan liittyvää tukkoisuutta.

2. Flunssanhoito onnistuu, kun valitsee saippuapesun käsidesin sijaan. totta vai tarua?

Totta. Flunssavirukset tarttuvat käsistä ja pinnoilta sekä pisaratartuntana yskästä ja aivastuksesta. Hyvä käsihygienia estää virusten siirtymisen limakalvoille, ja kotona siihen riittää saippuapesu. Kädet kastellaan ja saippuoidaan kauttaaltaan ja huuhdellaan huolella kotiin tullessa, vessakäyntien jälkeen ja ennen syömistä.

Käsidesin alkoholi tappaa kyllä mikrobit, kunhan sitä käyttää riittävästi. Kotioloissa tuskin monikaan viitsii lutrata kunnolla käsidesillä ja käsitellä sillä myös kynnenaluset. Käsidesin huono puoli on, että se tappaa myös hyviä mikrobeja.

Pisaroittain leviävien virusten tie katkeaa, kun yskäisee tai aivastaa nenäliinaan tai kyynärtaipeeseen, ei käteen. Nenäliina pitää muistaa heittää heti roskiin.

3. Avokonttorissa tauti tarttuu herkästi, joten flunssapotilaan on parasta pysyä kotona.

Tarua. Flunssa tarttuu, vaikka siihen sairastuneella ei ole vielä oireita. Sen voi saada yhtä lailla lähikaupasta tai linja-autosta kuin työpaikalta, joten tartuttamisen vuoksi flunssapotilaan ei tarvitse jäädä kotiin.

Tauti ei töissä pahene, jos työ on fyysisesti kevyttä. Mutta jos flunssa vie voimat tai nostaa kuumeen, kannattaa jäädä kotiin lepäämään. Liian lyhyet ja laadultaan huonot yöunet voivat heikentää puolustuskykyä.

4. Jos töissä, koulussa tai päivähoidossa on liikkeellä flunssaa, kotona kannattaa jynssätä ovenkahvat kloriitilla.

Tarua. Töissä ja päiväkodissa siivouksen tehostamisesta voi olla jotain hyötyä, mutta kotona ei tarvita desinfioivia pesuaineita. Riittää, että pyyhkii mikrokuituliinalla ovenkahvat, valokatkaisimet ja kaukosäätimet.

Kädet voi pyyhkiä käsipaperiin tai jokaiselle perheenjäsenelle voi varata oman käsipyyhkeen.

5. Sinkistä ja C-vitamiinista on apua vain flunssan alussa.

Totta. Sinkki ja C-vitamiini eivät estä flunssaa, mutta joidenkin tutkimusten mukaan ne voivat lyhentää sen kestoa. Tutkimuksissa ravintolisiä on alettu käyttää vuorokauden sisällä flunssan ensimerkeistä, ja niitä on käytetty noin viikko.

Vain sinkkiasetaatista ja -glukonaatista on hyötyä. Sinkin pitää vaikuttaa suun limakalvoilla, ja sitä pitää ottaa tarpeeksi: 80 milligrammaa päivässä.

Flunssan yhteydessä voi ottaa myös 500 milligrammaa C-vitamiinia päivässä. Jos syö monipuolisesti kasviksia, marjoja ja hedelmiä, vitamiinilisää on turha tankata koko talvea.

6. Ajoissa otettu kuumelääke tappaa flunssavirukset.

Tarua. Kipu- ja kuumelääke on tarkoitettu oireiden hoitoon, ei niiden ehkäisyyn. Lääke ei tapa viruksia eikä estä flunssan puhkeamista. Jos flunssa on tulollaan, kannattaa levätä.

Lääke voi myös peittää oireet. Tällöin flunssapotilas voi erehtyä pitämään vointiaan todellisuutta parempana ja tehdä asioita, jotka pahentavat tautia.

7. Isoäiti kertoi, että flunssanhoito on helppoa, kun mättää ruoan kanssa hunajaa ja valkosipulia, flunssa ei iske.

Tarua. Kaikkea voi kokeilla, kunhan ei odota kokeiluilta liikoja. Hunaja ei estä flunssaa, mutta flunssayskän hoidossa sillä on paikkansa.

Hunaja hillitsee yskänärsytystä. Sitä voi ottaa jälkiruokalusikallisen illalla ennen nukkumaanmenoa.

Hunaja on kuumentamatonta, elävää ravintoa, jota ei suositella alle yksivuotiaille lapsille.

8. Nuhaisena täytyy niistää tiuhaan.

Tarua. Useimmat flunssavirukset lisääntyvät nenän limakalvolla, mutta niistä eikä tukkoisesta nenästä pääse eroon niistämällä. Nenäsuihke tepsii tukkoisuuteen, mutta sitä ei pidä käyttää kerralla kahta viikkoa pidempään, sillä muuten tukkoisuus pahenee.

Ihmisiä on aina kielletty ryystämästä räkää sisäänpäin poskiontelotulehduksen pelossa. Oikeasti ulospäin niistäminen voi altistaa poskiontelotulehdukselle, sillä se aiheuttaa onteloihin ryystämistä kovemman paineen, jolloin niiden suu-aukot avautuvat ja niihin kulkeutuu hieman räkää.

Mikä auttaa flunssaan? Ei ainakaan jatkuva niistäminen.

9. Koska sairastin viime vuonna useamman flunssan, vastustuskykyni on nyt hyvä.

Tarua. Flunssan aiheuttajaviruksia tunnetaan yli 200, eikä sairastettu tauti todellakaan suojaa niiltä kaikilta. Virukset myös muuntuvat nopeasti.

Kun flunssa pukkaa päälle jatkuvasti, kyse on useimmiten eri viruskannoista. Limakalvot eivät ole parantuneet kunnolla edellisestä sairaudesta, jolloin uudet taudinaiheuttajat saattavat tarttua niihin herkemmin.

10. Influenssarokote ei suojaa flunssalta.

Totta. Eri virukset aiheuttavat influenssan ja flunssan. Influenssaa vastaan voi rokottautua, flunssaa vastaan ei. Flunssapiikkiä ei ole edes olemassa.

Influenssan aiheuttajavirukset muuntuvat joka vuosi, ja siksi rokote räätälöidään aina uudelleen. Viime vuonna otettu rokote ei suojaa enää tänä vuonna, vaan se pitää ottaa joka syksy.

Rokotteen valmistus kestää kuukausia. Koska suunnittelu tapahtuu ennen kuin tiedetään, mitkä virukset tulevana kautena jylläävät, rokotteen antama suoja voi vaihdella. Vaikka rokote ei estäisi influenssaa, se tekee taudista lievemmän.

Jotkut väittävät, että saavat influenssarokotteesta flunssan. Lievä kuume ja vetämätön olo ovat normaaleja rokotusreaktioita, jotka häviävät parissa päivässä.

Asiantuntijana korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Niklas Lindblad Terveystalosta.

Lue myös:

Kun flunssa kiusaa ja yskä valvottaa – lääkäri kertoo 6 vinkkiä, miten helpottaa flunssaista oloa

Tanhupallon flunssankarkoitusvinkki + 5 muuta keinoa ehkäistä syysflunssaa

Poimimme terveyteen ja hyvinvointiin erikoistuneen freelance-toimittaja Kim Jonesin uutuuskirjasta 222 keinoa saada unen päästä kiinni (Minerva, 2019) viisi yllättävää vinkkiä unten maille matkaamiseen.

1. Yritä pysytellä hereillä

Mitä ihmettä? Kyllä, niin hullulta kuin se kuulostaakin, tiede on osoittanut, että tämä keino saattaa tepsiä. Glasgow’n yliopiston tutkijat jakoivat unettomuudesta kärsivät kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän jäseniä he pyysivät ponnistelemaan sen eteen, että ryhmään kuuluvat nukahtaisivat heille tavanomaisena ajankohtana. Toista ryhmää tutkijat pyysivät makaamaan vuoteessa silmät auki ja yrittämään pysyä valveilla mahdollisimman pitkään. Jälkimmäinen ryhmä nukahti nopeammin ja raportoi vähemmän ahdistavasta pyörimisestä unta odotellessaan. Tutkijat olettivat, että koska uni on automaattinen prosessi, nukahtamisen yrittäminen saattaa häiritä sitä.

2. Syö kaksi kiiviä

Kiivit ovat mahtavaa ruokaa uniongelmaiselle. Taiwanin Taipein yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa annettiin muutamalle huonosti nukkuvalle koehenkilölle kaksi kiiviä syötäväksi tunti ennen nukkumaanmenoa kahden viikon ajan. Kaksi kiiviä syöneet tutkittavat nukahtivat nopeammin ja nukkuivat pidempään ja sikeämmin. Ilmeisesti hedelmän erityisen suuri folaatti– ja antioksidanttimäärä vaikuttavat myönteisesti uneen. Näiden aineiden vähäisyys liitetään unettomuuteen ja folaatin vähäisyys erityisesti myös levottomien jalkojen oireyhtymään.

Kiivi saattaa olla mitä mainioin uniruoka.

3. Ota väsynyt ilme ja teeskentele haukotusta – mutta älä hengitä ilmaa kuin oikeassa haukotuksessa

Fake it till you make it -lausahdus voi olla hyvä neuvo uniongelmaisille. Psykologinen käsite ”kasvojen palautehypoteesi” tarkoittaa, että tiettyjen ilmeiden tekeminen voi vaikuttaa tunteisiimme ja siihen, miten ylipäätään voimme. Tämän teorian mukaan unisen ilmeen matkiminen – raskaat luomet ja muutama pieni haukotus, jossa suu avataan haukotusta matkien, antaa mielelle viestin väsymyksestä. Haukotellessa on kuitenkin oltava tarkkana, sillä ilmaa ei saa vetää sisään yhtä paljon kuin oikeasti haukotellessa, koska se saattaa tehdä olon entistä valppaammaksi.

4. Jos käytät yövaloa, valitse punainen valo – unohda tavallisen valon himmentäminen

Jos et halua nukkua ilman yövaloa, kannattaa yövalon olla punainen. Pelkkä valkoisen tai sinisen yövalon säätäminen himmeämmälle ei auta, sillä niiden heikkokin kajastus saattaa keskeyttää melatoniinin tuotannon. Punasävyisessä valossa on valkoista ja sinistä valoa korkeampi aallonpituus ja vähemmän tehoa pilaamaan unitilaasi. Osassa sarastusvaloista on punainen valo juuri nukahtamista helpottamaan.

5. Ole optimistisempi

Pessimisti ei pety – mutta saattaa kärsiä unettomuudesta. Useat tutkimukset osoittavat, että pessimistisyys on yksi syy huonoon nukkumiseen. Elämään kielteisesti suhtautuvat ovat yleensä ahdistuneempia ja kärsivät enemmän stressioireista, jotka taas puolestaan häiritsevät nukkumista. Niinpä pessimistit todennäköisemmin makaavat nukkumisen sijaan vuoteessa miettimässä, mikä heidän unensa tänä yönä pilaa. Oletko ajautunut negatiivisuuden kierteeseen? Näin vapaudut valittamisen tai uhriutumisen taakasta.

Lähde: 222 keinoa saada unen päästä kiinni (Minerva, 2019)

Lue myös:

Lääkäri Emilia Vuorisalmen top 5 -vinkit – toimi näin, jos kärsit unenpuutteesta ja väsymyksestä

Stressi herättää keskellä yötä – mitä tehdä? Kysyimme asiantuntijalta

Mitä unen laatu kertoo terveydestä? Kysyimme asiaa unitutkijalta

Unihaaste – jos nukahtaminen on vaikeaa, ota käyttöön nämä yksinkertaiset vinkit

Ilman reseptiä apteekista saatavat tulehduskipulääkkeet ovat mietoja särkylääkkeitä, jotka on tarkoitettu tilapäiseen käyttöön. Ne tuovat usein helpotuksen esimerkiksi yhtäkkiä iskeneeseen päänsärkyyn. Yleislääkäri Emilia Lagus Terveystalosta vastasi kysymyksiimme tulehduskipulääkkeistä.

1. Kuinka kauan tulehduskipulääkkeitä voi käyttää ilman lääkärin määräystä?

– Noin kolme päivää. Kenenkään ei pitäisi syödä tulehduskipulääkkeitä pitkäkestoisesti ilman lääkärin määräystä. Jos särkylääkkeiden tarve on pidempiaikainen, asiasta kannattaa keskustella lääkärin kanssa. Kipu on tärkeää hoitaa, kenenkään ei tarvitse kärsiä. Mutta jos kipulääkettä tarvitsee pidemmän kuurin, asiantuntijan kanssa on hyvä miettiä, mikä on paras lääke ja millaisissa annoksissa. Myös kivun syy on tärkeää selvittää, jotta sitä voidaan hoitaa pelkän kivunlievityksen sijaan. Ellei kivun syy ole selvillä, tulehduskipulääkkeen ottamisen kanssa kannattaa olla alusta alkaen varovainen.

2. Kuinka turvallista tulehduskipulääkkeiden satunnainen käyttö on?

– Arvioisin, että muille kuin riskiryhmiin kuuluville satunnainen tulehduskipulääkkeiden käyttö on varsin turvallista. Jokaisella tulehduskipulääkkeiden käyttäjällä kuitenkin lisääntyvät käyttöön liittyvät riskit, jos tulehduskipulääkkeiden käyttö on pitkäaikaista tai lääkkeitä käytetään suuria määriä.

3. Millaisia haittoja tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa?

– Tulehduskipulääkkeet voivat aiheuttaa haavauman mahaan tai suolistoon. Lisäksi munuaisten toiminta voi kärsiä tulehduskipulääkkeiden käytöstä. Tulehduskipulääkkeet lisäävät riskiä sydänkohtauksiin ja aivotapahtumiin. Eri mekanismien kautta tulehduskipulääkkeet voivat turvottaa ja lisätä sitä kautta verenpainetta.

Kuinka paljon särkylääkettä voi ottaa? Jos kipulääkettä tarvitsee pidemmän kuurin, asiantuntijan kanssa on hyvä miettiä, mikä on paras lääke ja millaisissa annoksissa.

4. Millaisia oireita tulehduslääkkeiden liian pitkästä tai liian runsaasta käytöstä seuraa?

– Vaikka tulehduskipulääkkeiden pitkäaikainen tai runsas käyttö voi aiheuttaa hengenvaarallisia oireita, näistä oireista ei välttämättä tule lainkaan oireita. Ihmisellä voi olla kehittymässä esimerkiksi vatsahaava, joka huomataan vasta silloin, kun aletaan tutkia, miksi ihmisellä on anemiaa, jonka hidas verenvuoto vatsassa on aiheuttanut. Jos tulehduskipulääkkeitä on käyttänyt kauan, kannattaa asia ottaa puheeksi lääkärin kanssa.

5. Kuinka paljon tulehduskipulääkettä kannattaa ottaa kerralla esimerkiksi päänsäryn iskiessä?

– Paras annostus on aina pienin mahdollinen toimiva annos. Lähtisin kokeilemaan sitä annostusta, mikä pakkauksessa ilmoitetaan. Lääkkeen sopiva annostus lukee tuoteselosteessa. Esimerkiksi ibuprofeiinista puhuttaessa kotihoitoannos on yleensä aikuisille 400 milligrammaa. Hirveästi kivunhoitoteho ei tämän annoksen jälkeen lisäänny, mutta haitat lisääntyvät. Jos taas kipulääkettä syö liian pieniä annoksia, voi käydä niin, että saa haitat, mutta ei lääkkeen hyötyjä.

6. Milloin puhutaan särkylääkkeiden yliannostuksesta?

– Yliannostus on mikä tahansa annos, joka ylittää suositellun annostuksen. Tulehduskipulääkkeet eivät sekoita päätä, joten sellaisesta ei yliannostusta huomaa. Se, kuinka haitallinen yliannostus on, riippuu monesta tekijästä. Aina, jos huomaa ottaneensa yliannostuksen, kannattaa kysyä neuvoa myrkytyskeskuksesta. Lapsia varten kotona on aina hyvä olla lääkehiiltä, jota lapselle voi antaa, jos tulehduskipulääkkeiden annostuksen kanssa käy vahinko.

7. Voiko tulehduskipulääkkeisiin jäädä koukkuun?

– Särkylääkepäänsärky on tilanne, jossa elimistö on tottunut saamaan särkylääkkeitä, ja särkylääkkeiden käyttämättä jättäminen aiheuttaa päänsärkyä. Ainoa tapa päästä eroon särkylääkepäänsärystä on vieroittautua lääkkeestä. Se voi olla hankalaakin ja vaatia jopa sairaalahoitoa.

Lue myös:

Keiden kannattaa varoa tulehduskipulääkkeiden käyttöä? Kysyimme lääkäriltä

Miten elää kroonisen kivun kanssa? 6 ohjetta

Painon tunnetta tai kipua oikean kyljen alla? Taustalla usein yllättävältä tuntuva syy

Työpäivät venyivät 15-tuntisiksi ja töitä tehtiin myös silloin, kun muut työkaverit olivat vapaalla. Työnteon määrästä ja unen vähyydestä tuli eräänlainen ylpeyden aihe – olihan fysiikkavalmentaja Marko Yrjövuori kuitenkin kutsumusammatissaan, mikä antoi hänelle paljon.

Samaan aikaan Marko kärsi kuitenkin kroonisesta väsymyksestä. Käännekohta tuli keväällä 2013, kun hän ymmärsi olevansa kahdelle tyttärelleen poissaoleva isä – siinä missä hänen vaimonsa oli heille läsnä. Seurauksena oli työuupumus.

– Rakastin työtäni ja uuvuinkin unelmaduunissani. Siinä oli ehkä yksi syy, etten huomannut uupumistani.

– Jos on valmis luopumaan omasta elämästä, niin NBA:han töihin vaan. 17 vuotta siellä oli minulle ihan liikaa, ja olisi pitänyt ymmärtää lähteä aikaisemmin pois, Marko muistelee nyt.

USA:ssa vuodesta 1998 työskennellyt NHL- ja NBA-mestarien luottomies reissaa yhä muun muassa Moskovassa valmentamassa, mutta Suomeen hän muutti takaisin kolme vuotta sitten.

Marko tekee yhä valmennuksen asiantuntijan töitä. Lisäksi hän valmentaa oman yrityksensä kautta niin huippu-urheilijoita, yrittäjiä kuin esimerkiksi sairaanhoitajiakin.

Lokakuussa häneltä ja Petteri Ala-Kivimäeltä ilmestyy kirja Mestareiden rakentaja, missä hän kertoo urheilumaailman kulisseista ja paljastaa menetelmänsä, joiden kulmakivenä on lepo.

Mutta miten nyt 51-vuotias Marko itse pääsi työuupumuksensa yli?

– Nukkuminen muutti koko elämäni. Sitten vasta muistaa, että ’tältä tuntuu, kun ei väsytä yhtään’. Sanon aina myös valmennustyössä, että muutoksen pitää lähteä sinusta itsestäsi.

Marko sanoo, että oman hyvinvoinnin analysointi on ollut a ja o toipumisessa.

– Mikä olisi tärkeämpää kuin oma terveys ja hyvinvointi? Täytyy priorisoida, että ’ei tuo poikien tikkailta niin tärkeää ole’.

Kun tekee oikeita asioita, välttyy virheiltä

Marko oppi työuupumuksestaan myös sen, että kannattaa tehdä oikeita asioita, jotta välttyy virheiltä. Tämä pätee niin urheilussa kuin muilla elämän osa-alueilla.

– Innostuminen on hieno asia, mutta se ei saa loppua siihen, että alkaa sattua paikkoihin.

Tärkeää on olla vertaamatta itseään toisiin. Marko ymmärtää myös itse, ettei ole enää parikymppisen Markon tasolla.

– Täytyy olla realiteetit mukana ja ymmärtää omat lähtökohtansa sille, missä kulkee raja.

Jos ihminen ei saa lepoa tarpeeksi työn, treenin ja muun elämän ohessa, alkaa Markon mukaan saada väistämättä fyysisiä ja psyykkisiä oireita.

Marko itse on työssään kysynyt ihmisiltä, löytyykö valmennettavilta kahdeksaa oiretta, jotka kertovat palautumisen puutteesta ja ylirasituksesta. Niitä ovat uniongelmat, kivut, sairastelu, motivaation puute, ärtyneisyys ja muut persoonan muutokset, lihaskivut sekä jatkuvat loukkaantumiset.

– Esimerkiksi lihasjomotus on merkki siitä, että on menty liian kovaa. Kun alkaa tunnistaa kehostaan näitä merkkejä, on hyvä miettiä, pitäisikö kiinnittää lepoon enemmän huomiota.

Marko Yrjövuori sanoo, että ihmisillä on vain tietty määrä kilometrejä. Jossain vaiheessa raja tulee vastaan.

”Kehossa on tietty määrä kilometrejä”

Nukkumisen ja tekemisen analysoinnin lisäksi Marko otti aikaa itselleen. Nykyään hän vannookin palautumisen ja levon nimeen.

Marko painottaa, että arjessa on tärkeää olla aktiivisia lepohetkiä. Hän itse alkoi pitää iltoja, jolloin hänellä oli todella varattuna aikaa – itselleen. Matkustaessaan Marko käy syömässä, laskee kuuman kylvyn ja juo lasin punaviiniä.

– Kollega naureskeli, menetkö taas kylpyyn. Onpa sinulla vanhan äijän juttuja. Sama kaveri sanoi minulle myöhemmin, että nyt hän ymmärtää minua ja tekee itselleen luksushetken samoista asioista.

Kylvyn lisäksi Markon oma hetki muodostuu siitä, kun hän ajaa Turku-Helsinki-väliä ja voi suunnitella asiansa itse.

Illalla Marko kuuntelee joko lempimusiikkiaan tai vaihtoehtoisesti nauttii hektisen päivän jälkeen täydestä hiljaisuudesta. Seuraavaksi Marko haluaa mennä uimakouluun, koska hän haluaa oppia oikean uimatekniikan.

– Minulla on onneksi yksi maajoukkuetason uimari lähipiirissä, joten olen pyytänyt häntä opettamaan.

Tärkeintä on, että nykyään Markokin tietää, ettei kukaan jaksa loputtomiin.

– Kehossa on tietty määrä kilometrejä.

Lue myös: 

Pelkäätkö uupuvasi? Korjaa nämä 4 asiaa

Oletko tietämättäsi matkalla kohti burnoutia? 14 merkkiä siitä, että altistat itsesi uupumiselle

Vaaniiko kehoasi ylikuormitustila? Vääränlaisella kuntoilulla voi olla ikäviä seurauksia

Vuoden 2017 alussa Katja Pakarinen, 47, huomasi, että hänen vatsan toimintansa muuttui radikaalisti. Hän kärsi viikkokausia ummetuksesta. Vessassa Katja näki, että ulosteessa oli verta.

– Osasin oireiden perusteella epäillä syöpää, sillä olen koulutukseltani sairaanhoitaja. Soitin työterveyteen, että nyt ei ole kaikki kunnossa. Tunnen kehoni.

Katja meni työterveyslääkäriin saman vuoden maaliskuussa. Kolonoskopiassa eli paksusuolen tähystyksessä kuva näytti karun totuuden: suoliston muutos oli sen verran kookas, että kasvaimen näki silmällä tummana epämääräisenä alueena.

Katjalla diagnosoitiin pahanlaatuinen peräsuolisyöpä syyskuussa 2017.

Tähystyksestä leikkaukseen meni kolme viikkoa. Leikkaus kesti kuusi tuntia. Katja oli pääsemässä viikon kuluttua leikkauksesta kotiin, kun kirurgin sanat pysäyttivät.

– Hän sanoi, että 20 vuotta sitten olisit kuollut tähän.

Suolistosyöpiin sairastuu yhä useampi

Suolistosyövät eli paksusuolen syöpä ja peräsuolen syöpä ovat yleistyneet voimakkaasti länsimaissa. 

Suolistosyöpiä todetaan Suomessa vuosittain yli 3 300. Helsingin yliopistollisen sairaalaan (HUS) gastroenterologian ylilääkäri Martti Färkkilä uskoo, että niiden määrä tulee tulevaisuudessa lisääntymään muun muassa väestön ikääntyessä.

Tänä vuonna on aloitettu suolistosyöpien seulonta yli 60-vuotiaille Jyväskylässä, Muuramessa, Orivedellä, Oulussa, Paimiossa, Sauvossa, Säkylässä, Tampereella ja Ylitorniolla, mutta Färkkilä peräänkuuluttaa, että seulontoja pitäisi olla useammassa kaupungissa.

Kovaa kipua

Katja Pakarinen uskoi suolistosyövästä paranemiseensa. Yllätyksenä tuli kuitenkin se, kuinka kipeä hän oli leikkauksen jälkeen. Katja ei pystynyt nousemaan edes vuoteen reunalle, kun taju meni. Kotona Katja söi särkylääkkeitä kovaan kipuun.

Kun sytostaattihoidot alkoivat, olo meni vielä huonommaksi. Pahojen sivuvaikutusten takia käytetty sytostaatti jouduttiin vaihtamaan toiseen, joka vei Katjalta hiukset. Katja kulki kaupassa ilman hattua, eikä halunnut pitää peruukkia.

– Sain katseita kaupoissa, mutta en välittänyt.

Sytostaatit aiheuttivat myös sen, että Katjan vaihdevuodet alkoivat, kun munasarjat tuhoutuivat. Sen seurauksena hänen kasvonsa punoittavat ja häntä hikoiluttaa.

Katja Pakarinen kärsi kovista kivuista toipuessaan suolistosyövästä. Sytostaattien takia hiukset lähtivät pois, mutta ne kasvoivat myöhemmin takaisin.

Myös Katjan kunto heikkeni ja paino nousi. Katjalla oli etova olo koko sytostaattihoitojen ajan eli puoli vuotta. Hän söi kaikkea, mikä sattui maistumaan – ruoat olivat lähinnä epäterveellisiä.

Leikkauksen yhteydessä Katjalle tehtiin väliaikainen ohutsuoliavanne. Suuri tuki Katjalle oli miesystävä, joka auttoi avanteen sidosten vaihtamisessa, koska Katja ei pystynyt tekemään sitä itse.

Aluksi Katjan oli vaikea sopeutua avanteeseen, koska sen toimintaa ei voi kontrolloida muuten kuin miettimällä syömisiään. Sidokset voivat irrota missä ja milloin vain. Esimerkiksi salaatti, tomaatti ja pähkinät sulavat elimistössä huonosti ja saattoivat aiheuttaa suolitukoksen. Kala teki puolestaan ulosteen pahanhajuiseksi.

Jos Katja oli lähdössä juhliin, hän ei syönyt juuri mitään ennen sitä.

– Yllättävän hyvin sekin meni. Selvisin huumorilla.

Tiukkaa rahallisesti

Katja joutui olemaan sairaslomalla sairaanhoitajan työstään Etelä-Karjalan keskussairaalasta puolitoista vuotta. Tuona aikana rahatilanne meni huonoksi, koska hän sai työnantajan ja Kelan maksaman sairauspäivärahan jälkeen ainoastaan Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) kuntoutustukea. Katjan kohdalla sen suuruus ei ollut kovin iso, koska hänellä on neljä lasta eli niiden myötä hoitovapaat ja äitiyslomat ovat vaikuttaneet tuloihin.

Katja koki, että omat lapset, miesystävä ja ystävät ja auttoivat jaksamaan. Miesystävä ja äiti myös tukivat hieman rahallisesti. Kukaan ei säikähtänyt Katjan sairautta ja kaveripiirikin pysyi samana. Yksi ystävä kysyi, tarvitseeko kaupasta tuoda jotakin. Toinen kaveri kysyi, lähdetäänkö ulos.

– Tunsin oloni turvalliseksi, kun minulla oli tukenani ihmisiä, kun itse olin voimaton.

Työkokeilun kautta töihin

Töihin palaaminen Etelä-Karjalan keskussairaalaan puolentoista vuoden sairasloman jälkeen ei ollut helppoa. Siksi Katja meni ensin vuoden 2019 alusta kolme kuukautta kestäneeseen työkokeiluun ja teki lyhyempiä työpäiviä.

Katjan poissaolon aikana työpaikalla moni asia oli muuttunut. Työyhteisössä oli uusia ihmisiä, Etelä-Karjalan keskussairaalaan oli rakennettu uusi sairaala ja osastolle oli tullut uusia erikoisaloja.

– En olisi yksinkertaisesti selvinnyt siitä, jos olisin hypännyt palkkatyöhön suoraan. Kaikki mitä tein, oli ylimääräistä. Oli positiivinen kokemus, että sain aloittaa rauhassa.

Kesäkuussa 2019 Katja aloitti palkkatyöt samassa paikassa 80 prosenttisella työajalla. Kunto ei kuitenkaan ole vieläkään normaali.

– Pystyn hyvin tekemään töitä ja käymään lenkillä, mutta en tiedä, miten pitkäksi aikaa sytostaatit jättävät jälkensä lähinnä väsymyksen muodossa.

Katja Pakarinen tekee nyt enemmän asioita, joista hän nauttii, kuten käsitöitä ja askartelua. Myös ystävät ovat Katjalle tärkeitä.

Ruokavalio muuttui

Katja on joutunut muuttamaan ruokavaliotaan suolistosyövän myötä. Hän ei syö punaista lihaa, eikä huonosti sulavia ruokia, kuten salaatteja, juuri ollenkaan. Alkoholia hän juo harvoin. Töissä haastavinta on se, että siellä ei ehdi välttämättä pitämään taukoja. Kiire ja stressi vaikuttavat vatsaan.

–  Pidän mukana puuroa, smoothieta ja muuta sellaista ruokaa, mikä sulaa hyvin elimistössä.

Ylilääkäri Färkkilä kertoo, että valtaosa suolistosyövistä johtuu elintavoista.

– Tunnettuja riskitekijöitä ovat muun muassa alkoholin ja punaisen lihan käyttö sekä niukkakuituinen dieetti. Ravintokysymysten ohella ylipaino ja liikkumattomuus vaikuttavat.

Färkkilä painottaa, että tutkimuksiin on hyvä hakeutua heti, jos huomaa suolen toiminnassa muutoksia tai ulosteessa verta. Nämä ovat oireita, joita myös Katjalla oli.

– Ennuste on hyvä, jos suolistosyöpä todetaan varhaisessa vaiheessa, suolen limakalvoon rajoittuneena, mutta jos se on kasvanut suolen seinämän läpi ja lähettänyt etäpesäkkeitä, ennuste huononee oleellisesti, Färkkilä sanoo.

Katja haluaa nyt puhua suolistosyövästään avoimesti. Hän toivoo, että ihmiset hakeutuisivat hyvissä ajoin tutkimuksiin.

– Haluan poistaa sairauteen liittyvää häpeää. Ihmiset ovat tulleet rohkeammiksi. Näistä asioista voi puhua.

Katja käy syöpäkontrollissa kerran vuodessa viiden vuoden ajan. Hän kuitenkin uskoo, että pahin on jo takanapäin. Syöpään sairastumisen myötä Katja myös ymmärsi, että kaikki ei ole hänen omissa käsissään.

– Olen aina ollut herkkä reagoimaan kehollani asioihin. Elän nyt enemmän hetkessä.

Lue myös: 

Suolistosyövät ovat yleistyneet voimakkaasti – altistaako vatsan oireilu suolistosyövälle? Kysyimme lääkäriltä

Kuinka usein suolen tulisi toimia? Tunnista normaali suolentoiminta

Oletko koskaan kärsinyt sietämättömän kivuliaista kuukautisista? Tai epämääräisiä, pitkin kiertoa tuntuvista vatsakivuista? Siinä tapauksessa jatka lukemista.

Endometrioosi on kohdun limakalvon sirottumatauti, jossa kohdun limakalvon kaltaista kudosta kasvaa kohdun ulkopuolella, väärässä paikassa, kuten esimerkiksi munasarjoissa, munanjohtimissa sekä kohdun, suolen ja virtsarakon pinnoilla.

Kyseessä on uusiutuva, krooninen sairaus, johon ei ole olemassa vielä parannuskeinoa – ei, vaikka joka kymmenes nainen sairastaa sitä.

Endometrioosi voi aiheuttaa tuskallisia, normaalia elämää haittaavia kipuja ja muita oireita: yleisin endometrioosin oire on voimakas, useamman päivän kestävä kuukautiskipu. Pahimmillaan kipu voi olla suorastaan lamauttava.

Moni nainen sairastaa endometrioosia tietämättään

Endometrioosia sairastaa arviolta 10–15 prosenttia hedel­mäl­li­sessä iäs­sä ole­vista nai­sista.  Mutta miksi moni nainen sairastaa kyseistä tautia jopa tietämättään, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Minna Ahonen?

– Kyseessä voi olla puhdasta tiemättömyyttä siitä, millaiset kuukautiset ja mitkä kuukautiskiertoon liittyvät oireet ovat normaaleja ja mitkä epänormaaleja, eikä niihin osata tästä syystä hakea apua, Ahonen sanoo.

Näin ollen endometrioosi jää helposti diagnosoimatta. Diagnoosiviive on keskimäärin 6–9 vuotta.

– Osaksi syynä voi olla myös se, etteivät kaikki terveydenhuollon ammattilaisetkaan tiedä riittävästi kyseisen taudin luonteesta, jotta potilaita osattaisiin informoida riittävän selkeästi tai ohjata jatkotutkimuksiin, Ahonen kuvailee.

Endometrioosi on estrogeenistä riippuvainen sairaus eli estrogeenihormoni saa limakalvopesäkkeet kasvamaan.

Nyrkkisääntönä voisi sanoa, syy kipuihin tulisi aina selvittää: voimakas kipu ennen kuukautisia tai niiden aikana voi viitata endometrioosiin.

– Ohjeeni on, että jos kärsit kuukautiskivuista, kannattaa tulehduskipulääkkeitä käyttää ohjeen mukaisesti riittävällä annoksella. Lääkitys pitää aloittaa heti, kun oireita alkaa tuntua – säännöllisessä kierrossa mieluiten jo hieman etukäteen ja heti ylläpitoannoksella. Jos se ei riitä, ja kivut rajoittavat elämää, on syytä hakeutua rohkeasti asiantuntijan puheille, Ahonen sanoo.

Endometrioosin oireet riippuvat taudin vakavuudesta

Endometrioosin oireet ovat hyvin moninaiset ja oireet voivat joskus sekoittua esimerkiksi tulehdustiloihin tai ärtyvän suolen oireisiin. Moni nainen saattaa itsekin pitää pahoja kuukautiskipuja ikään kuin normaalina osana elämää.

Mutta endometrioosiin liittyy muutakin kuin kuukautiskipuja. Oirelista on pitkä.

Endometrioosioireet riippuvat taudin sijainnista sekä vakavuudesta, ja oireilun määrä ja voimakkuus voivat vaihdella elämän aikana.

– Yleensä endometrioosin oireet ilmenevät sairauden alussa syklisesti, mutta taudin edetessä kipuja voi olla jatkuvasti, Ahonen kertoo.

Naisten olisikin tärkeää seurata kuukautiskiertoaan ja merkitä oireet ylös kalenteriin.

Endometrioosi aiheuttaa monenlaisia kipuja ja väsymystä

Varsinkin endometrioosin vaikeaan tautimuotoon voi liittyä kroonista kipua, väsymystä, tihentynyttä virtsaamistarvetta, erityyppisiä suolen toiminnan häiriöitä kuten kramppeja ja ilmavaivoja.

Miten endometrioosia hoidetaan?

Jos suvun naisilla on endometrioosia, sitä kannattaa epäillä itselläkin, varsinkin, jos on siihen viittaavia oireita. Tauti kulkee vahvasti perimässä.

Endometrioosin oireita voidaan hoitaa ja lieventää muun muassa tulehduskipulääkkeillä ja hormonilääkkeillä sekä tarvittaessa myös leikkauksella. Leikkauksen jälkeenkin hormonaalista hoitoa on tärkeää jatkaa.

– Hormonaalisilla yhdisteillä pyritään siihen, että kuukautisvuotoja olisi mahdollisimman vähän. Ne usein rauhoittavat endometrioosia ja hidastavat sen etenemistä, Ahonen kuvailee.

Esimerkiksi yhdistelmäehkäisypillerit suojaavat endometrioosiin liittyvän endometriooman uusiutumiselta: tavoitteena on vuodottomuus.

Säännöllinen elämänrytmi, terveellinen ruokavalio, yleistä hyvinvointia kohottavat harrastukset sekä säännöllinen liikunta tukevat sairauden hoitoa.

– Jos endometrioosin oireet pahenevat tai kivut haittaavat elämää, kannattaa kääntyä endometrioosiin perehtyneen asiantuntijan puoleen sekä sopia kontrollikäyntien määrästä.

Lue myös:

Kuukautiskipujen tai vuotohäiriöiden syynä endometrioosi? 

Pahat kuukautiskivut voivatkin olla endometrioosi – 9 kysymystä vaivasta, josta kärsii joka kymmenes nainen

Vatsakramppeja, väsymystä, ulostuskipuja – tunnista piilevän endometrioosin oireet

Lähteet: Moona.info, Korento.fi