1. En halua seksiä kuten ennen. Voiko vika olla ehkäisyssä, gynekologi Sari Ahonkallio?

Osalla naisista hormonaalinen ehkäisy ja varsinkin yhdistelmäpillerit vähentävät halukkuutta. Niiden osuus haluttomuuteen selviää, kun kokeilet toista valmistetta kolmisen kuukautta. Ellei tilanne muutu, voidaan vaihtaa pillerimerkkiä tai lääkemuotoa: ehkäisylaastarin käyttäjillä on joissain tutkimuksissa pillereiden käyttäjiä vähemmän haluttomuutta. Matalahormoninen hormonikierukka ja kuparikierukka ovat myös hyviä vaihtoehtoja.

Kuparikierukka ei sisällä hormoneja, ja silti joissain tutkimuksissa se lisäsi haluttomuutta. Sen perusteella voi päätellä, että ehkäisy ei ole suurin syy halun puutteeseen. Varsinkin kun haluttomuus kiusaa lähinnä vakisuhteessa eläviä naisia.

Lue myös: Loppuiko seksi? Näiden asioiden oivaltaminen voi korjata haluttomuuden nopeastikin

2. Kuivat limakalvot tappavat seksihalut. Miten hoidan ne kuntoon?

Liukuvoide tekee seksistä mukavampaa. Kevyt perusvoide käy liukuvoiteesta ja ehkäisee kitkan aiheuttamia kipeitä nirhaumia. Varsinaiset liukkarit saattavat kirveltää ja ärsyttää kuivia limakalvoja. Ellei perusvoiteen apu riitä, ota käyttöön paikallisestrogeeni – emättimeen annosteltava tabletti tai voide. Vaihdevuosissa ja niiden jälkeen sitä kannattaa käyttää säännöllisesti, pari kertaa viikossa. Jo nelikymppiset naiset voivat tarvita sitä jossain kuukautiskierron vaiheessa.

Matalahormoninen ehkäisypilleri voi laskea limakalvojen estrogeenipitoisuuden niin alhaiseksi, että nuorta naista kutittaa ja kirveltää. Tällöinkin apu löytyy ilman reseptiä saatavasta paikallisestrogeenista. Ellei siitä ole hyötyä, kannattaa hakeutua gynekologille.

Lue myös: Kuivat limakalvot, väsymystä, kiillottomat hiukset? Elimistösi tarvitsee näitä vitamiineja

3. Alapääni on löystynyt, ja tuntuma on hukassa. Löytyykö tuntuma leikkauksella?

Tunnottomuuden syy ei ole emättimen väljyys vaan heikentyneet lantionpohjanlihakset ja se, ettei nainen osaa käyttää niitä.

Lantionpohjatreeniin löytyy ohjeita esimerkiksi netistä. Joskus naisen voi olla vaikea paikallistaa näitä lihaksia, jolloin kannattaa hakeutua lantionpohjan toimintahäiriöihin erikoistuneelle fysioterapeutille.

Emättimen kiristämiseen markkinoidaan muun muassa radiofrekvenssi- eli RF-hoitoa, mutta sen varaan en paljon laskisi. Leikkaus ei auta emättimen löysyyden tunteeseen, ellei syynä ole laskeuma. Se selviää gynekologin vastaanotolla.

4. Kaipaan nuoruuden järisyttäviä orgasmeja. Saako niitä enää takaisin?

Osalla naisista orgasmit vaimenevat ja niiden saaminen vaikeutuu varsinkin vaihdevuosien jälkeen. Estrogeenin ja testosteronin tuotanto vähenee, mikä ohentaa limakalvoja ja heikentää niiden tuntoherkkyyttä. Tuntemukset laimenevat siksikin, että naisen klitoriksen ja paisuvaiskudoksen verenkierto ja hermotus heikkenevät. Seksi yksin tai toisen kanssa pitää verenkierron ja hermotuksen kunnossa.

Orgasmi vaatii kiihottumista, ja siihen pitää varata entistä enemmän aikaa ja apuja; muun muassa vibraattori on hyvä apuväline. Kiihotusta ei tarvitse kohdistaa yhteen pisteeseen. Esimerkiksi emättimen etuseinässä on paljon hermotusta.

5. Miten yhdyntäkipua hoidetaan?

Vulvodynia on tavallisin alle nelikymppisten naisten yhdyntäkivun syy. Koska kipu liittyy kosketukseen, se haittaa tai estää seksin.

Vaikka vulvodynian syytä ei tunneta, oireita voidaan hoitaa luopumalla e-pillereistä ainakin puoleksi vuodeksi ja lantionpohjan fysioterapialla sekä alueen rentoutusharjoituksilla. Kumppanin olisi hyvä olla mukana fysioterapeutilla.

Liukaste ja puudute helpottavat yhdyntää. Joskus voidaan kokeilla kipukynnystä kohottavaa lääkettä ja toisinaan leikkausta, jossa vähennetään emättimen suulta hermopäätteitä. Leikkaus ei ole ensimmäinen vaihtoehto, sillä vulvodynia voi joskus parantua itsestäänkin.

6. Pelkään, että seksissä pissa lirahtaa. Mitä voin tehdä?

Jopa joka toisella naisella pissa karkaa joskus seksin yhteydessä, ja näillä naisilla karkailu ei rajoitu vain vuoteeseen.

Useimmiten pissa lirahtaa seksissä sisään työntymisen tai orgasmin aikana. Ensimmäinen tapaus viittaa ponnistusinkontinenssiin ja jälkimmäinen yliaktiiviseen rakkoon. Lantionpohjanlihasten jumppa tepsii ponnistusinkontinenssiin, ja yliaktiivista rakkoa hoidetaan lääkkeillä.

7. Yhdynnästä on niin paljon aikaa, että se jännittää. Voinko valmistautua siihen jotenkin?

Aktiivinen seksielämä ylläpitää emättimen ja koko lantionpohjan hyvinvointia. Jos seksiä ei ole pitkään aikaan, emätin voi menettää joustavuuttaan ja jopa lyhentyä. Itsetyydytyksellä on yhtä hyvät vaikutukset alapään hyvinvointiin kuin seksillä, ja siksikin sooloseksiä voi suositella.

Pitkän tauon jälkeen seksi ymmärrettävästi jännittää, mikä kannattaa kertoa kumppanille. Jos olet vaihdevuosissa eikä paikallisestrogeenin käyttö ole tuttua, hoida limakalvot kuntoon parin viikon mittaisella paikallisestrogeenikuurilla, ja sen jälkeen käytä sitä kahdesti viikossa. Jos kumppani on uusi, muista kondomi!

8. Olenko ollut liian kauan ilman seksiä, kun en enää halua, erityistason seksuaaliterapeutti Elina Tanskanen?

Sinun kannattaa pohtia, miksi halun puute on sinulle ongelma. Onko kyse esimerkiksi vertailusta? Vertailu tekee pahaa kaikilla elämän osa-alueilla, eikä omaa seksielämää kannata verrata siihen, millaiseksi kuvittelee muiden seksin.

Jos aidosti haluat haluta, pysähdy miettimään elämääsi laajemmin. Todella moni asia vaikuttaa seksuaaliseen haluun. Esimerkiksi kuormittavassa elämänvaiheessa halulle ei usein ole tilaa.

Jos seksiin tulee pitkä tauko, se voi ikään kuin unohtua. Fyysinen läheisyys tekee kuitenkin valtaosalle ihmisistä hyvää. Siksi kumppania ja itseä kannattaa helliä kosketuksella.

9. Mitä jos haluaa, muttei omaa kumppania?

Kannattaa olla itselleen rehellinen ja alkaa kuopsuttaa omaa elämää, suhdetta ja sen seksiä vähän laajemmalta. Voi olla, että suhteessa tai yhteisessä seksielämässä on jotain, mikä ei toimi. Joku voi lisätä kiihottumistaan fantasioimalla seksin aikana toisesta kumppanista. Jokaisen kannattaa arvioida itse, miten tämä vaikuttaa suhteeseen ja seksiin.

10. Kiihotun vain juotuani lasillisen. Pitääkö tästä huolestua?

Alkoholi rentouttaa itsessään, minkä takia se liittyy usein rentoon yhdessäoloon, esimerkiksi vapaaseen viikonloppuun, yhdessä kokkailuun ja leffan katseluun sohvalla. Tilanne voi johtaa toiseen, eikä illan aikana nautitusta, yhdestä kahdesta annoksesta kannata olla kovin huolissaan.

Tilanne on eri, jos on pakko ennen seksiä juoda viinilasillinen ikään kuin lääkkeeksi. Tällöin kannattaa pysähtyä pohtimaan, mitä juomisella lääkitsee.

11. Missä asennossa orgasmin saa varmimmin?

Moni nainen saa orgasmin helpoiten, kun hänen klitoristaan kiihotetaan suulla, kädellä tai seksivälineellä. Sisään työntymisen yhteydessä sen voi tehdä joko itse tai kumppani kädellä tai vibraattorilla. Myös klitoriksen hierominen kumppanin häpyhuulta vasten voi tuottaa orgasmin.

12. Kumppani haluaa rajumpaa seksiä kuin minä. Miten molemmat ovat tyytyväisiä?

Ensimmäiseksi kannattaa keskustella kumppanin kanssa siitä, mitä raju seksi on tarkemmin määriteltynä. Sen jälkeen voidaan miettiä, löytyykö tilanteeseen hyvä kompromissiratkaisu. Sellainen, että kummankin tarpeet tyydyttyvät ilman, että toisesta tuntuu pahalta.

Seksin aikana saa ja pitää sanoa, jos toivoo, että kumppani tekisi jotain toisin, tai jos seksi tuntuu epämiellyttävältä. Syvälliset, seksiä käsittelevät keskustelut kannattaa käydä muulloin kuin seksin aikana. Jos ne ottaa puheeksi heti seksin jälkeen, toinen voi kokea ne arvosteluna.

13. Huomaako kumppani jostain, että olen ollut vieraan kanssa?

Suosittelen, että teette kumppanisi kanssa parisuhdesopimuksen suhteen alussa ja päivitätte sitä säännöllisesti. Se helpottaa pähkäilyjä. Parisuhdesopimuksessa pari sopii suhteensa säännöistä, kuten siitä, kuinka intiimisti muiden kanssa voi olla.

Vaikka yhdessä olisi ollut kuinka pitkään, sopimuskeskustelu tekee todennäköisesti hyvää: ajatuksemme ja tarpeemme kun muuttuvat elämän myötä.

14. Itsetyydytys tuntuu korvikkeelta. Mitä voin tehdä?

Monesti ihmiset ovat itsetyydytyksessä tapojensa orjia. Ihan kuten seksissä kumppanin kanssa, sooloseksissäkin vaihtelu virkistää. Kokeile uutta seksivälinettä, asentoa tai paikkaa, fantasiointia, pornoa tai eroottista kirjaa. Hyvinvointia ja kehollista mielihyvää saa myös muualta, kuten hieronnasta, vaahtokylvystä tai tanssista.

15. Haluan seksiä mutten vakisuhdetta. Onko tilanteeni mahdoton?

Jos kaipaat seksiä kumppanin kanssa, voit etsiä sitä vaikka netin seuranhakupalstoilta tai käyttää deittisovellusta. Ilmoituksesta voi tehdä hyvin anonyymin. Voi olla hyvä, että ilmoituksesta selviää, että haet seksisuhdetta. Satunnaisen kumppanin kanssa pitää muistaa aina turvaseksi.

Suomalaiset ovat yhä kiinnostuneempia suunsa terveydestä ja estetiikasta. Monet kuitenkin edelleen uskovat, että huolellinen hampaiden harjaus riittää pitämään suun kunnossa, ja hammaslanka jää liian usein käyttämättä.

Hampaiden oikeaoppinen harjaus kyllä puhdistaa itse hampaat, mutta ei hampaiden välejä.

– Karkeasti arvioisin, että säännöllisesti kerran vuorokaudessa lankaavia on vain noin 10 prosenttia aikuisista, kertoo suuhygienisti Riikka Mehtonen Oralista.

– Omassa työssäni huomaan selkeästi, onko välejä puhdistettu vai ei.

Jotta suu pysyisi todellisesti puhtaana, tarvitaan siis muutakin kuin hammasharja ja -tahnaa – myös hammaslankaa olisi käytettävä päivittäin.

Lankaus tuntuu ikävältä – älä silti lopeta!

Myös sillä on väliä, milloin lankaaminen tapahtuu.

– Paras lopputulos saavutetaan, kun lankaus tapahtuu illalla hampaiden harjauksen yhteydessä, Mehtonen kertoo.

Kun iltatoimista haluaisi vain selviytyä nopeasti ja päästä jo nukkumaan, voi hammaslangan käyttö tuntua aikaa vievältä toimenpiteeltä. Todellisuudessa hampaiden lankaus hoituu kuitenkin minuutissa parissa.

Hampaat tulisi langata joka ikinen ilta hampaiden harjauksen yhteydessä.

Monet myös kokevat, että langan ujuttaminen hampaiden väliin on hankalaa tai tekee kipeää. Joku saattaa kauhistua, kun ikenistä alkaakin lankauksen yhteydessä vuotaa verta. Se ei ole kuitenkaan syy lopettaa lankausta, vaan pikemminkin syy jatkaa: ientulehdus ilmoittaa jo itsestään.

Lankaaminen estää tulehdusta

Kun lankaus unohtuu, kertyy hampaiden väliin bakteereita. Bakteerit aiheuttavat pahanhajuista hengitystä sekä ongelmia hampaiden kiinnityskudoksiin, jolloin ien tulehtuu. Jopa 74 prosenttia aikuisista sairastaa jossakin vaiheessa ientulehduksen.

– Pidemmälle edennyt tulehdus aiheuttaa varsinaista kiinnityskudossairautta, parodontiittia, joka on jo vakavampi suun tulehdus, Mehtonen kertoo.

– Se voi aiheuttaa jopa hampaan menetyksen ja muita terveydellisiä ongelmia.

Myös reikiintyminen alkaa usein juuri hampaiden välissä, joten siksikin välien puhdistus on tärkeää.

Bakteerit aiheuttavat pahanhajuista hengitystä sekä ongelmia hampaiden kiinnityskudoksiin, jolloin ien tulehtuu.

Riikka Mehtosen mukaan nykyään yhä useampi suomalainen on tietoinen suuhygienian tärkeydestä sekä vaikutuksista koko kehon terveyteen. Hän arvioi, että yhä useampi lankaakin nykyään ainakin minimiverran, eli 3–4 kertaa viikossa – vaikka tavoite edelleen on, että hammasvälien puhdistus olisi kaikille päivittäinen rutiini kuten hampaiden harjaus.

Paras tapa motivoida ihminen puhdistamaan hammasvälit on Mehtosen mukaan löytää hänen kanssaan sopiva keino välien puhdistukseen: yhdelle se voi olla perinteinen hammaslanka, toiselle hammasharjaa muistuttava hammaslankain tai pienet hammasväliharjat.

– Silloin ollaan jo voiton puolella. Kehut ja motivointi tuottavat tulosta.

Äkillinen sairauskohtaus tulee usein yllättäen ja varoittamatta. Auttaaksesi sairauskohtauksen saanutta sinun ei kuitenkaan tarvitse olla ensiapukoulutuksen käynyt. Suomen Punaisen Ristin ensiavun palvelupäällikkö Sari Anttila muistuttaa, että hätätilanteen sattuessa kohdalle tärkeintä on uskallus ja valmius toimia.

– Pienikin apu on tärkeää. Jo omalla läsnäolollaan voi auttaa potilasta rauhoittumaan, mikä on tärkeää shokin ehkäisemiseksi. Kaikilla on mahdollisuus auttaa, hän painottaa.

Hätätilanteissa tulee soittaa yleiseen hätänumeroon 112, jossa hätäkeskuspäivystäjä neuvoo toimimaan tilanteeseen sopivalla tavalla. Hätänumeroon soittamista ei tulisi empiä: suurin syy, miksi ensiaputilanteet epäonnistuvat on se, ettei hätänumeroon soiteta lainkaan tai hätänumeroon soitetaan aivan liian myöhään.

Tee tilannearvio – osaatko FAST-muistisäännön?

Jos ihminen saa sairauskohtauksen, on toimittava nopeasti, mutta rauhallisesti. Paikalle ensimmäisenä sattuneen tehtävä on tehdä tilannearvio.

• Mitä on tapahtunut?
• Onko potilas hereillä, tajuissaan?
• Hengittääkö hän, toimiiko sydän?

Yleensä sairauskohtaukset johtuvat aivojen ja sydämen verenkiertohäiriöistä. Autettavaa henkilöä kannattaa rohkeasti jututtaa, jos hän on tajuissaan – esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöstä kärsivä ei välttämättä tunnista itse omaa tilaansa. Kysely on ainut tapa tehdä tilannearvio.

Sari Anttila neuvoo FAST-muistisäännön, jonka avulla voi arvioida tilanteen nopeastikin.

FAST tulee englanninkielisistä sanoista face (kasvot), arms (kädet), speech (puhe) ja time (aika).

F: Pyydä henkilöä hymyilemään. Yleensä aivoverenkiertohäiriöstä kärsivä ei pysty hymyilemään, vaan toinen suupieli jää alaspäin tai kasvot ovat ilmeettömät.

A: Pyydä henkilöä nostamaan käsivartensa ylös. Jos toinen käsi on voimaton, eikä nouse ylös, voi epäillä aivoverenkiertohäiriötä.

S: Epäselvä puhe tai puhumattomuus voivat myös kieliä aivoverenkiertohäiriöstä.

T: Ajalla viitataan siihen, että jos joku edellä mainituista kohdista täyttyy, on jo kiire soittaa apua. Toimi nopeasti!

Soita apua, kuuntele elvytysohjeet tarkasti ja odota apua

Tilannearvion jälkeen soitetaan yleiseen hätänumeroon 112. Arvion ja päätöksen lisäavusta ja sen laadusta tekee hätäkeskuksen päivystäjä. Hän kyselee soittajalta protokollan mukaisesti kysymyksiä avuntarpeen arvioimiseksi. On tärkeää kuunnella ohjeet tarkkaan ja luottaa koulutettuun hätäkeskuspäivystäjään. Älä katkaise puhelua.

Kaikessa ensiavussa pyritään varmistamaan potilaan hapensaanti sekä verenkierto ja antamaan tarvittaessa hätäensiapua ennen ammattiavun saapumista. Ensiapu tapahtumapaikalla aloitetaan yleensä ilman välineitä. Ensimmäiset minuutit ovat ratkaisevia.

– Jokainen uskaltaa ja osaa elvyttää, jos tilanne sitä vaatii. Siinä vaiheessa ei voi enää vahingoittaa eikä tehdä väärin, Anttila rohkaisee.

Ensiavun jälkeen paikalla odotetaan ammattilaisten tuloon asti – älä jätä avuntarpeessa olevaa henkilöä yksin.

Lähteet: Punainen risti, Orion.fi, Terveyskirjasto, Spek.fi, Turvaopas

Asiantuntijana Sari Anttila, ensiavun palvelupäällikkö, Suomen Punainen Risti.

Mikä on plantaarifaskiitti?

Plantaarifaskiitilla tarkoitetaan kantapäässä tuntuvaa kiputilaa, mikä johtuu kantapohjasta päkiään kulkevan kantakalvon tulehduksesta. Nykyään käytetään myös termiä plantaarifaskioosi tai faskiopatia eli kantakalvon rappeuma, koska kyseessä ei ole niinkään tulehduksellinen kiputila, vaan pitkittynyt oireyhtymä.

Jopa 10 prosenttia ihmisistä sairastaa plantaarifaskiittin elämänsä aikana.

Mistä plantaarifaskiitti johtuu?

Syitä plantaarifaskiitin syntyyn on monia ja usein vaiva syntyy eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Toistuva ja pitkäkestoinen jalkaterän rasitus – kuten seisominen tai juokseminen – on yleisin plantaarifaskiitin syy. Jalkaterän virheasennot sekä ylipaino altistavat oireilulle.

Miten plantaarifaskiitin tunnistaa?

Kipu paikallistuu kantapään etupuolelle tai sisäsyrjälle ja lisääntyy rasituksessa. Kipu on usein voimakkaimmillaan aamuisin sekä liikkeelle lähtiessä pitkän istumisen jälkeen.

Miksi plantaarifaskiitin kipu on pahimmillaan aamulla?

Kantakalvo on saanut yön aikana olla lepotilassa. Aamulla kantakalvon pitää taas venyä, kun lähdemme kävelemään: tämän takia ensimmäiset askeleet tuntuvat niin kivuliailta. Kantakalvo kuitenkin tottuu kuormitukseen ja usein kipu vähenee askel askeleelta.

Miten plantaarifaskiittia voi hoitaa itse?

Keinoja on monia. Ensisijainen hoito on vähentää kipua lisäävää rasitusta. Lisäksi plantaarifaskiitista kärsivä voi tehdä kotiharjoittelua, joka voi sisältää muun muassa kantakalvon-, pohkeen- sekä akillesjänteen venytyksiä ja kylmähoitoa. Ammattilaisilta kannattaa pyytää neuvoja optimaalisen kengän valinnassa, teippausohjeita sekä kävelyasennon arviointia. Jotkut saattavat hyötyä yksilöllisistä tukipohjallisista.

Milloin on syytä hakeutua hoitoon?

Jos kivun voimakkuus ei vähene kotiharjoittelulla kahdessa viikossa, on syytä hakea vaivaan apua. Hoitoon voi hakeutua aikaisemminkin, jos kipu on alkanut vamman seurauksena tai jalka ei kestä painonvarausta. Plantaarifaskiitin hoito on usein pitkäkestoinen prosessi, joka edellyttää pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista harjoitteluun.

Asiantuntijana Lari Lautamäki, fysioterapeutti, Jyväskylän kaupunki.

Lue myös: Miten elää kroonisen kivun kanssa? 6 ohjetta

Pistelyä, kihelmöintiä ja puutumista jaloissa? Jalat voivat paljastaa alkavan 2 tyypin diabeteksen – näin testaat omat jalkasi

Lähde: Terveyskirjasto, Yths.fi

Niin naiset kuin miehetkin tuottavat estrogeenihormonia estradiolia. Miesten tuottama estrogeeni syntyy välillisesti testosteronihormonista ja sitä tarvitaan jonkin verran tiettyjen aivoalueiden, luuston, lihaksiston, rasvan ja kolesteroliaineenvaihdunnan ylläpitoon.

Monista luonnon kasveista löytyy yhdisteitä, joilla on lieviä estrogeenin kaltaisia vaikutuksia. Soija on yksi tunnetuimmista tällaisista kasveista.

Soija on ollut peruselintarvike erityisesti Aasian maissa vuosisatojen ajan. Kasvisruokatrendin myötä myös länsimaalaiset kuluttajat ovat entistä kiinnostuneempia soijan terveysvaikutuksista.

Soija on hernekasvien heimoon kuuluva palkokasvi, joka sisältää runsaasti proteiinia, pehmeitä monityydyttymättömiä rasvoja sekä kuitua. Soijapapu sisältää myös runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita, kuten A-, B-, E- ja K-vitamiineja sekä kaliumia, kalsiumia, fosforia, sinkkiä ja rautaa.

”Yleensä syy mataliin testosteroniarvoihin on muualla kuin soijassa”

Jo vuosikymmeniä sitten havaittiin, että paljon apilaa syövät lampaat eivät tulleet kantaviksi. Syy lampaiden lisääntymishäiriöihin löytyi apiloiden sisältämistä kasvisestrogeeneista. Samankaltaisia yhdisteitä löytyy runsaasti myös soijasta. Tilanteesta riippuen niillä voi olla ihmisen elimistössä joko lieviä estrogeenin kaltaisia vaikutuksia tai ne voivat toimia estrogeenin vastavaikuttajina.

– Kun eläinkokeissa eläimille on syötetty suuria määriä soijaa, veren testosteronipitoisuuden on nähty pienenevän urospuolisilla eläimillä. Tätä vaikutusta ei ole pystytty kuitenkaan vahvistamaan ihmisillä. Todennäköisesti ihmiset eivät helposti altistu eläinkokeissa käytetyille suurille määrille soijaa. Tämänhetkinen näkemys tukee sitä, että soijalla ei ole merkitystä testosteronin määrään miehillä, kertoo Helsingin yliopiston tutkija, ravitsemustieteen dosentti ja yliopiston lehtori Anne-Maria Pajari.

Soijapapu sisältää runsaasti vitamiineja ja kivennäisaineita, kuten A-, B-, E- ja K-vitamiineja sekä kaliumia, kalsiumia, fosforia, sinkkiä ja rautaa.

Myös ravitsemusterapeutti Jan Verho Terveystalosta on samaa mieltä.  Testosteroniarvot vaihtelevat muun muassa vuorokauden- ja vuodenajan mukaan ja laskevat miehillä iän myötä. Niin kauan kuin arvot pysyvät viitearvojen sisällä, ei hänen mielestään ole syytä huoleen. Verhon mukaan yleensä syy mataliin testosteroniarvoihin on aivan muualla kuin soijassa.

– Usein syödään liian vähän ja liikutaan paljon, jolloin eletään suuressa energiavajeessa, Verho sanoo.

– Ja on tutkimuksia, joissa kasvissyöjillä on ollut korkeammat testosteroniarvot kuin sekasyöjillä, Verho lisää.

”Soija on terveellinen vaihtoehto osana monipuolista ravitsemusta”

Joissain tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että soijan käyttö vähentäisi sperman sisältämien siittiöiden määrää. Pajari ei näe tästä huolimatta soijan syömisessä ongelmaa, jos se on osana monipuolista ja ravitsemussuositusten mukaista ruokavaliota.

– Ei kukaan kuitenkaan pelkällä soijalla elä. Soijaa on käytetty pitkään osana arjen ruokavaliota Aasian maissa, kuten Kiinassa ja Japanissa, Pajari sanoo.

– Soija on terveellinen vaihtoehto osana monipuolista ravitsemusta. Soijalla on todettu olevan paljon myös positiivisia terveysvaikutuksia. Esimerkiksi kolesteroliin soija vaikuttaa positiivisesti, Verho lisää.

Asiantuntijat kehottavat olemaan tarkkana soijaa sisältävien lisäravinteiden kanssa

Molemmat asiantuntijat suosittelisivat kuitenkin olemaan varovaisempia soijaa sisältävien lisäravinteiden kanssa. Lisäravinteiden kautta soijan sisältämien kasviestrogeenien saanti voi kasvaa moninkertaiseksi.

Syöpäpotilaille Pajari ei suosittele lisäravinteita olleenkaan sillä, ne voivat sotkea käytössä olevaa lääkitystä.

– Näissä äärimmäisissä tapauksissa soijan terveysvaikutuksista ei voida olla varmoja, Pajari summaa.

Haastattelujen lisäksi lähteinä käytetty: Duodecim-lehti, Duodecim-lehti, Fertility and Sterility, Helsingin yliopisto, NCBI, NCBI, NCBI, Terveyskirjasto

Listasimme 10 vinkkiä parempiin aamuihin.

1. Herää sellaiseen aikaan, että ylläpidät säännöllistä unirytmiäsi

Viikonloppuisin olisi houkuttelevaa nukkua pitkään ja korjata viikon univajeita. Kuitenkin paras tapa parantaa unen laatua on ylläpitää säännöllistä unirytmiä. Pyri siis menemään joka ilta suunnilleen samaan aikaan nukkumaan ja nousemaan aamulla ylös kutakuinkin samalla kellonlyömällä.

2. Älä torkuta

Kun herätyskello pärähtää soimaan, torkuttaminen voi tuntua houkuttelevalta. Jätä torkkunappi kuitenkin rauhaan ja nouse ylös. Ylimääräiset minuutit eivät tee päivästäsi energisempää. Aamuihmiseksi on mahdollista opetella. Ensimmäinen askel on rauhoittaa iltatoimet ja mennä riittävän ajoissa nukkumaan. Totuttele aikaisempiin aamuihin hiljalleen. Laita herätyskello soimaan 15 minuuttia tavallista aikaisemmin, kunnes olet oppinut heräämään haluamaasi aikaan.

3. Avaa verhot

Anna valon tulvia makuuhuoneeseen aamulla. Vaikka olisi houkuttelevaa jäädä pimeään huoneeseen, avaa verhot. Päivänvalo auttaa elimistöä säätämään omaa kelloaan oikeaan aikaan. Nauti siis auringonvalosta ja sen antamasta energiasta mahdollisimman paljon erityisesti aamulla.

4. Nouse ylös rauhallisesti

Aloita aamusi nousemalla rauhallisesti ylös sängystä. Makuuasennosta ylösnouseminen voi hetkellisesti vaikuttaa verenpaineeseen ja tehdä olon huteraksi. Anna keholle hetki aikaa totutella pystyasentoon. Nouse rauhallisesti ensin istumaan. Voit venytellä kevyesti ennen kuin nouset seisomaan ja aloitat päiväsi.

5. Jätä some ja sähköpostit rauhaan

Jatkuva sosiaalisen median ja sähköpostien kyttääminen voi aiheuttaa stressiä ja ahdistusta varsinkin, jos uppoudut heti ensimmäisenä aamulla selaamaan älylaitteitasi ja sähköpostejasi. Ota aamulla hetki aikaa muulle. Alkuun se voi vaatia hieman ponnistelua, mutta kannattaa pitkällä tähtäimellä.

6. Aloita päivä antamalla aikaa itsellesi

Sen sijaan, että hyökkäisit heti sähköpostien ja sosiaalisen median kimppuun, kirjoita kiitollisuuspäiväkirjaa, lue inspiroivaa kirjallisuutta tai tee aamulenkki raikkaassa ulkoilmassa.

7. Pese hampaasi huolellisesti

Pese hampaat huolellisesti kaksi kertaa päivässä – aamulla ja illalla. Aamulla harjaus kannattaa tehdä ennen aamiaista, sillä syömisen ja harjaamisen välillä olisi hyvä pitää puolen tunnin tauko. Harjaaminen happohyökkäyksen aikana kuluttaa hampaiden pintoja.

Hampaat kaipaavat pesua aamuin ja illoin.

8. Syö aamupala

Aamupalalla on monia hyötyjä. Sitä ei turhaan sanota päivän tärkeimmäksi ateriaksi. Aamupala auttaa keskittymään ja ja parantaa painonhallintaa. Jos aamupala ei maistu heti, sen voi myös hyvin nauttia vasta työ- tai opiskelupaikalla.

9. Suunnittele päiväsi

Hyvin suunniteltu on jo puoliksi tehty. Listaa työpäiväsi prioriteetit selkeästi ylös ja aloita hankalimmasta tehtävästä. Hyvällä suunnittelulla pidät huolen siitä, että käytät aamun tehokkaimmat tunnit tärkeimpien asioiden parissa.

10. Ole kiitollinen

Kiitollisuudella on vahva yhteys hyvinvointiin ja onnellisuuteen. Kiitollisuudella on todettu olevan yhteys muun muassa unen laatuun. Lisäksi kiitollisuutta tuntevilla näyttäisi olevan parempia ihmissuhteita. Kiitollisuus on taito, jota voi harjoitella. Aloita aamusi miettimällä, mitä asioita pidät itsestään selvinä. Ihmettele ja arvosta niitä. Kirjoita kerran viikossa kiitollisuuspäiväkirjaan ylös 3–5 asiaa, joista tunnet kiitollisuutta.

Lähteet: Duunitori, HuffPost, Kotihammas, Sydänmerkki, Työpiste, WebMD, YTHS

Jos olet tähän asti karttanut valkosipulia sen voimakkaan hajun vuoksi, tiesitkö, että persiljan pureskelu miedontaa valkosipulin hajua hengityksessä? Valkosipuli eli toiselta nimeltään kynsilaukka on mausteena ja luonnonlääkkeenä pitkään tunnettu rohdoskasvi. Valkosipulin salaisuuden taustalla on rikkipitoinen aminohappo nimeltään alliniini, josta syntyy myös valkosipulille ominainen haju ja maku.

Vähäkalorinen valkosipuli sisältää runsaasti C- ja B-vitamiinia, folaattia, kalsiumia, kaliumia, fosforia ja rautaa. Sen terveyshyödyistä on puhuttu jo pitkään. Valkosipulia on käytetty vuosien varrella mitä erilaisimpien vaivojen hoitoon, muun muassa haavojen puhdistamiseen, matojen häätöön, vatsavaivoihin, yskään sekä keuhko- ja tulehdustauteihin.

Valkosipulin tuoksu pääsee valloilleen, kun valkosipulia pilkkoo, raastaa tai muuten käsittelee.

Keräsimme listan valkosipulin tähän asti todetuista terveyshyödyistä.

1. Tasapainottaa verensokeria

Valkosipulin on todettu parantavan paastoverensokeria sekä diabeetikoilla että terveillä henkilöillä. Parhaiten se näyttäisi toimivan diabeetikoilla, jotka ovat käyttäneet valkosipulia säännöllisesti vähintään kolmen kuukauden ajan. Lisäksi valkosipuli tasapainottaa ruokailun jälkeistä verensokerin nousua.

2. Suojaa eturauhassyövältä

Vuosituhannen alussa tehdyssä kiinalaistutkimuksessa havaittiin, että sipulikasvien, erityisesti valkosipulin, syöminen saattaa alentaa miesten riskiä sairastua eturauhassyöpään. Niillä miehillä, jotka söivät yli 10 grammaa sipulikasveja päivässä, havaittiin merkittävästi alentunut riski sairastua eturauhassyöpään verrattuna niihin, jotka söivät sipulikasveja vain vähän.

3. Laskee korkeaa verenpainetta

Korkeasta verenpaineesta kärsivien henkilöiden on todettu hyötyvän valkosipulin syömisestä. Kun korkeasta verenpaineesta kärsivät söivät tutkimuksessa runsaasti valkosipulia, heidän yläpaineensa laski tutkimuksissa 7–9 mmHg ja alapaineensa 4–6 mmHg. Korkea verenpaine on yksi merkittävimmistä sydän- ja verisuonisairauksien aiheuttajista.

4. Parantaa kolesteroliarvoja

Valkosipuli voi laskea kokonaiskolesterolia ja laskea LDL-kolesterolia (low density lipoprotein) eli niin sanottua pahaa kolesterolia. Tutkimuksissa valkosipulin on todettu laskevan kolesterolia noin 10–15 prosenttia. Suurentunut kolesteroli on merkittävä valtimotaudin riskitekijä, ja korkean kolesterolipitoisuuden vuoksi vaara sairastua sydäninfaktiin ja aivohalvaukseen suurenee. Ravinnon laadulla ei ole suoraa vaikutusta hyvälaatuisen eli HDL-kolesterolin (high density lipoprotein) määrään.

5. Toimii luonnon antibioottina

Valkosipulin on huomattu tuhoavan bakteereja, viruksia ja sieniä. Valkosipulia voi kokeilla esimerkiksi kynsisienen tai lievän ihon hiivainfektion hoitoon. Sellaisenaan valkosipuli saattaa aiheuttaa ihoärsytystä, joten kannattaa kokeilla sitä hoitotoimiin esimerkiksi hauteena tai laimennettuna mehuna.

6. Suojelee ikääntymistä vastaan

Valkosipuli sisältää antioksidantteja, joiden on todettu suojaavan solujen tuhoutumiselta ja ikääntymiseltä. Siksi valkosipuli saattaa alentaa riskiä sairastua Alzheimerin tautiin tai dementiaan. Ikääntymisen myötä verisuonet kovettuvat ja menettävät kykyään venyä ja joustaa. Valkosipuli näyttäisi ehkäisevän myös tätä ikäriippuvaista valtimoiden kovetustautia.

7. Vahvistaa immuunipuolustusta

Valkosipuli vaikuttaisi vahvistavan immuunipuolustusta. Valkosipulin on todettu vähentävän flunssan oireita ja lyhentävän vilustumisoireiden kestoa.

8. Hillitsee tulehduksia

Tuoreen tutkimuksen mukaan valkosipulilla saattaa olla lieviä tulehdusta hillitseviä vaikutuksia. Tutkimuksessa valkosipulin käyttö pienensi tulehdustiloista kertovan CRP-proteiinin, interleukiini 6:n ja tuumorinekroositekijän (TNF) pitoisuuksia.

Lähteet: Avainapteekit.fi, Duodecim-lehti, Healthline, NCBI, Oxford Academic, Oxford Academic, Terveyskirjasto, Terveyskirjasto, Terveyskirjasto, Terveyspotti, WebMD

Lue myös: Valkosipulia kutsutaan luonnon antibiootiksi

1. Miksi hienhaju on toisilla hyvin voimakas ja toisilla miedompi?

Hienhajuun vaikuttaa jokaisen oma mikrobikanta. Itse hikihän ei haise, mutta haju syntyy, kun bakteerit alkavat pilkkoa hikeä iholla. Mikrobikantaan on vaikea enää aikuisiällä vaikuttaa.

Tilapäisesti bakteerikantaa voi heilauttaa esimerkiksi antibioottikuuri tai jokin muu lääkekuuri. Ruokavaliokin voi vaikuttaa hienhajuun, esimerkiksi valkosipuli voi haista myös hiessä. Tiukka hiilihydraatiton ruokavalio saattaa aiheuttaa ketoosin, jonka voi haistaa hiestä.

Nyrkkisääntönä voi pitää, että jos jokin haisee hengityksessä, se voi haista myös hiessä.

Muutoksesta hienhajussa ei kannata huolestua, sillä se ei ole merkki sairaudesta. Jos tuntuu, että hiki haisee yhtäkkiä normaalia voimakkaammin, syy voi olla myös hikoilun lisääntymisessä. Joihinkin sairauksiin voi liittyä runsaampi hiki, muttei koskaan ainoana oireena. Runsas hikoilu voi olla esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminnan oire, mutta siihen liittyy myös sydämentykytyksiä ja painonlaskua.

2. Miksi toiset hikoilevat enemmän kuin toiset?

Hikoilun määrä on hyvin yksilöllistä. Siihen vaikuttavat perimä ja elintavat.

Hikirauhaset jakautuvat keholla eri tavoin: toisella voi olla paljon hikirauhasia esimerkiksi käsissä ja toisella kainaloissa. Runsaasti hikoileva voi hikoilla jopa nelinkertaisen määrän kaveriin verrattuna.

Ylipaino lisää hikoilua, koska lihakset tekevät kovemmin hommia ja tuottavat siis enemmän lämpöä. Sekin vaikuttaa, miten hiki pääsee haihtumaan: paljaalta iholta hiki haihtuu nopeammin kuin esimerkiksi vaatteiden alla. Jos rinnat ovat isot, niiden ihopoimuihin jää helpommin hikeä kuin pienirintaisella.

Stressi ja jännitys näkyvät usein hikoiluna. Jotkut kokevat myös, että stressihiki haisee voimakkaammin kuin normaali hiki.

3. Vaikuttaako hormonikierto hikoiluun?

Vaihdevuosiin liittyy usein yöhikoilua. Tutkimuksia hikoilun lisääntymisestä osana normaalia kuukautiskiertoa ei ole, mutta monet naiset kyllä kokevat niin. Syy voi olla myös välillinen: ennen kuukautisia esiintyvä ärtymyshän on eräänlainen stressitila, ja voi siten lisätä hikoilua.

4. Mitkä ovat tehokkaimmat hikoilun hoitokeinot?

Hikoilua vastaan voi hyökätä kahdella tavalla: voi yrittää vähentää hikoilun määrää tai peittää hienhajua.

Useimmat markettideodorantit ovat nykyään antiperspirantteja. Ne siis tukkivat väliaikaisesti hikirauhasiin johtavat tiehyet, ja siksi hien eritys vähenee. Ne myös peittävät tuoksuja.

Jos markettituotteet eivät tunnu riittävän, apteekista saa tehokkaampia alumiinisuolaa sisältäviä deodorantteja. Niitä laitetaan useimmiten yöksi tai vain muutaman päivän välein. Teho on yleensä todella hyvä, mutta joidenkin ihoa deodorantit ärsyttävät.

Alumiinisuoladeodorantteja voi hyvin laittaa myös käsiin tai jalkoihin, jos hikoilu on niissä paikoissa runsasta. Käsien ja jalkojen iho ei yleensä ärsyynny yhtä helposti kuin kainaloiden.

5. Ovatko antiperspirantit syöpäriski?

Antiperspirantit ja alumiinisuoladeodorantit eivät aiheuta syöpää. Niitä voi siis aivan huoletta käyttää jatkuvasti. Antiperspirantteja on ollut käytössä jo niin pitkään, että haittavaikutukset olisivat kyllä tulleet esiin.

6. Mitä luonnollisempia keinoja hikoilun hillintään on olemassa?

Jos hikoilu vaivaa, voi kotikonsteja toki kokeilla. Liikahikoiluun niistä on vain harvoin apua. Luonnonkosmetiikan tuotteita pidetään usein turvallisempina kuin esimerkiksi alumiinisuoladeodorantteja, mutta todellisuudessa niistä on vähemmän tutkittua tietoa. Luonnonkosmetiikkatuotteissa myös aineiden pitoisuudet ovat suuria, ja siksi ne saattavat allergisoida herkemmin.

Talkki on hyvä ratkaisu paikallisesti. Sitä käytetään Suomessa vähemmän, mutta esimerkiksi eteläisessä Euroopassa paljonkin. Talkki imee kosteutta ja peittää hien hajua. Sillä ei ole haittavaikutuksia, joten sitä voi käyttää huoletta.

Varsinkin miehillä runsas kainalokarvoitus voi vaikuttaa siihen, että hiki ei pääse haihtumaan. Kainalokarvojen trimmaus voi auttaa vähentämään hajuhaittoja.

7. Milloin kyse on liikahikoilusta ja milloin normaalista hikoilusta?

Liikahikoilu voi olla sekä paikallista että yleistynyttä. Yleistyneessä muodossa hikoilee koko keho, paikallisessa vain esimerkiksi kainalot, kädet, jalat tai päänahka. Hoito riippuu oireista.

Liikahikoilusta puhutaan silloin, kun hikoilu häiritsee normaalia elämää. Jos esimerkiksi töitä tai asiakastapaamisia alkaa vältellä tai sosiaaliset suhteet kärsivät, on syytä mennä lääkäriin. Liikahikoiluun on olemassa tehokkaita hoitokeinoja.

Asiantuntijana ihotautien erikoislääkäri Ville Kiiski/Lääkärikeskukset Mehiläinen ja Aava, Suomen Ihosairaala.

Talkki on monikäyttöinen tuote: sillä voi muun muassa raikastaa kengät ja lakanat, estää hiertymiä ja selvittää solmuille menneet korut.

Vauvatalkkia saa apteekeista ja aivan tavallisista marketeista, mutta onko sitä oikeasti turvallista käyttää arjen monitoimiaineena?

Kysyimme asiaa HYKS Syöpäkeskuksen osastonylilääkäri Katriina Peltolalta.

Onko talkin käyttäminen turvallista?

Talkin yhteydestä munasarjasyöpään on käyty Yhdysvalloissa oikeudenkäyntejä. Aiheuttaako talkki syöpää?

– Ainostaan asbestia sisältävä talkki on luokiteltu karsinogeeniseksi, ja sitä tulisi välttää, Peltola toteaa.

Talkki on mineraali, ja luonnollisessa muodossaan se voi sisältää asbestia. Kosmetiikkatuotteissa käytettävä talkki on kuitenkin jo pitkään saanut olla vain puhdistettua –  joten sen ei pitäisi sisältää asbestia.

– Muista talkeista tutkimusaineisto on vajavaista, ja esimerkiksi seurantatutkimusnäyttö puuttuu, Peltola kertoo.

Puhdistetun talkin käyttöä ei siis ole tutkittu seurantatutkimuksissa, vaan ihmisiltä on kysytty vain jälkeenpäin heidän talkin käytöstään. Peltolan mukaan turvallisia käyttömääriä on sen takia hankala arvioida.

Talkkia ei saa käyttää intiimihygieniatuotteena

Yhdysvalloissa oikeudenkäynnit ovat liittyneet nimenomaan talkin käyttöön genitaalialueilla. Talkin käyttöohjeissa lukee, että tuote on tarkoitettu vain ulkoiseen käyttöön, ei haavaiselle iholle tai limakalvoille –  sitä ei siis tule käyttää intiimihygieniatuotteena.

Talkkia ei myöskään saa joutua silmiin, nenään tai suuhun.

– Limakalvoilta aineet imeytyvät elimistöön paremmin, ja siksi genitaalialueen osalta suositellaan noudatettavaksi varovaisuutta suurien määrien kohdalla, Peltola kertoo.

Arkikäytössä Peltola ei näe talkissa vaaraa, kun käyttöohjeita noudattaa.

– En näkisi huolta arkikäytössä etenkään jalkapohjien tai kainaloiden osalta, hän toteaa.

Lue myös: Talkki on mahtava ja edullinen kauneudenhoitotuote! 10 yllättävää tapaa käyttää vauvatalkkia

Useimmat meistä sairastuvat elämänsä aikana johonkin pitkäaikaissairauteen enemmin tai myöhemmin. Uuden hollantilaistutkimuksen mukaan savuttomat ja normaalipainoiset ihmiset, joiden verenpaine on hyvällä tasolla, sairastuvat kuitenkin keskimäärin yhdeksän vuotta myöhemmin ja elävät keskimäärin kuusi vuotta pidempään.

Tulokset perustuvat yhdeksän tuhannen yli 45-vuotiaan henkilön seurantietoihin vuosilta 1989–2012. Seurantajakson aikana melkein kaikille ilmaantui ainakin yksi tarttumaton pitkäaikaissairaus, kuten sydän- ja verisuonitauti, aivohaveri, hengityssairaus tai diabetes.

Tutkimus vahvistaa elintapojen merkitystä tarttumattomien pitkäaikaissairauksien synnyssä ja ehkäisyssä. Savuton, monipuolinen ja vähäsuolainen sekä fyysisesti aktiivinen elämäntapa auttaa elämään terveempänä ja pidempään.

Savuttomuudesta hyötyvät kaikki

Tupakointi lisää keuhkosyövän, keuhkoahtaumataudin sekä sydän- ja verisuonisairauksien riskiä. Myös passiivinen altistuminen aiheuttaa samoja terveyshaittoja kuin tupakointi.

Tupakoinnin lopettamisessa on paljon lyhyen ja pitkän aikavälin positiivisia vaikutuksia. Jo vuorokauden kuluttua lopettamisesta keuhkot alkavat puhdistua ja sydänkohtauksen riski alkaa laskea. Viikkojen kuluessa elimistön verenkierto paranee ja energisyys lisääntyy. Muutaman kuukauden kuluttua hengitysvaikeudet vähenevät selvästi ja iho heleytyy.

Viiden vuoden kuluttua sydänkohtauksen ja sydänkuoleman vaara on vähentynyt puoleen tupakoitsijaan verrattuna. 10 vuoden kuluttua keuhkosyövän riski vähenee puoleen tupakoitsijaan verrattua ja sydänkohtauksen riski on samalla tasolla kuin tupakoimattomalla.

Myös passiivista altistumista tupakalle kannattaa välttää, sillä se aiheuttaa samoja terveyshaittoja kuin tupakointi.

Lue myös: Kumppanin tupakointi ärsyttää – mitä tehdä?

Normaalipaino ei ole aivan yksinkertainen asia

Pelkkä paino ei vielä kerro, onko ylipainoinen. Paino pitääkin suhteuttaa painoindeksin avulla pituuteen. Painoindeksi eli BMI (Body Mass Index) saadaan jakamalla paino pituuden neliöllä. Esimerkiksi 168-senttisen 73 kiloa painavan henkilön painoindeksi on 25,9.

Normaaliksi painoindeksiksi on valittu alue 18,5-25, jossa terveys on parhaimmillaan. Sairauksien riski suurenee, jos luku on pienempi tai suurempi. Laske oma painoindeksisi – laskurimme kertoo, onko sinulla ylipainoa ja mitä tuloksesi tarkoittaa.

Painoindeksiä voidaan käyttää vain täysi-ikäisille. Lapsille ja alle 18-vuotiaille on oma painoindeksin laskutapa.

Lue myös: Mikä on oikea ihannepainosi? Oman ihannepainon ja biologisen hyvinvointipainon välillä voi olla ristiriita

Ihanteellinen verenpaine on alle 120/80

Kohonnut verenpaine eli hypertensio ei yleensä tunnu. Jatkuvasti koholla oleva verenpaine vaurioittaa sydämen lisäksi verisuonia, aivoja ja munuaisia. Se on maailmassa eniten terveitä elinvuosia verottava riskitekijä.

Verenpaineen saa selville vain mittaamalla ja seuraamalla omia tuloksia. Ihanteellinen verenpaine on alle 120/80. Ihanteellisella verenpainaineella tarkoitetaan tasoa, johon on tutkimuksissa liitetty vähiten sairauksia.

Lue myös: Tämän verenpaine kertoo terveydestäsi – kysyimme lääkäriltä 4 kysymystä verenpaineesta

Lähteet: Duodecim, Hengitysliitto, PLOS Medicine, Sydän.fi, Terveyskirjasto

HYKS Syöpäkeskuksen osastonylilääkäri Katriina Peltolan mukaan munuaissyöpä tulee naisille keskimäärin harvemmin kuin miehille.

– Munuaissyöpä on 7. yleisin syöpä miehillä ja 9. yleisin syöpä naisilla, hän kertoo.

Naisten yleisimpiä syöpiä ovat rintasyöpä, suolistosyöpä sekä kohtusyöpä.

Munuaissyöpään sairastuu tavallisimmin keski-iän ylittänyt: Peltolan mukaan sairastuneet ovat yleensä 60–65 vuotiaita. Esimerkiksi tiettyjä ihosyöpiä tavataan vastaavasti etenkin nuorilla aikuisilla.

Omilla elintavoilla on vaikutusta sairastumisen riskiin

– Munuaissyövän riskitekijöitä ovat tupakointi, ylipaino ja hoitamaton verenpainetauti. Mutta läheskään kaikilla sairastuneilla ei ole mitään näistä tekijöistä, Peltola toteaa.

Tauti ei ole helppo tunnistettava, sillä yli 50 prosenttia löydetyistä syövistä on ollut täysin oireettomia. Peltola kertoo, että jos oireita on ollut, ne ovat yleensä kylkikipua, lämpöilyä sekä verta virtsan joukossa.

Lue myös: Johtuuko melanooma aina auringosta ja 4 muuta kysymystä melanoomasta

Munuaissyöpä löydetään usein sattumalta

Usein munuaissyöpä löydetään sattumalta.

– Noin 50 prosenttia munuaissyövistä löytyy sattumana jostain muusta syystä tehdyssä kuvannassa, Peltola kertoo.

Kuvaus on voitu järjestää joidenkin muiden sairauksien poissulkemiseksi tai toteamiseksi, jolloin huomataan, että munuaisessa on kasvain.

Leikkaus on paras hoitokeino

Munuaissyöpä hoidetaan leikkaushoidolla. Sädehoitoa tai solunsalpaajia eli sytostaatteja ei munuaissyöpätapauksissa käytetä.

– Perinteiset solunsalpaajat eivät tehoa, sädehoitokin melko huonosti, Peltola toteaa.

Jos sairastuneelta löytyy etäpesäkkeitä, voidaan hoidossa käyttää täsmälääkkeitä. Ne estävät syöpäkasvainten uudisverisuonten kasvua, jolloin taudin etenemistä saadaan estettyä. Myös uudet, immunologiset syöpähoidot ovat tehokkaita edenneen munuaissyövän hoidossa. Niissä vaikutetaan elimistön omaan puolustusjärjestelmään.

Usein leikkauksessa joudutaan poistamaan koko munuainen. Vaikka toinen munuainen poistettaisiin, ei se kuitenkaan Peltolan mukaan vaikuta suuresti elämään.

– Yhdellä munuaisella pärjää hyvin, ja paluu normaaliin elämään on täysin mahdollista, Peltola toteaa.

Jäljellä olevaa munuaista ei tule kuitenkaan kuormittaa – esimerkiksi runsas tulehduskipulääkkeiden käyttö ei ole hyväksi. Myös hoitamaton verenpainetauti kuormittaa munuaista.

Lue myös: Stressi nostaa salakavalasti verenpainetta – näin suojaat kehoasi vaaralliselta verenpaineelta

1. Fleksaa

Kasvispainotteinen ruokavalio on osoittautunut useissa tutkimuksissa terveellisimmäksi vaihtoehdoksi. Saadaksesi kasvisruokavalion hyödyt sinun ei tarvitse siirtyä kokonaan vegaaniksi. Fleksaus tulee sanasta flexitarian ja tarkoittaa osa-aikaista kasvissyöntiä. Fleksaajan ruokavalio sisältää pääosin kasvikunnan tuotteita, mutta eläinkunnan tuotteet eivät ole kokonaan kiellettyjä. Fleksaus auttaa sinua huolehtimaan terveytesi lisäksi painostasi.

2. Laajenna ruokavaliotasi

Ravitsemussuositusten mukaan suurin osa ruokavaliosta tulisi sisältää kasvikunnan tuotteita, kuten vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Kaikki kasvikset eivät kuitenkaan sisällä samaa määrää tärkeitä ravintoaineita. Kokeile siis rohkeasti erilaisia tuotteita monipuolisen ravitsemuksen varmistamiseksi.

Lue myös: Oletko aina väsynyt? Kokeile näitä muutoksia ruokavalioosi

3. Juo enemmän vettä

Vanha sanontakin sen sanoo. Vesi vanhin voitehista. Täytä lasisi vedellä ja jätä sokeroidut limut, energiajuomat ja soodavedet kaupan hyllyyn. Sokeroidut juomat ovat myös olleet tutkimuksessa yhteydessä diabetekseen, sydänkohtauksiin, kihtiin ja ylipainoon.

Lue myös: Laihduttaja, varo makeita juomia! Edes light-limut eivät sovi painonpudotukseen

4. Liiku enemmän

Istu vähemmän ja liiku enemmän. Fyysisen aktiivisuuden suositukset ovat hyvin yksiselitteiset. Kestävyyskunnon parantamiseksi suomalaiset liikuntasuositukset kannustavat liikkumaan viikoittain vähintään 2 tuntia ja 30 minuuttia reippaalla tai tunnin ja 15 minuuttia rasittavalla tasolla. Lihaskuntoa ja liikehallintaa tulisi tehdä kaksi kertaa viikossa. Tämän lisäksi pitkiä paikallaanolojaksoja tulisi välttää. Nouse siis seisomaan työpäivän aikana useammin, parkkeeraa autosi kauppareissuilla kauemmaksi ja etsi uusia liikuntamuotoja, jotka inspiroivat sinua.

Lue myös: Haluatko aloittaa liikunnallisemman elämän? Näin saat alkuinnostuksen kestämään

5. Nuku

Riittävä uni on välttämätöntä hyvälle terveydelle. Erilaiset unenhäiriöt lisäävät ylipainon lisäksi riskiä sairastua sydäntauteihin, diabetekseen ja moniin muihin sairauksiin. Jos heräät usein aamuisin väärällä jalalla, koita mennä sänkyyn joka ilta 15 minuuttia aikaisemmin, kunnes heräät aamulla virkeänä.

Lue myös: Voiko unen jakaa pätkiin: toimiiko monivaiheinen unirytmi?

6. Huolehdi palautumisesta

Kaikilla on joskus stressiä, eikä kaikki stressi ole pahasta. Merkityksellistä terveyden kannalta on, kuinka palaudut siitä. Seuraavan kerran, kun koet stressiä, tee vastapainoksi jotain, jolla varmistat palautumisen. Kuntoile, meditoi tai vietä hauska ilta kaverien kesken.

Lue myös: Nämä ruoat edesauttavat palautumista ja helpottavat nukahtamista

7. Pese kädet

Yksi yksinkertaisimmista ja tehokkaimmista keinoista ylläpitää omaa terveyttä on pestä kädet. Pese kädet jokaisen wc-käynnin jälkeen, kun siirryt paikasta toiseen tai kun laitat ruokaa. Oikeaoppisen käsien pesun tulisi kestää noin 40–60 sekuntia. Tuona aikana kädet pestään kunnolla saippuan kera. Laadukas käsien pesu sisältää myös kuivauksen. Käsidesi ei korvaa käsien pesua.

Lue myös: Teetkö aina tämän tyypillisen virheen käsiä pestessäsi?

8. Rajoita alkoholinkäyttöäsi

Alkoholin terveyshaitat ovat kiistattomat. Alkoholin runsas käyttö lisää lukuisten erilaisten sairauksien vaaraa ja lyhentää elinikää. Lisäksi alkoholi voi edesauttaa tapaturmien syntymistä, masennusta, pelkotiloja, hermotauteja ja vatsan alueen sairauksia. Kohtuullinen määrä alkoholia naisille on yksi annos päivässä ja miehille kaksi annosta päivässä ilman humaltumista. On syytä kuitenkin huomata, että syöpäriski kohoaa jo tällä kohtuukäytön annosmäärällä.

Lue myös: Tämän takia alkoholista luopuminen kokonaan edes kuukaudeksi kannattaa – 9 huomattavaa hyötyä

9. Aloita pienistä muutoksista

Aloita matkasi kohti terveellisempää elämää pieni askel kerrallaan. Liian suurien askelten ottaminen voi kostautua, sillä muutosten tekeminen on yllättävän vaikeaa. Parannat onnistumisen mahdollisuuksiasi pilkkomalla kokonaistavoitteesi pienempiin osiin. Jos tavoitteenasi on esimerkiksi painonpudottaminen, aloita ruokavaliomuutosten tekeminen aamupalastasi. Kun aamiainen on kunnossa, siirry keskittymään lounaaseen.

Lähteet: Kansanterveys, Päihdelinkki, Ruokavirasto, THL, THL, WebMD

96 % uskoo, että metsässä liikkuminen tekee hyvää mielelle ja ruumiille.

”Kun tunnekuohusta ei pääse ulos, metsä rauhoittaa ja selkiyttää ajatukset nopeasti.”

”Kun sairastuin vaikeaan masennukseen, metsä rauhoitti.”

”Pikkulapsiajan keskellä tehokkain palautumiskeino oli mennä yksin metsään kuuntelemaan luonnon ääntä.”

”Erokriisissä metsään meno helpotti pahaa oloani.”

”Luontopolut ja Lapin-vaellukset saavat ihmisen esiin kaiken kuonan alta.”

”Astmaatikon on hyvä hengittää metsässä.”

Jos eksyit metsässä, kuinka selvisit pois? Lukijat kertovat

”Isä oli opettanut suunnistamaan auringon mukaan. Sen avulla löysin pois.”

”Sanoin koiralle, että lähdetään kotiin, ja se otti suoran suunnan.”

”Mies soitti metsäautotiellä auton torvea, kuljin äänen suuntaan.”

”Äiti haki. Koko kylä etsi minua.”

”Kun oppii eri lintujen laulun, kuulee enemmän”

Luontoaiheisiin erikoistunut toimittaja-kirjailija Kimmo Ohtonen liikkuu koiriensa kanssa metsässä joka päivä. Kimmon lähimetsä on Viikin luonnonsuojelualue Helsingissä. Siellä hän on muun muassa kypsytellyt syksyllä ilmestyvää neljättä kirjaansa, luontoaiheista romaania.

Kimmo seuraa aktiivisesti luonnosta käytävää keskustelua, joka nykyisin on välillä kiivastakin. Joskus häntä häiritsevät piintyneet käsitykset.

– Ihmiset saattavat vaikkapa maalaisuuteensa vedoten olla kovin varmoja siitä, että juuri he osaavat elää luonnon kanssa. Kenenkään syntymäpaikka ei kuitenkaan takaa, että hän todella ymmärtää luonnon moninaisuutta ja tasapainoa. Ihminen on uudisraivaaja, joka itselleen tilaa tehdessään on muuttanut ekosysteemin rakenteita.

Luonnossa liikkujalle hän vinkkaa, että lähiluontoa kannattaa aina opiskella lisää.

– Puhelimeen voi ladata vaikkapa ohjelman, josta voi opetella lintujen ääniä. Kun ne erottaa toisistaan, niitä kuuleekin enemmän. Myös kasvien ja eri eläinlajien tunnistaminen syventää metsäkokemusta.

Toimittaja-kirjailija Kimmo Ohtosen mukaan luonnon tunteminen auttaa syventämään metsäkokemusta.

Miksi on tärkeä kiinnittää huomiota seisoma-asentoon? Yksinkertaisesti siksi, että seisomalla oikein on monia terveysvaikutuksia, joita ei tulisi heti ajatelleeksi.

– Hyvässä seisoma-asennossa nivelet kuormittuvat optimaalisesti sekä asentoa ylläpitävät lihakset aktivoituvat ja antavat tukea selkärangalle, fysioterapeutti Lari Lautamäki aloittaa.

Huono ryhti altistaa sen sijaan tuki- ja liikuntaelinvaivoille.

– Yleisimmässä ryhtivirheessä keskivartalon hallinta pettää ja olkanivelet työntyvät eteen. Jos ihminen viettää huonossa asennossa paljon aikaa, lisääntyvät muun muassa hartiaseudun lihaskireys sekä olkanivelen liikerajoitus. Lannerankakin joutuu kovalle kuormitukselle, Lautamäki jatkaa.

Usein jo pienellä seisoma-asennon korjauksella voidaan vähentää tai jopa poistaa pitkään esiintyneitä kiputiloja.

Seisomalla oikein vain 20 minuuttia enemmän päivässä jo terveyshyötyjä

Runsaasti ja yhtäjaksoisesti istuva altistuu ylipainolle ja erilaisille sairauksille.

Istumisen on todettu olevan yhteydessä muun muassa 2 tyypin diabetekseen sekä sydän ja verisuonisairauksiin sekä ennenaikaiseen kuolleisuuteen. Riskit voivat kasvaa liikuntamääristä, ravitsemuksesta ja muista elämäntavoista riippumatta, jos päivisin istumista kertyy liikaa.

Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan jo 20 minuuttia vähemmän istumista päivässä ylläpitää terveyttä ja lihasmassaa. Lisäksi seisten ja aktiivisesti työskentelevä voi kuluttaa helposti työpäivän aikana jopa puolen tunnin lenkin verran.

Lue myös: Core kuntoon kuukaudessa: syvät vatsalihakset kehittyvät yllättävän nopeasti – katso helpot treenivinkit

Miten paljon työpäivän aikana sitten voi istua tai kannattaa seistä?

– Tähän ei ole suoraa vastausta, koska siihen vaikuttaa työn kuormittavuus sekä tuki- ja liikuntaelinten pohjakunto. Jo pienikin istumisen vähentäminen lisää terveyshyötyjä, joten pienistä muutoksista kannattaa aloittaa.

Entä miten omaa istumistaan voisi vähentää päivän aikana?

– Keinoja istumisen vähentämiseen on useita. Itse olen esimerkiksi sijoittanut tulostimen toiseen huoneeseen, jonka seurauksena joudun nousemaan useammin tuolista ylös, kun haen muun muassa asiakkaille harjoitusohjeita. Tavoitteena minulla on työskennellä seisoma-asennossa noin puolet päivästä, Lautamäki kertoo.

Tällainen on hyvä seisoma-asento

Seisomalla oikein on monia terveyshyötyjä.

• Kyynärnivel on noin 90 asteen kulmassa
• Hartiat ovat ryhdikkäässä asennossa, mutta rentona
• Pää ei työnny eteen
• Polvet ovat hieman koukussa
• Selän on suorana ja haara-asento on lantionlevyinen

Tällainen on huonoryhtinen seisoma-asento

Ei näin! Työpöytä on aivan liian alhaalla, jolloin ryhti painuu kumaraan.

• Pää työntyy eteen
• Hartiat työntyvät eteen ja jännittyvät
• Asennon painopiste työntyy eteenpäin keskilinjasta
• Polvet yliojentuvat

Lähde: Mehiläinen

Lue myös:

Kuinka usein suihkussa pitäisi käydä? Tällaista hygieniaa naiset vaativat kumppaniltaan

Iskikö norovirus? Oksennustauti alkaa ärhäkästi oksentelulla, kouristavilla vatsakivuilla ja ripulilla – näin ehkäiset ja hoidat norovirustartuntaa

Mikä uniapnea on?

Uniapnea on sairaus, jossa unen aikana esiintyy toistuvia hengityskatkoksia. Hengityskatkokseksi määritellään hengitysvirtauksen väheneminen tai loppuminen kokonaan vähintään 10 sekunnin ajaksi. Hengityskatkokset voivat kestää jopa yli minuutin.

Hengityskatkoja on tunnin aikana lievässä uniapneassa 5–15, keskivaikeassa 16–30 ja vaikeassa yli 30.

Kuinka moni suomalainen kärsii uniapneasta?

Uniapnea on kansantauti, jota sairastaa Suomessa ainakin 300 000 ihmistä. Keski-ikäisistä miehistä uniapneasta kärsii 4 prosenttia ja keski-ikäisistä naisista 2 prosenttia.

Naishormonit suojaavat naisia uniapnealta vaihdevuosiin asti. Vaihdevuosien jälkeen uniapneaa on naisilla yhtä paljon kuin miehilläkin. Vaihdevuosi-ikäisten naisten uniapneaoireet laitetaan kuitenkin usein vaihdevuosien piikkiin, minkä takia naisten uniapneassa on selvää alidiagnostiikkaa.

Eroaako naisten ja miesten uniapnea jotenkin toisistaan?

Taudinkuva ei ole eroava ja löydökset tutkimuksissa ovat tismalleen samat.

Vaihdevuosi-ikäisten naisten uniapneaoireet laitetaan kuitenkin usein vaihdevuosien piikkiin, minkä takia naisten uniapneassa on selvää alidiagnostiikkaa.

Mistä uniapnea johtuu?

Hengityskatkoksia syntyy, kun nielun alueen lihakset veltostuvat unen aikana ja nielun kudokset aiheuttavat osittaisen tai täydellisen ylähengitysteiden tukkeuman. Uniapnea voi johtua synnynnäisistä rakenteellisista poikkeavuuksista, joihin ei voi itse vaikuttaa. Merkittävin uniapnean aiheuttaja on kuitenkin ylipaino: kaksi kolmasosaa potilaista on ylipainoisia. Naisilla ylipainon aiheuttama uniapnea korostuu, kun taas uniapneaa sairastavien miesten joukossa on enemmän myös normaalipainoisia.

Miehillä rasva varastoituu ylipainossa lähes poikkeuksetta vatsaan ja kaulaan eli ylävartaloon, mikä on riski uniapnean kannalta ajatellen. Naisilla rasvan jakautuminen ei ole niin suoraviivaista. Siksi esimerkiksi päärynävartaloiselle naiselle, jonka rasva varastoituu alavartaloon, lihavuus ei ole niin suuri riski uniapnean kannalta kuin omenavartaloiselle, jolla ylimääräinen rasva kertyy yläkroppaan.

Millaisia oireita uniapneasta tulee?

Uniapnea voi aiheuttaa moninaisia oireita. Tärkein oire on päiväväsymys. Yöuni voi olla levotonta ja unesta saattaa herätä tukehtumisen tunteeseen. Vessassa saattaa joutua käymään useita kertoja yön aikana, sillä uniapnea lisää yöllistä virtsaamisen tarvetta. Aamulla herätessä olo saattaa olla sellainen kuin ei olisi nukkunut lainkaan.

Päiväväsymyksen takia uniapneaa sairastava saattaa nukahdella paikoissa, joissa nukahtaminen ei ole suotavaa. Uni saattaa yllättää esimerkiksi kesken kokouksen tai esitelmätilaisuuden. Olo voi olla ärtynyt ja masentunut. Keskittyminen voi olla vaikeaa ja muisti saattaa pätkiä.

Uniapnea voi aiheuttaa myös kuorsausta ja suun kuivumista, hikoilua ja aamupäänsärkyä. Miehille uniapnea voi aiheuttaa erektiohäiriöitä ja naisille seksuaalista haluttomuutta. Myös närästys ja yskä voivat liittyä uniapneaan ja ne saattavat korjaantua, kun uniapnea hoidetaan.

Uniapnean oireet voivat ilmetä pitkän ajan kuluessa, ja ihminen saattaa osin jopa tottua oireisiin ja alkaa pitää niitä normaaleina.

Onko kuorsaus aina merkki uniapneasta?

Ei ole. Ihmiset kuorsaavat tavallisesti esimerkiksi silloin, kun nenä on tukossa, vaikka heillä ei uniapneaa olisikaan.

Uniapneaa sairastavissa on myös niitä, jotka kuorsaavat vähemmän ja heillä on silti hengityskatkoksia. Se on kuitenkin harvinaisempaa. Tavallista on se, että potilas kuorsaa paljon.

Oleellinen ero uniapnean ja kuorsauksen välillä on se, että uniapneassa kuorsaukseen tulee hengityskatkoja. Uniapneaa sairastava ihminen siis tyypillisesti kuorsaa ensin kovaäänisesti, lopettaa kuorsaamisen ykskaks täysin hengityskatkon ajaksi ja sitten taas jatkaa kuorsaamista.

Kuinka vaarallinen sairaus uniapnea on?

Uniapnea ei tapa, mutta uniapnea nostaa sydän- ja verisuonitautien riskiä. Lisäksi päiväväsymys ja mahdollinen nukahtelu lisäävät tapaturmariskiä. Kaikkia näitä riskejä voidaan vähentää uniapnean oikeanlaisella hoidolla.

Mikä on tavallisin syy hakeutua lääkärille uniapnean takia?

Hyvin tavallista on, että miehet hakeutuvat tutkimuksiin sen takia, että puolisot sanovat heidän kuorsaavan hirveästi. Yleensä puolison nukkuminen häiriintyy, kun kovaan kuorsaukseen tulee katkoja hengityskatkosten vuoksi.

Naiset taas hakeutuvat lääkärin pakeille tyypillisesti väsymyksen takia.

Milloin uniapnean takia on syytä hakeutua lääkäriin?

Jos epäilee uniapneaa, asia on toki syytä selvittää. Ammatikseen ajavien tai muuta tapaturma-altista työtä tekevien on hakeuduttava tutkimuksiin välittömästi asiaa epäiltäessä, jotta tapaturmilta vältytään. Muille asia ei ole niin kiireinen. Jos voimavaroja on, kotona voi pudottaa painoa ja seurata tilanteen kehittymistä.

Langanlaihuutta ei tarvitse tavoitella. Pelkkä maltillinen painonpudotus ja kuntokuuri saattavat korjata tilanteen kokonaan. Jo 5–10 kilon painonpudotuksella voi olla vaikutusta.

Miten uniapnea todetaan?

Diagnostinen tutkimus on unirekisteröinti, jossa tutkitaan unen aikaiset hengityshäiriöt. Unirekisteröinti tehdään lähes aina potilaan ollessa kotona, eli hän kotiin lainaksi tarvittavan laitteiston. Ennen unirekisteröintiä on kuitenkin suljettava pois muut mahdolliset oireita aiheuttavat syyt.

Miten uniapneaa hoidetaan?

Tärkeää on aina yleinen elämäntapaohjaus ja elintavoista huolehtiminen. Jos potilaalla on lievä uniapnea, voidaan hoidoksi kokeilla selinmakuuta estävää apneavyötä tai hammaskiskoa, joka lukitsee leuan niin, että alaleuka ei pääse valahtamaan alas ja näin tukkimaan hengitysteitä.

Jos potilaalla on keskivaikea tai vaikea uniapnea, hoidoksi suositellaan nukkuessa käytettävää CPAP-laitetta. CPAP-laite puhaltaa ilmaa hengitysteihin laitteessa kiinni olevan letkun ja nenä- sierain- tai kokokasvomaskin kautta ja pitää näin hengitystiet auki vastapaineen avulla.

Voidaanko uniapneaa hoitaa leikkauksella?

Rakenteellisessa uniapneassa leikkaushoitoa voidaan harkita. Nielunavarrusleikkauksia tehdään nykyisin kuitenkin hyvin harvoin ja harkitusti. Jos potilaalla on jatkuvaa nenän tukkoisuutta, joka lisää kuorsausta, nenän korjaaminen leikkauksella voi auttaa. Leikattavan potilaan on oltava aika lähellä normaalipainoa. Leikkaus ei paranna ylipainoisen potilaan uniapneaa.

Vaikuttaako uniapnea ulkonäköön?

Ei vaikuta. CPAP-laitteessa on tiukka naamari, joka saattaa painaa kasvoja, mutta pysyviä muutoksia ulkonäköön se ei muovaa. Ei siis tarvitse pelätä, että kasvot muuttuvat hoidon vuoksi.

Miten uniapneaa seurataan diagnoosin ja hoidon valitsemisen jälkeen?

Jos hoito toimii, uniapneaa ei seurata ensimmäisen vuoden jälkeen kuin ammattiautoilijoilta. Uusimmissa CPAP-laitteissa on kaikissa etäseuranta, josta näkee, kuinka paljon potilas on käyttänyt laitetta ja kuinka paljon on maskivuotoja. Etäseurannasta nähdään myös hoitotulos, eli se, kuinka paljon hengityskatkoja on. Jos hoito toimii, CPAP-laite on lopulta vain apuväline, joka vaihdetaan 5–6 vuoden välein. Toki jos laite tai jokin laitteen osa menee rikki, se vaihdetaan. Suositus on, että laitteen maski ja letkut vaihdetaan kerran vuodessa.

Asiantuntijana keuhkosairauksien erikoislääkäri Eeva-Maija Nieminen, HUS.

Apua, minä tukehdun! Tähän tunteeseen Mirkka Harju, 44, heräsi ensimmäisen kerran parikymppisenä.

– Tuntui, että happi loppuu. Sydämeni hakkasi hurjaa vauhtia ja olin hiestä märkä, Mirkka kuvailee.

Tämänkaltaiset heräämiset tulivat Mirkalle pian tutuiksi. Hän nukkui levottomasti ja välillä uudelleen nukahtaminen oli vaikeaa, jopa mahdotonta. Päivällä väsymys painoi.

1990-luvun lopulla Mirkan silmiin osui uniapneaa käsittelevä lehtiartikkeli. Hän tunnisti siitä oireensa.

– Mutta artikkeli ei täsmännyt minuun, koska olin normaalipainoinen, nuori nainen, en ylipainoinen, keski-ikäinen mies, Mirkka muistelee.

Elämä kaventui

Uupumus syveni vuosi vuodelta. Vähitellen koko elämä kaventui työn ympärille. Nelikymppisenä, työterveyshuollon ikätarkastuksessa, hän päätti puhua lääkärille. Uniapneasta oli ollut juliste odotusaulassa, ja kaikki siinä listatut oireet olivat Mirkalle tuttuja.

Jutteleminen johti tutkimuksiin. Tulos oli lopulta yksiselitteinen: vaikea, rakenteellisesta poikkeavuudesta johtuva uniapnea. Unirekisteröinnissä selvisi, että Mirkan leposyke oli aamuyöllä 180.

– Fysiikkani ei olisi luultavasti kestänyt enää kauan. Lähes 20 vuotta nukuin noin 4–6 tunnin yöunia.

”Fysiikkani ei olisi luultavasti kestänyt enää kauan.”

Mirkan uniapneaa alettiin hoitaa CPAP-laitteella, jonka kanssa hän pääsi sinuiksi vasta usean kuukauden harjoittelun jälkeen. CPAP-maski naamalla nukkuminen on vaikuttanut myös Mirkan naiseuteen.

– Laite vie romantiikan sängystä täysin. Romanttiset hetket on ajoitettava muualle kuin nukkumaanmenon yhteyteen. Onneksi minulla on rinnallani sellainen ihminen, joka ymmärtää.

Miinuspuolet ovat kuitenkin pientä siihen verrattuna, mitä laite on Mirkalle antanut. Kiitos CPAP-laitteen, Mirkka nukkuu kahdeksan tunnin yöunia. Oireiden helpottumisesta alkoi uusi elämä.

– Krooninen väsymys loppui. Jaksan töissä enkä ole aina väsynyt. Jaksan harrastaa ja olla aktiivinen, perhesuhteeni voivat paremmin. Näin jälkeenpäin tuntuu siltä kuin olisin elänyt 20 vuotta unessa. Elämä hoitamattoman uniapnean kanssa tuntui hyvin usvaiselta, kuin olisin katsonut kaikkea ohuen harson läpi.

Kuukautiskivut eivät ole sinänsä vaarallisia, mutta pienempikin kipuilu voi vaikuttaa arkeen häiritsevästi. Suurempi kipu voi puolestaan pakottaa jäämään sängyn pohjalle makaamaan päiväkausiksi, joten mitättömästä asiasta ei ole kyse.

Miten kuukautiskipuja voisi lievittää luonnollisesti? Listasimme yleisimmät keinot.

Liikunta

Vaikka alavatsan jomottaessa tuntuisi parhaalta idealta vain levätä ja ottaa rauhallisesti, voi liikunta auttaa kivuissa enemmän kuin paikoilleen jääminen.

Kokeile reipasta kävelylenkkiä tai lempeäliikkeistä joogaa – rankka salitreeni kannattaa sen sijaan ehkä jättää myöhemmäksi.

Lue myös:

Lempeät liikuntalajit kohottavat kuntoa helposti, nopeasti ja jopa huomaamatta

Helpota kuukautiskipuja ja PMS-oireita joogan avulla – 6 rentouttavaa asanaa

Lämpötyyny

Kokeile helpottaa oloa lämmön avulla.

Lämmin kauratyyny tai kuumavesipullo voivat tuntua erityisen hyvältä kipeää alavatsaa vasten. Kokeile myös kuumaa kylpyä.

Akupunktio

Akupunktiolla voidaan hoitaa monenlaisia vaivoja migreenistä unihäiriöihin, ja se voi olla avuksi myös kuukautiskipujen hoidossa. Tästä vanhasta kiinalaisesta menetelmästä voi olla hyötyä etenkin sen takia, että akupunktio tuottaa kehossa endorfiineja ja serotoniinia, jotka lievittävät kipua.

Lue lisää: Akupunktio hoitaa kokonaisuutta

Hieronta

Hieronta lisää verenkiertoa, samoin kuin liikunta, ja voi auttaa jumeihin alavatsassa ja -selässä. Kipeää aluetta kannattaa hieroa kevyesti, sillä voimakkaat otteet tuntuvat kuukautiskipujen aikaan erityisen ronskeilta.

Tietyt ruoka-aineet

Kuukautiskipuihin voi löytää avun myös keittiön puolelta. Ja ei, salainen hoitokeino ei ole suklaa – avun voi tuoda sen sijaan esimerkiksi inkivääri, joka rentouttaa lihaksia ja voi näin ollen lievittää kipuja.

Lue lisää: Kuukautiskivut kuriin luonnollisesti – käännä katse keittiön hyllyyn

Monissa luonnollisissa keinoissa taustalla placebovaikutus

Se, mikä luonnollinen kivunlievitysmenetelmä on kuukautiskipujen hoidossa tehokkain, on jokaisen kokeiltava itse.

Monissa lääkkeettömissä hoidoissa teho perustuu tieteellisen näytön sijaan pitkälti placebovaikutukseen. Lämpötyynyn, liikunnan ja akupunktion kohdalla vaikutusta voi selittää myös se, että huomio siirtyy kivusta johonkin muuhun asiaan.

Myös mielenhallintakeinot voivat auttaa kivun siedossa ja sen hallitsemisessa: esimerkiksi meditaatio- ja mindfulness-harjoitukset ovat kokeilemisen arvoisia.

Artikkelia varten on haastateltu gynekologi Anna-Kaisa Porasta Felicitas Mehiläinen Turusta.

Syöpätautien erikoislääkäri Sari Riihijärvi Terveystalosta vastasi kysymyksiimme suolistosyövästä.

1. Kuinka yleisiä suolistosyövät tällä hetkellä ovat?

– Tällä hetkellä suolistosyöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 3500 ihmistä. Suolistosyöpä on kolmanneksi yleisin syöpä Suomessa. Suolistosyöpää yleisimpiä ovat rintasyöpä ja eturauhassyöpä.

2. Miksi suolistosyövät ovat yleistyneet?

– Kaikkia syitä ei tiedetä. Yleistyminen on tapahtunut vähitellen, ei yhtäkkiä. Asiaan voi vaikuttaa parantunut diagnostiikka ja myös se, että ihmiset elävät pidempään. Tiedetään, että suolistosyövälle altistavia asioita ovat muun muassa liikunnan vähäisyys, ylipaino, prosessoidun punaisen lihan ja myös muun prosessoidun ruoan syöminen ja vähäinen kuidun saanti. Kaikki nämä asiat ovat lisääntyneet länsimaissa. Tiedetään myös, että kun vähemmän kehittyneissä maissa tapahtuu elintason nousua, suolistosyövät alkavat yleistyä.

3. Mikä altistaa suolistosyövälle?

– Edellä mainittujen asioiden lisäksi alkoholinkäyttö ja tupakointi. Lisäksi suolistosyövissä on jonkin verran perinnöllisiä muotoja. Jos suvussa on paljon suolistosyöpää, kannattaa geenitestillä varmistaa, ettei ole perinnöllistä alttiutta suolistosyövälle. Jos perinnöllinen alttius todetaan, suositellaan säännöllisiä tutkimuksia muutaman vuoden välein, vaikka oireita ei olisi.

4. Altistaako vatsan oireilu tai vatsasairaudet suolistosyövälle?

– Tulehdukselliset suolistosairaudet, kuten Chronin tauti, altistavat. Mutta ei ole todettu, että tavallinen vatsaoireilu tai esimerkiksi ärtyneen suolen oireyhtymä altistaa suolistosyövälle.

5. Miten suolistosyöpiä voi ennaltaehkäistä parhaiten?

– Normaalissa painossa pysymällä, liikkumalla, kasvispainotteisesti syömällä ja huolehtimalla runsaasta kuidunsaannista sekä välttämällä tupakkaa ja alkoholia.

6. Mitä oireita suolistosyövästä tulee ja milloin on syytä hakeutua tutkimuksiin?

– Oire, jonka takia kannattaa hakeutua tutkimuksiin, on suolen toiminnan selvä muuttuminen. Tutkimuksiin kannattaa hakeutua esimerkiksi silloin, jos ummetus jatkuu pidemmän aikaa ilman mitään varsinaista syytä tai jos päinvastoin kärsii pitkään selittämättömästä ripulista. Verenvuoto ulosteen mukana on aina hälytysmerkki, joka pitää tutkia. Myös selittämätön laihtuminen voi olla suolistosyövän oire. Suolistosyöpä voi aiheuttaa myös anemiaa, jos kasvain vuotaa verta ulosteeseen ja ihminen menettää sen takia rautaa verestä.

7. Miten suolistosyöpä tutkitaan ja todetaan?

– Ensin lääkäri tekee perustutkimuksen eli kuuntelee sydämen ja keuhkot sekä painelee mahan. Lisäksi lääkäri tekee tuseeraustutkimuksen eli tarkastaa peräaukon seudun. Näiden tutkimusten jälkeen tehdään paksusuolen tähystys. Jos siellä todetaan jokin kasvainmuutos, otetaan muutoksesta koepala. Jos syöpä todetaan, lisätutkimuksilla selvitetään, onko syöpä levinnyt ja mille alueille.

8. Miten suolistosyöpää hoidetaan?

– Suolistosyövän ensisijainen hoito on aina leikkaushoito. Leikkauksella paikalliset kasvaimet saadaan leikattua pois. Jos kasvain on suuri tai on muita riskitekijöitä, voidaan antaa liitännäishoitoja. Niiden tehtävä on estää syövän uusiutuminen. Liitännäishoito on suolistosyövässä useimmiten solunsalpaajahoitoa. Levinnyttä suolistosyöpää hoidetaan myös lääkehoidolla, jonka tavoitteena on taudin leviämisen hidastaminen. Joissain tapauksissa maksan tai keuhkojen etäpesäkkeitä voidaan leikata, mutta se tulee kyseeseen varsin harvoin.

9. Millainen ennuste suolistosyöpiin sairastuneilla on?

– Ennuste on aina sitä parempi, mitä aikaisemmassa vaiheessa syöpä löydetään. Paikallinen suolistosyöpä pystytään parantamaan leikkaushoidolla, mutta jos kyseessä on etäpesäkkeinen tauti, puhutaan enemmän syövän etenemisen hidastamisesta kuin parantavasta hoidosta. Noin 60–70 prosenttia on elossa viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta. Voidaan sanoa, että noin 60 prosenttia suolistosyöpään sairastuneista paranee. Rintasyövässä ja eturauhassyövässä viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta elossa on 90 prosenttia, eli suolistosyövässä ennuste on jonkin verran näitä syöpiä huonompi. Suolistosyövässä ennuste on kuitenkin huomattavasti parempi kuin esimerkiksi keuhkosyövässä, joka on neljänneksi yleisin syöpä. Siinä viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta elossa on 10–20 prosenttia sairastuneista.

10. Ovatko suolistosyövän hoidot kehittyneet viime vuosina?

– Kyllä. Lääkehoidot kehittyvät koko ajan ja varsinkin etäpesäkkeisen taudin hoitoon tulee paljon uusia lääkkeitä koko ajan. Myös liitännäishoidoista tiedetään yhä enemmän. Myös diagnosointimenetelmät kehittyvät. Voi olla, että tulevaisuudessa suolistosyöpää voidaan seuloa esimerkiksi verikokeella.

1. Voiko nivelrikkoa hoitaa ruokavaliolla?

Nivelrikko on rappeumasairaus, jossa ruston kestävyys heikkenee, rusto ohenee ja pikkuhiljaa katoaa. Vähitellen vauriot etenevät koko niveleen. Ruokavaliolla ei ainakaan tutkimusten mukaan voi vaikuttaa nivelrikon kulkuun ja oireisiin, kuten nivelkipuun tai -turvotukseen.

Nivelrustolla ei ole verenkiertoa. Se saa ravintonsa rustonalaisesta luusta ja nivelnesteestä. Liikunta aiheuttaa niveleen pumppaavan liikkeen, jonka avulla ravinto imeytyy nivelnesteestä nivelrustoon. Liikunta on siinä mielessä tärkeää nivelrustojen ravitsemukselle.

Ikä, perimä, ylipaino ja pitkään jatkunut, yleensä työhön tai urheiluun liittyvä rasitus altistavat nivelrikolle. Jos ruokavalio auttaa pudottamaan painoa, se hoitaa ja ehkäisee nivelrikkoa. Jo viiden kilon painonpudotus voi vähentää naisella nivelrikon riskin peräti puoleen.

2. Kannattaako kollageenia syödä purkista?

Kollageeni on nivelsiteiden ja sidekudosten tärkein rakennusaine. Suun kautta otettu kollageeniproteiini pilkkoutuu ruoansulatuskanavassa pääasiassa aminohapoiksi. Ne eivät palaudu hajottamisen jälkeen takaisin kollageeniksi, joten niillä ei voi vaikuttaa nivelten kuntoon.

Nivelten hyvinvointiin markkinoidaan ravintolisiä ja luontaistuotteita, mutta niiden tehoa ei ole voitu todistaa tutkimuksilla. D-vitamiini ja kalsium eivät vaikuta suoraan niveliin, mutta niiden saannista kannattaa huolehtia. Molempia tarvitaan luuston hyvinvointiin. Ruston alaisen luun vahvuus tukee myös rustoa ja lisää osaltaan nivelen rasitus- ja iskunkestävyyttä.

3. Glukosamiinia mainostetaan nivelille tärkeänä aineena. Onko siitä hyötyä?

Glukosamiinisulfaatti on yksi ruston rakennusaineista, ja nivelrikossa sen määrä vähenee. Glukosamiinia saa ravintolisistä ja reseptilääkkeistä.

Glukosamiini saattaa vaikuttaa myönteisesti nivelten toimintaan, mutta tieteellinen näyttö sen tehosta puuttuu. Siksi sitä sisältävästä lääkkeestä ei saa Kela-korvausta.

Osalla ihmisistä glukosamiini helpottaa nivelen tulehdusta ja parantaa sen liikkuvuutta. Sitä sisältävää valmistetta voi kokeilla pari kuukautta. Ellei siitä ole siinä ajassa apua, käyttö kannattaa lopettaa.

4. Kannattaako kokeilla pistoksia?

Nivelrikossa nivelnesteen ominaisuudet muuttuvat ja sen kyky voidella niveltä heikkenee. Hyaluronit voitelevat niveltä oman nivelnesteen tapaan. Jos nivelrikko on lievä tai keskivaikea, hyaluronia sisältävä pistos saattaa helpottaa oireita muutaman kuukauden ajan.

Markkinoilla on sekä eläinperäisiä että synteettisiä hyaluronivalmisteita. Osa pitkävaikutteisiksi mainostetuista valmisteista on hyvinkin kalliita. Potilaiden kokemusten perusteella synteettisillä valmisteilla saattaa olla vähemmän haittavaikutuksia, kuten pistoksen jälkeistä kipua ja turvotusta.

Nivelrikkonivelen turvotus on merkki nivelen sisäisestä ärsytyksestä, jota voidaan vaimentaa kortisonipistoksella. Se helpottaa oireita muutamaksi päiväksi tai korkeintaan pariksi, kolmeksi viikoksi. Turvotusta voi hoitaa myös itse kylmäpakkauksella.

5. Onko kaikki liikunta nivelille hyväksi?

Jos omassa suvussa on nivelrikkoa, itsellä on ylipainoa tai aiempia polvivammoja, ei kannata juosta kovilla alustoilla. Se edesauttaa rustovaurion syntymistä.

Aiemmin alkavaa nivelrikkoa sairastavalta kiellettiin kokonaan juokseminen. Mutta jos juoksu on ihmiselle ainoa mieluinen tapa liikkua, ei sitä saa mennä kieltämään. Lenkit kannattaa suunnata metsään, huolehtia juoksutekniikasta ja valita jalkineet, joissa on kunnollinen kantavaimennus. Nivel kuormittuu vähemmän, kun askel ja alusta ovat pehmeät.

Liikunnassa kuormittuvan nivelen väännöt voivat edesauttaa nivelrikon etenemistä. Siksi rajut kontakti- ja pallopelit voivat pahentaa nivelrikkoisen oireita.

6. Miksi nivelvaivaisille suositellaan kuntosaliharjoittelua?

Lihakset ohjaavat niveliä ja ovat osa nivelten tukirakennetta. Mitä parempi lihaskontrolli nivelellä on, sitä turvallisempaa sitä on käyttää. Esimerkiksi polven nivelrikossa reiden etuosan ja takaosan lihasten harjoittaminen vähentää kipua ja lisää nivelen toimintakykyä. Kuntosalilaitteilla harjoittelu sopii usein nivelkipuisellekin, sillä laitteilla liike voidaan kohdistaa tarkkaan ja välttää kipuilevan kohdan liikaa kuormitusta.

Toistuvat pienet vauriot, kuten väärällä tekniikalla tehty kuntosaliharjoittelu, saattavat osaltaan edistää nivelrikkoa. Nivelten luonnollista liikelaajuutta ei pidä ylittää esimerkiksi hyvin syvillä kyykyillä tai koukistuksilla. Jos liikeradat ja tekniikka ovat väärät, lisäpaino pahentaa vaurioita. Kuntosaliharjoittelu pitäisi aina aloittaa ohjatusti ja pienillä painoilla.

Kuntosalitreenin lisäksi tulee huolehtia myös nivelten liikkuvuudesta, sillä edetessään nivelrikko kaventaa liikelaajuuksia.

7. Pitääkö liikunta lopettaa, jos liikkuminen sattuu?

Liikkeellelähtöön liittyvä kipu on nivelrikon tyypillinen ensioire. Se helpottaa, kun kävelyssä pääsee vauhtiin.

Koska liikunta on nivelrikon tärkein hoito, liikuntaa ei pitäisi lopettaa kokonaan. Vaikka nivelrikko on etenevä sairaus, liikunnalla ja lihaskunnosta huolehtimalla ihmisen arki on mukavampaa ja mieli virkeämpi. Kannattaa satsata siihen, että löytää lajit, joita voi harrastaa kivuttomammin. Moni nivelrikkoinen pystyy liikkumaan vedessä tavalla, joka ei kuivalla maalla onnistuisi.

Sopivaa liikuntaa voi harrastaa osin jopa kipulääkkeen turvin, mutta tästä kannattaa neuvotella ensin lääkärin kanssa. Lievään kipuun voi käyttää tulehduskipugeelejä ja -voiteita. Ne eivät vahingoita ruoansulatuskanavaa.

8. Onko liike lääke myös sormien nivelrikkoon?

Sorminivelrikossakin nivelten liikkuvuudesta ja voimasta huolehtiminen ovat tärkeitä, jotta toimintakyky säilyy. Erikokoiset joustavat pallot ovat tähän hyviä välineitä.

Sormien lihasvoima kasvaa, kun puristat palloa tiukasti, lasket viiteen ja rentoutat sormet.

Liikkuvuutta lisäät, kun asetat kämmenen liukumattomalle alustalle, ojennat sormet ja vedät kättä itseä kohti niin, että sorminivelet venyvät.

Asiantuntijana ortopedi, ylilääkäri Mikko Manninen, Orton