Vulvodynialla tarkoitetaan yli kolme kuukautta kestänyttä emättimen alueen kipua, jolle ei löydy muuta selitystä.

Kipu voi olla polttava, viiltävä tai aristava tunne emättimen eteisen alueella. Kipu ilmaantuu tyypillisimmin tamponia asetettaessa tai pois otettaessa sekä yhdynnässä.

Koska pitkään jatkunut kipu muokkaa aivojen kipuratoja, on tärkeää saada apua mahdollisimman nopeasti.

Vulvodynia on yleisempää nuorilla naisilla

Vulvodynia ei ole mikään uusi asia – A.J.C. Skene on kuvannut sen oireita ensimmäisen kerran jo yli 100 vuotta sitten. Tällä hetkellä tiedetään, että yli kaksi vuotta jatkunut tai alle 15-vuotiaana aloitettu yhdistelmäehkäisypillereiden käyttö, emättimen alueen toistuvat infektiot, kuten hiiva tai virtsatieinfektio, mielialahäiriöt ja krooniset stressitekijät voivat laukaista vulvodynian.

Vaikka vulvodynian taustalla voivat vaikuttaa myös psykologiset tekijät on koettu kipu aina todellista.

Vulvodyniaa esiintyy kaiken ikäisillä, vaikka se onkin yleisempää nuorilla naisilla. Nuorilla vulvodynia on oireillut yleensä jo ensimmäisestä tamponin asettamisesta tai yhdynnästä lähtien. Tällaisessa tapauksessa kipu on yleensä helposti paikannettavissa tiettyihin pisteisiin emättimen alueella. On kuitenkin olemassa myös yleistynyttä vulvodyniaa, jossa kipu on heikosti paikannettavaa polttelua, joka ei häiritse nukkumista, mutta voi voimistua iltaa kohti.

Näiden lisäksi vulvodynia voi olla myös sekamuotoista, jossa oirekuva vastaa niin paikallista kuin yleistynyttäkin vulvodyniaa.

Apua vulvodyniaan on saatavissa

Jos epäilet, että saatat kärsiä vulvodyniasta, ota asia esille terveydenhuoltohenkilöstön kanssa. He osaavat ohjata sinut esimerkiksi asiasta enemmän tietävälle lääkärille, jossa suunnitellaan oireiden perusteella yksilöllinen hoitopolku.

Diagnoosi tehdään haastattelun ja vanupuikkotestin avulla. Vanupuikolla painetaan kevyesti klassisia vulvodynian kipukohtia ja katsotaan, onko kiputuntemus suhteettoman suuri toimenpiteeseen nähden.

Normaalisti hoito muodostuu lääkkeellisestä, fysioterapeuttisesta ja seksuaalisesta kuntoutuksesta. Tehokkaan hoidon avulla oireet on mahdollista saada hallintaan ja joskus ne voivat jopa kadota kokonaan.

Jätä alushousut yöksi pois

Myös omilla valinnoillaan voi kokeilla helpottaa oireita. Alushousuiksi kannattaa valita luonnonmateriaaleista valmistettuja tuotteita. Nukkuessa alushousuja ei kannata käyttää, jotta intiimialue saa hengittää ja olla aivan rauhassa.

Intiimialueita pestessä  saippua kannattaa unohtaa. Sen sijaan pesun jälkeen ihoalueita voi ajoittain suojata neutraalilla öljyllä, kuten esimerkiksi kookosöljyllä.

Seksiä voi vulvodyniasta huolimatta harrastaa, jos se tuntuu itsestä hyvältä. Apuna kannattaa käyttää hellävaraista liukuvoidetta tai öljyä, joka vähentää hankaamista ja voi vähentää myös kipua. Pahimpia polttoja voi hillitä pitämällä alueella kylmägeelipakkausta.

Kroonisten kiputilojen omahoidossa myös laadukkaalla unella ja terveellisillä elämäntavoilla on kiistattomasti osoitettu olevan suotuisa vaikutus koettuun kipuun.

Tämä artikkeli on osa opinnäytetyötä Vulvodynia fysioterapiassa. Artikkelin on kommentoinut ja tarkistanut Sari Liikka (ohjaavaopettaja) ja Niini Leppänen (työeämänedustaja).

Korvavahan tehtävänä on suojata korvakäytävän ihoa ja pitää korvakäytävät puhtaina. Normaalisti korvavaha kulkeutuu korvakäytävän suulle ja poistuu itsekseen.

Yleensä korvavaha on hieman kellertävää ja tahmaista vaikkua. Tahmea koostumus kerää tehokkaasti bakteereja ja epäpuhtauksia. Pidempään korvakäytävässä ollut vaikku on yleensä tummempaa.

Mutta mistä on kyse, jos korvavaikku haisee pahalle tai on hieman nestemäistä ja valuvaa? Millaista korvavahan kuuluisi olla?

– Se, millaista korvavaha on, on itse asiassa ominaisuus: osalla korvavaha on hilseilevää, osalla se on toffeemaista, savimaista, muovailuvahamaista, ja sitten se voi olla  myös löysää vahaa. Se, millaista korvavahan koostumus on, on monen tekijän summa. Se on yksilöllistä, erikoislääkäri Niklas Lindblad kertoo.

Entä jos korvavaikku haisee pahalle?

– Terveellä korvavahalla on oma ominaishajunsa, Lindblad muistuttaa.

– Haju ei absoluuttisesti merkitse mitään: se voi olla talirauhasen rasvainen haju.

Vahva haju voi olla merkki tulehduksesta.

– Tai se voi olla myös merkki huonosta tuuletuksesta, eli korvassa ei ilma kierrä ja korvavahaa on siellä niin sanotusti liikaa, ja siitä tulee ummehtunut haju. Kun lämpötila nousee, siitähän pöpöt tykkää.

Esimerkiksi korvatulppien tai nappikuulokkeiden säännöllinen käyttö voivat aiheuttaa sen, että ulospäin menevä korvavaha työntyy takaisin syvälle korvakäytävään, eikä korvakäytävä pääse tuulettumaan.

Auts! Älä missään nimessä puhdista korvakäytävää pumpulipuikolla. Jos korvavaikku haisee pahalle, ja korvissa tuntuu kipua tai paineen tunnetta, käy lääkärissä.

Liikaa korvavahaa?

Ongelmia korvavahasta aiheutuu, jos sitä muodostuu normaalia enemmän tai se alkaa muusta syystä kertyä korvakäytävään vahatulpaksi ja aiheuttaa ärsytystä ja tukoksia korvakäytävässä.

Vahatulpan muodostuminen voi johtua muun muassa liian ahtaista korvakäytävistä, korvatulppien tai kuulokojeen käytöstä tai liian huolettomasta tai säännöllisestä vanupuikon käytöstä. Korvia ei kannattaisikaan putsata vanupuikolla lainkaan.

Korvavahan liuottamiseen ja vahatulppien ennaltaehkäisyyn on apteekista saatavilla korvatippoja ja -suihkeita.

Milloin korvavahan vuoksi pitää mennä korvalääkärille?

Jos korvavaikku on vetistä ja vihertävää, saattaa se olla merkki tulehduksesta.

– Kipu on aina merkki siitä, että pitää kääntyä lääkärin puoleen, samoin kuulon heikkous. Jos korvasta valuu märkäistä, vaaleankeltaista tai vaaleanvihreää eritettä, silloin kysymyksessä on todennäköisesti korvakäytävän ihotulehdus, mikä pitää käydä näyttämässä lääkärissä, Lindblad sanoo.

Jos olet työntänyt korvakäytävään jonkin esineen – kuten vaikkapa pumpulipuikon – ja korvasta tulee verta, kannattaa korva käydä näyttämässä lääkärillä vaurion laajuuden arvioimiseksi.

Hakeudu lääkäriin, jos:

• Korva tukkeutuu äkillisesti.
• Tukkeutumiseen liittyy huimausta, korvan kipua tai vuotoa.
• Vahatulppa on ehtinyt aiheuttaa korvakäytävän tulehduksen: tulehduksen hoitoon tarvitaan reseptillä saatavia antibioottitippoja.

Lähteet: Womens Health,  Yliopistonverkkoapteekki.fi, Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Niklas Lindblad

Huippusuositusta Lihastohtori-blogistaan tunnettu akatemiatutkija ja liikuntafysiologian dosentti Juha Hulmi käsittelee uusimmassa kirjassaan muun muassa sitä, miten treenaaja voi yrittää parhaansa mukaan välttää kipeäksi tulemisen.

Poimimme Hulmin Lihastohtori 2 – Hautaa humpuuki, tutkitulla tiedolla tavoitteisiin -kirjasta 16 vinkkiä terveenä pysymiseen. Suurin osa vinkeistä sopii ihan jokaiselle.

Hulmi kertoo, että hänen kirjaan valitsemansa ohjeet perustuvat pääosin liikuntalääketieteen huippulehti British Journal of Sports Medicinen vuonna 2016 julkaisemaan konsensukseen.

1. Vältä niiden ihmisten läheisyyttä, joilta voit saada tartunnan

Vältä kontaktia kipeiden ja kipeäksi tulossa olevien ihmisten kanssa.

2. Panosta hyvään hygieniaan

Pese kädet säännöllisesti ja tehokkaasti saippualla. Pese kädet aina, kun vaihdat paikkaa: kotiin tullessasi, työpaikalle tullessasi ja vierailulle mennessäsi.

3. Vältä nenän, silmien ja suun turhaa koskettelua

Esimerkiksi flunssan yleisin tartuttamistie on käsiemme välityksellä tapahtuva leviäminen. Vältä nenän, silmien ja suun turhaa koskettelua varsinkin, jos olet ollut kipeinä olevien ihmisten lähellä.

4. Vältä influenssa-aikaan isoja ihmisjoukkoja ja ruuhkaisia paikkoja, jos mahdollista

Influenssakausi alkaa useimmiten vuodenvaihteen aikoihin ja kestää muutaman kuukauden.

5. Panosta hyvään uneen sekä yritä välttää ja hallita liiallista stressiä

Pitkittynyt stressi kasaa rasitusta elimistöön. Riittämätön uni heikentää terveyttä ja monia kehon toimintoja. Kirjassa Hulmi pureutuukin laajemmin unen vaikutuksiin ja keinoihin parantaa unen laatua.

6. Seuraa terveyttäsi ja käy säännöllisesti terveydenhuollon ammattilaisten tarkastuksessa

Hanki myös influenssarokotus tarvittaessa.

7. Pidä tietyt tavarat henkilökohtaisina

Älä jaa juomamukeja ja -pulloja tai pyyhkeitä muiden ihmisten kanssa.

8. Matkustele maltillisesti ja syö kotimaista

Vältä liiallista ja tarpeetonta matkustelua ja tuontiravinnon syömistä kotimaisen sijaan.

9. Kiinnitä syömisiin erityistä huomiota ulkomailla

Vältä ulkomailla raakoja vihanneksia ja epäilyttäviä ruokia.

10. Syö hyvin, riittävästi, monipuolisesti, laadukkaasti ja terveellisesti

Varmista myös, että saat riittävästi D-vitamiinia ja harkitse probioottien käyttöä.

11. Noudata terveitä elintapoja

Tupakointi, alkoholi ja muut päihteet eivät edistä terveenä pysymistä. Kirjassa paneudutaan laajemmin päihteiden vaikutuksiin.

12. Seuraa harjoittelun kuormittavuutta

Lisäksi muokkaa harjoittelua riittävän joustavasti.

13. Vältä ylipitkiä harjoituksia

Jaa ylipitkä harjoitus mieluummin kahteen harjoitukseen.

14. Vältä kovaa treeniä, jos koet olevasi tulossa kipeäksi

Omaa kehoa on tärkeää kuunnella. Jos sinusta tuntuu, että olet tulossa kipeäksi, on treenaamisessa hyvä olla maltillinen.

15. Pidä kevyempiä viikkoja riittävän usein

Kevyempiä viikkoja on hyvä pitää esimerkiksi 3–5 viikon välein, jos treenaat todella kovaa ja paljon.

16. Panosta hyvään vaatetukseen ja tarvittaessa suojaa myös kasvot

Kasvot on hyvä suojata, jos treenaat kylmässä ja kuivassa ilmassa. Vältä myös kylmettymistä ja märissä vaatteissa olemista.

Yllä olevien ohjeiden lisäksi Hulmi suosittelee lukemaan uunituoreet Tampereen Urheilulääkäriaseman ylilääkäri Jari Parkkarin ja Olympiakomitean vastuulääkäri Maarit Valtosen ohjeet Terve Urheilija -sivustolta.

Lähde: Juha Hulmi: Lihastohtori 2 – Hautaa humpuuki, tutkitulla tiedolla tavoitteisiin (Fitra, 2018)

Mikä on matala-asteinen tulehdus?

Matala-asteinen eli hiljainen tulehdus on kudostason tulehdus. Siinä elimistöön kertyy runsaasti tulehdussoluja, jotka erittävät tulehdusreaktiota ylläpitäviä välittäjäaineita.

Tulehdussolut ja tulehduksen välittäjäaineet kulkeutuvat helposti laajemmalle elimistöön, jossa ne vaikuttavat haitallisesti esimerkiksi hormonitoimintaan, sydän- ja verisuoniterveyteen sekä hermostoon. Tulehdus altistaa sydän- ja verisuonisairauksille, tyypin 2 diabetekselle, syövälle ja muistisairauksille. Se on liitetty astmaan, reumaan ja masennukseen.

Hiljainen tulehdus kehittyy vähitellen eikä välttämättä anna itsestään merkkejä, ennen kuin se on jo pitkällä. Perimä ja tulehduksen voimakkuus vaikuttavat siihen, kuinka nopeasti tulehdus näkyy esimerkiksi kohonneina veren kolesteroli- tai sokeriarvoina, rasvamaksana tai verenpaineessa.

Mistä tietää, onko itsellä hiljainen tulehdus?

Tulehdus saa tyypillisimmin alkunsa keskivartalon rasvakudoksesta, suusta tai suolistosta. Epäilyn herättävät vyötärölihavuus, ientulehdukset ja suoliston kuntoon vaikuttavat lukuisat antibioottikuurit.

Kaikilla ylipainoisilla ei ole hiljaista tulehdusta. Yksilöllinen alttius vaikuttaa siihen, kuinka herkästi elimistön rasvasolut tulehtuvat. Myös hoikalla, liikkuvalla ihmisellä voi olla hiljainen tulehdus. Raskas tai hyvin pitkäkestoinen liikunta, kuten maratonjuoksu, kuluttaa elimistön antioksidantti- ja vitamiinivarastoja ja aiheuttaa voimakkaan tulehdustilan elimistöön.

Tupakointi, pitkäaikainen stressi ja univaje, vähäinen liikunta, piilevä ruoka-aineallergia ja vääränlainen ruoka kasvattavat kehon tulehduskuormaa.

Piilevä tulehdus voi näkyä verikokeessa koholla olevana herkkä-CRP-arvona (hs-CRP). Se on eri kuin normaali CRP, jota käytetään akuutin bakteeritulehduksen osoittamiseen.

Lue myös: Kärsitkö matala-asteisesta tulehduksesta? Tee testi ja selvitä, onko kehossasi salakavalaa tulehduskuormitusta ja oksidatiivista stressiä

Millainen ruoka ylläpitää tulehdusta?

Tulehdusta voimistavat pitkälle prosessoidut ruoat, kuten pikaruoka. Ne sisältävät paljon muuntuneita rasvoja ja proteiineja, jotka aktivoivat elimistön tulehdussoluja. Niitä löytyy myös transrasvoja sisältävistä ruoka-aineista, esimerkiksi pitkään säilyvistä leivonnaisista ja kekseistä.

Tulehdusruokaa voi valmistua myös kotikeittiössä, jos ruokaa kuumennetaan kovassa lämpötilassa tai kypsennyksessä käytetään huonosti kuumennusta kestävää rasvaa. Oliivi- ja avokadoöljy kestävät kuumennusta hyvin, mutta niitäkään ei saa kuumentaa liikaa. Mustaksi kärvennetty pinta on grilliruoassa vaaran merkki. Jos ruoka vaatii uunissa pitkän kypsennysajan, lämpötila ei saisi nousta yli 200 asteen.

Satunnainen tulehdusruoan syöminen ei ole vaaraksi. On eri asia grillata muutaman kerran kesässä kuin käydä joka viikko hampurilaisella tai kärventää kotiruokaa päivittäin paistinpannulla.

Voiko ruoan haittoja vähentää?

Mitä enemmän ruoassa on luontaista väriä, sitä paremmin se puree tulehdukseen. Tulehdusruoan haittoja ja tulehdussolujen aktivoitumista voi vähentää, kun syö samalla aterialla värejä eli kasviksia, marjoja ja hedelmiä. Esimerkiksi aasialaisessa ruoassa liha ja kala kypsennetään usein kovissa rasvoissa. Annoksissa on kuitenkin paljon kasviksia, jotka lieventävät kovan rasvan haittaa.

Runsasrasvainen ja -kalorinen ateria pitää yllä kohonneita tulehdusarvoja peräti kahdeksan tunnin ajan, eli annoskoko kannattaa pitää maltillisena. Säännöllinen ateriarytmi ja sitä kautta tasainen verensokeritaso hillitsee tulehdusta.

Jos on ylipainoa, pienikin painonpudotus nujertaa tehokkaasti kehon tulehdusta.

Miksi kuidut ovat tärkeitä?

Monipuolinen, kuituja sisältävä ruokavalio tukee suolistomikrobiston hyvinvointia.

Jokaisella on suolistossaan satoja eri bakteerilajeja. Osa näistä on hyödyllisiä, osa haitallisia. Haitalliset bakteerit muodostavat hajotessaan tulehdusta lisäävää lipopolysakkaridia eli LPS:ää. Hyvät, tulehdusta hillitsevät bakteerit käyttävät ravintonaan kuituja, joten runsas kuitujen saanti sammuttaa ja ehkäisee tulehdusta. Kuituja saa täysjyväviljasta, marjoista, kasviksista, hedelmistä, pähkinöistä ja siemenistä.

Hiljainen tulehdus on salakavala. Sitä voi yrittää ehkäistä esimerkiksi syömällä joka päivä runsaasti erivärisiä vihanneksia, marjoja ja hedelmiä.

Mitä ruokaa kannattaa välttää?

Maidosta, viljoista ja rasvahapoista on tehty syypäitä tulehdukseen. Maito aiheuttaa tulehdusta, jos on sille allerginen. Muille voi suositella päivittäin pienen määrän hapanmaitotuotteita, kuten viiliä ja jogurttia. Hapatetut tuotteet ruokkivat suoliston hyvää bakteerikantaa.

Liian hiilihydraattipitoinen ruoka ei ole hyväksi kenellekään, muttei myöskään viljojen karsiminen kokonaan. Tällöin ruokavalion rasvan laatu kääntyy usein huonompaan suuntaan ja proteiinia syödään liikaa. Vehnä ei sovi kaikille, mutta gluteeniton kaura käy useimmille. Se alentaa tehokkaasti veren kolesterolia, jonka korkea arvo voi kieliä matala-asteisesta tulehduksesta.

Omega-6-sarjan rasvoista voi syntyä tulehdusta kiihdyttäviä yhdisteitä, mutta vain jos niitä saa liikaa. Omega-6-rasvahappoja ei saa karsia kokonaan, sillä ne ovat elimistölle välttämättömiä. Niitä on esimerkiksi kananmunissa, lihassa ja siipikarjassa.

Mitä kannattaa lisätä?

Hiljaista tulehdusta ehkäisee monipuolinen, värikäs, hyvälaatuista rasvaa, hapatettuja elintarvikkeita ja kuituja sisältävä ruokavalio.

Värin lähteinä erilaiset marjat ovat ylivoimaisia. Niissä on satoja yhdisteitä, jotka hillitsevät tulehdusta. Niin tekevät myös monet maustekasvit, kuten kurkuma ja inkivääri.

Omega-6-rasvahappojen osuus ruokavaliossa pienenee, kun suosii pari kertaa viikossa lihan tilalla kalaa ja syö usein saksanpähkinöitä.

Asiantuntijana laillistettu ravitsemusterapeutti Pirjo Saarnia. Taustahaastattelu painonhallintalääkäri André Heikius (Mehiläinen NEO Painonhallintaklinikka).

Lue myös:

Selätä matala-asteinen tulehdus: 3 hiljaista tulehdusta ehkäisevää elintapaa
Syö matala-asteinen tulehdus hiljaiseksi – listasimme 5 reseptiä, jotka sopivat matala-asteisesta tulehduksesta kärsiville

Monipuolinen ruokavalio ja säännöllinen syöminen hillitsevät verensokerin voimakasta heittelyä.

Tähän periaatteeseen nojautuu myös glykemiaindeksi ja sen ympärille koostettu ruokavalio. Kysyimme laillistetulta ravitsemusterapeutilta Merja Kiviranta-Mölsältä viisi tärkeää kysymystä glykeemisestä indeksistä ja sen hyödyllisyydestä.

1. Mistä glykeeminen indeksi kertoo?

Glykemiaindeksissä on kyse Kiviranta-Mölsän mukaan luvusta, joka kertoo, kuinka nopeasti yksittäinen ruoka-aine nostaa verensokeria.

Glykeemisessä kuormassa huomioidaan sen sijaan yksittäisen ruoan glykemiaindeksi ja kyseisen ruoka-aineen määrä aterialla.

– Glykeeminen kuorma on suuri, jos ateriakokonaisuus koostuu suurimmaksi osaksi korkean glykemiaindeksin tuotteista.

2. Mitä haittaa korkean GI-indeksin omaavista ruoka-aineista on?

Ihanteellisesti verensokeri pysyy tasaisena päivän mittaan. Jos ihminen syö paljon korkean glykeemisen indeksin ruokia, se voi johtaa verensokerin voimakkaaseen heittelyyn.

Kiviranta-Mölsä selventää kyseessä olevan syömisen seurauksensa tapahtuva verensokerin nopea nouseminen. Kun insuliinin tuotanto lisääntyy, verensokeri laskee pian romahtaen alas.

– Verensokeri on kuin vuoristorata. Sen voimakas heittelehtiminen saattaa laukaista kierteen, jossa verensokeria pyritään korjaamaan nopeilla, korkean glykeemisen indeksin ruoilla.

3. Miten glykeeminen indeksi vaikuttaa?

Glykeemisen indeksin vaikutusten huomioiminen ei ole yksinään autuaaksi tekevä asia. Kiviranta-Mölsä toteaa, että tärkeämpi seikka on, millainen kokonaisuus päivittäisestä ruokavaliosta muodostuu.

Ravitsemusterapeutin mukaan lautasmallin mukaan kootussa ateriassa on mukana myös matalan glykeemisen indeksin ruoka-aineita, kuten kasviksia, proteiinipitoista lihaa tai kalaa, sekä hyviä rasvoja, kuten esimerkiksi öljyä salaatin päällä.

– Proteiinien ja rasvojen ansiosta esimerkiksi perunan nopeasti verensokeria nostattava vaikutus lieventyy.

Täten glykeemisen indeksin tilalla puhutaan usein glykeemisestä vasteesta. Toisin sanoen, lautasmallin mukaisessa ateriassa verensokeri ei nouse erityisen paljoa, vaikka mukana olisikin esimerkiksi perunaa tai riisiä.

– Verensokerin nousu olisi voimakasta, jos ateriaksi söisi pelkästään kattilantäydeltä perunaa.

4. Onko glykeemisen indeksin tarkkailusta hyötyä?

Korkean GI-indeksiluvun omaavia ruokia ovat muun muassa vaalea leipä, valkoinen riisi sekä paljon sokeria sisältävät karkit ja mehut. Ravitsemusterapeutti toteaa, että tämänkaltaisten ruoka-aineiden välttäminen ohjaa ruokavaliota oikeaan suuntaan ja auttaa painonhallinnassa.

Glykeemisen indeksiin kannattaa tosin suhtautua Kiviranta-Mölsän mukaan varauksella.

– Indeksin tarkkaileminen on hyvä asia, mutta se voi johtaa myös harhaan. Keitetyillä porkkanoilla on esimerkiksi yllättävän korkea glykeeminen indeksi, mutta totta kai ihminen saa syödä keitettyjä porkkanoita osana ruokavaliotaan.

5. Kannattaako glykemiaindeksiä loppupeleissä huomioida?

Glykemiaindeksin ohella puhutaan myös nopeista ja hitaista hiilihydraateista, jotka käytännön tasolla tarkoittavat samaa asiaa indeksin kanssa. Hiilihydraattien laatu on Kiviranta-Mölsän mukaan eräs tärkeimpiä terveyteen vaikuttavia tekijöitä.

– Se, että vältetään käyttämästä nopeita, yleensä korkean glykemiaindeksin omaavia ruoka-aineita, on ilman muuta terveysteko. Tärkeintä on kuitenkin,  ettei luota vain indeksin osoittamaan lukuun, vaan kiinnittää kokonaisvaltaisesti huomiota omiin ruokailutapoihinsa.

Alaselkä jumissa. Hartiat jumissa. Kenties koko keho jumissa. Urheiluhieroja Joel Hakala esittele uutuuskirjassaan Eroon jumeista itsehieronnalla kuusi testiliikettä, joiden avulla voit selvittää kehosi erilaiset jumikohdat.

”Monesti löydät jumikohtasi tuntemuksiesi perusteella. Testaa jokin liikerata tai -ketju ja tunnet varmasti, missä on kireintä”, Hakala kehottaa kirjassaan.

Kiinnitä huomiota siihen, miten hyvin ja helposti testiliikkeet onnistuvat

”Asioita, joihin kannattaa kiinnittää huomiota ovat, kuinka pitkälle pääset testiliikkeessä, kuinka helpolta asento tuntuu, missä kiristää ja kuinka paljon sekä minkälainen tuntuma tarkalleen on”, Hakala neuvoo kirjassa.

Katso alta video kuudesta testiliikkeestä ja testaa Hakalan opastamien liikkeiden avulla, missä sinun kehosi jumit sijaitsevat.

Kokeile myös muita testiliikkeitä

Hakala kannustaa kirjassa kokeilemaan myös muita testiliikkeitä ennakkoluulottomasti.

”Voit hyvin soveltaa testiliikkeeksi mitä vain. Voit imitoida liikkeellä esimerkiksi lajissasi tarvittavaa liikerataa ja tunnustella sen rentoutta sekä mahdollisia kiristyksiä. Tässä muutama idea sinulle kokeiltavaksi: juoksulajeihin askelkyykky, heittolajeihin käsien kierto selän taakse ylä- ja alakautta, mailapeleihin kehon kiertoliikkeet jne.”

Toispuoleiset jumit hoidettava ensimmäisenä

Huomasitko kehossasi jumeja? Reagoi löydöksiisi. Keho jumissa elämiselle on olemassa myös vaihtoehto: varaa esimerkiksi aika hierojalta, ota venyttelypaussi kesken työpäivän osaksi arkirutiineitasi tai kokeile esimerkiksi putkirullausta.

”Tärkeää on hoitaa etenkin kehosi epätasapainoa. Jos löydät toispuoleisuuksia, hoida ne aina ennen molemminpuolisia jumeja. Mitä tasapainoisemmassa tilassa kehosi on, sen parempi”, Hakala toteaa kirjassa.

Korjaa pelkän oireen eli jumin sijaan myös oireen juurisyy. Johtuuko jumisi pohjimmiltaan kenties liikkumattomuudesta, stressistä tai puutteellisesta kehonhuollosta? Onko heikko lihaskuntosi syy jumeihin? Kun hoidat pelkän oireen sijaan myös jumin juurisyytä, ennaltaehkäiset jumeja pitkällä tähtäimellä.

Lähde: Joel Hakala: Eroon jumeista itsehieronnalla (Fitra, 2019)

Klo 8.00

Ulkona on sysipimeää, mutta Uuden lastensairaalan ensimmäisen kerroksen aula kylpee valossa. Siivooja pyyhkäisee liinalla ilmoittautumispisteen tietokoneruutuja, ja infotiskin takana aamuvuorolainen päästää yövuorolaisen kotiin.

Helsingissä sijaitsevaa Uutta lastensairaalaa odotettiin hartaasti ja pitkään. Siellä alettiin ottaa vastaan potilaita tänä syksynä. Sairaala on erikoistunut vaativaan erikoissairaanhoitoon, ja siellä hoidetaan alle 16-vuotiaita potilaita pääkaupunkiseudulta ja eri puolelta Suomea.

Uudessa lastensairaalassa on kahdeksan kerrosta, ja jokaisella kerroksella on nimi. Nyt olemme Rannalla.

Mennään katsomaan, mitä ylemmissä kerroksissa tapahtuu. Ensimmäiseksi mars Viidakkoon eli toiseen kerrokseen. Siellä on vastaanottohuoneita.

Uusi lastensairaala on maan suurin lastenpäivystys: potilaita on vuodessa arviolta 40 000.

Klo 9.00

– Helou! diabetekseen erikoistunut lasten endokrinologi Anna-Kaisa Tuomaala tervehtii, kun Linda Peura, 6, astelee vastaanottohuoneeseen äitinsä Henna-Kaisa Wigrenin kanssa.

Lindalla todettiin tyypin 1 diabetes yksivuotiaana, ja Anna-Kaisa on hoitanut häntä siitä lähtien.

Tänään Linda on tullut tavalliselle tarkistuskäynnille. Hän riisuu villapiponsa ja napittaa auki ulkoiluhaalarinsa. Vaatteiden alla hänellä on diabetespumppu, josta menee letku ihon alla olevaan kanyyliin. Pumppu säätelee insuliinia ihonalaiskudokseen.

Linda Peura jutteli diabeteshoitaja Elina Peltosen (vas.) ja lääkäri Anna-Kaisa Tuomaalan kanssa.

Diabeteshoitaja Elina Peltonen pyytää tytön viereensä, ja tietokone alkaa lukea pumppua langattomasti. Samalla kun tietokoneohjelma analysoi pumpussa olevia tietoja, Elina ja Anna-Kaisa jutustelevat Lindan kanssa esikoulusta, harrastuksista ja koirista.

Linda kertoo, että perheessä on Halla-niminen hypokoira. Se haistaa, jos Lindan veren sokeriarvot putoavat liian alas.

– Silloin se menee näykkimään äidin polvia, Linda kertoo.

Tosin sitä tapahtuu enää harvoin.

– Pumppu on nykyisin niin hyvä, että Halla on joutunut työttömäksi. Mutta Halla on meidän superhyvä varasysteemi, äiti sanoo.

Jutustelun lomassa Elina ja Anna-Kaisa kyselevät Lindalta, mitä mieltä tämä on diabeteksen hoidostaan. He käyvät läpi hiilihydraattien laskemiset ja pumpun kiinnittämiset. Nuoresta iästään huolimatta Linda osaa laskea hienosti jo itse.

– Meidän lapset neuvovat välillä aikuisiakin, Anna-Kaisa kehaisee.

Lindaa alkoi väsyttää.

Nuoruusiän diabetes on Suomessa poikkeuksellisen yleistä: vuosittain siihen sairastuu noin 500 alle 15-vuotiasta. Eniten se yleistyy alle kouluikäisillä. Diabetesta ei osata parantaa, eikä sen syytä tiedetä.

Anna-Kaisan mukaan diabeetikon hoitaminen on kanssakulkemista potilaan vierellä. Lääkäri ei vain kerro, mitä tehdään, vaan opettelee tuntemaan potilaan arkea. Vaikuttavathan ruokavalion lisäksi sokeriarvojen heilahteluihin myös liikunta, stressi ja tunteet ylipäätään.

Anna-Kaisa tietää sen omasta kokemuksesta, koska hänelläkin on tyypin 1 diabetes.

– Diabeetikon elämä on jatkuvaa tasapainottelua ja ennakointia ja aika vaikeaa. Koko ajan täytyy miettiä, että istunko tänään autossa vai lähdenkö lenkille, onko tulossa palaveri tai kokeet. Sen takia on hämmästyttävää, miten hyviin tuloksiin olemme päässeet.

Sanojensa vakuudeksi hän näyttää tietokoneen ruudulta HUSin lasten ja nuorten tulosyksikön tilaston. Sen mukaan alle 16-vuotiaiden pitkän aikavälin keskimääräiset verensokeriarvot ovat laskeneet reippaasti vuodesta 2017 lähtien. Toisin sanoen yhä useammalle potilaalle on löytynyt hyvä hoitotasapaino.

Lindan tiedot on nyt tyhjennetty tietokoneelle. Elina printtaa ne paperille, ja aikuiset alkavat käydä niitä läpi.

Äiti kertoo, että Lindan sokeriarvot ovat olleet kohollaan öisin. Hän arvelee sen johtuvan kasvupyrähdyksestä, koska silloin insuliinin tarve kasvaa. Myös kokeilussa ollut uusi insuliini on saattanut vaikuttaa, mutta nyt Linda käyttää taas vanhaa insuliinia.

Anna-Kaisa ei ole tilanteesta huolissaan. Lisääntyneen insuliinintarpeen takia pumpun asetuksia hienosäädetään, mutta muuten hoito voi jatkua entiseen malliin.

Lääkärikäynnin jälkeen Lindaa odottaa vielä pari kivaa juttua. Toisen kerroksen kahvilassa syödään suklaakuppikakku ja juodaan mangosmoothie. Sen jälkeen hän käy kahvilan vieressä olevassa kuvataidepisteessä piirtämässä kalan. Se skannataan tietokoneelle, minkä jälkeen kala ilmestyy ala-aulan animoituun akvaarioon.

Molskis! Linda kävi täällä tänään.

Klo 10.00

Kerrosta ylempänä on Metsä. Siellä sijaitsee muun muassa leikkaus- ja anestesiaosasto. Sieltä löytyy Vilho Somero, kolme kuukautta ja seitsemän kilogrammaa. Hän makaa sairaalasängyssä ja heiluttelee pikkuriikkisiä käsiään. Ne hän on löytänyt pari päivää aikaisemmin.

Vilho odottaa pääsyä tähystykseen. Hänen ruokatorvessaan on epämuodostuma, jonka takia nieleminen on vaikeaa. Osa korvikemaidosta menee nenä-mahaletkun kautta mahalaukkuun, osan Vilho pystyy juomaan tuttipullosta.

Ruokatorven synnynnäinen kehityshäiriö on harvinainen: Suomessa syntyy vuosittain noin 20 lasta, joilla on ruokatorven atresia eli esofagusatresia.

– Tähystyksessä Vilhon ruokatorvea laajennetaan. Ennuste on hyvä, ja isompana hänen pitäisi pystyä syömään normaalisti, äiti Satu Somero kertoo.

Operaatio on Vilholle jo kolmas, ja todennäköisesti tulossa on vielä pari lisää.

– Tänään on ihan rutiinitoimenpide, isä Jani Somero sanoo. – Siksi ei jännitä.

– Ensimmäinen nukutus tuntui kauhistuttavalta, mutta nyt siihen on jo tottunut, Satu sanoo.

Ennen nukutusta Vilholle ei saanut antaa maitoa, joten isä Jani Somero antoi ruiskulla sokeriliuosta. Äiti Satu Somero pitää Vilhoa sylissään.

Klo 11.00

Vilho on levollinen, vaikka hän on saanut ravintoa viimeksi kello 6. Tähystyksen olisi pitänyt jo alkaa, mutta samassa kerroksessa olevassa leikkaussalissa on jouduttu tekemään kiireellisempi operaatio.

Viereisissä pedeissä on muutama potilas vanhempineen. Sairaanhoitaja Krista Paavilainen seuraa tietokoneen ruudulta leikkaussalin tilannetta.

Jani ja Satu käyvät vuorotellen silittämässä Vilhoa ja laittamassa pudonneen tutin takaisin suuhun.

Ruokatorven atresiaan liittyy usein muita synnynnäisiä kehityshäiriöitä. Vilholla on huulihalkio, joka leikataan tammikuussa. Oikea korva puuttuu, ja noin 3-vuotiaana hän saa luukuulolaitteen. Myöhemmin hänelle voidaan rakentaa kosmeettisten syiden takia tekokorva – jos hän itse niin haluaa.

Satu ja Jani ovat tyytyväisiä hoitoon.

– Henkilökunta täällä on ihan parasta. Meille kerrotaan aina tarkasti, mitä seuraavaksi tapahtuu, Satu kiittelee.

– Onneksi moderni lääketiede on niin edistynyttä ja hoito hyvää. Toistan tätä itselleni, koska sillä tavalla jaksan eteenpäin, Jani sanoo.

– Ja onhan tämä hyvä muistutus siitä, miksi me maksamme verorahoja, hän lisää.

Vilho alkaa kröhistä. Jani laskee sairaalasängyn reunat tottuneesti alas ja antaa pienellä ruiskulla sokeriliuosta.

– Viime aikoina Vilholla on ollut enemmän kipua, koska lima ei mene eteenpäin ruokatorvessa, Satu sanoo.

– Olen tosi tyytyväinen sitten, kun Vilhon olo helpottuu, Jani sanoo.

Klo 12.00

Keskipäivän aurinko siivilöityy ikkunan edessä olevien vihreiden lasilevyjen läpi. Satu istuu Vilhon sängyn viereisellä tuolilla. Pää alkaa nuokkua. Hän on nukkunut viime aikoina huonosti. Viisari mataa eteenpäin. Vilho ehtii torkahtaa ja herätä, kunnes kaksi sairaanhoitajaa astuu hieman ennen yhtä huoneeseen:

– Somero, Vilho! toinen heistä ilmoittaa kantavalla äänellä.

Ja niin Vilhoa viedään.

Vilhoa viedään tähystykseen.

Klo 13.00

Sairaalan toisessa kerroksessa sijaitsee kahvila, jossa henkilökunta ja lasten vanhemmat ja läheiset voivat istahtaa syömään. Kahvila on puolittain täynnä: Vanha mies syö silmät kiinni. Sairaanhoitaja pyörähtää buffetpöydän luona ja nappaa mukaansa lounassalaatin.

Aikaisemmin aamulla siellä istui ihminen, joka itki.

Jotkut joutuvat lastensairaalassa kohtaamaan vanhemman pahimman pelon: sen että lapsi joutuu hengenvaaraan tai menehtyy.

Sairaalassa on psykiatrian ammattilaisia, jotka antavat kriisiapua lapsille ja näiden vanhemmille, jos nämä sitä toivovat. Lisäksi on sairaalapappi, joka keskustelee kunkin perheen vakaumuksen mukaan.

Aivan kahvilan läheisyydessä on sairaalapappi Johanna Tammelinin työhuone. Siellä on työpöytä, kaksi nojatuolia ja sohva. Nurkassa on leluja lapsille, pöydällä nenäliinoja.

Jonkun lapsi on ollut pitkään sairaana, jonkun joutunut onnettomuuteen. Hengenvaara tai kuolema tulee vanhemmille sokkina.

– Tehtäväni on ottaa vastaan vanhempien tuska. Kestää kaikki, mitä sieltä tulee, Johanna sanoo.

– Kirkon on mentävä sinne, missä sitä tarvitaan, sanoi sairaalapappi Johanna Tammelin.

Jos lapsi kuolee, monen mieleen nousee kysymys miksi.

Johannalla ei ole siihen vastausta.

– Voin vain myötäelää surua vanhempien kanssa. Ajoittain joudun käymään vuoropuhelua Jumalan kanssa itsekin. On vaikea ymmärtää, miksi hyville ihmisille tapahtuu niin kamalia asioita.

Joku saattaa kysyä, missä lapsi on nyt. Kuka lapsesta pitää huolta?

Jos sitä kysytään Johannalta, hän vastaa uskovansa siihen, että lapsi on turvassa, Jumalan sylissä.

– Jollekulle se saattaa olla ainoa lohduttava ajatus. Sillä tavalla voi ehkä jatkaa eteenpäin.

Lapsen menettäminen on niin suuri kriisi, että tärkeintä on pystyä auttamaan ihmistä niin, että tämä pääsee eteenpäin pienin askelin. Johanna opiskelee parhaillaan traumapsykoterapiaa ja sanoo sen menetelmien olevan hänelle avuksi.

Työtään hän tekee kutsumuksesta.

– Kirkon on mentävä sinne, missä sitä tarvitaan. Ja pappina tehtäväni on kestää nämä tilanteet. Minulla on tunne, että minun kuuluu olla nyt täällä.

On myös tilanteita, joista Johanna saa voimaa. Huonon ennusteen jälkeen lapsi saattaa pelastua. Menetyksen jälkeen ihmiset ovat kokeneet hyviä asioita. Ja joskus joku saattaa vuosia myöhemmin sanoa hänelle: ”Kiitos, kun olit silloin kanssani.”

Johanna ottaa hyllyltä valkoisen paperipussin ja noukkii sieltä pienen puisen kämmenristin. Sellaisen hän saattaa antaa ihmiselle, jonka kanssa hän on keskustellut. Joskus hän tarvitsee ristiä itse. Se tuntuu kädessä kevyeltä ja sileältä.

Klo 14.00

Nuori neiti Valma Hersti, 5, kulkee määrätietoisesti pitkin sairaalakäytävää. Seitsemännessä kerroksessa eli Avaruudessa sijaitsee muun muassa päiväkeskus, jossa Valmalla on ollut kahden päivän ajan oma huone. Hän avaa tottuneesti suuren lasioven nappia painamalla. Sitten hissiin ja kohti neljättä kerrosta eli Laaksoa. Siellä on leikki- ja nuoriso-osasto.

Valma Hersti kulkee tottuneesti sairaalassa.

Sairaalaympäristö on Valmalle tuttu, sillä hän on käynyt tutkimuksissa syntymästään lähtien monta kertaa vuodessa. Keskosena syntyneellä tytöllä on cp-oireyhtymään kuuluva spastinen diplegia eli alaraajojen jäykkyys. Sitä saattaa esiintyä nimenomaan keskosena syntyneillä. Tämäkin on harvinainen sairaus: Suomessa kahdella lapsella tuhannesta on syntyessään cp-oireyhtymä.

Kun Valma kävelee tai seisoo, hänellä on tukenaan dallari eli kävelylaite. Se näyttää väärinpäin liikuteltavalta rollaattorilta. Sen väkäsessä roikkuu My Little Pony -kassi, johon on tänään pakattu ainakin korvakoruja.

Valma syö ja juo itsenäisesti, mutta vielä on liian aikaista sanoa, pystyykö hän joskus kävelemään ilman tukitelinettä.

– Välillä hän pystyy kävelemään vähän matkaa kepeillä, mutta Valman tasapainoaisti on heikko. Hän on kuitenkin tosi motivoitunut harjoittelemaan, äiti kertoo.

Valma äitinsä Helen Herstin kanssa.

Meneillään on kuntoutusjakso, jonka aikana Valmalle on tehty perustutkimus ja kartoitettu tytön kehitys. Kaksi päivää kestäneet tutkimukset ovat ohi, ja seuraavana päivänä äiti tulee sairaalaan keskustelemaan lääkäreiden kanssa seuraavan vuoden tavoitteista, hoidoista ja terapioista.

Kulunut vuosi on ollut hyvä. Tällä kertaa Valmalle ei tarvitsekaan antaa botuliinipistoksia lonkkiin ja sisä- sekä takareisiin lihaksia rentouttamaan. Aiemmin annetun sähköhoidon ansiosta lihakset ovat riittävän rennot.

Valma porhaltaa dallarinsa kanssa suoraan leikkihuoneeseen ja istuu lattialle leikkimään. Hän pystyy vetämään itseään lattiaa pitkin, ja kun hän istuu maassa, on vaikea huomata, että kaikki ei ole kohdillaan.

– Luonteeltaan Valma on hyvin sosiaalinen, ja hänellä on tarhassa paljon kavereita, äiti kertoo.

Uusi lastensairaala on ottanut huomioon pikkupotilaiden erityistarpeet: leikki- ja nuoriso-osastolla on tilavat huoneet ja paljon leluja.

Tohtori Helli Hykkyrä eli sairaalaklovni Elina Reinikka kävi leikkaus- ja anestesiaosastolla piristämässä lapsia.

Leikkitauon jälkeen on aika lähteä kotiin. Äiti pukee Valmaa, ja samalla tyttö esittelee nukkeaan Zenaa.

– Se näyttää ihan pahikselta, äiti sanoo.

– Ei ku tää on kiltti! Valma vastaa.

– Onko se kovis-kiltti?

Alma nostaa nuken vasten kasvojaan.

– Tää on ihan tavallinen kiltti.

Seuraavan kerran Valma tulee sairaalaan viimeistään ensi keväänä.

– Valma on aina ihan, että jee, sairaalaan! Hän tulee tänne tosi mielellään.

Klo 15.30

Ulkona on jo pimeää. Vilhon leikkaus on mennyt hyvin, ja hänet on siirretty Sadun kanssa yksityishuoneeseen sairaalan kuudennen kerroksen vuodeosastolle eli Vuoreen. Jani on kotona perheen esikoisen Juliuksen kanssa.

Huoneessa on hämärä valaistus, ja suurista ikkunoista näkyy kaupungin siluetti. Stadionin torni hohtaa valkoisena.

Vilho ja Satu jäivät sairaalaan yöksi.

Vilhoon on kiinnitetty monta piuhaa. Yhdestä menee nesteitä, toinen mittaa pulssia ja kolmas on entistä isompi nenä-mahaletku. Sen avulla ruokatorveen saadaan enemmän tilaa.

– Ruokatorvi oli ollut tosi tukossa, sängyn vieressä seisova Satu kertoo.

– Mutta Vilho oli kuulemma ollut heti herättyään pirteä.

Nyt potilasta selvästi väsyttää pitkän ja rankan päivän jälkeen. Hän yskii ja itkee kröhisten. Naama punertuu.

Satu näyttää kalpealta.

– Väsyttää, mutta tästä mennään taas eteenpäin.

Vilhon itku ja kröhinä yltyvät. Sängyn vieressä oleva laite alkaa hälyttää kohonneesta sykkeestä. Monitorista näkyy, että se on kohonnut 160:een.

Satu painaa hälytysnappia, mutta tieto on jo mennyt hoitajan kutsulaitteeseen.

Toimittajan ja kuvaajan on aika poistua. Käytävällä tulee vastaan hoitaja, joka silmäilee kutsulaitettaan. Hän avaa Vilhon huoneen oven. Ei hätää, pojasta pidetään täällä hyvää huolta.

Vilho oli tähystyksen jälkeen väsynyt, mutta on toipunut siitä hyvin.

Lähteet: Diabetesliitto, Invalidiliitto ja CP-liitto

Kärsitkö päänsärystä? Tuntuuko suusi aamuisin jäykältä? Valittaako kumppanisi yöllä pitämästäsi äänestä? Saatat olla niin sanottu narskuttelija.

Hampaiden narskuttelulla eli bruksismilla tarkoitetaan hammaslääkäri Sanna-Maaria Kartanon mukaan tahdosta riippumatonta hampaiden yhteen puremista. Vaiva on naisilla yleisempi ja ilmenee yleensä alle 50-vuotiailla.

– Narskuttelua esiintyy sekä valveilla että unessa. Unen aikana tapahtuvaa narskuttelua voidaan todeta kaikissa unen vaiheissa, mutta yleisemmin narskuttelua esiintyy vilke- eli REM-unen aikana.

Narskuttelu aiheuttaa hampaiden kulumista, päänsärkyä sekä kiputiloja

Mistä sitten tietää, että itse narskuttelee hampaitaan? Karton mukaan tyypillisin narskuttelun oire on hampaiden kuluminen. Hampaita saattaa myös aristaa ja vihloa.

– Paikat saattavat lohkeilla itsestään. Potilaista osa on kertonut, että he ovat syöneet esimerkiksi pehmeää vehnäleipää, ja sen seurauksena täyte on hampaasta lohjennut.

Joskus puoliso tai perheenjäsen voi olla ensimmäinen, joka huomaa narskuttelun, koska herää yöllä siitä syntyvään ääneen.

– Suurin osa narskuttelijoista ei kuitenkaan pidä mitään ääntä, vaan ennemminkin narskuttelu on kovaa hampaiden yhteen puremista.

Narskuttelu voi näyttäytyä myös puremalihasten, leukojen sekä pään seudun kiputiloina. Suun avaaminen voi tuntua hankalalta ja kivuliaalta.

– Joskus leukanivel saattaa purressa naksahdella ja rahista. Useimmiten narskuttelijoilla on leukojen väsymistä, kipua ja aamujäykkyyttä. Osa saattaa vaistonvaraisesti suosia pehmeämpää, helposti pureskeltavaa ravintoa.

Hampaiden narskutteleminen voi oireilla myös niska- ja hartiaseudun särkyinä, korvien tinnituksena sekä lukkiutumisena. Usein narskuttelu havaitaankin joko hammaslääkärin toimesta tai potilaan hakeutuessa itse lääkäriin oireidensa vuoksi.

Suun tarkastuksessa lääkäri tutkii muun muassa leukanivelen toiminnan, puremalihakset ja ääriavausliikkeet toiminnallisten häiriöiden varalta. Narskuttelijalla on usein myös kuluneita kiiltopintoja hampaissa.

– Narskuttelu synnyttää hampaisiin hyvin kiiltävän pinnan, jota normaalin ravinnon pureminen ei aiheuta. Purentalihakset tuntuvat usein erittäin jäykiltä ja leuassa saattaa näkyä liikehäiriöitä.

Lisäksi suussa voi näkyä pehmeitä kudosvaurioita, kuten piparkakkureunoja kielessä ja puruvalleja posken limakalvoilla.

Narskuttelua hoidetaan monin eri tavoin

Narskuttelun syntymekanismia ei täysin tiedetä, joten sen hoitomuodot ovat moninaiset. Eräs tapa on stressinlievitys ja -hallinta.

Mikäli narskuttelu on vain lyhytkestoisesta, voidaan hoitomuotona käyttää erilaisia rentoutusmenetelmiä. Myös liikunnan lisääminen saattaa helpottaa.

– Kotioloissa tehdyt liikeharjoitukset ja hieronta voivat helpottaa narskuttelun oireilua. Toiset hoitavat narskuttelua kylmä- ja lämpöhoidoilla, kun taas osa potilaista on hyötynyt akupunktiosta. Lyhytkestoisessa narskuttelussa voidaan määrätä myös kipulääkkeitä.

Tyypillisimpänä hoitomuotona hampaiden narskutteluun potilaalle tehdään purentakisko, jota käytetään useimmiten yön aikana.

Hammaslääkärin puoleen kannattaa Kartanon mukaan kääntyä, jos narskuttelu on pitkäkestoista, hampaat lohkeilevat ja pään sekä niskojen seuduilla esiintyy hankalampia särkytiloja.

– Hammaslääkärillä on isompi arsenaali vaikuttaa oireiluun. Tyypillisimpänä hoitomuotona tehdään potilaalle purentakisko, jota käytetään useimmiten yön aikana. Päiväkäyttöiset kiskot ovat harvinaisempia.

Vaikka narskuttelu ei todennäköisesti johdukaan purentaviasta, Kartanon mukaan osa potilaista kokee purennan hionnasta olevan kuitenkin apua.

– Purennan hiontaa käytetään, jos havaitaan, että tietty hammaspari ottaa vastaan ja pahentaa narskuttelun oireilua.

Perinnöllistä, mutta syntyperä on vielä tuntematon

Nykytutkimuksen perusteella narskuttelun syntyperää tai aiheuttajaa ei tiedetä. Narskuttelun uskotaan Kartanon mukaan olevan kuitenkin vahvasti perinnöllinen.

– Aiemmin arveltiin, että purentavirheet olisivat merkittävä syy narskutteluun. Nykytutkimustieto on kuitenkin antanut siitä vähäisesti näyttöä.

Tällä hetkellä narskuttelun arvellaan olevan keskushermoston säätelemä tapahtuma. Sille altistavia tekijöitä ovat muun muassa stressi, runsas tupakointi, alkoholi sekä huumeiden käyttö.

–Narskuttelu voi olla myös sairauden, kuten Parkinsonin taudin tai refluksitaudin aiheuttama vaiva.

Myös tiettyjen lääkkeiden, kuten masennuslääkkeiden, sivuoireena voi esiintyä Kartanon mukaan narskuttelua.

Erilaiset ruoansulatusvaivat kuten vatsan turvotus, kurina, ilmavaivat, krampit, kipu ja tukala olo ovat monille liiankin tuttuja. Myös esimerkiksi aivosumu voi olla seurausta siitä, että suolisto ei ole aivan parhaassa kunnossa. Ravintoneuvoja Anu Kiiveri listasi yleisimmät syyt, jotka voivat aiheuttaa ruoansulatuksen häiriöitä – sekä ratkaisut niihin.

Ruoansulatuksen häiriön syitä voivat olla…

1. Kiire

Ruoansulatusvaivat ja kiire ovat tunnettu parivaljakko. Kiireessä ruokaa ei tule pureskeltua kunnolla. Kiireessä ruoan hotkii jopa huomaamattaan – pahimmassa tapauksessa seisten tai liikkeessä. Jos sinulla on kaamea kiire, syö helposti sulava smoothie sen sijaan, että yrittäisit pureskella hurjalla kiireellä esimerkiksi paahtopaistipatonkia.

Ratkaisu: pureskele ruoka kunnolla

Ruoansulatusvaivat voivat johtua huonosti pureskellusta ruoasta. Oletko koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka monta kertaa pureskelet yhtä suupalaa? On olemassa 30 kerran sääntö, jonka mukaan jokainen suullinen tulisi pureskella 30 kertaa ennen kuin sen nielaisee. Aikamoinen haaste!

2. Stressi

Krooninen stressi tekee pahojaan koko kehossa. Hetkellinen stressi on normaalia, mutta kun stressi kroonistuu, se vaikuttaa myös ruoansulatukseen. Sympaattinen hermosto aktivoituu, mikä tarkoittaa sitä, että ruoansulatus hidastuu.

Ratkaisu: rauhoita ruokailuhetki ja tee syömisestä stressitöntä

Ota  tietoisesti aikaa ruokailulle: etsi rauhallinen paikka ja istu alas. Kun saat rauhoitettua tilanteen, stressitasot laskevat alas, parasympaattinen hermosto lähtee toimimaan ja ruoansulatus paranee.

3. Sinulle sopimaton ruoka

Erilaiset ruoka-aineallergiat ja  keliakia aiheuttavat tunnetusti vatsavaivoja. Kyseessä voi olla myös viivästynyt allergia, jolloin allergian oireet saattavat ilmetä vasta muutaman päivän jälkeen: sen vuoksi allergiaa ei osaa yhdistää heti tiettyyn ruoka-aineeseen.

Ratkaisu: tee testi

Moni meistä on saattanut epäillä, että tietty ruoka ei sovi omalle vatsalle. Aiheuttaako sipuli tai paprika sinulle aina vatsakipuja? Tai kenties vaalea leipä? Jätä epäilyttävä ruoka-aine pois hetkellisesti ruokavaliostasi ja pidä ruokapäiväkirjaa tuntemuksistasi. Poistuivatko ruoansulatusvaivat? Tai muuttuivatko ne?

Jos oireet ovat hankalat tai haluat varmistuksen yliherkkyydestä tai allergiasta, ota aina yhteys lääkäriin.

4. Prosessoitu ruoka

Teollisesti valmistettu eli prosessoitu ruoka voi aiheuttaa vatsavaivoja, jos ruoansulatus ei ”tunnista” prosessoidussa ruossa olevia ravintoaineita. Porkkana on porkkanaa, mutta jos siihen lisätään jotain ylimääräistä, siitä saattaa tulla joillekin vatsaongelmia.

Ratkaisu: suosi puhdasta ruokaa

Suosi puhdasta, käsittelemätöntä ja mielellään luomulaatuista ruokaa. Kun olet kaupassa, katso tuotteiden ainesosalistoja. Mitä lyhyempi ainesosalista, sitä parempi. Mitä ylempänä listauksessa on sokerit, sitä enemmän sokeria myös tuotteessa on. Jos sokeri on heti ensimmäisenä ainesosalistalla, harkitse, pitäisikö tuote jättää kokonaan hyllyyn.

5. Suolahapon tai entsyymien puute

Jos sinulla on heti ruokailun jälkeen hieman tukala olo, se saattaa kieliä suolahappojen ja entsyymien puutteesta. Mahalaukku tarvitsee riittävästi suolahappoa ruoan sulattamiseen ja ravinteiden imeyttämiseen. Mikäli ruoansulatusentsyymejä ei ole riittävästi, ruoka ei sula kunnolla ja se jää kuormittamaan suolistoa ja koko elimistöä.

Ratkaisu 1: suolahappolisät

Suolahapon tuotantoa voi stimuloida myös luonnollisesti. Sitruuna, omenaviinietikka tai maitohappokäytetyt herajuomat voivat olla avuksi. On myös olemassa kehon omaa suolahappotuotantoa tehostavia lisäravinteita.

Ratkaisu 2: luonnon omat ruoansulatusentsyymit

Jos sinulla on tukala olo heti syömisen jälkeen, kokeile suosia ruokavaliossasi mahdollisimman luonnonmukaista, tuoretta ja vähän käsiteltyä ruokaa. Ota luonnon omat ruoansulatusentsyymit, kuten papaija, hapankaali, hapatetut maitotuotteet, ananas, kombutcha ja kefiirijuomat, käyttöön. Voit myös kokeilla entsyymipillereitä.

6. Suoliston huono bakteerikanta

Esimerkiksi runsas sokerin saanti aiheuttaa dysbioosia, jolloin suolistossa on enemmän huonoja bakteereita kuin hyviä.

Lue lisää: Turvotuksen ja aivosumun syynä suoliston dysbioosi? Näistä merkeistä tunnistat suoliston häiriötilan

Ratkaisu: pro- ja prebiootit

Syötkö monivitamiinia? Kokeile lisätä ruokavalioosi pro- ja prebiootit, monivitamiinit ja kalaöljyt. Biotiini on hyväksi myös suolistolle, ei ainoastaan hiusten kasvulle. Vältä sokeria ja runsasta hiilihydraattien syöntiä, kuten valkoisia viljoja.

Lue myös: Biotiini, sinkki, ubikinoni… Mitä ravintolisiä nainen todella tarvitsee?

7. Suolistonukan huono kunto

Vuotava suoli tarkoittaa sitä, että suolen läpäisevyys on lisääntynyt, jolloin verenkiertoon pääsee livahtamaan sinne kuulumattomia ruokapartikkeleita.

Ratkaisu: perunamehu

Glutamiini, biotiini ja piioksidi ovat hyviä suoliston kunnon ylläpitämiseksi. Kokeile vanhan kansan keinoa: juo aamuisin raakaa ”perunamehua” tyhjään vatsaan. Mitä se sitten tarkoittaa? Kuori ja suikaloi raaka peruna illalla vesilasilliseen ja nauti vesi aamulla tyhjään vatsaan. Perunavesi tekee suojaavan kalvon mahaan.

Muita vinkkejä parempaan ruoansulatukseen:

Erilaiset ruoansulatusvaivat ovat ikävä mutta yleinen ongelma.

• Nauti kuituja ja vettä

Vettä tulisi juoda päivän mittaan riittävästi, noin kaksi litraa. Jos liikut enemmän, pitäisi veden juontiakin lisätä. Ota tavaksesi juoda aamulla heti ensimmäisenä iso lasillinen vettä ja pidä vesipulloa aina lähettyvillä.

• Pidä huolta ateriarytmistä

Moni on kuullut neuvon, että päivän aikana tulisi syödä pieniä aterioita säännöllisin väliajoin. Ongelmaksi voi kuitenkin muodostua silloin se, ettei suolisto saa missään vaiheessa tarpeeksi lepoa.

Jos kärsit ruoansulatusongelmista, kokeile tasapainottaa ateriarytmisi siten, että nautit päivän aikana kolme isoa ateriaa eli kunnon aamupalan, lounaan ja illallisen. Lisää tarvittaessa mukaan 2–3 välipalaa, jos liikut paljon. Lapsille ja nuorille välipalat ovat tarpeellisia.

• Paastot – lepoa ruoansulatukselle

Paastojen etuna on, että ruoansulatus saa lepoa ja olo keventyy.

Voit kokeilla esimerkiksi 2/5 -paastoa, jossa kahtena päivänä viikossa on tarkoituksena juoda pelkästään vihannesmehuja ja vettä, mutta muuten syödä normaalisti. Tämän paaston uskotaan antavan vatsalle lepoa. Voit myös kokeilla mehupaastopäivää kerran viikossa.

Toinen helppo paasto on yöpaasto. Syö suhteellisen ajoissa iltapala, esimerkiksi kello 19. Syö aamupala vasta 12 tunnin jälkeen. Näin suolistokin saa lepoa.

Lue lisää: kokeile helppoa 12 tunnin pätkäpaastoa

• Liikkujan ravintoon helposti sulavia proteiineja

Aktiivisen liikkujan pääpaino pitäisi olla helposti sulavissa proteiineissa, kuten kanassa ja kalassa. Suosi myös palkokasveja.

Huomioi riittävät aikavälit aterioiden ja liikunnan välissä. Esimerkiksi punaisella lihalla voi kestää todella kauan, että se sulaa vatsassa. Anu Kiiverin mukaan kannattaakin pitää jopa neljä tuntia taukoa liha-aterian syömisen jälkeen, ennen kuin lähtee liikkumaan.

• FODMAP-ruokavalio

FODMAP-ruokavaliossa karsitaan hiilihydraatit, jotka fermentoituvat suolistossa aiheuttaen joillekin ruoansulatusvaivoja.

Lähde: Suoliston hyvinvointi -info 16.10.2018, Anu Kiiveri

Vastikään 41 vuotta täyttänyt näyttelijä ja tuottaja Olga Temonen paljasti julkisessa Facebook-postauksessaan kärsineensä jo pidemmän aikaa rytmihäiriöistä.

Olga kertoo postauksessaan, että lääkkeet eivät ole nujertaneet rytmihäiriöitä.

”Mulla on rytmihäiriölääkitys mikä ei oikein toimi, enkä tiedä mitä asialle kannattais tehdä, kaikkea on kokeiltu. Pelkään kuolemaa ja rakastan elämää”, Olga kirjoittaa Facebook-postauksessaan.

Olgan sydän on todettu terveeksi

Tavoitimme Olgan kommentoimaan vointiaan. Olga kertoo puhelimessa, että hän on kärsinyt rytmihäiriöistä viime keväästä asti, eli pian noin vuoden ajan.

– Minulle on tehty kaikki mahdolliset testit sen selvittämiseksi, mistä rytmihäiriöni voisivat johtua. Koska sydämeni on todettu terveeksi, kardiologit ovat sitä mieltä, että toivotaan, että vaiva vain menee ohi. Kammioperäiset muljahdukset ovat vain tosi epämiellyttäviä, Olga kertoo.

Lääkityksen lisäksi Olga on yrittänyt vaikuttaa rytmihäiriöihin muun muassa ruokavaliolla ja riittävällä levolla. Nämä positiiviset muutokset arjessa eivät kuitenkaan ole tuoneet täydellistä helpotusta.

– Pitkällä tähtäimellä rytmihäiriöt vaikuttavat arkeen tosi paljon. On kaikenlaisia oireita, mitä jatkuvat lisälyönnit aiheuttavat: hengenahdistusta, kipuja ja muita.

Siskot ovat olleet todella huolissaan

Olgan rytmihäiriöt ovat vaikuttaneet myös hänen läheisiinsä.

– Minulla on hyvin läheiset suhteet siskojeni kanssa, ja siskoni ovat olleet todella huolissaan. Pikkusiskoni on ravintoterapeutti, niin hän on ollut todella isona apuna tässä, Olga kertoo.

Puoliso Tuukka Temonen on kokenut Olgan rytmihäiriöiden takia hämmennystä.

– Tuukka on ollut hieman hämmentynyt, koska hän ei tiedä, pitäisikö pelätä vai luottaa vaan siihen, että lääkärit tietävät. Vaikeahan sitä on toisen viereltä tietää, miltä se tuntuu, kun sydän lyö miten sattuu. Mutta on Tuukka toki ollut tukena. En ole lapsille hirveästi asiasta puhunut, turha heitä on säikytellä, Olga toteaa.

Kuolemanpelko on Olgalle tuttua lapsesta asti

Olga ei itse koe jatkuvaa pelkoa rytmihäiriöiden takia. Silti kuolemanpelko nostaa silloin tällöin päätään. Kuolemanpelko ei kuitenkaan ole rytmihäiriöiden myötä ilmaantunut uusi tunne, vaan Olgalle tuttua jo lapsuusajoilta.

– Olen ollut aina kuolemanpelkoinen. Se liittyy tosi voimakkaasti elämänhaluuni, Olga kertoo.

Tulevaisuudennäkymiin rytmihäiriöt eivät vaikuta

Olgan tulevaisuudennäkymiin tai nykyisiin toiveisiin tehdä enemmän näyttelijän töitä rytmihäiriöt eivät vaikuta.

– Eivät tietenkään vaikuta. Lääkärit ovat sitä mieltä, että älä ajattele asiaa ja syö rytmihäiriölääkkeitä, vaikka ne eivät nyt hirveästi toimikaan. Tässä ei ole mitään vaarallista, Olga sanoo.

Avautumisensa myötä Olgalle on käynyt selväksi, miten yleisiä rytmihäiriöt ovat.

– Se vaikuttaa olevan aika yleistä tässä iässä, ainakin mitä olen jutellut ihmisille ja mitä ihmiset ovat laittaneet viestejä. En ole todellakaan yksin tämän vaivani kanssa.

Elämäntapamuutos ei ole helppoa. Jokainen kuntoremonttiin ryhtynyt tietää, että vaikka tahto muutokseen olisi todella vahva, notkahdukset ovat väistämättömiä. Tulee aamuja, jolloin lenkkareiden nauhojen sitominen tuntuu ylivoimaiselta. Tulee iltoja, jolloin sohvan ja suklaalevyn kutsu on aivan liian voimakas. Liian helposti yhdestä rennosta illasta tulee uusi rutiini, ja elämäntapamuutos saa jäädä.

Mutta sama toimii toisinkin päin. Kun itsensä saa muutaman kerran liikkeelle, liikunnan tuomaa hyvää oloa alkaa kaivata. Terveellisistä aterioista tulee pikkuhiljaa rutiini. Kun uusiin tapoihin pääsee kiinni, homma hoituu kuin itsestään. Miten koukuttua hyviin tapoihin?

Kuormita kehoa riittävästi – elämäntapamuutos pyrkii pysyvään muutokseen

Personal trainer Timo Haikarainen kertoo, että kaksi viikoittaista kestävyystreeniä ja kaksi lihaskuntoharjoitusta on ihanteellinen määrä. Silloin jaksaminen ja kunto paranevat, mutta keho ei kuormitu liikaa.

Usein elämäntapamuutokseen kehotetaan lähtemään rauhallisesti, ettei tulisi haukanneeksi liian suurta palaa. Liikuntabiologi, personal trainer Timo Haikarainen on eri mieltä. Hän kertoo, että liian pienet muutokset voivat joskus lannistaa, kun keho ei saa kunnon kohoamiseen riittävää treeniannosta.

– Kun lähtee liikkumaan, kannattaa tehdä heti alussa riittävän paljon. Tutkimukset näyttävät, että jos liikkuu liian vähän, ei pääse merkittävällä tavalla kiinni liikunnan terveyshyötyihin.

Haikarainen selittää, että pelkkä hyötyliikunta tai pienet ruokavaliomuutokset eivät välttämättä lisää energiatasoa tai paranna terveyttä. Siksi motivaatio saattaa lopahtaa, kun ei näe ja erityisesti tunne mitään muutosta.

– Kehoa täytyy kuormittaa riittävästi. Näin ei käy, jos aloittaa vain juomalla vettä ja nousemalla silloin tällöin portaita. Kun taas tekee riittävästi, voi jo parin viikon päästä olla fiilis, että energiat menevät katosta läpi!

Haikarainen kertoo, että kaksi viikoittaista kestävyystreeniä ja kaksi lihaskuntoharjoitusta on ihanteellinen määrä. Silloin jaksaminen ja kunto paranevat, mutta keho ei kuormitu liikaa. Jos kalenteriin ei tunnu mahtuvan neljää treeniä viikossa, voi kestävyys- ja lihaskuntoharjoitukset tehdä samalla kertaa. Silloin jo kaksi treeniä viikossa riittää.

– Voi tehdä vaikka yhdellä treenikerralla 20–30 minuuttia lihaskuntoharjoittelua ja saman verran aerobista treeniä.

On tärkeää liikkua monipuolisesti, sillä kestävyysliikunta parantaa hapenottokykyä ja arjessa jaksamista, lihaskuntoharjoittelu puolestaan lisää lihasmassaa ja helpottaa esimerkiksi selkäkipuja. Monipuolisesti liikkuminen myös vähentää rasitusvammojen riskiä.

Lue myös: Uskallatko haastaa itsesi ja oman kehosi? Listasimme 12 tehokasta treeniohjelmaa

Älä kasvata nälkävelkaa

Elämäntapamuutos ei tarkoita sitä, että pitäisi syödä huonommin tai vähemmän – päinvastoin. Liikkujan pitää syödä hyvin myös lepopäivinä.

Haikarainen kertoo, että tutkimuksissa liikunnan on havaittu olevan “triggeri”, siis tekijä, joka laukaisee muunkinlaisia hyvinvointiin liittyviä tekoja, kuten kiinnostusta terveelliseen ruokavalioon.

– Se liittyy pystyvyyden tunteeseen: kun huomaa pystyvänsä vaikuttamaan elämässään yhteen osa-alueeseen, kuten liikuntaan, tulee tunne, että pystyy vaikuttamaan myös muihin asioihin, kuten ruokavalioon.

Myös elimistön nälkää ja kylläisyyttä säätelevä hormoni greliini rientää avuksi. Greliini on vatsalaukussa erittyvä peptidihormoni, jonka määrä lisääntyy, kun vatsalaukku tyhjenee. Se siis kertoo meille, että nyt olisi aika syödä.

Greliini näyttää reagoivan liikuntaan: reipas liikunta hillitsee hormonin tuottamista ja siten myös väliaikaisesti vähentää nälän tunnetta. Erityisesti kova rasitus näyttää hillitsevän ruokahalua, ja siksi rankan treenin jälkeen ei tee heti mieli syödä. Haikarainen muistuttaa kuitenkin, että greliinihormoni on vain yksi tekijä ihmisen äärimmäisen monimutkaisessa fysiologisessa kokonaisuudessa.

– Eikä pidä missään nimessä ajatella, että vedän joka päivä rankkoja HIIT-treenejä, eikä sitten ole koskaan nälkä.

Timo Haikarainen muistuttaa, että ylipäätään liikkujan on tär­keää syödä hyvin ja monipuolisesti, myös lepopäivinä.

– On väärin ajatella, että koska lepopäivänä ei kuluta energiaa, voi syödä vähän. Liikunnan hyvät vaikutukset tapahtuvat kehossa nimenomaan lepopäivänä. Silloin kestävyyskunto kohoaa ja lihasmassa kasvaa, ja tähän tarvitaan polttoainetta.

Jos syö liian vähän, keho kerryttää nälkävelkaa, ja silloin ratkeaminen roskaruokaan tai herkkuihin on vääjäämättä jossain vaiheessa edessä. Personal trainer Haikaraisen ohje onkin selvä: hyvää ravintoa tasaisesti viikon jokaisena päivänä, osui sille päivälle treeni tai ei.

Liikunta ylipäätään parantaa kehon toimintaa ja viestien kulkemista, ja säännöllinen liikunta voi myös palauttaa terveen näläntunteen, joka on saattanut olla hukassa epäsäännöllisen ruokarytmin ja napostelun alla.

Lue myös: Laske oma painoindeksisi – laskurimme kertoo, onko sinulla ylipainoa ja mitä tuloksesi tarkoittaa

Kirjaa ylös tavoitteet

Elämäntapamuutos ei synny itsekseen. Kirjoita ylös, mitä haluat saavuttaa elämäntapamuutoksilla.

Jotta liikunnan hyviin vaikutuksiin pääsisi kiinni, on kuitenkin päästävä liikkeelle ne kriittiset ensimmäiset kerrat. Sertifioitu liikunta- ja urheilupsykologi Anna Andersén kehottaa lähtemään liikkeelle teoreettisesti.

– Ota käteen kynä ja paperia ja kirjaa ylös omia tavoitteitasi ja ajatuksiasi liikunnasta. Mitä haluat liikunnalla saavuttaa ja millaisena näet itsesi esimerkiksi kahden tai viiden vuoden kuluttua?

Kun on aika lähteä salille tai lenkille, saattaa pelkkä ajatuskin rehkimisestä tuntua vaikealta. Usein annamme tämän tunteen tai ajatuksen ohjata toimintaamme. Jos kuitenkin on ajatellut omia tavoitteitaan, voi tiukassa tilanteessa kääntää fokuksen arvoihinsa, esimerkiksi siihen, että haluaa liikunnan parantavan terveyttään. Silloin toimintaa ohjaakin pysyvä arvo eikä väliaikainen väsymyksen tai motivaation puutteen tunne.

Lue myös: 25 kiloa pudottanut Hanna Maaria antaa vinkit elämäntapamuutokseen: ”Aloin ajatella, että olen kaunis nainen”

Itsemyötätunto lisää onnistumisen todennäköisyyttä

Andersén haastaa myös pohtimaan sitä, mitä pitää liikuntana ja riittävänä saavutuksena.

– Onko liikunta vain vähintään kolmen vartin hikitreeni, vai voisiko liikuntaa olla myös kevyt kehonhuoltotunti?

Kun on tietoinen näistä itse rakentamistaan esteistä, alkaa nähdä liikunnan uudella tavalla, ja omaan liikuntapalettiin tulee ehkä aivan uusia mahdollisuuksia: joogaa, venyttelyä, rauhallista kävelyä metsässä.

On tärkeää myös kuunnella tapaa, jolla puhumme itsellemme. Andersén kertoo, että itsemyötätunnon on havaittu vähentävän stressiä ja sitä kautta lisäävän onnistumisen todennäköisyyttä.

– Miten puhut itsellesi silloin, kun omat tavoitteet eivät toteudu: soimaatko itseäsi vai puhutko kivasti ja kannustavasti, kuten puhuisit kaverillesi samassa tilanteessa?

Optimaalisen vireystilan saavuttamiseen vaikuttaa moni asia, kuten uni ja ruokavalio. Usein nämä kaksi asiaa myös linkittyvät yhteen. Otimme selvää, mitkä ovat parhaat palautumista auttavat ruoat ja toisaalta mitkä ruoat auttavat saamaan unen päästä kiinni.

1. Banaani

Suussa sulava banaani sopii välipalan lisäksi mainiosti iltapalalle. Banaani sisältää runsaasti kaliumia ja magnesiumia, jotka auttavat lihaksia ja hermostoa palautumaan. Kaliumin uskotaan auttavan myös muun muassa levottomiin jalkoihin ja vähentävän jalkakramppeja. Magnesium on lisäksi keskeinen tekijä useissa aineenvaihdunnan tapahtumissa.

Banaanissa on myös runsaasti B6-vitamiinia, jota tarvitaan melatoniinin tuotannossa.

Palautumista auttavat ruoat ovat usein myös niitä tavallisimpia: esimerkiksi banaani sisältää runsaasti kaliumia ja magnesiumia, jotka auttavat lihaksia ja hermostoa palautumaan.

2. Kiivi

Värikäs kiivi on varsinainen ravintoainepommi. Se sisältää runsaasti C-, E-ja K-vitamiineja sekä kaliumia, folaattia ja karotenoideja.

Kiivin uskotaan parantavan nukahtamista ja unenlaatua sen runsaan tryptofaani- ja antioksidanttipitoisuuden vuoksi. Tryptofaani on välttämätön aminohappo, jota tarvitaan ”mielihyvähormoni” serotoniinin tuotannossa. Serotoniinilla on tärkeä rooli myös unirytmin säätelyssä.

Kiivin uskotaan parantavan nukahtamista ja unenlaatua sen runsaan tryptofaani- ja antioksidanttipitoisuuden vuoksi.

3. Kirsikka

Pirtsakka kirsikka tai kirsikkamehu illalla voivat auttaa unetonta nukahtamaan. Antioksidantteja ja flavoinoideja sisältävä kirsikka kiihdyttää pimeähormoni melatoniinin tuotantoa, josta syystä sen on joissain tutkimuksissa todettu auttavan nukahtamisesta. Kirsikoissa on runsaasti A- ja C – vitamiineja sekä kaliumia, magnesiumia ja kalsiumia.

Jos uni ei meinaa tulla silmään, kokeile juoda lasi kirsikkamehua.

4. Lehtikaali

Lehtivihreät kuten lehtikaali sisältävät runsaasti kalsiumia ja kaliumia, jotka edesauttavat parempien yöunien saamisessa. Kalsium auttaa aivoja käyttämään tryptofaania melatoniin valmistamiseksi. Lehtikaalissa on runsaasti A-, C ja K-vitamiinia sekä folaattia.

Lehtikaali sisältää runsaasti kalsiumia ja kaliumia, jotka edesauttavat parempien yöunien saamisessa.

5. Bataatti

Jos et ollut aiemmin ajatellut bataattia iltapalaksi, nyt on aika kokeilla. Kääräise bataatista vaikka maukkaat iltatoastit. Laita väliin lehtikaalia, kalkkunaa tai kananmunaa, joiden sisältämien ravintoaineiden on todettu parantavan myös unenlaatua.

Bataatit ovat loistava kaliumin lähde, joka auttaa lihaksia ja hermostoa palautumisessa sekä ruuansulatuksessa. Lisäksi bataatissa on runsaasti A-vitamiinia, jota tarvitaan muun muassa solujen kasvuun, erilaistumiseen ja lisääntymiseen.

Bataatti taipuu mainiosti myös iltapalaksi, esimerkiksi toastin muodossa.

6. Kuitupitoiset täysjyvätuotteet

Hiilihydraattien tarve on katettava päivittäin, muuten esimerkiksi palautuminen ja harjoittelu kärsivät. Täysjyvätuotteet sisältävät runsaasti magnesiumia, kaliumia sekä tryptofaania. Lisäksi niissä on runsaasti vatsaystävällisiä kuituja, joiden on myös todettu auttavan paremmille yöunille.

Erilaisia täysjyvävaihtoehtoja löytyy niin puuroista, leivistä, riisistä ja pastoista.

Täysjyvätuotteet ovat avainasemassa kehon palautumisessa.

7. Rasvainen kala

Rasvainen kala, kuten lohi, taimen, tonnikala ja makrilli ovat uskomattoman terveellisiä. Rasvaiset kalat sisältävät runsaasti D-vitamiinia, jota tarvitaan kalsiumin imeytymiseen. Lisäksi niissä on paljon B6-vitamiinia, jota tarvitaan melatoniinin ja serotoniin tuotantoon.

Hyvien yöunien suunnittelun voi aloittaa jo päivällisellä valitsemalla lautaselleen kalaa.

Lohivoileipä aamulla on askel kohti parempia yöunia.

8. Jogurtti ja muut maitotuotteet

Proteiinipitoiset tuotteet kuten jogurtti, raejuusto, maito ovat hyviä luontaisia proteiinien lähteitä.

Illalla nautittu proteiiniannos auttaa lihasten yönaikaisessa rakentamisessa. Maitotuotteet, kananmunat ja soijatuotteet ovat myös loistavia tryptofaanin lähteitä. Lisäksi maitotuotteet sisältävät runsaasti kalsiumia. Molempien on todettu tutkimuksissa auttavan nukahtamisessa.

Illalla nautittu proteiiniannos auttaa lihasten yönaikaisessa rakentamisessa.

9. Kananmuna

Kananmunat ovat yksi ravintorikkaimmista ruoka-aineista. Nukahtamista auttavan tryptofaanin lisäksi kanamunat sisältävät välttämättömät aminohapot juuri oikeassa suhteessa.

Laadukas ja riittävä proteiinien ja hiilihydraattien saanti pitää verensokerin tasaisena myös yöunien aikana, eikä vatsa rupea kurnimaan kesken unien.

Kananmuna pitää hyvin nälkää loitolla.

10. Mantelit

Manteleilla on monia hyviä terveysvaikutuksia. Manteleissa on runsaasti magnesiumia, mineraalia, joka auttaa parantamaan unen laatua ja rakentamaan luita. Journal of Orthomolecular Medicine -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan liian alhainen magnesiumtaso vaikeuttaa unessa pysymistä.

Lisäksi mantelit ovat hyvä rasvojen lähde. Lisää pieni kourallinen manteleita iltapalalla esimerkiksi jogurtin joukkoon.

Manteleissa on runsaasti magnesiumia, mineraalia, joka auttaa parantamaan unen laatua ja rakentamaan luita.

Lähteet: Terveyskirjasto, Healthline, Reager’s Digest, Good Housekeeping, Eating Well, Livestrong.com, Fineli, Keventäjät

Väite 1: Tamponin käyttö yöllä ei ole vaarallista

Totta. Tamponin käyttö yöllä ei ole vaarallista, joten sen kanssa voi hyvin nukkua yön yli.

Jos kuukautiset ovat hyvin runsaat, tamponin imukyky ei kuitenkaan välttämättä riitä yöunien ajaksi. Valmistajat kehottavat yleensä vaihtamaan tamponin viimeistään kahdeksan tunnin kuluttua sen asettamisesta. Tamponin liian pitkään vaihtoväliin on liitetty hengenvaarallinen, stafylokokkibakteerin aiheuttama toksinen sokkioireyhtymä, mutta sairaus on äärimmäisen harvinainen.

Väite 2: Kuukautiskuppi sopii kaikille

Totta ja tarua. Mikään ei varsinaisesti estä kuukupin käyttöä, mutta esimerkiksi vulvodynian, vaginismin ja emättimen tulehdusten kaltaiset vaivat voivat tehdä sen käytöstä epämiellyttävää. Vulvodyniapotilaat voisivat kuitenkin jopa hyötyä kuukupin käytöstä, jos sen käyttö tuntuu itsestä sopivalta. Jos taas emättimen limakalvot ovat esimerkiksi tulehduksesta ärtyneet, emättimeen laitettavat suojat voivat ärsyttää.

Väite 3: Tamponia voi käyttää vuodon joka vaiheessa

Totta. Tamponille kannattaa kuitenkin valita vuodon määrää vastaava imukyky. Kun vuoto on hyvin vähäistä, tamponin käyttö voi tuntua epämiellyttävältä.

Väite 4: Tamponia voi käyttää myös suojaamaan valkovuodolta

Tarua. Myös pikkuhousunsuojien jatkuvaa käyttöä on syytä välttää, tavalliset puuvillaiset alushousut riittävät suojaamaan valkovuodolta. Jos valkovuoto muuttuu koostumukseltaan ja hajultaan, syy on hyvä selvittää lääkärin vastaanotolla.

Väite 5: Tamponin tai kuukautiskupin ei kuulu tuntua käytössä miltään

Totta. Kun tamponi tai kuukuppi on asetettu oikein, ne eivät tunnu miltään. Oikea kohta on emättimen keskiosassa, lepäämässä lantionpohjan päällä. Jos tamponi tai kuukautiskuppi tuntuu ikävältä, kannattaa yrittää työntää sitä syvemmälle.

Tamponin käyttö yöllä ei ole vaarallista. Oma kuukautissuoja kannattaa kuitenkin valita paitsi oman mieltymyksen, myös vuodon runsauden mukaan.

Väite 6: Kuukautissuoja tulee vaihtaa aina WC:ssä käymisen jälkeen

Tarua. Vaihtoväli riippuu vain kuukautisvuodon määrästä. Tamponin narun kastuminenkaan ei ole aina syy vaihtaa tamponia.

Väite 7: Side on turvallisin kuukautissuoja

Tarua. Tamponin käyttöön liitetty toksinen sokkioireyhtymä on jäänyt kummittelemaan monien mieliin, mutta todellisuudessa sairauden todennäköisyys on häviävän pieni. Käytännössä siteiden ja pikkuhousunsuojien käyttöön liittyy enemmän ongelmia: ne voivat hiostaa ja ärsyttää ihoa.

Väite 8: Tamponi on paras suoja, jos vuoto on runsasta

Tarua. Erilaisten kuukautissuojien sopivuus on yksilöllistä. Paras suoja on se, joka tuntuu itsestä parhaimmalta. Joskus vuoto on niin runsasta, että voi joutua käyttämään useampaa suojaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että runsaista vuodoista ei tarvitse kärsiä. Runsaita ja kivuliaita kuukautisia voi, ja myös kannattaa, hoitaa. Hakeudu siis gynekologin vastaanotolle, jos kuukautiset aiheuttavat hankaluuksia.

Väite 9: Siteistä kannattaa valita hajusteeton versio

Totta. Kuukautissuojien ei tarvitse tuoksua miltään. Varminta on valita hajusteeton suoja, vaikka hajusteet eivät aiheuttaisikaan yliherkkyyttä.

Väite 10. Tamponia, jossa on asetin, on helpompi käyttää

Totta ja tarua. Toiset kokevat sormella asetettavan tamponin vieraaksi ja valitsevat mieluummin tamponin, jossa on asetin. Toiset taas kokevat, että sormella saa paremman tuntuman tamponin asettamiseksi oikeaan kohtaan. Kannattaa valita sellainen tapa, joka tuntuu itsestä parhaimmalta.

Väite 11: Tamponi ja kuukuppi voivat jäädä jumiin

Totta. Tamponi ja kuukuppi voivat jäädä jumiin, mutta ne eivät voi kadota. On mahdotonta, että ne kulkeutuisivat emättimestä pidemmälle. On myös harvinaista, ettei niitä saisi omin avuin ulos. Jos tamponin tai kuukupin poistaminen aiheuttaa ongelmia, gynekologi auttaa.

Asiantuntijana jutussa toimi lääkärikeskus Aavassa työskentelevä naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Minna Kuusisto.

Kävelyn terveyshyödyt ovat kaikille tuttuja. Kävelylenkki on kropalle oikea terveysteko: se vahvistaa lihaksia ja parantaa jopa muistia.

Lisäaskel päivässä pitää siten myös lääkärin loitolla. Muutokset elämäntilanteessa saattavat kuitenkin vaikuttaa merkittävästi liikunnan määrään.

Tämän osoittaa myös Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehty tutkimus, joka seurasi neljän vuoden ajan 34–49-vuotiaiden naisten ja miesten päivittäisiä askelmääriä. Tutkimuksessa havaittiin parisuhteen muutoksilla olevan yhteyksiä fyysiseen aktiivisuuteemme.

Parisuhteen muutokset vaikuttavat eri tavoin naisiin ja miehiin

Tutkijoiden mukaan on vaikea määrittää yhtä tekijää, joka selittäisi, miksi parisuhdestatuksen muutokset vaikuttavat siihen, miten paljon liikumme.

Tutkijatohtori Kasper Salinin mukaan muutokset näkyvät naisten ja miesten aktiivisuudessa kuitenkin eri tavoilla. Miehillä askelmäärä näyttäisi laskevan eron myötä, kun taas naisilla uusi parisuhde vaikuttaisi vähentävän päivittäistä aktiivisuutta.

Elämäntilanteiden ja parisuhteen ohella tutkimuksessa tarkasteltiin myös, millainen vaikutus sosioekonomisella asemalla oli arkiliikuntaan.

Merkittävimpänä havaintoina oli, että askelmäärät nousivat neljän vuoden aikana etenkin niillä tutkittavilla, jotka edustivat ylintä sosioekonomista luokkaa.

Miehillä kasvu näkyi viikonloppuisin ja naisilla puolestaan arkisin.

– Todennäköistä on, että he ovat lisänneet liikuntaharrastuksen kaltaista pitempikestoista ja intensiivisempää liikkumista tai esimerkiksi kävelylenkkeilyä, toteaa Salin.

Arkiliikuntaan on edelleen tärkeä panostaa

Neljän vuoden seurantajakson aikana askelmäärissä huomattiin kokonaisvaltaista kasvua.  Kun suositellun 10 000 päivittäisen askeleen määrän saavutti vuonna 2007 viidennes osallistujista, vuonna 2011 siihen ylsi neljännes.

Askelmäärien kasvu on tutkijoiden mukaan positiivinen asia, vaikka se keskittyykin Salinin mukaan ylimpään sosioekonomiseen luokkaan.

– Fyysisen kunnon ja työkyvyn ylläpitämisen näkökulmasta juuri aerobisen askelten lisääminen on tärkeää.

Aerobisilla askelilla tarkoitetaan pidempikestoista ja intensiivistä liikuntajaksoa askeltiheyden ollessa vähintään 60 askelta minuutissa. Arkiliikuntaa ei Salinin mukaan tulisi täysin kuitenkaan unohtaa. Askelmäärän kasvattaminen onnistuu myös pienillä arjen valinnoilla.

– Osan päivittäisistä siirtymistä voisi tehdä auton sijasta kävellen tai vaihtaa hissin portaisiin, Salin ehdottaa.

Lähde: Jyväskylän yliopiston tiedote ”Parisuhteen muutos vaikuttaa askelmääriin; eronneet miehet ja parisuhteen aloittaneet naiset vähentävät aktiivisuuttaan”. Julkaistu 8.11.2018

Monella meistä on tapana käydä pissalla varmuuden vuoksi ennen lähtöä minnekään. Usein se on jo lapsena opittu tapa.

Gynekologian ylilääkäri Sari Ahonkallio Oulun Terveystalosta kuitenkin sanoo, että tällaista tapaa ei missään nimessä tulisi opettaa lapsille. Hänen kokemuksensa mukaan tapa on yleinen erityisesti tytöillä ja naisilla. Se saattaa johtaa niin kutsuttuun yliaktiiviseen rakkoon.

– Virtsarakon pitäisi normaalisti vetää ainakin kolme desilitraa ennen kuin ihminen tuntee virtsaamistarvetta, Ahonkallio kertoo.

– Jos rakko tyhjennetään aina ennen kuin sinne on kertynyt alle kolme desilitraa, rakko ei ollenkaan totu venytykseen, vaan se alkaa supistella heti, kun rakossa on vähänkin virtsaa. Pissatuksen tunne tulee siis siitä, että rakko alkaa supistella.

Miten tunnistaa yliaktiivinen rakko?

Yliaktiivisen rakon tunnusmerkkejä on se, jos herää pissahätään useammin kuin kahdesti yössä tai päivän aikana täytyy käydä vessassa enemmän kuin kahdeksan kertaa. Sari Ahonkallion mukaan ainakin kaksi tuntia pitäisi pystyä pitämään taukoa vessakäyntien välillä.

Lisäksi pissahätään liittyy yleensä kiireen tuntu ja pakonomainen tarve päästä äkkiä pissalle. Tuntuu, että muuten lirahtaa housuun.

Eroon vessassa ramppaamisesta

Jos vessasta ramppaamisesta on tullut tapa, siitä tulisikin opetella aivan tietoisesti eroon. Gynekologian ylilääkäri Sari Ahonkallio kertoo, että usein taustalta löytyy liika vedenjuonti.

– Ihan ensimmäiseksi täytyy miettiä, onko juomisen määrä järkevä. Terveen aikuisen ihmisen ei tarvitse juoda muuten kuin janon tunteeseen ja ruokajuomat.

Ahonkallion mukaan on turhaa kantaa vesipulloa mukana, naukkailla vettä jatkuvasti ja asettaa litratavoitteita päivittäiselle vedenjuomiselle.

– Ihmisen janokeskus pitää huolen siitä, jos alkaa olla liian vähän nestettä, tulee janon tunne ja silloin juodaan.

Toiseksi kofeiinipitoisten juomien määrää voi kokeilla vähentää, sillä kofeiini on diureetti, joka poistaa nestettä elimistöstä. Etenkin iltaisin kannattaa jättää kahvi ja tee pois. Sama vaikutus on myös energiajuomilla ja alkoholilla.

Näin virtsarakkoa koulutetaan

Lisäksi virtsarakkoa voi kouluttaa. Kouluttamisella tarkoitetaan sitä, että virtsaamisväliä aletaan tietoisesti pidentää, jolloin rakko tottuu normaalimpaan virtsaamistahtiin.

– Eli kun tulee se ensimmäinen tarve lähteä vessaan, aluksi odotetaan ihan vaikka muutama minuutti, jos ei pidempään pysty. Rauhoitutaan ja katsotaan kellosta aika, koska saa mennä, Ahonkallio neuvoo.

Virtsarakon venyttämisen voi aloittaa pidättämällä esimerkiksi viisi minuuttia. Pikkuhiljaa aikaa pidennetään siitä, kun ensimmäistä kertaa tuntuu, että täytyy mennä pissalle siihen, kun lopulta menee vessaan.

Vaikeaan vaivaan myös lääkehoitoa

Jos mikään aiemmista konsteista ei auta, yliaktiivista rakkoa voidaan hoitaa myös lääkkeillä. On olemassa lääke, joka rentouttaa rakkolihasta sekä lääkkeitä, jotka estävät rakon supistelun.

– Lisäksi vaihdevuosi-iän ylittäneillä naisilla apua voi olla paikallisestrogeenin käytöstä eli siitä, kun emättimen limakalvot hoidetaan hyvään kuntoon.

Lue myös:

Mitä virtsan väri ja haju kertovat terveydestäsi? 13 merkkiä

Apua virtsankarkailuun – 10 kysymystä

Pissattaako jatkuvasti? Tunnista nämä yliaktiivisen virtsarakon oireet

Päänsärky on monisyinen vaiva. Jomotusta voivat aiheuttaa niin stressi, hormonit kuin kehossa kytevä flunssakin.

Oletko koskaan pistänyt merkille, että kylmällä päätä tuntuisi särkevän entistä enemmän? Kysyimme neurologian erikoislääkäri Markku Nissilältä, voiko pakkanen olla päänsäryn syy ja mistä talvella piinaava päänsärky voi johtua.

Niin pakkanen kuin kylmä juomakin saattavat laukaista päänsäryn

Noin 30 vuotta migreeni- ja työpäänsärkyä hoitanut Nissilä toteaa, ettei koskaan ole törmännyt urallaan pakkaspäänsärkyyn.

Hän kuitenkin huomauttaa, että kylmälle altistuminen saattaa aiheuttaa etenkin migreenipotilaille vihlovaa kipua pään seudulle.

– Pään altistuessa kylmälle, on se sitten ulko- tai sisäpinta, saattaa tulla sellainen valtava viilto kitalaesta päälakeen, Nissilä sanoo.

Ilmiölle on oma terminsä.  Nissilän mukaan äkkinäistä vihlovaa kipua kutsutaan ice pick -päänsäryksi, joka suomeksi tarkoittaa jääkoukkua.

– Se on voimakas kipu, joka voi tulla siitä, että juot esimerkiksi kylmää juomaa tai laitat jäätelöä suuhun.

Hartiakivut eivät aiheuta päänsärkyä

Niska- ja hartiaseudun kivuilla selitetään usein päänsärkyä. Nissilä korjaa kyseessä olevan harhaluulon, joka elää yhä lääkärien keskuudessa.

– Suomi on maailman viimeinen maa, jossa uskotaan, että hartiakivut aiheuttaisivat päänsärkyä.

Kylmässä saatamme kuitenkin vaistomaisesti kiristellä hampaita. Tämä taas voi olla syypää päänjomotukseen.

– Jos kylmässä hampaita tulee purtua yhteen, niin silloin niskarusetin pikkulihakset jännittyvät. Sitä kautta voi tulla päänsärkyä, Nissilä sanoo.

Huolehdi nesteytyksestä ja suojaa pää hyvin

Suurin osa kehomme lämmöstä haihtuu pään kautta.  Nissilä kehottaa etenkin migreenipotilaita suojaamaan talvella päänsä hyvin. Päähineettä kulkeminen voi nimittäin laukaista erittäin voimakkaan päänsäryn.

Tämän lisäksi nesteytystä ei kannattaisi unohtaa.  Hyvä nestetasapaino auttaa ihoa pysymään lämpimänä.

– Vedenjuonnilla on oma merkityksensä. Kun pintaverisuoniin riittää nestettä, iho pysyy lämpimämpänä. Silloin lyhyt kylmälle altistuminen ei ole niin paha juttu.

Lue myös:

Hoida päänsärky ilman lääkkeitä ja haittoja – 10 helppoa kotikonstia

Usein toistuva päänsärky – harmiton oire vai lääkärin paikka?

Migreeni ei ole vain päänsärky – näin migreeni vaikuttaa elämään

Riesana toistuva päänsärky? Näin erotat, onko kyseessä migreeni vai jännityspäänsärky

Rytmihäiriöllä tarkoitetaan poikkeavuutta sydämen rytmissä.

– Rytmihäiriötuntemukset ovat hyvin moninaisia. Ihmiset kuvailevat niitä muun muassa sanoilla tykytys, muljahdus, lyöntien väliin jääminen ja värinä, Terveystalon kardiologi Kristian Paavonen kertoo.

Ihmisten herkkyys huomata poikkeavuudet sydämensä rytmissä vaihtelevat Paavosen mukaan paljon. Ihmisen sydän lyö noin 100 000 kertaa vuorokaudessa. Yksi ihminen huomaa jo muutaman lisälyönnin vuorokaudessa, kun taas toinen voi olla täysin oireeton, vaikka hänellä lisälyöntejä esiintyisi kymmeniä tuhansia vuorokaudessa. Joku taas huomaa lyhyenkin rytmihäiriön, esimerkiksi eteisvärinän, mutta toisen päivästä toiseen jatkuva eteisvärinä on oireeton.

Rytmihäiriöistä yleisimpiä ovat lisälyönnit

Hitaat rytmihäiriöt, jotka johtuvat sydämen sähköjärjestelmän toimintahäiriöistä, ovat yleisempiä iäkkäillä ihmisillä. Tällaisia rytmihäiriöitä hoidetaan tarvittaessa tahdistimella.

Sydämen rytmihäiriöistä yleisimpiä ovat kuitenkin lisälyönnit, jotka ovat tavallisia myös muilla kuin ikäihmisillä. Sairaudet ja rakenteelliset poikkeamat voivat olla lisälyöntien aiheuttajia. Joillakin ihmisillä on taipumus eteis- tai kammiolisälyöntisyyteen. Usein lisälyöntejä ovat kuitenkin mukana aiheuttamassa ulkoiset tekijät, kuten stressi, valvominen tai poikkeava fyysinen rasitus.

Omien tuntemusten perusteella ei voi arvioida rytmihäiriön vaarallisuutta

Kristian Paavosen mukaan ilman asiantuntijan tekemiä tutkimuksia on mahdotonta sanoa, onko oma rytmihäiriö vaaraton vai vaarallinen.

– Useimmiten, jos on keski-ikäinen tai nuorempi, perusterve ihminen, niin lyhytkestoiset, vain rytmihäiriötuntemuksia ilman yleisoireita aiheuttavat rytmihäiriöt ovat lähes aina hyvänlaatuisia, eivätkä ne ole merkki sydänsairaudesta tai verenkiertoelinten sairaudesta, Paavonen sanoo.

Jos rytmihäiriöihin liittyy yleisoireita, esimerkiksi tajunnan tason häiriöitä, selkeää suorituskyvyn laskua tai rintakipua, on lääkärin pikainen arvio paikallaan. Silloin voi olla kyse pahanlaatuisesta rytmihäiriöstä.

– Jos mitään muita oireita kuin hetkittäisiä rytmihäiriötuntemuksia ei ole, päivystykseen ei tarvitse lähteä, Paavonen linjaa.

Vaikka päivystykseen lähteminen ei ole tarpeen, tutkimuksiin kannattaa kuitenkin hakeutua, jos rytmihäiriöitä esiintyy toistuvasti tai jos rytmihäiriöt kestävät kauan. Lääkärin pakeille kannattaa hakeutua rytmihäiriöiden takia myös silloin, jos suvussa on esiintynyt esimerkiksi sydänlihassairauksia tai varhaista sepelvaltimotautia.

Näyttelijä ja tuottaja Olga Temonen, 41, kertoi vain vähän aikaa sitten julkisessa Facebook-päivityksessään kärsineensä rytmihäiriöistä. Lue, miten Olga kommentoi rytmihäiriöitään Annalle!

Verenpaineen mittaaminen kotona on helppo tapa seurata omaa terveyttään.

– Jos perusterveen ihmisen aamuverenpaine on koholla, täytyy syitä miettiä tarkasti. Taustalla voi olla esimerkiksi unihäiriöitä, kuten uniapneaa tai runsasta alkoholin käyttöä, HUS:n erikoislääkäri Jyri Lommi sanoo.

Verenpaine vaihtelee päivän aikana. Varmimmat tulokset saadaan, kun tehdään useampi mittaus ja lasketaan niiden keskiarvo. Rasitus ja jännitys voivat nostaa verenpainetta tilapäisesti.

Tuttu ja turvallinen ympäristö auttaa muun muassa jännittäjää rentoutumaan.

– Kotiympäristössä on helpompi rentoutua. Toiset saattavat jännittää hoitohenkilöstön tekemää mittausta ja vierasta ympäristöä, Lommi sanoo.

American Journal of Hypertension -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa seurattiin kolmen vuoden ajan 350 suurentuneessa sydän- ja verisuonitautien vaarassa olevaa yli 80-vuotiasta henkilöä. Tutkimuksessa havaittu yhteys liittyi erityisesti systoliseen verenpaineeseen ja yhteys voimistui, mitä korkeampi verenpainelukema oli.

Lue myös: Tee verenpainetesti – testaa terveystietosi ja katso, tiedätkö tarpeeksi verenpaineen vaaroista

Verenpaineen mittaaminen parhaimpia keinoja seurata omaa terveyttään

Perusterveenkin ihmisen pitäisi olla kiinnostunut omasta verenpaineestaan viimeistään 40 vuoden iässä, sanoo HUS:n erikoislääkäri Lommi.

Kohonnut verenpaine ei yleensä tunnu, joten mittaus on ainut keino varmistaa asia. Jatkuvasti koholla oleva verenpaine vaurioittaa sydäntä, verisuonia, aivoja ja munuaisia.

– Kyllä verenpaineen mittaus kuuluu perusterveystarkastukseen kaikille aikuisille. Se on yksi tehokkaimpia ja yksinkertaisimpia keinoja seurata omaa terveyttään. On tärkeää tunnistaa kohonnut verenpaine ajoissa, jotta voidaan miettiä elämäntapojen muutosta ja mahdollista lääkitystä, Lommi toteaa.

Näin verenpaineen mittaaminen kotona onnistuu

Kotimittaukseen suositellaan olkavarsimittaria. Rannemittaria suositellaan vain, jos itselle oikean kokoista mansettia ei ole saatavilla. Liian pieni mansetti saattaa antaa liian korkean arvon ja vastaavasti liian suuri todellista lukemaa matalamman arvon.

Verenpaineen voi mitata kummasta olkavarresta tahansa, mutta tavallisesti oikeakätisen on helpompaa tehdä mittaus vasemmasta kädestä ja päinvastoin.

Istu ja rentoudu ennen mittausta hetki. Lommi suosittelee, että aamumittaus tehtäisiin ennen aamupalaa tai lääkkeidenottoa. Esimerkiksi kahvi tai tee voivat vaikuttaa verenpaineeseen kohottavasti. Verenpainemittausta edeltänyt tupakointi voi myös vaikuttaa mittaustuloksiin. Verenpainelääkkeiden lisäksi muilla eri sairauksiin käytettävillä lääkkeillä voi olla vaikutusta verenpainetasoihin. Iltamittauksen voi tehdä oman rytmin mukaan 18-21 välillä, kuitenkin rauhoittuneessa olotilassa.

Mittauksessa mansetin ja olkavarren väliin tulisi mahtua sormi. Samalla kannattaa katsoa, että ilmaletkun kiinnityskohta on ylöspäin ja letku kulkee vapaasti.

Mittauksen aikana pidä käsi rentona. Sen aikana ei saisi myöskään puhua tai liikkua. Mittaus on hyvä toistaa muutaman minuutin kuluttua ja merkitä molemmat tulokset ylös.

Lue myös: Stressi nostaa salakavalasti verenpainetta – näin suojaat kehoasi vaaralliselta verenpaineelta

Lähteet: Erikoislääkäri Jyri Lommi, HUS, American Journal of Hypertension, Duodecim,  Sydän.fi

Oletko kuvitellut olevasi ainoa, joka herää keskellä yötä stressaavat ajatukset seuranaan? Stressiin herääminen kesken yöunien ei ole epätavanomainen asia.

– Se on kohtalaisen yleistä, arvioi Terveystalon johtava työterveyspsykologi Antti Aro.

Aro vastasi kysymyksiimme stressiin heräämisestä:

Mistä kertoo, jos stressi herättää keskellä yötä?

– Se kertoo siitä, että päiväaika ei riitä asioiden käsittelyyn. Lisäksi stressaantuneena vireystila on aika ylhäällä, jolloin uni tulee hieman pinnallisemmaksi ja katkonaisemmaksi. Kaikki ihmisethän heräävät yöllä moneen kertaan, mutta suurin osa ei huomaa sitä. Mutta, kun on stressaantunut ja vireystila on sen takia ylhäällä, heräämisiin kiinnittää huomiota, Aro sanoo.

Mitä asialle on tehtävissä siinä hetkessä, kun herää?

– Perusohje on, että jos ei noin 15 minuutin sisällä nukahda itsestään, voi nousta ylös ja mennä hetkeksi jonnekin muualle tekemään jotain muuta, vaikka lukemaan kirjaa. Kun tekee hetken muuta ja palaa sitten takaisin sänkyyn, saa yleensä unta. Sänkyyn ei kannata jäädä makaamaan tai pyörimään pitkäksi aikaa.

Milloin öisistä heräämisistä on syytä huolestua?

– Tästä asiasta ei kannata huolestua, koska se vain pahentaa asiaa. Jos heräilee toistuvasti, kannattaa miettiä, milloin päivällä voisi pitää niin sanotun huolihetken. Huolihetki tarkoittaa sitä, että varaa päivällä aikaa niiden asioiden pohtimiseen, mitä muuten pyörittelisi päässään yöllä.

Millaisia kotikonsteja voi huolihetkien lisäksi kokeilla?

– Kannattaa tehdä jotain rauhoittavaa ja rentouttavaa tunti tai kaksi ennen kuin menee nukkumaan. Juuri ennen nukkumaanmenoa ei kannata tehdä asioita, jotka vetävät vireystilan ihan tappiin. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi työt. Lisäksi kannattaa yrittää noudattaa mahdollisimman samaa nukkumaanmenoaikaa ja nukkua suunnilleen samanpituisia öitä, myös viikonloppuna. Näin uni-valverytmistä tulee mahdollisimman säännöllinen.

Milloin on syytä hakea ammattiapua?

– Jos tilanne ei kuukaudessa asetu omin voimin, on viimeistään hyvä hakeutua avun piiriin. Nykyään unettomuuteen on hyvin kehittynyttä lääkkeetöntä hoitoa. Heräilystä kärsivä voi ottaa yhteyttä esimerkiksi työterveyshoitajaan. Tietysti aina on pieni mahdollisuus, että heräily on oire jostain somaattisesta sairaudesta. Mutta, jos heräilyä lukuun ottamatta muuten tuntee olonsa hyväksi, eikä ole mitään terveydellisiä ongelmia, niin työterveyshoitajakin on hyvä ensikontakti.

Milloin tarvitaan unilääkkeitä?

– Nykyään esimerkiksi Käypä hoito -suosituksissa lääkkeitä ei suositella, koska ne huonontavat unen laatua ja nukahtamislääkkeisiin tulee aika nopeasti toleranssi. Jos unettomuus on todella paha ongelma ja ihminen valvoo monta yötä putkeen, niin sellaisessa tapauksessa voi olla ihan järkevää ottaa lääkkeillä unta yksi yö. Toiminnalliseen unettomuuteen, joka liittyy stressiin, lääkkeistä ei yleensä ole paljon apua. Siksi ensisijainen hoito on lääkkeetön.

Älypuhelimen vilkuilu ja sosiaalinen media voivat haukata jopa tunteja päivästä. Ihmettelemme, miksi emme ehdi tehdä mitään, mutta olo on silti väsynyt, ärtynyt ja kaoottinen. Jos näin on, ratkaisu voi silloin olla digipaasto.

Puhelimen jatkuva tarkistaminen häiritsee keskittymiskykyä. Teksasin Austinin yliopiston tutkimuksen mukaan jo pelkkä puhelimen läsnäolo häiritsee ajatteluamme. Aivomme pinnistelevät, kun yritämme tukahduttaa halumme vilkaista kännykkää.

Älypuhelimeen ja sosiaaliseen mediaan voi myös koukuttua. Ennen tämän jutun lukemista voit testata, oletko kännykkäriippuvainen.

Puhelimesta vieroittautuminen ja digipaasto ei kuitenkaan ole rakettitiedettä, eikä somen käyttöä tarvitse lopettaa kokonaan. Nämä vinkit auttavat alkuun digipaastossa:

1. Lataa puhelimen käyttöä rajoittava ohjelma

Internetin ja mobiilisovellusten käyttöä voi vähentää tietokoneelle ja puhelimeen ladattavilla rajoitusohjelmilla.

Ohjelmat voivat estää pääsyn tietyille sivuille, kuten Facebookiin. Niiden avulla voi myös seurata, kuinka kauan ja millä tavalla käytät puhelinta ja nettiä. Sovellukset paljastavat jopa sen, kuinka monta kertaa päivässä tartut puhelimeen.

Moniin sovelluksiin voi ladata hälytyksen, joka piippaa, jos tartut puhelimeen vaikkapa aamiaiselle pyhitettyyn kellonaikaan. Kun päivittäinen kännykkäaika ylittyy, sovellus voi estää puhelimen tietyt toiminnot. Soittaminen voi onnistua, pelaaminen ja Instagramin selailu eivät.

Voit myös poistaa puhelimestasi kaikki sovellukset ja käyttää sitä vain siihen, mihin laite aikoinaan suunniteltiin: puhumiseen.

Lue myös: Näin parannat keskittymiskykyäsi pitkin päivää – aivotutkijoiden vinkit

2. Digipaasto pääsee käyntiin kunnolla, kun suljet kännykästäsi hälytykset

Alkaako sydämesi pamppailla, kun puhelin ilmoittaa sähköpostista tai Facebook-kommentista? Kännykän tarkistamisen tarve vähentyy, kun otat turhat piippaukset pois päältä. Säilytä vain puhelusta ja tekstiviestistä ilmoittavat äänet.

Lue myös: Näin pääset eroon somekateudesta – 6 vinkkiä

3. Piilota puhelin hankalaan paikkaan

Kännykkää tulee kurkittua vähemmän, kun se ei ole käden ulottuvilla. Pane puhelin korkean hyllyn päälle tai laatikkoon. Kännykän selailu vähentyy, jos joudut kipuamaan keittiön tikkaille päästäksesi Instagramiin.

4. Osta kello

Sinun ei tarvitse ottaa kännykkää makuuhuoneeseen, kun vekkari soi aamulla. Nukahdat nopeammin, kun et selaa puhelinta sängyssä. Hanki myös rannekello, niin et joudu tarkistamaan aikaa puhelimesta.

Rannekello paitsi näyttää hyvältä, on myös olennainen osa sitä, että digipaasto onnistuu.

5. Liiku ilman puhelinta

Jätä puhelin kotiin, kun lähdet lenkille. Motivaatiomusiikki, podcastit ja äänikirjat ovat viihdyttäviä, mutta aivosi ja aistisi tarvitsevat välillä lomaa. Keskity luonnon ääniin, nauti tuoksuista ja maisemista.

Jos käytät sykemittarina älykelloa, älä asenna siihen some- ja viestisovelluksia.

Lue myös: Mielenrauhaa metsäjoogasta – 7 asanan voimistava ja rentouttava harjoitus

6. Hanki paperikalenteri

Käsin kirjoittaminen pakottaa keskittymään. Sisäistät ja muistat kirjoitetut merkinnät paremmin kuin sähköiseen kalenteriin naputetut.

Kaunis kalenteri myös ilahduttaa, ja almanakan koristelu on hauskaa. Liimaile sivuille muistoksi elokuvalippuja, kuitteja ja kukkia.

Organisointia ja listoja rakastavan kannattaa kokeilla bullet journalia. Bujoksi kutsuttu kalenteri auttaa hallitsemaan arkea, ja siitä voi askarrella persoonallisen taideteoksen. Tarvitset vain vihon, kynän ja luovuutta!

Lue myös: Hanki lisää omaa aikaa – siivoa kalenterisi KonMari-menetelmällä

7. Sovi tarkka treffiaika ja pidä siitä kiinni

Muistatko ajan, jolloin treffipaikka lyötiin lukkoon jopa viikkoja etukäteen, ja tapaamiseen lähdettiin ajoissa?

Nykyään spontaaneja tärskyjä on helpompi sopia, mutta treffeille ei välttämättä yritetä päästä ajoissa, koska myöhästymisestä on helppo ilmoittaa. Tapaamispaikalla ei malteta odotella, vaan ystävälle viestitetään heti, että ”olen jo täällä”.

Sovi tarkka tapaamisaika ja -paikka etukäteen ja pidä niistä kiinni. Kerro kaverillesi, että jätät puhelimen kotiin, joten sinulle ei kannata viestitellä.

Lue myös: Riippuvuus nettideittailuun voi syntyä yhtä helposti kuin peliriippuvuus – näin addiktio syntyy

8. Aseta itsellesi someaika

Lapsilla on nukkumaanmenoajat, ja aikuisetkin noudattavat monenlaisia sääntöjä. Hallitse myös puhelimen käyttöäsi aikatauluilla sen sijaan, puhelin hallitsisi aikaasi.

Anna itsesi vilkaista kännykkää tai surffata Facebookissa viisi minuuttia joka toinen tunti. Päätä, että puhelimesi ja tietokoneesi menevät nukkumaan kello 19. Keskity tämän jälkeen oleiluun, lukemiseen tai käsitöihin.

9. Kerro ystävillesi digipaastosta

Kerro läheisillesi, että vähennät kännykän ja somen käyttöä. Anna heille puhelinnumero, josta sinut saa kiinni tietyyn aikaan.

Sinun ei tarvitse olla pahoillasi, jos digipaastosi ärsyttää muita. Ärtymys kielii siitä, että tauko tekisi tuttavillesikin hyvää.

Lue myös: Karita Tykän parisuhdevinkki: Kuuntele kumppaniasi – toiselle ei voi olla läsnä, jos selaa samalla somea

10. Mieti, mitä tarvetta puhelimen vilkuilu tyydyttää

Turvaudutko kännykkään, kun jännität oudossa seurassa? Pakenetko tylsistymistä Facebookiin? Mieti, voisiko jokin toinen toiminta helpottaa vaikeita tunteita.

Muista, että tylsyys on normaali tunne, jota kannattaa opetella sietämään. Parhaat ideat pulpahtavat mieleen usein kyllästyneenä.

Lähteet: CNBC, Mindbodygreen, Science Alert, WebMD, The University of Texas Austin