Milloin viimeksi kävit papakokeessa? Tuntuuko siltä, että ihan hiljattain? Muistikuvasi voi olla oikea. Kohdunkaulan syövän ja sen esiasteet paljastavia gynekologisia irtosolututkimuksia eli papoja otetaan Suomessa melkoisen villisti: niin joukkoseulonnoissa kuin omalla gynekologillakin.
– Suomessa 30–60-vuotiaat ja joissain kunnissa myös 25- ja 65-vuotiaat naiset saavat viiden vuoden välein kutsun maksuttomaan papaseulontaan. Arviolta 60 prosenttia papoista otetaan kuitenkin seulontaohjelman ulkopuolella, tutkija Maiju Pankakoski sanoo. Hän tekee Syöpärekisterissä väitöskirjaa kohdunkaulan syövän seulonnan vaikuttavuudesta.
Yksi syy siihen, että papakokeita tunnutaan ottavan tiheästi, on rekisteröinnin puutteessa. Seulontojen tulokset kirjataan Syöpärekisterin joukkotarkastusrekisteriin, jonne yksittäinen lääkäri ei tietosuojasyistä pääse. Yksittäisten lääkäreiden ottamille testeille ei ole yhteistä rekisteriä. Lääkäri voi tallentaa tulokset Kanta-palveluihin, joista nainen pystyy katsomaan ne – jos muistaa.
Lähitulevaisuudessa naisen ei toivottavasti tarvitse vaivata päätään papan aikataululla.
– Kaikille Suomessa otetuille papanäytteille suunnitellaan rekisteriä, mikä poistaisi päällekkäisyydet, Pankakoski kertoo.
Vaikka papakokeita otettaisiin usein, tiheät tutkimukset eivät turvaa syövältä viiden vuoden välein otettuja varmemmin. Papassa havaitun, hoitamattoman solumuutoksen eteneminen syöväksi vie keskimäärin 10–15 vuotta.
– Kohdunkaulan syöpään viittaavat muutokset ehditään huomata ajoissa, vaikka osallistuisi pelkästään joukkoseulontoihin, naistentautien erikoislääkäri, dosentti Maija Jakobsson HYKSistä painottaa.
Seulonnoissa syöpä löytyy ajoissa
Joukkoseulonnoissa ei saa valita, kuka näytteen ottaa. Jokainen papassa käynyt tietää, että näytteenottajissa on enemmän ja vähemmän helläkätisiä. Siksi on ymmärrettävää, että nainen saattaa hoitaa asian mieluiten luottogynellään rutiinikäynnin yhteydessä. Tarvitaanko seulontoja siis lainkaan?
– Ilmaisia seulontoja tarjotaan kaikille, kun taas gynekologilla käy valikoitunut, terveydestään muutenkin huolehtiva joukko. Heillä saattaa olla muuta väestöä vähemmän kohdunkaulan syövän riskitekijöitä, Maiju Pankakoski miettii.
Kohdunkaulan syöpä saa alkunsa tulehduksesta, jonka aiheuttaa yleisesti papilloomavirus HPV. Lähes jokainen saa tartunnan aloitettuaan seksielämän. Virus ei aiheuta syöpää yksin, vaan lisäksi tarvitaan muita tekijöitä, kuten nuorena aloitetut yhdynnät, tupakointi, ylipaino ja diabetes.
– Kohdunkaulan syöpä on alussa varsin oireeton. Tavallisin oire on vuotohäiriö tai yhdynnän jälkeinen verinen vuoto, Maija Jakobsson kertoo.
Seulonnat ovat tehokas keino löytää ja hoitaa syöpä ajoissa. Ennen kuin ne aloitettiin vuonna 1963, kohdunkaulan syöpä oli Suomessa kolmanneksi yleisin syöpä. Nyt se on sijalla 20. Seulonnan ansiosta vältetään joka vuosi noin 250 kuolemaa.
Näin Syöpäjärjestöt kertovat papakokeista:
Nuorien rutiinipapasta ei hyötyä
Valtaosa kohdunkaulan syöpään menehtyvistä naisista on seulontaiän ohittaneita eli yli 65-vuotiaita. Seulontojen ikärajan muutosta koskeva asetus on ollut terveydenhuollon toimijoilla lausuntokierroksella. Muutoksen jälkeen joukkoseulontoihin pääsisivät myös 65-vuotiaat koko maassa. Tällä hetkellä näyttää kuitenkin siltä, että uusi asetus ei ole tulossa voimaan ainakaan lähivuosina.
– HPV-infektio ei oikeastaan parane koskaan, vaan jää limakalvon soluihin ei-aktiiviseen muotoon. Se saattaa aktivoitua varsinkin vanhemmalla iällä, kun elimistön puolustuskyky heikkenee, Maija Jakobsson huomauttaa.
Sen sijaan alle 30-vuotiailla kohdunkaulan syöpä on niin harvinainen, ettei heiltä kannattaisi ottaa papaa rutiinisti.
– Alle 25-vuotiailta sitä ei pitäisi ottaa lainkaan. Silti monella yksityisvastaanotolla papa on yhä turha rutiini, joka liittyy e-pillereiden käytön aloittamiseen ja seurantaan, Maija Jakobsson sanoo.
HPV-tartuntoja ja niiden aiheuttamia solumuutoksia on eniten 15–25-vuotiailla naisilla, mutta heillä muutokset ovat lieviä. Riski niiden kehittymisestä syöväksi on todella vähäinen.
– Nuorten testaaminen aiheuttaa turhia kustannuksia, hoitoja ja huolta. Suurin osa solumuutoksista paranee itsestään, Maija Jakobsson toteaa.
Nuorilla solumuutokset usein paranevat
Papilloomaviruksia tunnetaan yli sata erilaista, joista toiset aiheuttavat syöpää todennäköisemmin kuin toiset. HPV-testillä etsitään korkean syöpäriskin viruksia, ja se paljastaa papaa enemmän syövän esiasteita. Testin herkkyys ei kuitenkaan ole vain hyväksi.
– Ensimmäistä kertaa HPV-testiin osallistuneilta naisilta hoidetaan viisi kertaa useammin solumuutoksia kuin papalla testatuilta, Maija Jakobsson kertoo.
Hoidetut naiset ovat nuoria, joilla solumuutokset olisivat useimmiten parantuneet itsestään. Siksi tätäkään tutkimusta ei pitäisi käyttää alle kolmekymppisillä. Yli 35-vuotiailla HPV-testi on Käypä hoito -suosituksen mukaan yhtä hyvä kuin papa. Toistaiseksi sitä käytetään seulonnoissa Pirkanmaan ympäristössä ja esimerkiksi Turussa. Uudellamaalla HPV-seulonta on tarkoitus aloittaa ensi vuonna.
– Seulontaohjelma muuttunee tulevaisuudessa, kun HPV-rokotteen saaneiden osuus väestöstä kasvaa. Rokotteen saaneille voisi riittää muutama elämänaikainen seulontakerta, Maiju Pankakoski kertoo.
HPV-rokotetta alettiin antaa maksuttomana 11–12-vuotiaille tytöille vuonna 2013. Se ei kuitenkaan suojaa kaikilta papilloomaviruksilta, joten joukkoseulonnoista ei voida luopua tulevaisuudessakaan kokonaan. Nykyinen 70 prosentin rokotuskattavuus on liian matala, jotta rokote suojaisi myös rokottamattomat. Jotta syntyisi laumasuoja pahinta syöpää aiheuttavaa HPV-tyyppi 16:ta vastaan, täytyisi tytöille saada yli 90 prosentin rokotuskattavuus. Vaihtoehtona olisi poikien houkutteleminen piikille.
– Tuoreen tutkimuksen mukaan poikien 20 prosentin ja tyttöjen 45 prosentin rokotuskattavuus synnyttäisi laumasuojan useimpia syöpää aiheuttavia HPV-tyyppejä vastaan, Maiju Pankakoski kertoo.
Auttaisiko kotitesti?
Osa naisista käy jatkossakin papassa omalla gynekologilla, osa seulonnoissa. Osa ei kummassakaan.
– Noin prosentilla seulotuista löytyy papassa jatkotutkimuksia vaativia solumuutoksia. Kun papasta saa aina puhtaat paperit, moni ajattelee, että niin käy jatkossakin, ja jättää testin väliin, Maija Jakobsson miettii.
Myös tutkimustieto voi houkuttaa papakävijää laistamaan testistä. On huomattu, että jos nainen on 50-vuotiaaksi käynyt säännöllisesti papaseulonnassa, myöhempi riski sairastua syöpään on melko pieni.
– Suuri osa syövistä löytyy kuitenkin naisilta, jotka eivät ole osallistuneet säännöllisiin seulontoihin, Maija Jakobsson muistuttaa.
Miten nämä naiset saataisiin tutkittua? Maiju Pankakoski ehdottaa ratkaisuksi HPV-kotitestiä, jossa nainen saa postitse näytteenottovälineet ja -ohjeet, ja posti hoitaa näytteen tutkittavaksi.
– Kotitestiä kannattaisi harkita toisena uusintakutsuna, kun nainen ei ole osallistunut seulontaan ensimmäisellä kutsulla eikä muistutuksenkaan jälkeen.
Kotitestejä voi ostaa netistä ja apteekeista. Maiju Pankakoski ei niitä suosittele, sillä ne ovat terveyden seurantaan liian suppeita ja niiden tulkinta voi olla vaikeaa. Seulonta ei nimittäin ole vain yksittäinen testi: se on ketju, joka alkaa kutsusta ja jatkuu tarkastukseen sekä tarvittaessa jatkotutkimuksiin ja hoitoihin. Ketjun jokaista vaihetta ja laatua tarkkaillaan.
– Paras syöpää ehkäisevä teho on tutkimusten mukaan organisoiduissa joukkotarkastuksissa otetuilla näytteillä, Maija Jakobsson painottaa.
Epämukavasta mukavampaa
Kerran viidessä vuodessa, kerralla minuutin pari. Papakoe ei kauan kiusaa, mutta silti se tuntuu inhottavalta. Miten siitä saisi siedettävämmän?
– Näytteenotto on välinelaji, ja vääränkokoiset välineet tekevät kipeää, HUS Naistentautien poliklinikalla ja Lääkäriasema Aavassa vastaanottava gynekologi Maija Jakobsson vastaa.
Näytteenottoa ja parempaa näkyvyyttä varten emätin levitetään ankannokkaspekulalla. Jos spekula on liian suuri, niin johan sattuu.
Näyte otetaan limakalvolta kolmesta eri kohtaa ja kahdella eri välineellä: emättimen pohjukasta ja kohdunsuulta puulastalla ja kohdunkaulakanavasta pienellä harjalla.
– Kuivien limakalvojen rapsuttelu tuntuu ikävältä. Ne kannattaa hoitaa kuntoon paikallisestrogeenilla, ja käyttää sitä päivittäin kuukausi ennen näytteenottoa.
Hoidetut limakalvot helpottavat myös näytteen tulkintaa, sillä kovin kuivalta limakalvolta otetut solut menevät ruttuun. Tätä ongelmaa ei ole, jos papa tehdään ruotsalaisten suosimalla tavalla nestepapana, jossa näyte säilötään nimensä mukaan nesteeseen. Suomessa menetelmää käytetään seulonnassa Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä.
– Nestepapassa näyte otetaan kohdunnapukasta, eli yksi instrumentin pyöräytys emättimessä riittää.
Yhdenkin tikun kosketus sattuu, jos jännittää hirveästi lantionpohjaa. Paras olisi suunnata ajatukset toisaalle ja rentouttaa takamus ja antaa sen painua tutkimuspöytää vasten.
– Vaikka mielikuva satakiloisesta pepusta ei ehkä tunnu naisesta mukavalta, tässä tilanteessa se voi auttaa rentouttamaan lantionpohjanlihakset ja tekemään näytteenotosta miellyttävämpää.
Mikä papa?
Papa-koe on gynekologinen irtosolututkimus, joka paljastaa kohdunkaulan syövän esiasteet. Näyte otetaan emättimen ja kohdunkaulankanavan limakalvolta.
Mikä HPV?
HPV- eli papilloomavirus tarttuu yhdynnässä. Kohdunkaulan syöpää ei tule ilman HPV-tartuntaa. Rokote suojaa virukselta, kun se otetaan ennen sukupuolielämän aloittamista.
Koska lääkäriin?
Verinen, rusehtava ja pahanhajuinen valkovuoto, verenvuoto muulloin kuin kuukautisten aikana tai yhdynnän jälkeen voivat olla kohdunkaulan syövän oireita. Edenneen syövän oireita ovat esimerkiksi alavatsa- ja selkäkipu, jalkojen turvotus ja veritulppa ja suolen toimintahäiriöt.
