Kun kansanedustaja Tytti Tuppurainen viime syksynä koki olonsa vetämättömäksi, hän haki syytä niin omien kykyjensä riittämättömyydestä kuin vaihdevuosistakin.
– Olin tehdä isoja virheitä ennen kuin tajusin, että olen sairas, Tytti sanoo.
Oululainen, SDP:n kansanedustajana toista kauttaan istuva Tytti juo teetä Musiikkitalon kahviossa Helsingissä. Hän kertoo häkellyttävästä vuodesta, jonka aikana hän katsoi monta kertaa itseään peilistä ymmärtääkseen, mistä oli kysymys. Heijastuva kuva oli pitkään väärä, vaikka Tytti kuinka yritti tunnistaa sitä. Lopulta kuva katosi, lyyhistyi Tytin mukana kylpyhuoneen lattialle. Vasta silloin hänelle alkoi selvitä, että hänen pitää hakea apua.
Keväällä 2017 Tytti oli käynyt rankan ja näyttävän kisan puolueensa puheenjohtajuudesta Antti Rinteen ja Timo Harakan kanssa. Rinne tuli valituksi, mutta Tytti oli tyytyväinen kamppailuun. Hänen mieltään olisi jäänyt kaihertamaan, jos hän ei olisi lähtenyt mukaan kisaan.
– Syksyllä koin olevani epätavallisen alavireinen. Tunne ei mennyt ohi vaan jatkui ja jatkui, Tytti muistelee.
Elämässä mikään ei tuntunut oikein miltään. Asiat, jotka olivat aiemmin tuottaneet hyvää oloa, laimenivat. Tytti oli aina nauttinut ulkoilusta belgianpaimenkoiransa Rosan kanssa. Nyt hän raahautui iltalenkille ja odotti, että koira haluaisi nopeasti takaisin kotiin.
Pahinta oli, että tahmea, väsynyt olo seurasi myös töihin. Puoluetoveri Tuula Haatainen kävi presidentinvaalikamppailua, ja Tytti huomasi änkyttävänsä poissaolevana tärkeässä vaalitilaisuudessa. Itsesyytökset olivat sen jälkeen rajuja.
– En uskaltanut eduskunnan kyselytunnilla pitää puheenvuoroa, koska pelkäsin, että putoan. Nimenhuudossa painoin vahingossa poissa olleen kollegan nappia. Jouduin ilmoittamaan istuntosihteerille tekemästäni käsittämättömästä virheestä, Tytti muistelee.
Hän, joka ei yleensä kadota mitään, hukkasi Eduskuntataloon takkinsa. Myöhemmin se löytyi väärästä kaapista, jonne Tytti oli sen itse pannut.
– Hain selitystä kaikesta mahdollisesta. Ehkä haasteellinen puheenjohtajakampanja oli sittenkin väsyttänyt minut. Mietin, että olin pitkään ollut kahden teini-ikäisen lapsen yksinhuoltaja. Ehkä lasten murrosikä oli käynyt voimilleni.
”Luulin, että olen tullut vanhaksi, eikä nelikymppisenä enää vain jaksa niin kuin ennen.”
Lopulta Tytti epäili jo, että hänen vaihdevuotensa ovat alkaneet.
– Luulin, että olen tullut vanhaksi, eikä nelikymppisenä enää vain jaksa niin kuin ennen. Kun mikään selitys ei tuntunut osuvan oikein kohdalleen, Tytti alkoi epäillä itseään ja omia kykyjään. Hänen reaktionsa alkoivat muistuttaa menestyviin naisiin usein liitettyä huijarisyndroomaa:
– Kysyin itseltäni, olinko onnistunut tähän asti vakuuttamaan muut kyvyistä, joita minulla ei ollutkaan. Kyseenalaistin koko urani ja tulevaisuudensuunnitelmani.
– Harkitsin esimerkiksi luopumista Demarinaisten puheenjohtajuudesta. Ajattelin, että olen laiska ja tehtävään kyvytön, koska sen hoitaminen alkoi tuntua yhtäkkiä raskaalta.
Pyörtyminen pysäytti sisupussin
Pienestä pitäen Tytti on ollut hyvin energinen, ahkera ja tavoitteellinen.
– Nimenomaan jaksaminen on ollut aina minun juttuni. Jos tohdin sanoakaan, olen ollut aina peräänantamaton taistelija, sisupussi. Olen aina vaatinut itseltäni paljon, mutta aina myös pystynyt paljoon, Tytti sanoo.
Esimerkkejä tästä on jo kouluvuosilta, kun hän muun muassa siirtyi viidenneltä luokalta joulun jälkeen suoraan kuudennelle luokalle.
Oma tienesti oli tarpeen viisilapsisessa perheessä, jonka isä oli Oulun kaupunginorkesterin viulisti ja äiti kotiäiti. Yli kymmenen vuoden ajan Tytti jakoi lehtiä kolme kertaa viikossa. Oulun Luontonuorten puheenjohtajana 90-luvun alussa hän oli mukana toteuttamassa nuorten itsensä ideoimaa kierrätyskeskusta.
Gradunsa hän teki kahden lapsen syntymien välissä.
– Luin yöllä vauvojen nukkuessa ja lähdin usein aamulla tenttiin nukkumatta itse lainkaan. Ajattelin, että tutkinnon on oltava valmis, kun palaan työelämään. Onnistuin.
![Tytti Tuppurainen]()
– Voin nyt todella hyvin. Olen päässyt kaikista viime syksyn oireista ja tunnen itseni taas samanlaiseksi tekijänaiseksi kuin ennenkin, Tytti Tuppurainen sanoo.
Tytin mielestä kysymys ei ole näyttämisen tarpeesta. Hän vain nauttii saadessaan asioita tehdyksi ja voidessaan olla hyödyksi.
Mutta nyt kalvava huonommuuden tunne oli saanut Tytin pelkäämään jopa masennusta, kunnes hän heräsi kovaan kipuun marraskuisena sunnuntaiaamuna viime syksynä.
– Vasen ranteeni oli aivan käsittämättömän kipeä sisäpuolelta.
Kipu vain äityi päivän mittaan, ja hän joutui ottamaan särkylääkettä, jota ei juuri koskaan käytä. Illalla suihkusta tultuaan Tytti pyörtyi kylpyhuoneen lattialle.
Tytin mies, eduskunnan hallintojohtaja Pertti Rauhio, syöksyi auttamaan vaimoaan.
– Viimeinen mielikuvani on mieheni hämmentynyt ilme, ja sitten pyörryin uudelleen. En ollut pyörtynyt koskaan aikaisemmin. Kokemus oli dramaattinen.
Pariskunta lähti päivystykseen, jossa todettiin, että Tytin on mentävä heti aamulla työterveyslääkärille.
– Siinä vaiheessa en vielä osannut yhdistää kipua ja pyörtymistä pitkäaikaiseen väsymykseeni. Olin yhä valmis syyllistämään itseäni, että olen kyvytön ja laiska.
Työterveyslääkäri tunnisti rannekivun aiheuttajaksi rannekanavaoireyhtymän. Sen syy taas on usein kilpirauhasen vajaatoiminta. Verikokeissa paljastui, että kilpirauhasarvoissa oli jotakin poikkeavaa. Vyyhti alkoi selvitä.
Lääkitys tepsi nopeasti
Kilpirauhanen sijaitsee ihmisen kurkunpään alapuolella. Noin 20 grammaa painava rauhanen vaikuttaa koko kehon toimintaan valmistamalla, varastoimalla ja vapauttamalla verenkiertoon kilpirauhashormoneja kuten tyroksiinia ja trijodityroniinia. Vajaatoiminnan syy on usein kilpirauhasen tulehdus.
Painon nousua lukuun ottamatta Tytti oli huomannut itsellään syksyn mittaan lähes kaikki useimmiten kilpirauhasen vajaatoimintaan liitetyt oireet. Hän oli ollut väsynyt, fyysisesti heikko, toimintakyvytön ja häntä palelsi.
– Kesän jälkeen ihmettelin sitäkin, miksi ihoni ja hiukseni olivat koko ajan hyvin kuivat, Tytti lisää tunnistettuja oireita.
Nykyisin Tytti ottaa aamuisin tyhjään vatsaan tyroksiinipillerin. Lääkityksen ansiosta hänen vointinsa alkoi kohentua nopeasti.
– Suorastaan virkosin, Tytti sanoo.
Hänen onnekseen Demarinaisten liittokokous järjestettiin viime marraskuussa niin myöhään, että Tytti oli jo saanut diagnoosin.
– Tiesin, että voimani ovat palautumassa. Uskalsin lähteä taas ehdolle ja sain jatkaa tehtävässä.
Kilpirauhasen vajaatoiminta olla perinnöllinen vaiva
Ruokavaliotaan Tytti ei ole joutunut sairautensa takia muuttamaan, koska hän on syönyt jo kauan oikeaoppisesti. Aviomies on hyvä kokki, joka laittaa terveellistä ruokaa hyvistä raaka-aineista.
Iltaisin Tytti palelee herkästi. Silloin hän nauttii lämmikkeeksi kofeiinitonta teetä.
– Kahvin juomista rajoitan. Rakastan hyvää kahvia ja juon sitä aamuisin kaksi kuppia. Päivän aikana saatan juoda vielä kupillisen, mutta illalla kello 17 jälkeen en sitä enää juo. Kahvi ei tee hyvää.
Pertti ja Tytti tapasivat toisensa eduskunnassa, kun Tytti oli ensimmäistä kauttaan talossa. Siihen mennessä hän oli ollut kuusi vuotta yksinhuoltajana. Työpaikkaromanssi johti häihin Oulun tuomiokirkossa vuonna 2014.
Tytin tytär Salla, 18, on ensi kevään abiturientti. Poika Olli on 16-vuotias lukiolainen. Pertin lapset ovat jo aikuisia.
– Kilpirauhasen vajaatoiminnan on todettu olevan perinnöllistä. Salla ja Olli ovat molemmat käyneet verikokeissa. Kummallakaan ei onneksi ole havaittu mitään merkkejä sairauden puhkeamisesta.
Miksi Tytti syyllistyi?
Tytin tilaa seurataan säännöllisin verikokein vähintään kerran vuodessa. Muuten kilpirauhasongelmaa ei enää edes huomaa.
Mietittäväksi jää, miksi Tytti ei uskonut ajoissa olevansa sairas. Miksi hän syyllisti itseään eikä lähtenyt hakemaan apua todellisiin vaivoihinsa?
Tytti haluaa kertoa tarinansa nyt juuri siksi, että saisi esimerkillään ihmiset – erityisesti naiset – havahtumaan. Hän väittää tunnistavansa, että juuri naiset käyttäytyvät usein samalla tavalla kuin hän.
– Heijastamme tuntemamme epävarmuuden ja hämmennyksen usein itseemme ja syyllistymme, kun asiat eivät mene niin kuin niiden pitäisi mennä. Opin kokemuksestani, että oireisiin pitää reagoida ja hakea apua. Itselleen ei saa myöskään olla liian ankara. Eteen voi todella tulla vastoinkäymisiä, jotka vaikuttavat suorituskykyyn. Ne eivät kuitenkaan mitätöi koko ihmistä, Tytti painottaa.
Erityisesti naisten vaiva
• Kilpirauhasen vajaatoiminta syntyy, kun kilpirauhanen ei pysty tuottamaan normaalia määrää kilpirauhashormonia, tyroksiinia.
• Yleisin syy vajaatoimintaan on kilpi- rauhasen autoimmuunitulehdus, jolloin elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää omia kudoksia vastaan tuhoten kilpi- rauhaskudosta, mikä johtaa hormoni- tuotannon vähenemiseen.
• Tyroksiinilääkitystä käyttää Suomessa yli 300 000 ihmistä eli lähes 6 % väestöstä.
• Naiset sairastuvat kilpirauhasen vajaatoimintaan neljä kertaa useammin kuin miehet.
• Suurin osa sairastuneista potilaista on ylittänyt keski-iän, mutta tauti voi ilmaantua nuoremmillekin.
• Useimmiten sairaus kehittyy hitaasti jopa vuosien kuluessa.
Lähde: Terveyskirjasto.fi, Kilpirauhasliitto.
Tytti Tuppurainen, 42
Ammatti: Kansanedustaja, filosofian maisteri.
Asuu: Oulussa miehensä Pertti Rauhion ja lastensa Sallan ja Ollin kanssa. Perheellä on koti myös Helsingissä.
Harrastukset: Lukeminen, koiranhoito, saunominen, sauvakävely.
Ajankohtaista: Valittiin keväällä eduskunnan naisverkoston puheenjohtajaksi. On nyt myös Naisjärjestöt yhteistyössä NYTKIS ry:n ja Suomen YK-liiton puheenjohtaja.
