Mikäli kärsit niskakivusta, joka säteilee olkavarresta sormiin saakka, kyseessä saattaa olla kaularankaongelma.

– Säteilevä kipu on tyypillinen kaularankavaivaan viittaava oire. Kipu voi olla kovaakin ja lisäksi kädessä voi esiintyä lihasheikkoutta, HYKSin yksityissairaalan neurokirurgi Mika Niemelä kertoo.

Kivun kanssa ei kannata jäädä yksin, sillä mitä aiemmin ongelma todetaan, sitä helpommin se saadaan hoidettua kuntoon.

Tietyt nikamat säteilevät kipua tiettyihin sormiin

Kaularankaongelmat ovat melko yleisiä vaivoja ja niistä kärsivät potilaat ovat useimmiten keski-ikäisiä. Tavallisimpia ongelmia ovat välilevyluiskahdukset ja nikamien kulumat.

– Kaularangassa on seitsemän nikamaa, joiden välille voi muodostua kulumaa, mikä ärsyttää hermojuuria. Luiset kulumapiikit voivat myös ahtauttaa hermojuurikanavia.

Kaularankaongelmat diagnosoidaan oireiden ja magneettikuvan perusteella, joiden pitää vastata toisiaan.

– Jos kipu säteilee niskasta peukaloon, viidennen ja kuudennen nikaman välistä pitäisi löytyä ongelma. Jos kipu taas säteilee keskisormeen, kuudennen ja seitsemännen nikaman välistä pitäisi löytyä syy. Alimman kaulanikaman ja ylimmän rintanikaman vaiva puolestaan säteilee pikkurilliin.

Mikäli magneettikuvassa ei näy merkkejä kaularankaongelmasta, sormien puutuminen voi johtua esimerkiksi hermopinteestä ranteessa tai kyynärvarressa.

Jos kaularankavaiva ei parane itsestään, leikkaus on tarpeen

Kaularankaongelma ei välttämättä vaadi toimenpiteitä, sillä se voi parantua myös itsestään. Jos kipu ei ole kovaa, tilannetta voidaan seurata parin kuukauden ajan.

– Lepo on tärkeää. Jos ihmisellä on fyysisesti raskas työ, sairausloma edesauttaa toipumista. Myös tauko raskaasta urheiluharrastuksesta on usein tarpeen.

Kiputilan ei kuitenkaan kannata antaa jatkua yli puolta vuotta, sillä käteen voi kehittyä halvaus ja toipumisesta voi tulla vaikeaa. Leikkaushoito on hyvä ratkaisu, jos kipu on sietämätöntä eikä rauhoitu ja kädessä esiintyy lihasheikkoutta.

– Kaularankaleikkaus on turvallinen leikkaus, josta noin 80–90 prosenttia potilaista hyötyy. Leikkaus voidaan tehdä aamulla, jolloin potilas pääsee jo yöksi kotiin.

Leikkauksen jälkeen ihmisen täytyy pitää 4–6 viikon sairausloma työn fyysisyydestä riippuen.

Terveet elintavat ehkäisevät ongelmia

Kaularankaongelman kehittymiseen on vaikeaa itse vaikuttaa, mutta omilla elintavoillaan voi kuitenkin edistää välilevyjensä terveyttä.

– Tupakointi vaikuttaa haitallisesti välilevyihin, joten tupakoini kannattaa lopettaa. Lisäksi, kuten selkävaivoissa yleensäkin, painonhallinta ja liikunta ovat eduksi.

Lue myös:

Suomalaiset kärsivät muita eurooppalaisia enemmän niska- ja selkäkivuista – miksi?

Niska-hartiaseutu jumissa? 6 rentouttavaa venytystä

Pään virheasento aiheuttaa kipuja ja ärtyneisyyttä – 5 helpottavaa korjausliikettä

Pistelyn, puutumisten ja kipujen syynä hermopinne? Näin tunnistat ja hoidat

Kohonneen verenpaineen syy voi löytyä niskasta – kiropraktiikasta apua?

Vyöhyketerapeutti Laura Tuomarila, 46, on kertonut avoimesti vuosia jatkuneista syömishäiriöstään ja kirjoittanut aiheesta myös Kaunis minä – Kun laihuudesta tulee pakkomielle -kirjan.

Laura sairastui parikymppisenä ensin anoreksiaan, sitten bulimiaan, ja pahimpina hetkinä hän haki lievitystä ahdistukselleen jopa viiltelystä.

Laura sanoo, että hän sai apua syömishäiriöklinikalta sekä terapiasta, mutta ratkaisevaa parantumisessa oli myös äidin ja aviomiehen Samuli Edelmannin tuki.

Näin Laura neuvoo niitä, jotka – tai joiden läheiset – kamppailevat syömishäiriöiden kanssa:

1. Myönnä että tarvitset apua

”Kun sairastuin, asuin jo poissa kotoa, joten pystyin salaamaan ongelman läheisiltäni melko pitkään. Lopulta kuitenkin ahdistus ja kipu tulivat niin sietämättömäksi, ettei ollut muuta tietä kuin itsetuho tai apu. Silloin kerroin asiasta äidilleni ja hakeuduin hänen tukemanaan hoitoon. Ensimmäinen askel paranemiseeni oli, että myönsin tarvitsevani apua.”

2. Hakeudu terapiaan

”Hoito vaatii sinnikkyyttä. Minulla oli hyvien jaksojen välissä pahoja takapakkeja. Minulle terapiasta oli selkeästi hyötyä. Jouduin kohtaamaan siellä sen itseni, jota olin yrittänyt paeta syömättömyyteen. Samalla kun opin tuntemaan itseäni, ahdistukseni väheni.”

3. Mieti mikä on tärkeintä elämässä

”Tuskin olisin parantunut ilman hyvää parisuhdetta ja lapsia. Ymmärsin, että elämässä on muutakin kuin syöminen. Olin onnellinen perheestäni ja tajusin, että haluan heille vain hyvää. Vähitellen opin arvostamaan myös itseäni sellaisena kuin olen.”

4. Läheisten tuki on korvaamatonta

”Läheiset voivat ilman muuta auttaa, ja mitä varhaisemmassa vaiheessa apua saa, sen parempi. Syömishäiriöisen ajattelumalli on sairas. Sitä voi olla vaikea ymmärtää, mutta toivon, että läheiset yrittäisivät ymmärtää eivätkä luovuttaisi.

Läheiselle on tärkeintä työntää oma syyllisyys syrjään ja vain yrittää olla läsnä. Sairastunut vaistoaa läheisten syyllisyyden herkästi, mikä voi entisestään pahentaa syömishäiriöisen ahdistuneisuutta ja lisätä huonoa oloa.”

5. Muista, että paraneminen ei tapahdu hetkessä

”Syömishäiriöstä selviytymisen tie on pitkä – minun kohdallani se kesti kymmenen vuotta – ja arvostan sitä, että läheiseni antoivat minulle aikaa parantua.”

Lue myös:

Laura Tuomarila: ”Anoreksia ja bulimia hallitsivat elämääni”

Voiko syömishäiriöistä parantua?

Lena Meriläinen: ”Selvisin bulimiasta, mutta ruoka hallitsee yhä helposti ajatuksiani”

Perheonnea syömishäiriön jälkeen – Linda Lampenius: ”Joudun vakuuttamaan ihmisille, etten ole enää sairas”

Suurin osa naisista saa jossain vaiheessa elämäänsä hiivatulehduksen. Yhdysvaltalaisen Centers For Disease Control and Prevention -terveysjärjestön mukaan lähes 75 prosenttia aikuisista naisista kärsii vähintään yhdestä hiivatulehduksesta elämänsä aikana.

Hiivatulehdus johtuu tavallisimmin Candida albicans -hiivasienen liikakasvusta ja oireilee kutinana, kirvelynä ja kokkareisena valkovuotona. Tulehdus rauhoittuu emätinpuikoilla usein jo parissa päivässä.

Vaikka lääkehoito on toimiva apu, hiivasta kärsivän kannattaa myös kiinnittää huomiota elintapoihinsa, jotta hoito onnistuu eikä hiivatulehdus heti uusiudu.

Ruokavaliolla voi joko ruokkia tai karkottaa hiivaa. Selvitimme, millaista ravintoa hiivatulehduksen aikana kannattaa välttää ja suosia.

Vältä näitä hiivatulehduksen vuoksi:

1. Sokeri 

Hiiva käyttää ravinnokseen sokeria, joten sokerinsyönti voi auttaa hiivaa lisääntymään. Vältä hiivatulehduksen aikana paljon sokeria sisältäviä elintarvikkeita, kuten makeisia ja leivonnaisia.

2. Vaalea vilja 

Nopeat hiilihydraatit, kuten valkoiset jauhot, pasta ja riisi antavat hiivalle energiaa. Vaaleaa viljaa sisältävien tuotteiden välttäminen voi olla hiivatulehduksen aikana kannattavaa.

3. Alkoholi 

Alkoholijuomat sisältävät usein runsaasti sokereita. Lisäksi alkoholi myös laskee elimistön vastustuskykyä. Alkoholinkäyttö ei ainakaan edistä asiaa hiivatulehduksesta eroon pääsemistä.

4. Maito 

Lehmänmaidon välttäminen voi auttaa hiivan häätämisessä. Maito sisältää laktoosia, joka kuuluu hiivaa ruokkiviin sokereihin.

5. Hedelmät ja hedelmämehut

Vaikka hedelmät sisältävät paljon terveellisiä vitamiineja, ne sisältävät myös paljon sokeria ja saattavat pahentaa hiivatulehdusta. Runsasta hedelmien syöntiä ja hedelmämehujen juontia voikin olla syytä välttää hiivatulehduksen aikana.

Syö näitä hiivatulehduksen aikana:

1. Probiootit 

Hyvät bakteerit auttavat elimistöä saamaan hiivan kuriin. Nauti hiivatulehduksen aikana probiootteja, kuten asidofilus- ja bifidobakteereja sisältävää maustamatonta jogurttia, piimää tai viiliä. Maitohappobakteereita voi käyttää myös kapseleina.

2. Omenaviinietikka 

Omenaviinietikka sisältää happoja ja entsyymejä, jotka auttavat karkottamaan hiivatulehdusta. Omenaviinietikkaa voi nauttia esimerkiksi veden joukkoon sekoitettuna.

3. C-vitamiini 

C-vitamiinipitoinen ravinto hillitsee hiivan kasvua. Napsi esimerkiksi karpaloita, joissa on paljon C-vitamiinia. Lisäksi karpalot ovat happamia, ja hiiva viihtyy huonosti happamassa ympäristössä.

4. Valkosipuli

Valkosipuli sisältää allisiini-nimistä yhdistettä, jolla on hiivasientä vastustavia ominaisuuksia. Raa’alla valkosipulilla on tehokkain vaikutus hiivaa vastaan. Kokeile esimerkiksi marinoituja valkosipulinkynsiä salaatin joukossa.

5. Inkivääri ja kurkuma 

Terveyspommit inkivääri ja kurkuma voivat auttaa tulehdusta hillitsevien ja sienten kasvua estävien ominaisuuksiensa vuoksi. Käytä inkivääriä ja kurkumaa mausteina ja lisää niitä esimerkiksi smoothien joukkoon.

Lähteet: Dr. Axe, Everyday Health, Mind Body Green, Terveyskirjasto

Lue myös:

Hiivatulehdus vaivaa – Kutinat kuriin luonnollisesti

Millainen valkovuoto on normaalia? – Valkovuoto paljastaa esimerkiksi hiivataudin tai herpeksen

Gluteenittomalla ja sokerittomalla BE-ruokavaliolla eroon vatsavaivoista, väsymyksestä ja hiivasta?

Kutina alapäässä voi johtua muustakin kuin hiivasta – bakteerivaginoosi ja muut salakavalat intiimivaivat

Hiivatulehdus – Apua apteekista

Monen ihmisen arki on täynnä stressaavia tilanteita. Onneksi elimistömme on kuitenkin luotu selviämään tiukoista paikoista. Saamme kiittää tahdosta riippumatonta eli autonomista hermostoamme siitä, että kykenemme toimimaan tarvittaessa nopeasti mutta pystymme myös palautumaan ja keräämään voimia työlään suorituksen jälkeen.

Autonominen hermosto jakautuu kahteen haaraan: sympaattiseen ja parasympaattiseen hermostoon. Sympaattinen hermosto aktivoituu, kun ihmisen pitää olla valmis toimimaan, ja parasympaattinen hermosto puolestaan on aktiivinen levossa.

Kun autonominen hermosto toimii tasapainoisesti, ihmisen keho kykenee sekä nopeaan toimintaan että palautumiseen ja rentoutumiseen. Ongelmia syntyy, jos sympaattinen hermosto on hallitsevassa asemassa. Tällöin elimistö on koko ajan virittynyt ”taistele tai pakene” -valmiuteen eikä ihminen saa levättyä kunnolla. Tilaa kutsutaan sympatikotoniaksi eli sympaattisen hermoston yliaktiivisuudeksi.

Sympatikotonian oireet ovat kehon viestejä

Sympatikotonia johtuu usein pitkään jatkuneesta stressistä. Sympaattinen hermosto on tällöin ikään kuin jäänyt päälle ja parasympaattinen hermosto ajettu alas. Stressin lisäksi esimerkiksi kilpirauhasen ylitoiminta voi aiheuttaa sympatikotoniaa, joten asian selvittäminen voi vaatia tarkempia tutkimuksia.

Keho hälyttää sympatikotoniasta monenlaisin merkein. Sympaattisen hermoston yliaktiivisuuden oireita ovat muun muassa:

• tiheä pulssi
• kohonnut verenpaine
• rytmihäiriöt ja sydämentykytykset
• mielen rauhattomuus, levottomuus ja keskittymisvaikeudet
• ärtyneisyys
• ruoansulatusongelmat
• päänsärky
• kananlihalle meno
• väsymys ja uniongelmat
• raajojen kylmyys
• yöhikoilu
• jatkuva sairastelu
• seksuaalisen halukkuuden väheneminen.

Mikäli kärsit useammasta yllämainitusta oireesta, tilanteeseen kannattaa reagoida. Jos keho käy koko ajan ylikierroksilla, seurauksena voi olla burnout tai sairastuminen. Sympatikotonia lisää muun muassa sydäntautien, masennuksen ja kroonisen väsymyksen riskiä.

Tasapainoita autonominen hermosto elintavoillasi

Sympatikotonia ei ole sairaus vaan elimistön epätasapainotila, jota on mahdollista hoitaa. Sympaattisen ja parasympaattisen hermoston tasapainon palauttaminen vaatii usein arjen hidastamista, riittävää lepoa ja elämäntapamuutoksia.

Muun muassa seuraavat keinot voivat auttaa pääsemään sympatikotoniasta eroon:

1. Hengitä syvään

Syvään hengittäminen on yksi nopeimmista tavoista saada hermostonsa rauhoittumaan. Lisää päivääsi hetkiä, jolloin vain keskityt hengittämään rauhallisesti sisään ja ulos. Kokeile esimerkiksi kolmea yksinkertaista hengitysharjoitusta.

2. Harrasta matalatehoista liikuntaa

Kun elimistö on stressitilassa, kovatehoinen liikunta kuormittaa sitä entisestään. Sen sijaan jooga, luonnossa käveleminen tai puutarhanhoito ovat hyviä aktiviteetteja sympatikotoniasta kärsivälle keholle.

Muista keskittyä vain siihen, mitä teet, ja vähennä ylimääräiset ärsykkeet minimiin. Älä siis selaa puhelinta harrastushetkesi aikana ja kuuntele mielummin luonnon ääniä kuin nopeatempoista musiikkia.

3. Pidä unirytmi säännöllisenä

Sympatikotonian vuoksi keho käy ylikierroksilla myös yöllä, mistä voi seurata unettomuutta ja nukahtamisvaikeuksia. Säännöllinen unirytmi niin arkena kuin viikonloppunakin auttaa kehoa rauhoittumaan iltaisin.

Varaa unelle myös riittävästi aikaa ja malta mennä nukkumaan silloin, kun väsyttää.

4. Varo kofeiinia ja alkoholia

Kofeiini ja alkoholi stimuloivat sympaattista hermostoa ja lisäävät sen aktiivisuutta. Niitä siis kannattaa välttää, kun hermosto on jo ennestään yliaktiivinen.

Vaihda kahvi yrttiteehen tai kofeiinittomaan kahviin ja vältä alkoholia kokonaan.

5. Syö runsaasti kasviksia ja riittävästi proteiinia

Kavikset sisältävät monia ainesosia, kuten A-, B- ja C-vitamiinia, kalsiumia, magnesiumia ja rautaa, joita elimistö tarvitsee rauhoittaakseen yliaktiivisen sympaattisen hermoston. Syö runsaasti esimerkiksi porkkanoita, punajuuria, bataattia ja perunaa.

Muista myös riittävä proteiininsaanti, sillä elimistö saa proteiinista aminohappoja, joita tarvitaan hermoston rauhoittamiseen. Syö esimerkiksi kananmunia, pähkinöitä, kalaa ja kanaa.

Muista pureskella ruoka kunnolla ja rauhallisesti, koska sympatikotonian vuoksi ruoansulatus ei usein toimi niin kuin sen pitäisi. Helpotat ruoansulatuksesi toimintaa, kun pureskelet ruoan hyvin.

Lähteet: Jyrki Korkeila: Stressi, tunteiden säätely ja immuniteetti, Natural solutions, Chad Oler: Symptoms of an Overactive Sympathetic Nervous System, Sydänliitto

Lue myös:

Johtuuko ihottumasi tai vatsavaivat stressistä? Tunnista ja hoida 12 psykosomaattista oiretta

Taltuta stressi ruokavaliolla – 6 vatsaa ja kehoa rentouttavaa ruoka-ainetta

Syke kuriin joogan avulla – 5 sykettä ja verenpainetta laskevaa jooga-asentoa

Näin kehosi viestii stressistä – 8 hälytysmerkkiä ja paljastava hengitystesti

Hurjimpien väitteiden mukaan pyykeet pitäisi vaihtaa kokonaan uusiin 1–3 vuoden välein, jotta ne pysyisivät tarpeeksi hygieenisinä.

Märkä pyyhe on oivallinen kasvualusta bakteereille. Mutta kertyykö pyyhkeisiin todella bakteereja, jotka eivät poistu säännöllisessä pesussakaan?

Ihotautien erikoislääkäri Maarit Vaalamo lääkärikeskus Mehiläisestä ei pidä pyyhkeiden uusimista 1–3 vuoden välein välttämättömänä.

– Ihmisen ei tarvitse elää steriilissä ympäristössä. Joka puolella on bakteereja ja mikro-organismeja, eikä niistä kaikista ole haittaa, Vaalamo sanoo.

Vaalamon mukaan pyyhkeiden säännöllinen peseminen riittää ja ne voi uusia siinä vaiheessa, kun sen itse näkee tarpeelliseksi, esimerkiksi jos pyyhkeet ovat kuluneet käyttökelvottomiksi.

Pyyhe kannattaa kuitenkin aina kuivata ilmavasti levitettynä. Jos märän pyyhkeen jättää myttyyn lattialle tai kassiin, siihen alkaa erityisesti lämpimässä herkästi kasvaa bakteereja ja jopa hometta.

Tarvitseeko pyyhkeitä pestä 90 asteessa?

Maarit Vaalamon mielestä pyyhkeiden normaalipesuun riittää 60 asteen lämpötila. Välillä pyyhkeet voi pyörittää 95 asteessa.

Sopiva pesutiheys riippuu siitä, kuinka usein pyyhettä käyttää ja onko iho terve ja ehjä. Päivittäisessä käytössä olevan vartalopyyhe kannattaa vaihtaa kerran viikossa ja kasvopyyhe 2–3 päivän välein. Yhteiskäytössä olevan käsipyyhkeen voi vaihtaa vaikka joka päivä.

Jos iholla on infektioita, kuten märkärupea, tulehtuneita haavoja, herpestä tai muuta, mikä voi tarttua pyyhkeen kautta, pyyhkeitä kannattaa vaihtaa ja pestä tiheämmin kuin normaalisti.

Saako pyyhettä lainata?

Toisinaan kuulee suositeltavan, että omaa pyyhettä ei pitäisi lainata kenellekään toiselle.

– Jos perheen sisällä käyttää vahingossa toisen pyyhettä, ei siitä tavallisesti seuraa mitään haitallista, sanoo Vaalamo.

Tarttuvat taudit kuten vatsatauti, kihomadot tai huuli- ja genitaaliherpes voivat kuitenkin tarttua pyyhkeestä. Tämän vuoksi on suositeltavaa käyttää henkilökohtaisia pyyhkeitä.

Monessa perheessä on käytössä yhteinen käsipyyhe. Vaalamon mukaan käsipyyhe voi aivan hyvin olla yhteinen, mutta sitä kannattaa vaihtaa ja pestä usein. Jos perheessä jyllää vatsatauteja tai muita tarttuvia tauteja, on fiksua käyttää omia käsipyyhkeitä.

Lue lisää:

Miten usein pyyhkeet pitäisi vaihtaa? Ihotautilääkäri vastaa

Hierotko sinäkin tietämättäsi suihkussa itseesi bakteereja?

Moni pesee kätensä väärin – jos haluat välttää noroviruksen ja flunssan, pese kädet näin

Kutinaa, kirvelyä ja paakkuista valkovuotoa. Hiivatulehdus on epämiellyttävä, mutta melko yleinen vaiva.

Hiivatulehduksen aiheuttaa emättimessä muutenkin tavattava Candida albicans -niminen hiivasieni. Kun sen kasvu yltyy, oireena on hiivatulehdus. Hiivatulehduksen riskiä lisäävät raskaus, antibioottikuuri, ehkäisypillerit, diabetes tai immuunitoiminnan vajaustila. Tiukkat vaatteet tai jatkuva pikkuhousunsuojien käyttö voivat hautoa ja ärsyttää limakalvoja ja aiheuttaa niille vaippaihottumaa, mikä saattaa altistaa hiivatulehduksen puhkeamiselle. Aina hiivatulehdukselle ei löydy selvää syytä.

Kysyimme gynekologi Merja Metsä-Heikkilältä 5 intiimiä kysymystä hiivatulehduksesta.

1. Voiko hiivatulehduksen aikana harrastaa seksiä?

Hiivatulehduksen aikana yhdyntä voi sattua. Ulkosynnyttimien limakalvoilla voi olla pieniä haavaumia tai punoitusta. Hiivatulehduksen muita oireita ovat voimakas kutina, kirvely ja paakkuuntuva valkovuoto. Hiivatulehduksen aikana monenkaan ei tee mieli seksiä.

2. Voiko hiivatulehdus tarttua kumppaniin?

Hiivatulehdus ei ole tarttuva tauti. Se ei myöskään sukupuolitautien tavoin leviä kohtuun tai munajohtimiin vaan on puhtaasti paikallinen. Jos partneri saa oireita, se johtuu yleensä siitä, että hänellä on iholla esimerkiksi haava tai joku muu sairaus.

3. Tulisiko intiimihygieniaan kiinnittää jotain erityistä huomiota hiivatulehduksen aikana?

Hiivatulehdus ei parane eikä pahene pesemällä. Noudata hyvää henkilökohtaista hygieniaa, mutta älä peseydy liian usein. Älä käytä saippuaa tai suihkuta vettä suoraan emättimeen. Pesuaineiden pH:n tulee olla alle 7.

4. Miten hiivatulehduskierteen voi estää?

Sokerin syöntiin kannattaa kiinnittää huomiota ja välttää sokeripitoisia juomia ja ruokia. Ruokavaliostakin voi saada apua esimerkiksi syömällä maitohappobakteereita sisältävää maustamatonta jogurttia. Vessassa käydessä tulee alapää pyyhkiä aina edestä taaksepäin. Hiiva voi nimittäin levitä myös peräsuolesta emättimen puolelle.

5. Auttavatko apteekin itsehoitolääkkeet hiivatulehdukseen?

Kyllä. Apteekista löytyy niin emätinpuikkoja kuin suun kautta otettavia lääkkeitä. Ulkosynnyttimille voidaan käyttää emulsiovoiteita. Jos yhdestä lääkekuurista ei ole apua, on syytä mennä lääkäriin, sillä silloin kyseessä on todennäköisesti joku muu sairaus tai tulehdus kuin hiivatulehdus. Esimerkiksi myös klamydia saattaa oireilla kirvelyllä ja kutinalla.

Joskus limakalvot voivat myös ärtyä, mistä aiheutuu hiivatulehduksen kaltaisia oireita. Esimerkiksi tiheät yhdynnät varsinkin tuoreessa parisuhteessa aiheuttavat tavallista enemmän hankausta limakalvoille, mikä voi aiheuttaa pieniä haavaumia ja siten kirvelyä ja kutinaa. Tällaista vaivaa voi hoitaa perusvoiteilla.

Lähteet: terveyskirjasto.fi

Lue myös:

Kannattaako nukkua alushousut jalassa vai ilman alushousuja? Asiantuntijalta yksiselitteinen vastaus

Kutina alapäässä voi johtua muustakin kuin hiivasta – bakteerivaginoosi ja muut salakavalat intiimivaivat

Huolehditko oikein alapääsi terveydestä? Vältä nämä 8 yleistä virhettä

Millainen valkovuoto on normaalia? Valkovuoto voi paljastaa hiivan tai herpeksen

Onko valkovuotosi normaalia? Runsas valkovuoto ja tympeä haju voivat olla merkki tulehduksesta

Jääkö harjaasi enemmän hiuksia kuin ennen, onko poninhäntäsi ohentunut tai löydätkö aamuisin tyynyn päältä useita irtohiuksia?

Tavallisesti ihmiseltä irtoaa päivittäin noin 50–150 hiusta eri puolilta päänahkaa. Jos hiuksia lähtee tätä enemmän tai hiustenlähtöä ilmenee vain tietyllä alueella, hiusten elinkaari voi olla häiriintynyt.

Runsaan hiustenlähdön taustalla voi olla monenlaisia tekijöitä. Hiustenlähtö voi kertoa esimerkiksi hormonaalisesta epätasapainosta, stressireaktiosta tai ravinto-ongelmasta.

Listasimme 9 syytä, jotka voivat aiheuttaa tavallista runsaampaa hiustenlähtöä.

1. Hormonit

Muun muassa ehkäisypillerien käyttö, raskaus, synnytys ja vaihdevuodet voivat saada hiuksia irtoamaan tavallista enemmän. Ihmisen elimistö voi nimittäin reagoida hormonaalisiin muutoksiin ja hormonien epätasapainoon hiustenlähdöllä.

Hormoneihin liittyvä hiustenlähtö on usein tilapäistä ja ohimenevää. Kun elimistön tasapainotila palautuu, hiukset alkavat jälleen kasvaa normaaliin tapaan.

2. Kova stressi

Raju ruumiillinen rasitus, kuten onnettomuus, kova kuume tai leikkaus, saa elimistön stressitilaan. Seurauksena saattaa olla äkillistä ja nopeaa hiustenlähtöä.

Myös henkinen stressi voi näkyä hiuksissa. Stressi kiristää päänahkaa, heikentää päänahan verenkiertoa ja voi häiritä hiusten normaalia kasvua. Stressiin liittyy usein myös unettomuutta, joka sekoittaa hormonitasapainoa, mistä puolestaan voi seurata hiustenlähtöä.

Kun ihminen palautuu stressistä, hiuksetkin alkavat taas kasvaa normaaliin tapaan.

3. Ikääntyminen

Hiusten harveneminen voi johtua myös biologiasta. Hiukset sekä vähenevät että ohenevat iän myötä. Kun naisilla estrogeenitaso alkaa keski-iässä vähitellen laskea, hiusten kasvu hidastuu ja hiuksen rakenne muuttuu.

4. Voimakas hiustenkäsittely

Hiusten kemiallinen käsittely, kuten vaalennus tai permanentti, ja lämpölaitteiden runsas käyttö voivat saada hiukset katkeilemaan ja haurastumaan. Myös raju harjaus voi irrottaa hiuksia tavallista enemmän.

Harvenna värjäysväliä, muista käyttää lämpösuoja-ainetta ja harjaa hiukset harjalla, jonka päässä ei ole nyppylöitä, niin hiuksesi pysyvät hyvinvoivina ja vahvoina.

5. Sairaus

Tietyt sairaudet voivat aiheuttaaa hiustenlähtöä, huonontaa hiusten laatua ja heikentää hiustenkasvua. Muun muassa kilpirauhassairaus, diabetes, anemia, kasvaimet, bakteeri- ja sieni-infektiot, nivelreuma, tali-ihottuma, atooppinen ekseema, psoriasis ja keliakia voivat olla hiustenlähdön syynä.

Mikäli epäilet hiusongelmasi johtuvan sairaudesta, hakeudu lääkärin vastaanotolle.

6. Tietyt lääkkeet

Osa lääkkeeistä voi aiheuttaa sivuvaikutuksena hiustenlähtöä. Tunnetuimpana esimerkkinä tästä ovat syöpähoidossa käytetyt solusalpaajat, mutta myös masennuslääkkeet, kipulääkkeet, veren ohentajat ja verenpainelääkkeet voivat aiheuttaa väliaikaista hiustenlähtöä ja hiusten ohenemista.

Keskustele lääkärisi kanssa, jos epäilet hiustenlähtösi johtuvan käyttämästäsi lääkkeestä.

7. Proteiinin tai raudan puute

Huono ruokavalio näkyy hiuksissa. Hiukset tarvitsevat monia vitamiineja ja kivennäisaineita pysyäkseen terveinä ja elinvoimaisina. Esimerkiksi raudan puute voi johtaa hiustenlähtöön.

Koska hius koostuu proteiinista, se tarvitsee myös riittävästi proteiinien aminohappoja rakennusaineekseen. Jos olet kasvissyöjä tai vegaani, muista sisällyttää ruokavalioosi tarpeeksi monipuolisesti erilaisia proteiininlähteitä.

Raudan ja proteiinin lisäksi rikki, kupari ja magnesium sekä rasvahapot ovat hiusten kasvulle tärkeitä.

Lue, mitä hiustutkija Annikki Hagros-Koski sanoo ravinnon merkityksestä hiusten hyvinvoinnille.

8. Liika A-vitamiinin saanti

A-vitamiini on solujen kasvulle ja kehitykselle tärkeä vitamiini, mutta sitä ei kannata tankata liikaa. Rasvaliukoisena vitamiinina se varastoituu elimistöön, ja liikasaannin seurauksena voi esiintyä hiustenlähtöä.

Ravinnosta A-vitamiinia on hankalaa saada liikaa eli liikasaanti liittyy usein vitamiinilisän käyttöön. A-vitamiinin turvallisen saannin yläraja on kymmenkertainen suositeltuun saantiin verrattuna.

9. Geenit

Hiustenlähtö voi myös olla perinnöllinen ominaisuus. Androgeeneettisen kaljuuntumisen tunnistaa siitä, että hiukset harventuvat päälaelta hiljalleen. Hiusten harveneminen on naisilla kuitenkin useimmiten lievää eikä johda paljaaseen päälakeen niin kuin miehillä.

Suomessa androgeneettistä kaljuuntumista on noin puolella 40–60-vuotiaasta naisista ja kolmella neljästä yli 65-vuotiaasta naisista.

Lähteet: Health, Mira Lahtinen 2015: Hiustenlähdön keskeisimmät syyt naisilla ja erilaisia ratkaisuja hoitaa ja korvata hiustenlähtöä (Kauneudenhoitoalan Opinnäytetyö, Laurea ammattikorkeakoulu), Terveyskirjasto, WebMD

Lue myös:

Selitys hiusongelmiin: kehon hiljainen tulehdus?

Finnit, hiustenlähtö, verenvuoto ja niskakipu – Nämä oudot oireet voivat johtua stressistä

Pälvikalju – Hiustenlähtö vaatii rohkeutta

Hiustenlähtö – 10 kysymystä

5 vinkkiä: Näin kasvatat pitkät hiukset

Joka ilta lupaat itsellesi, että aamulla heräät ajoissa välttääksesi kiireisen aamun. Herätyskellon soidessa olet kuitenkin rättiväsynyt, ärsyyntynyt eikä mielikuva rauhallisesta aamusta inspiroikaan nousemaan ylös. Kuulostaako tutulta?

Rauhassa aloitettu aamu tekee heti päivästä paremman. Kun herää aikaisin, vuorokaudessa tuntuu olevan yhtäkkiä monta tuntia enemmän. Saat enemmän aikaiseksi, kun et hosu asiasta toiseen ja olet levänneempi. Näiden keinojen avulla nukut paremmin ja heräät virkeämpänä.

1. Mene aikaisin nukkumaan

Aikuinen tarvitsee unta keskimäärin kahdeksan tuntia vuorokaudessa, mutta toiset pärjäävät vähemmällä ja toisten kroppa vaatii enemmän lepoa. Ota selvää, kuinka monta tuntia unta sinä tarvitset, ja mene nukkumaan tarpeeksi ajoissa.

Kuuntele kehoasi ja mene nukkumaan silloin, kun nukuttaa. Jos takana on rankka päivä, ei kannata valvoa väkisin siihen asti, kun yleensä menet nukkumaan. Hereillä sinnittely voi aiheuttaa sen, ettet enää saakaan myöhemmin unta.

2. Unohda päiväunet

Jos olet väsynyt iltapäivällä, päiväunien sijaan piristä itseäsi mieluummin käymällä lyhyellä kävelyllä tai syömällä virkistäviä hedelmiä. Jos kuitenkin on pakko ottaa torkut, laita herätyskello soimaan 15–20 minuutin päähän. Sitä pidemmät päiväunet aiheuttavat tokkuraisen olon loppupäiväksi ja vaikeuttavat nukahtamista illalla.

3. Luo iltarutiinit

Ota tavaksi rauhoittaa ympäristösi viimeistään noin tunti ennen nukkumaanmenoa. Himmennä valoja, pue mukava oloasu ja sytytä vaikka kynttilät. Voit käydä saunassa tai kuumassa suihkussa ja nauttia kupin rentouttavaa, kofeiinitonta teetä. Näin valmistelet itseäsi unta varten ja nukut paremmin. Television, tietokoneen ja puhelimen näyttöjen tuijottamista kannattaa välttää ja sen sijaan esimerkiksi lukea kirjaa.

4. Vältä stressiä illalla

Vanhaa sanontaa ”älä mene vihaisena nukkumaan” kannattaa noudattaa. Se pätee paitsi parisuhteessa myös nukkumisessa. Stressaantuneena nukut huonommin, joten hankalat keskustelut kannattaa käydä aiemmin kuin juuri ennen nukkumaanmenoa. Myös jännittävien tv-ohjelmien katsominen voi valvottaa.

5. Lopeta iltasyöpöttely ja -juopottelu

Liian myöhään syöty iltapala voi pitää hereillä. Sen sijaan että keho lepäisi, mahalaukku työskentelee sulattaakseen ruoan. Iltasyöminen saattaa myös aiheuttaa ruoansulatusvaivoja ja närästystä. Iltapala kannattaa siis nauttia ennen iltakahdeksaa. Pieni määrä alkoholia rentouttaa hetkeksi, mutta huonontaa unen laatua ja vaikeuttaa heräämistä.

6. Kokeile unimaskia

Suomen kesäyöt ovat valoisia ja aamulla aurinko nousee aikaisin. Kotona on usein myös erilaisia elektronisten laitteiden valoja, jotka saattavat vilkkua ja häiritä nukkuessa. Unimaski pimentää näkökentän, mikä auttaa nukkumaan paremmin. Pimeässä elimistömme tuottaa enemmän melatoniinia, joka auttaa nukahtamaan ja parantaa unen laatua.

7. Stoppi torkutukselle

Illalla suunnittelet herääväsi kerrankin aikaisin ja laitat herätyksen soimaan. Aamulla tahdot nukkua niin pitkään kuin mahdollista ja painat torkkua uudestaan ja uudestaan. Torkutuksesta tulee helposti tapa. Päätä lopettaa torkutus, aseta vaikka herätyskello käden ulottumattomiin, ja nouse heti, kun se soi ensimmäisen kerran.

8. Aloita aamu kävelyllä

Kevyt liikunta saa aineenvaihdunnan liikkeelle, lisää energiaa ja tekee meistä tuottoisampia. Käy lyhyellä kävelyllä ennen aamutoimia, pidä pieni jooga- tai venyttelytuokio tai pyöräile töihin. Ulkoilma herättää tehokkaasti, ja elimistömme tarvitsee raikasta ilmaa sekä luonnonvaloa. Päivän aikana harrastettu liikunta parantaa myös unen laatua.

9. Muuta asennettasi

Olemme yleisesti tottuneet vihaamaan aamuja. Entä jos unohtaisit aamuista valittamisen ja alkaisit asennoitua niihin myönteisemmin?

Lähteet: Lifehack, Huffington Post

Lue myös:

Ongelmana aikaiset aamut? 10 vinkkiä, joiden avulla herääminen on helpompaa

Miten herätä aikaisin aamulla?

Aina kiire aamuisin? Nämä 10 aamurutiinia helpottavat arkeasi

Valvottavatko valoisat yöt? Näin nukahdat helpommin

1. Älä suorita

Loma ei ole suorittamista. Unohda työsähköpostit ja sosiaalinen media.

Älä tee itsellesi listaa lomalla tehtävistä asioista äläkä tee liian tiukkaa loma-aikataulua.

Opettele olemaan tekemättä mitään erityistä. Kun osaat ottaa rennosti, pystyt vaikkapa istumaan pihalla lepotuolissa kaikessa rauhassa, vasta sitten palaudut työkuukausien aikana kertyneestä stressistä.

Näin vältät lomastressin – 7 vinkkiä palautumiseen

2.  Vaihda heti maisemaa

Toiset pääsevät heti lomatunnelmaan, mutta yleensä se vaatii enemmän aikaa.

Hyvä keino lomatunnelmaan pääsemiseksi on heti loman alussa vaihtaa maisemaa. Kotona huomaat helposti kaikki tekemättömät työt: tiskit, pölyt ja pyykkivuoret. Kun menet muualle, huomaat sään, luonnon sekä ihmiset ja rentoudut.

3. Tee asioita, joista nautit

Rentoudu, mutta älä jää sänkyyn makaamaan. Pyri tekemään asioita, joista sinä nautit. Lähde pyöräilemään, mökille tai matkalle ja näe ystäviä pitkästä aikaa.

4. Älä juo alkoholia päivittäin

Käytä alkoholia kohtuudella. Jos juot lomalla päivittäin, elimistösi stressaantuu, eikä loma silloin rentouta oikealla tavalla.

Lomalla on toki kiva istua iltaa ja ottaa saunan päätteeksi vaikkapa olut, mutta nauti kohtuudella. Muista myös liikkua: ui, tee puutarhahommia tai pelaa frisbeegolfia. Liikunta on paras lääke stressin hoitoon ja ennaltaehkäisyyn.

5. Nuku riittävästi ja nauti

Nuku lomalla riittävästi. Se auttaa palautumaan. Pidä myös ruokarytmistä kiinni. Se auttaa pysymään virkeänä.

Nauti yhteisistä ruokahetkistä perheen ja ystävien kanssa. Tee asiat jonakin päivänä eri lailla kuin yleensä. Vie perhe pizzalle tai jäätelölle. Mikä tärkeintä, nauti lomasta.

Neuvot antoi Terveystalon johtava työterveyslääkäri Anita Riipinen.

Lue myös:

Lomahoroskooppi: oletko rento nautiskelija vai elämyksiä hakeva seikkailija

Vaivaako stressi? Rauhoita hermosto viiden minuutin meditaatiolla

Kesä on yhdessäolon aikaa, mutta se voi paljastaa perheessä ja kaveripiirissä myös huolestuttavia asioita. Yksi niistä on liiallinen alkoholinkäyttö.

Mistä voi päätellä, että puoliso tai läheinen juo liikaa? Ja milloin asiaan pitäisi puuttua?

Kiinnitä huomiota näihin viiteen hälytysmerkkiin:

Hälytysmerkki 1: mietit asiaa

Jos läheisen alkoholinkäytössä on jotakin poikkeavaa, todennäköisesti kiinnität siihen jollakin tavalla huomiota. Asiasta voi kysyä suoraan. Mikäli vastauksena on ilkeilyä tai raivokohtaus, on todennäköistä, että epäilyksesi on osoittautunut oikeaksi.

Hälytysmerkki 2: kärttyisyys

Päihdeongelmainen pyrkii järjestämään kesän ohjelmansa niin, että alkoholia on aina saatavilla. Mikäli alkoholia ei olekaan saatavilla, hän muuttuu kärttyisäksi.

Hälytysmerkki 3: soveliaan korkkauskellonajan odottelu

Odottaako hän innokkaasti, milloin olisi sopiva hetki korkata? Korkkausajankohtaa saattaa edeltää huomiotaherättävä touhukkuus.

Hälytysmerkki 4: lomasuunnitelmien vesittyminen

Ennen lomaa läheiselläsi oli paljon suunnitelmia, mutta kun kesälomapäivät kuluvat, aina seuraava päivä on parempi ajankohta toteuttaa suunnitelmat.

Hälytysmerkki 5: jokapäiväinen juominen

Pihatyökalja, saunaolut, grilliruuan kanssa viiniä… Vahva hälytysmerkki on, kun ”yhdet” muuttuvat moniksi. Joka kerta.

Lähteet: Käypä hoito -suositus ja Anna-lehti nro 32/2016 ”Salakavalasti juopoksi lomalla”.

Lue lisää:

Tissuttelitko lomalla liikaa? – 7 vinkkiä alkoholinkäytön vähentämiseen

Mira Luoti kävi eron partaalla: ”En olisi voinut jatkaa suhdettamme, jos Mika olisi jatkanut juomista”

Näyttäytyjille

Allas Sea Poolissa voi tavata julkkiksia.

Katajanokalla sijaitseva Allas Sea Pool ja Hernesaaresta löytyvä Löyly vilisevät julkkiksia ja sellaisiksi pyrkiviä. Ravintolan terassilla on katsomo valmiina, kun jäähdyttelee tai haluaa pulahtaa mereen. Trendikkäät tilat, keskustelu pyörii rahan ja tavaran ympärillä.

Allas Sea Pool, merikylpylä Katajanokanlaituri 2a, kertalippu aikuiselta 12 euroa. Löyly, sauna ja ravintolakompleksi, Hernesaarenranta 4, kertalippu aikuiselta 19 euroa.

Individualisteille

Kulttuurisauna on karulla tavalla kaunis.

Merihaassa sijaitsevassa, puupellettilämpöisessä Kulttuurisaunassa kohtaa älyköitä ja ulkomalaisia. Karulla tavalla kaunis tila, hiukan kuin japanilainen kylpylä. Aika tiukat säännöt ja niukka palvelu.

Kulttuurisauna, Hakaniemenranta 17. Kertalippu aikuiselta 15 euroa.

Perinteisille

Kotiharjun saunassa on kylvetty vuodesta 1928 asti.

Perinteistä pitävä saunoja suuntaa Kotiharjun saunaan, Arlaan tai Sauna Hermanniin. Näissä saunoissa kohtaa polttariporukoita ja tolkun ihmisiä. Jutut ovat usein kuin kansanradiosta. Kuivan maan saunoja, joissa on historian havinaa. Ei hienostelun häivää.

Kotiharjun sauna, perustettu 1928, puulämmitteinen korttelisauna, Harjutorinkatu 1, kertalippu 13 euroa. Sauna Arla, perustettu 1929, Kaarlenkatu 15, kertalippu 12 euroa. Sauna Hermanni, perustettu 1953, Hämeentie 63, kertalippu 10 euroa.

Kokeilijoille

Sompasaunassa näkyy pultsareita, hipstereitä, nuoria ja vanhoja. Rannalla on saha ja polttopuuta. Ei pääsymaksua, pukuhuonetta eikä käymälää. Täällä ei myydä mitään, ja vastuu turvallisuudesta on saunojilla.

Sompasauna, Sompasaaren laituri, ilmainen.

Lue myös:

Sauna on terveen elämän lähde

Sauna pelastaa päivän

Voiko omaan aineenvaihduntaansa vaikuttaa?

– Ehdottomasti voi. Ihmisillä on kuitenkin vääristynyt kuva aineenvaihdunnasta. Se on hyvin moninainen systeemi, sanoo terveys- ja hyvinvointivalmentaja Mona Leino.

– Aineenvaihdunnan, terveyden, hyvinvoinnin ja pysyvän painonhallinnan keskeisin asia on ruoka ja ruoasta saatavat ravinteet. Ruoan tulisi olla mahdollisimman vähän prosessoitua. Keinotekoisesti valmistetut, makeutetut juomat hidastavat aineenvaihduntaa. Mikään keinotekoinen ei pidä kehoa tasapainossa. Kevyttuotteet eivät vaikuta positiivisesti painonhallintaan eivätkä terveyteen.

Leino sanoo, että toinen aineenvaihdunnan kannalta tärkeä asia on riittävä veden juominen. Hänen mukaansa mehut ja virvoitusjuomat eivät korvaa vettä nesteytyksessä – ne voivat jopa kuivattaa kehoa.

Aineenvaihdunta on keskeinen asia kehon luonnollisessa toiminnassa.

– Keho ei tule tasapainoon dieeteillä tai nälkäkuureilla, vaan monipuolisella ja värikkäällä ravinnolla, Leino huomauttaa.

Pitääkö toimiva aineenvaihdunta hoikkana?

Usein ajatellaan, että tehokkaasti toimiva aineenvaihdunta tai nopeasti toimiva suoli pitävät hoikkana. Mona Leinon mukaan näin ei kuitenkaan ole.

– Mutta jos kokonaisvaltainen aineenvaihdunta toimii, ihminen voi huomattavasti paremmin. Tämä tarkoittaa sitä, että keho on tasapainossa. Eli se saa riittävästi ruokaa ja ravinteita, ja maksa pysyy puhtaana.

Ruoansulatus ja ravintoaineiden imeytyminen ovat osa aineenvaihduntaa. Siksi suoliston kunto vaikuttaa merkittävästi kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja sitä kautta myös painonhallintaan.

Jos suolisto ei toimi kunnolla eikä siellä oikeanlaista bakteerikantaa, voi ihminen kärsiä muun muassa väsymyksestä, iho-ongelmista ja kivuista. Epätasapainossa oleva suolisto voi vaikuttaa myös mielialaan.

On tärkeää muistaa, että pelkkä hoikkuus ei ole merkki terveydestä ja hyvinvoinnista.

Lue myös:

Lihottaako huono aineenvaihdunta? 10 faktaa aineenvaihdunnasta

Juotko tarpeeksi vettä? 5 helppoa keinoa lisätä veden juontia

Onko aineenvaihduntasi hidastunut? 3 oiretta, jotka kertovat kehon olevan säästöliekillä

9 x vauhtia aineenvaihduntaan

8 vinkkiä – liikunta aktivoi aineenvaihduntaa

Migreeni ei välttämättä aina ole kovaa, toispuoleista särkyä, vaan sen oireet voivat myös olla lievempiä. Lääkäritkään eivät aina osaa diagnosoida migreeniä oikein.

– Päänsärkypotilaalta ei välttämättä osata kysyä oikeita kysymyksiä. Toisaalta ihminen ei aina ole itsekään tiedostanut, että hänen päänsärkyynsä liittyy esimerkiksi valoherkkyyttä, joka on tyypillinen migreenin oire, päänsärkyihin perehtynyt neurologi Markku Nissilä Terveystalosta kertoo.

Päänsärkyä tarkkailemalla on kuitenkin mahdollista selvittää, onko kyseessä migreeni vai esimerkiksi jännitys- eli tensiopäänsärky.

Migreeniin liittyy sekä särky- että liitännäisoireita

Migreenissä on tiettyjä piirteitä, jotka ovat sille ominaisia. Ensinnäkin on neljä särkyyn liittyvää oiretta, joista vähintään kahden täytyy toteutua, jotta särky täyttää migreenin kriteerit.

Migreenin särkyoireita ovat:

1. Toispuoleinen päänsärky.

2. Kohtalainen tai kova päänsärky.

3. Sykkeen mukana tuntuva, jyskyttävä ja jomottava kipu.

4. Säryn paheneminen ponnistuksen yhteydessä.

Monilla migreenipotilailla toteutuvat näistä särkypiirteistä kolme, osalla kaikki. Lisäksi migreeniin liittyy aina liitännäisoireita: valo- ja ääniherkkyyttä ja/tai pahoinvointia.

Markku Nissilä nostaa esiin vielä yhden migreeniin liittyvän piirteen.

– Jos päänsärky vaatii lääkäriin lähtöä, kyseessä on hyvin todennäköisesti migreeni eikä tensiopäänsärky.

Migreeni alkaa usein teini-iässä, mutta voi puhjeta myöhemminkin

Migreeni johtuu geneettisestä alttiudesta. Naisilla migreeni on noin puolet yleisempää kuin miehillä, mikä selittyy osittain kuukautismigreeneillä. 33 prosentilla naisista ja 17 prosentilla miehistä on jossain elämänsä vaiheessa migreeni.

Migreeni puhkeaa monilla ensimmäistä kertaa teini-iässä, kun hormonitoiminta muuttuu. Esimerkiksi naisilla kuukautisten alkamiseen liittyvä estrogeenitason nopea lasku on niin voimakas ärsyke, että se saa migreenin puhkeamaan.

Migreeni voi toisaalta alkaa myös myöhemmin, mutta se on harvinaisempaa.

– Neljänkymmenen ikävuoden jälkeen migreeni alkaa enää hyvin harvalla. Jos se alkaa silloin, voi olla, että ihmisellä on jo teininä ollut migreeni, joka on sen jälkeen rauhoittunut ja alkanut sitten myöhemmin uudestaan.

Yli 50-vuotiaalle migreeni ei enää uutena vaivana puhkea.

Miten migreeniä hoidetaan?

Migreeniä voidaan hoitaa sekä lääkkeillä että lääkkeettömästi.

– Mikä tahansa hoito, joka itselle tehoaa, on hyvä.

Lääkkeettömiä vaihtoehtoja ovat esimerkiksi kylmäpakkauksella hautominen ja nukkuminen. Mikäli ne eivät auta, tarvitaan usein lääkkeitä. Ensin on hyvä kokeilla tavallisia tulehduskipulääkkeitä, kuten parasetamolia ja ibuprofeiinia.

– Jos edes 800 milligramman ibuprofeiini ei kuitenkaan helpota kipua, täytyy kokeilla migreenin täsmälääkkeitä. Lisäksi on migreenin estolääkkeitä, jotka ovat päivittäin otettavia, migreenipäiviä vähentäviä lääkkeitä. Ne eivät kuitenkaan toimi sataprosenttisesti.

Voi olla, että tulevaisuudessa migreenistä on mahdollista päästä kokonaan eroon.

– Jo vuoden sisällä apteekeissa saattaa olla uusia, biologisia migreeninestolääkkeitä, jotka estävät kipusignaalin syntymisen. Noin neljäsosalla migreenipotilaista migreeni on kadonnut kokonaan tällä lääkkeellä.

Lue myös:

Migreeni – 20 kotikonstia

Ei sittenkään migreeniä? Hortonin syndrooma eli itsemurhapäänsärky aiheuttaa lamauttavia kipukohtauksia – näin tunnistat ja hoidat

Krooninen migreeni on kiusallinen kumppani

Usein toistuva päänsärky – harmiton oire vai lääkärin paikka?

Lopetatpa hormonaalisen ehkäisyn siksi, että haluaisit tulla raskaaksi tai siksi, että ehkäisymuoto ei sovi sinulle tai siksi, ettei ehkäisyn tarve ole ajankohtainen, yksi asia kannattaa tiedostaa: hormonaalisen ehkäisyn lopettaminen voi saada aikaan muutoksia kehossa.

Yhdistelmäehkäisyvalmisteet eli e-pillerit, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari sisältävät kahta hormonia: estrogeenia eli naishormonia ja progestiinia eli keltarauhashormonia. Ne estävät ovulaation eli munasolun kehittymisen vaientamalla elimistön normaalin hormonituotannon. Kun ehkäisy lopetetaan, hormonitoiminta palautuu jälleen normaaliksi. Kyseessä on kuitenkin iso muutos, johon keho voi reagoida erilaisin tavoin.

Listasimme 5 asiaa, jotka hormonaalisen ehkäisyn lopettamista voivat seurata.

1. Kuukautisia ei kuulu tai ne ovat epäsäännölliset

Joillain naisilla kuukautiskierto käynnistyy normaalisti heti ehkäisyn lopettamisen jälkeen. Toisilla voi taas kestää muutamia kuukausia ennen kuin hormonitoiminta vakiintuu ja kuukautiset alkavat taas tulla säännöllisesti.

Mikäli kuukautiset eivät ala kuuden kuukauden sisällä hormonaalisen ehkäisyn lopettamisen jälkeen, ota yhteyttä lääkäriin.

2. Kuukautiset ovat kivuliaat

Hormonaalinen ehkäisy tekee kuutautisista usein lyhyemmät, niukemmat ja kivuttomammat kuin normaalisti. Moni alkaakin käyttää ehkäisyvalmisteita tästä syystä.

Kun ehkäisystä luovutaan, kuukautiset voivat olla jatkossa kivuliaammat ja runsaammat. Toisaalta, jos olet aloittanut ehkäisyn teini-ikäisenä, kuukautiset eivät enää yli kolmekymppisenä välttämättä palaa yhtä rajuina kuin teininä.

3. Mielialat vaihtelevat

Ehkäisyn lopettamisen jälkeinen aika voi olla joillekin naisille yhtä vuoristorataa: ennen kuin hormonitoiminta palaa jälleen normaaliksi, mielialat voivat vaihdella laidasta laitaan.

Toisaalta, jos ehkäisyvalmisteet ovat aiheuttaneet sivuvaikutuksena alakuloisuutta ja ailahtelevuutta, mieliala voi parantua ja olo tasaantua ehkäisyn lopettamisen jälkeen.

4. Finnit voivat lisääntyä ja hiukset rasvoittua

Jos olet aikoinaan alkanut käyttää e-pillereitä aknen vuoksi, iho-ongelmasi saattavat palata, kun luovut ehkäisystä. Myös hiukset saattavat rasvoittua aiempaa nopeammin.

Lue lisää: E-pillereiden lopettamisen jälkeen: Miten saada iho pysymään kunnossa?

5. Hormonaalisen ehkäisyn mahdolliset sivuvaikutukset häviävät

Mikäli ehkäisyvalmisteet aiheuttivat sinulle esimerkiksi päänsärkyä, limakalvojen kuivumista, haluttomuutta, turvotusta tai rintojen arkuutta, nämä sivuoireet katoavat nopeasti, kun ehkäisy lopetetaan.

Lähteet: Mindbodygreen, Väestöliitto, WebMD, Women’s Health, YTHS

Lue myös:

Moni pelkää hormonaalisen ehkäisyn aiheuttavan syöpää ja hedelmättömyyttä – toimiiko hormoniton ehkäisy?

Jälkiehkäisypilleri on hormonipommi – onko jälkiehkäisyn käyttäminen terveysriski? Asiantuntija vastaa

Hormonien epätasapaino voi ajaa kehon säästöliekille ja vaikeuttaa painonhallintaa – hoida näin

Jenkkakahvasi saattavat johtua hormonien epätasapainosta – tee nämä pienet muutokset

Erilaisia raskauden ehkäisytapoja on monenlaisia, joten niistä itselle sopivinta voi olla vaikea löytää. Ystävä kehuu hormonikierukkaa, työkaveri luottaa ehkäisyrenkaaseen ja tuttava pitäytyy rytmimenetelmässä.

Listasimme seitsemän kysymystä, joiden pohtiminen auttaa löytämään itselle sopivimman ehkäisymenetelmän.

1. Onko sinulla aurallinen migreeni?

Aurallinen eli esioireellinen migreeni sulkee pois yhdistelmäehkäisyvalmisteiden eli e-pillereiden, ehkäisylaastarin ja ehkäisyrenkaan käytön. Tällöin on valittava joki muu menetelmä kuten kondomi, minipillerit, ehkäisykapseli, hormonikierukka, kuparikierukka, ehkäisytietokone, rytmimenetelmä tai sterilisaatio.

2. Hormoneja vai ei?

Hormonaalisia ehkäisymenetelmiä ovat yhdistelmäehkäisyvalmisteet eli ehkäisyrengas, e-pilleri ja ehkäisylaastari, jotka sisältävät keltarauhashormonia ja estrogeenia. Myös pelkästään keltarauhashormonia sisältävät minipillerit, ehkäisykapseli ja hormonikierukka luetaan hormonaalisiin menetelmiin.

Täysin hormonittomia ehkäisymenetelmiä ovat kondomi, kuparikierukka, hedelmällisyystietokone, ehkäisymonitori, rytmimenetelmä ja sterilisaatio.

Se, sopiiko itselle hormonaalinen vai hormoniton menetelmä, riippuu monesta tekijästä. Esimerkiksi yhdistelmäehkäisyvalmisteiden käytön voi estää terveyteen liittyvä tekijä, kuten alttius veritulpalle, eikä kuparikierukka välttämättä sovi, jos kuukautiset ovat runsaat. Myös ehkäisymenetelmien haittavaikutukset voivat herättää pohdintaa:

• E-pillerit, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari voivat aiheuttaa haluttomuutta ja painon nousua.
• Kondomi voi rikkoutua tai unohtua.
• Minipillerit, hormonikierukka ja ehkäisykapseli voivat saada aikaan ihon rasvoittumista ja mielialan vaihtelua.
• Kuparikierukan haittoja ovat pitkäkestoiset ja runsaat kuukautiset.
• Hedelmällisyystietokone ja ehkäisymonitori vaativat alussa satojen eurojen panostusta ja käytössä päivittäistä mittailua.
• Rytmimenetelmä vaatii laskelmallisuutta eikä sovi, jos raskaaksi tuleminen on täysin mahdoton ajatus.
• Sterilisaatio on lopullinen ehkäisymenetelmä, joten siitä pitää olla täysin varma.

3. Kärsitkö runsaista ja kivuliaista kuukautisista?

E-pillerit, ehkäisyrengas, ehkäisylaastari, hormonikierukka ja ehkäisykapseli sopivat runsaista ja kivuliaista kuukautisista kärsiville, sillä ne tekevät kuukautisista niukemmat.

Kuparikierukka sen sijaan saattaa olla huono valinta, sillä se voi aiheuttaa pitkäkestoisia ja runsaita kuukautisvuotoja. Muut hormonittomat menetelmät eivät vaikuta kuukautisiin.

4. Kuinka tehokkaan ehkäisyn haluat?

Ehkäisykapseli, hormonikierukka, kuparikierukka, ehkäisyrengas, ehkäisylaastari ja e-pilleri ja kondomi ovat oikein käytettynä hyvin tehokkaita ehkäisymenetelmiä. Näillä menetelmillä (oikeaoppisesti käytettynä) alle kaksi naista sadasta tulee vuosittain raskaaksi.

Jos lapsen saaminen ei olisi mahdottomuus, rytmimenetelmä eli ”varmat päivät”, voi tulla kyseeseen. Tällöin yhdynnät ajoitetaan päiville, jolloin hedelmöittymisriski on pienin. Rytmimenetelmä edellyttää säännöllistä kuukautiskiertoa, kalenterin seuraamista ja varman tiedon siitä, milloin ovuloi.

Jos nainen on aivan varma, ettei enää koskaan halua lapsia, voi sterilisaatio tulla kyseeseen. Koska sterilisaatio on lopullinen ehkäisymenetelmä, sitä on harkittava tarkkaan. Sille on Suomessa myös tietyt edellytykset, kuten yli 30 vuoden ikä, kolme alaikäistä lasta tai se, että mahdollinen raskaus vaarantaisi naisen terveyden.

5. Kuinka pitkäksi aikaa tarvitset ehkäisyä?

Jos tarvitset ehkäisyä vain silloin tällöin, kondomi on hyvä vaihtoehto.

Jos puolestaan haluat jatkuvaa ehkäisyä, joka on kuitenkin tarvittaessa yksinkertaista lopettaa, ovat e-pillerit, minipillerit, ehkäisyrengas ja ehkäisylaastari sopivia menetelmiä.

3–5 vuodeksi asetettavat ehkäisykapseli, hormonikierukka ja kuparikierukka ovat pitkäaikaisia ehkäisymenetelmiä. Korkean hintansa takia ehkäisymonitori ja hedelmällisyystietokone ovat myös pitkäaikaiseen käyttöön sopivia ehkäisytapoja.

Mikäli ehkäisyn tarve on lopullinen, sterilisaatio sopii vaihtoehdoksi.

6. Kuinka huolettoman menetelmän haluat?

Jos olet säntillinen ihminen, muistamista vaativat menetelmät, kuten e-pillerit, minipillerit ja kondomi sopivat sinulle. Myös ehkäisymonitori, hedelmällisyystietokone ja rytmimenetelmä edellyttävät mittailuja ja tarkkaavaisuutta.

Mikäli haluat huolettomamman ehkäisykeinon, viikoittain vaihdettava ehkäisylaastari ja kuukausittain vaihdettava ehkäisyrengas käyvät vaihtoehdoiksi.

Jos et halua ajatella ehkäisyä juuri lainkaan, useaksi vuodeksi asetettavat ehkäisykapseli, hormoni- ja kuparikierukka ovat hyviä vaihtoehtoja. Mikäli haluat täysin huolettoman ja varman menetelmän loppuiäksesi, sterilisaatio tulee kyseeseen.

7. Tarvitsetko suojan sukupuolitaudeilta?

Kondomi on ainut ehkäisymenetelmä, joka antaa suojan sukupuolitauteja vastaan.

Lähteet: Ehkäisynetti, Terveyskirjasto, Väestöliitto

Lue myös:

Ehkäisy – Mikä menetelmä sopii sinulle parhaiten?

Pillerit, kierukka vai kondomi? Näin löydät itsellesi sopivan ehkäisyn

Moni pelkää hormonaalisen ehkäisyn aiheuttavan syöpää ja hedelmättömyyttä – toimiiko hormoniton ehkäisy?

Hormonitasapaino kuntoon ehkäisyn lopettamisen jälkeen – 5 tärkeää asiaa

Jälkiehkäisypilleri on hormonipommi – onko jälkiehkäisyn käyttäminen terveysriski? Asiantuntija vastaa

Monille salaa yksin syöville syömiseen liittyy paljon häpeää ja itseinhoa. Jos salaa syöminen haittaa jatkuvasti elämääsi eivätkä omat yritykset lopettaa tuota tulosta, sinun kannattaa keskustella asiasta ammattiauttajan kanssa.

Näistä asioista salaa syöminen voi johtua:

Ruokarytmisi ei ole kunnossa ja häpeät ateriakokojasi

Epäsäännöllinen ruokarytmi ja aterioiden väliin jättäminen aiheuttaa sudennälän. Ja kun nälkä yltyy kovaksi, ahmimista voi olla vaikea hillitä. Lisäksi nälän yltyessä myös annoskoko kasvaa, mikä saattaa aiheuttaa häpeää ja halua syödä yksin, muiden katseilta piilossa.

Ratkaisu: Kiinnitä huomiota säännölliseen ruokarytmiin.

Et syö nälkään vaan tunteisiisi

Syötkö yksin ollessasi, jotta saisit olosi paremmaksi? Saatat olla tunnesyöjä ja yrittää lohduttaa itseäsi ruoalla. Salaa syömällä voit yrittää päästä eroon esimerkiksi häpeän, yksinäisyyden, stressin tai tylsyyden tunteista.

Ratkaisu: Tunnista tunnesyöminen ja opettele siitä eroon.

Sinulla ei ole hyvä suhde vartaloosi

Jos häpeät vartaloasi, voi olla, että muiden edessä syöminen ahdistaa sinua. Saatat kokea, että muut ajattelevat, ettei sinun kokoisesi pitäisi syödä niin kuin sinulla on tapana. Muiden ihmisten mielipiteiden murehtiminen saattaa ajaa sinut syömään kokonaan yksin. Voi myös olla, että muiden seurassa syöt aivan liian vähän eli niin kuin oletat olevan sopivaa, mutta jatkat syömistä yksin ja salaa myöhemmin.

Ratkaisu: Irtaudu häpeästä ja luo lempeämpi suhde vartaloosi.

Olet jatkuvasti tiukalla dieetillä

Tiukalla dieetillä ruoka voi näyttäytyä entistä houkuttelevampana, ja dieetistä lipsumista saattaa olla vaikea välttää. Jotta muut eivät näkisi epäonnistumistasi, syöt lipsuessasi salaa yksin.

Ratkaisu: Lopeta dieetit ja keskity pysyvään painonhallintaan.

Keskustele aiheesta: Ahmintaa aina vaan

Lähteet: Duodecim, HuffPost, Mayo Clinic, Shape, Telegraph

Lue myös:

7 merkkiä, jotka kertovat, vaikuttavatko tunteet syömiseesi

Suvi jojolaihdutti 20 vuotta: Laihduin oikeasti vasta, kun tajusin olevani ruokariippuvainen

Ahmintahäiriö – syömishäiriöön apua itsehoidosta ja vertaistuesta

Noin 200 kiloa laihduttaneet Hanna Kinnunen ja Aino-Kuutamo Uusitorppa: Enää emme laske kaloreita

Äänestä ja voita Eye q -tuotteita. 
Eye q -valmisteet ovat helppo tapa varmistaa elimistölle tärkeiden omega-3- ja omega-6-rasvahappojen säännöllinen ja tasapainoinen saanti. Valmisteiden sisältämät EPA-, DHA- ja GLA-rasvahapot ovat ainutlaatuisessa ja tutkitussa suhteessa. Koko perheen Eye q -valmisteet eivät sisällä keinotekoisia väri-, maku- tai makeutusaineita eivätkä lisättyjä vitamiineja.

Misofonia on yliherkkyyttä tietynlaisille matalille ja toistuville äänille. Esimerkiksi syömisen äänet kuten maiskutus, hörppiminen ja rouskutus tai toisen ihmisen hengitysäänet voivat saada misofoniasta kärsivän tuntemaan raivoa, inhoa, vihaa tai paniikkia.

Voimakas tunnereaktio johtuu siitä, että syömiseen tai hengittämiseen liittyvät äänet kuormittavat misofoniasta kärsivän aivoja ja saavat aikaan jännitystilan. Ihminen joutuu ”taistele tai pakene” -tilaan, jolloin hän voi kokea voimakasta halua vahingoittaa äänen tuottajaa tai paeta tilannetta keinolla millä hyvänsä.

Misofonia näkyy aivoissa

Misofonian puhkeamisen syytä ei tiedetä. Mutta Newcasten yliopiston tutkimus osoitti, että misofonia näkyy aivoissa. Tutkijat havaitsivat misofoniapotilaan aivojen otsalohkossa muutoksia, joita ei muilla ihmisillä ole. Misofoniasta kärsivillä oli yliaktiivisuutta etummaisen aivosaaren alueella, jonka yksi tehtävä on yhdistää fyysiset aistiärsykkeet tunteisiin.

Kun misofoniasta kärsivä kuulee esimerkiksi maiskutusta, hänen aivonsa menevät ikään kuin ylikierroksille. Samalla ihminen voi alkaa hikoilla ja hänen sykkeensä voi nousta.

Miten misofoniaa hoidetaan?

Misofonia puhkeaa usein jo lapsuudessa, 10–12-vuoden iässä. Parantavaa hoitoa misofoniaan ei vielä tunneta, mutta jotkut ovat löytäneet apua muun muassa kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta, hypnoterapiasta ja tinnitukseen liittyvästä TRT-terapiasta (tinnitus retraining therapy).

Misofoniasta kärsivä voi kuitenkin omilla toimillaan tehdä elämästään helpompaa. Koska stressi ja väsymys saattavat lisätä ääniyliherkkyyttä, kannattaa esimerkiksi omiin elintapoihin kiinnittää huomiota.

Apukeinoina arjessa voivat toimia myös taustaäänet, kuten radio, jotka peittävät inhoa aiheuttavia ääniä. Näin ruokailutilanteista voi tulla siedettävämpiä.

Korvatulppien käyttö sen sijaan ei välttämättä ole järkevää, sillä ääniherkkyyksissä kuulojärjestelmää kannattaa siedättää ääniin. Jos tottuu hiljaisuuteen, äänet voivat jatkossa häiritä entistä enemmän.

Lähteet: BBC. Misophonia.uk, Suomen tinnitusyhdistys, Time, Ääniyliherkkyys – vertaistuen apu

Keskustele:

Ääniherkkyys, misophonia

Cambridgen herttuatar Catherine odottaa kolmatta lastaan. Raskaus on vasta varhaisessa vaiheessa, mutta hovi kertoi asiasta jo nyt, koska herttuatar kärsii hyperemeesistä eli erittäin vaikeasta raskauspahoinvoinnista ja joutuu sen takia perumaan työtehtäviään. Catherine on kärsinyt hyperemeesistä myös aikaisempien raskauksiensa kohdalla.

Mikä ihmeen hyperemeesi?

Hyperemeesistä kärsivä nainen oksentaa useita kertoja päivässä. Hyperemeesi-tila voi kestää useasta viikosta kuukausiin. Huono olo vaikuttaa arkielämään: töihin ei voi mennä ja yksinkertaistenkin kotitöiden tekeminen muuttuu mahdottomaksi. Keho kuivuu, ja hyperemeesin aikana paino putoaa vähintään viisi prosenttia, hoitamattomana usein sitäkin enemmän.

– Hyperemeesi on tavallinen raskauspahoinvointi potenssiin sata. Yksi oksentaa viisi kertaa päivässä, toinen 10 kertaa, jotkut satoja, jolloin se on jatkuvaa kakomista, kuvailee Mira Šuštar Hyperemeesi-potilasjärjestöstä.

Suurin osa erittäin vaikeasta raskauspahoinvoinnista kärsivistä naisista oksentaa sappinestettä, jotkut jopa verta.

– Hyperemeesi lamaannuttaa täysin. Liikkuminen, valo tai ääni voi laukaista oksennusreaktion. Yleensä ei pysty tekemään muuta kuin makaamaan paikoillaan pimeässä huoneessa, Šuštar sanoo.

Milloin hyperemeesi alkaa?

Hyperemeesi alkaa tavallisimmin raskausviikoilla 4—6. Oireet helpottuvat yleensä raskauden puolivälissä, noin viikolla 21. Tämä kuitenkin vaihtelee.

– Joillakin pahoinvointi voi alkaa heti hedelmöittymisen jälkeen, ja noin 10—20 % naisista kärsii oireista synnytyssaliin asti.

Jokainen oksennustaudin kokenut voi kuvitella, millaisessa rasitustilassa keho on, jos oksentaminen jatkuu päivästö toiseen. Elimistö alkaa kuivua, mikä vaikuttaa myös mieleen.

– Kuivuminen aiheuttaa epätoivon tunnetta, Šuštar kuvailee.

Kaksplus: Raskausmasennus – jopa yleisempää kuin synnytyksen jälkeinen masennus

Miten hyperemeesi vaikuttaa sikiöön?

Hoidettu hyperemeesi ei yleensä vahingoita sikiötä, mutta pitkäaikaistutkimuksia hyperemeesipotilaiden lapsille ei juuri ole tehty. Eli ei ole luotettavaa näyttöä siitä että hyperemeesi ei vaurioita sikiötä.

– Yli puolet hyperemeesiäideistä on aliravittuja, ja on osoitettu, että pitkäaikainen aliravitsemus altistaa sikiötä erilaisille terveysongelmille. Yleensä hyperemeesilapset todetaan kuitenkin syntymähetkellä terveiksi. Tämä riippuu siis paljon siitä, kuinka paha hyperemeesi on ja onko sitä hoidettu kunnolla, Šuštar sanoo.

Hae ajoissa apua

Mitä nopeammin kuivumisen kierre saadaan katkaistua, sitä helpompi hyperemeesiä on hoitaa. Apua kannattaa hakea neuvolasta mahdollisimman pian oireiden alettua. Sustarin mielestä tärkeintä on kuulostella omaa kehoa ja mieltä. Jos olo on todella huono ja epätoivoinen, ei kannata enää odottaa.

– Neuvolassa virtsasta voidaan ottaa ketoainetesti, jonka avulla selvitetään, miten kuivunut keho on, Šuštar sanoo.

Apua sairaalasta tai lääkkeistä

Hyperemeesiä hoidetaan sairaalassa tehtävällä laskimonsisäisellä nesteytyksellä.

– Nesteytys elävöittää kehoa, minkä jälkeen olo kohentuu. Nesteytys voi myös hillitä oksentelua, Šuštar sanoo.

– Jotkut ovat ensin sairaalassa pari päivää, sitten kotona pari päivää, ja menevät taas takaisin sairaalaan. Moni haluaisi olla pidempään sairaalassa, sillä olo harvoin kohenee muutaman päivän nesteytyksellä. Parasta olisi kotisairaanhoito, jolloin tipan saisi kotona, Sustar sanoo.

Hyperemeesin hoitoa vaikeuttaa Šuštarin mukaan se, ettei vaivaa osata vielä kunnolla tunnistaa ja diagnosoida. Sen takia hoitoon pääsy vaihtelee kunnittain.

Monelle lääkkeet ovat ainoa vaihtoehto.

– Kaikki lääkkeet eivät toimi kaikilla ja joillakin ei toimi mikään lääke. Mutta lääkkeitä on saatavilla. Itse selvisin nimenomaan pahoinvointilääkkeen voimalla raskauden loppuun asti. Vaikka lääkitys ei poistanut pahoinvointia, se poisti oksennusrefleksin. Söin pahoinvointilääkettä joka päivä raskausviikot 11—42 eli synnytykseen asti, hyperemeesistä kärsinyt Šuštar sanoo.

Läheisten apu on tärkeää

Hyperemeesi eroaa tavallisesta raskauspahoinvoinnista myös siten, että siihen tavalliset kotikonstit eivät toimi. Hyperemeesiin ei ole olemassa helpottavia ”kikkakolmosia”.

– Omaa oloa voi helpottaa lähinnä sillä, jos saa levätä rauhassa pimeässä, hajuttomassa huoneessa. Sekin helpottaa, jos ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa siitä, ettei voi tehdä yhtään mitään eli työnantajan ja läheisten tuki on tässä äärimmäisen tärkeää.

Potilaan kannattaa yrittää tehdä kaikki itselleen mahdollisimman helpoksi. Voi esimerkiksi valita itselleen ”helpon” oksennuspaikan ja yrittää syödä niitä ruokia, joita on ”helppo” oksentaa.

– Tässäkin pätee se, että on hankala sanoa mitään yleistä, mikä sopisi kaikille; toiselle on ”mukavampi” oksentaa vessassa, jossa oksennuksen saa heti vedettyä pöntöstä alas, toisilla on käytössä suljettavat muovipussit ja ämpäri. Toiset yrittävät syödä helposti sulavia, lämpimiä ruokia tai vellejä, toiset pakastavat apteekin ravintoliuoksia ja imeskelevät niitä jäisinä, Šuštar sanoo.

Kuka sairastuu erittäin vaikeaan raskauspahoinvointiin?

Suomessa hyperemeesiin sairastuu vuosittain noin 1—2 % raskaana olevista naisista eli noin 700 naista. Syitä vaikealle raskauspahoinvoinnille ei tiedetä.

Tutkimusten mukaan joka kolmannella hyperemeesi on perinnöllistä, Šuštar sanoo.

Hyperemeesi toistuu hyvin suurella todennäköisyydellä myös seuraavissa raskauksissa.

– Jopa 80 prosentin varmuudella. Yleensä oireet ovat seuraavalla kerralla pahemmat, Šuštar sanoo.

Jotkut kokevat vaikean raskauspahoinvoinnin vain kerran. Syitä taudinkuvan vaihtelevuuteen ei tiedetä.

Uskallanko vielä?

Oman raskautensa jälkeen vuonna 2015 Mira Šuštar perusti Facebook-tukiryhmän ja viime helmikuussa Hyperemeesi-yhdistyksen.

– Moni miettii, uskaltaako hankkiutua uudestaan raskaaksi. Joidenkin strategia on tehdä seuraava lapsi niin pian kuin mahdollista, jotta esikoinen ei vielä ymmärtäisi, miten huonossa kunnossa äiti on. He haluavat näin suojella lasta. Toiset taas haluavat odottaa, että esikoinen on jo sen verran isompi, että arki on helpompaa.

Ja on niitäkin, jotka eivät hankkiudu raskaaksi enää koskaan.

Vaikea raskauspahoinvointi vaikuttaa koko perheeseen. Arjen pyörittäminen jää kokonaan kumppanin vastuulle, kun hyperemeesistä kärsivä nainen muuttuu potilaaksi.

Ystävänpäivänä 2012 Karita Aaltonen sai kuulla uutisen, jonka sisimmässään jo tiesi.

Sairaanhoitajan reaktio magneettikuvauksen jälkeen vahvisti aavistusta. Tämä oli pidätellyt kyyneliään. Silti vielä neurologin vastaanoton odotushuoneessa Karita yritti torjua pelottavat ajatukset. Ei minua mikään vaivaa!

Puolisen vuotta jatkuneet oudot oireet olivat kuitenkin ajaneet hänet tutkimuksiin. Jalka saattoi yhtäkkiä pettää alta, käsi ei aina osunut juomalasiin.

Neurologi tuijotti pitkään vaiti tietokoneen ruutua ja keikutti tuoliaan hermostuneena. Lopulta hän sai sanotuksi: ”Sinulla on erittäin pahanlaatuinen aivokasvain.”

Karitan päässä löi tyhjää. Hetkessä hän oli muuttunut terveestä, ruuhkavuosiaan elävästä naisesta vakavasti sairaaksi. Kuolemansairaaksi. Kyyneleet alkoivat vieriä hitaasti pitkin poskia.

Ajatukset tulivat ryöppynä: ei minulla ole aikaa sairastaa! Karita työskenteli omassa yrityksessään juontajana, kalenteri pullisteli keikkoja ja tapaamisia. Lisäksi hänellä oli kaksi poikaa Rene, tuolloin 8, ja Nooa, 5. Eihän pienten lasten äiti voi kuolla!

Paranemisen mahdollisuus olematon

Sinisessä omakotitalossa Nokialla eletään tavallista maanantaiaamua. Mies on lähtenyt töihin ja pojat kouluun. Kääpiövillakoira Cara lepää valtaistuimelleen sohvannurkassa, romanialainen rescuekoira Alina hyörii jaloissa.

Keittiön pöydänkulmalla höyryävä diffuuseri levittää ympärilleen raikasta sitruunantuoksua.

– Olen ihan koukussa eteerisiin öljyihin. Käytän niitä moniin tarkoituksiin, kuten puhdistamaan huoneilmaa ja auttamaan unensaantia, Karita Aaltonen, 43, toteaa.

Lieden ääressä häärivä nainen huokuu terveyttä ja hyvää oloa. Ulkopuolinen ei pystyisi mistään päättelemään, että viisi vuotta sitten hän oli hengenvaarassa.

Karita piipahtaa pihalla noukkimassa muutaman voikukanlehden ja heittää ne blenderiin yhdessä banaanin, päärynän, avokadon, pähkinöiden ja kookosöljyn kera. Vihersmoothie on nykyään yksi hänen ruokavalionsa kulmakivistä. Siitä saa hyviä proteiineja ja rasvaa.

Ruokailutottumukset menivät sairauden myötä täysin uusiksi. Ennen hän eli leivällä ja jogurtilla. Aivokasvaimen myötä Karita innostui ruoan parantavasta vaikutuksesta niin paljon, että hän neuvoo nyt myös muita.

Aivan sairauden alussa, jolloin ei vielä tiedetty varmasti, millaisesta kasvaimesta oli kyse, Karita sai TAYS:in johtavalta neurokirurgilta ohjeen: ”Mitä teetkin, älä vain googleta diagnoosiasi.”

Se oli viisas neuvo. Jos Karita olisi kirjoittanut hakukenttään pahimman mahdollisen vaihtoehdon eli Glioblastoma Multiforme gradus IV, kylmät faktat olisivat saattaneet musertaa hänet. Tauti johtaa kuolemaan yleensä vuoden sisällä. Kahden vuoden kuluttua elossa on enää alle 10 prosenttia. Paranemisen mahdollisuus on käytännössä olematon.

Vaikeinta oli kertoa sairaudesta lapsille

Tämä on vain asia, joka on hoidettava pois päiväjärjestyksestä, Karita tuumi ensi järkytyksestä toivuttuaan. Leikkausaika sovittiin kahden kuukauden päähän ja siihen asti arki jatkui päällisin puolin entisenlaisena.

Karita päätti heti, ettei salaile sairauttaan. Vaikeinta oli kertoa siitä lapsille.

– Sanoin, että äidin päässä on klöntti, joka pitää leikata pois. Pojat olivat onneksi niin pieniä, etteivät he ymmärtäneet tilanteen vakavuutta.

Jo ennen leikkausta Karita alkoi rakentaa terveytensä tukipilareita. Hän halusi vahvistaa kehoa ja mieltä kohtaamaan tulevat koitokset. Hän lisäsi ruokavalioonsa antioksidantteja ja lääkinnällisiä yrttejä, kuten pakurikääpää ja havupuu-uutejuomaa sekä sitruunaa, tuoreita marjoja ja viherjauheita.

Hän lenkkeili ja joogasi ja keskittyi pitämään mielialan korkealla.

– Ajatuskin siitä, etten olisi seuraamassa lasteni kasvua, oli karmiva. En suostunut edes miettimään sitä vaihtoehtoa. Minussa kasvoi uhma ja sinnikkyys: tästä on vain selvittävä. Päätin luottaa siihen, että kaikki menee hyvin.

Huonoja uutisia leikkauksen jälkeen

Kun Karita seitsemän tunnin leikkauksen jälkeen heräsi teho-osastolla, hän ihmetteli kehostaan lähtevää piuhojen vyyhtiä ja monitoreita vuoteen ympärillä. Hän kokeili liikuttaa sormiaan ja varpaitaan, kaikki toimivat. Sitten varovainen riemun tunne: minä elän!

Ensimmäinen vierailija oli puoliso Jussi, joka oli elänyt rinnalla koko ajan. Lapsetkin tulivat käymään ja hyppäsivät ujostelematta syliin, vaikka äidillä oli puoli päätä kaljuna. Rene kertoili jääkiekkoturnauksestaan, Nooa höpötteli omiaan.

Sairaalan päivärytmi toi turvaa. Siitä oli vaikea irrottautua.

– Ulkomaailma tuntui vieraalta, siellä ei ollut mikään muuttunut. Minulla sen sijaan mikään ei ollut ennallaan.

Kotiinpaluu ei ollut pelkästään auvoisa. Aistit olivat herkillä ja lasten äänet halkoivat kalloa.

– Tunsin olevani pojille velkaa poissaoloni takia. Halusin olla heille läsnä, mutta samaan aikaan minun piti säästellä voimiani.

Puoliso otti vastuun perheen arjen pyörittämisestä, myös isovanhemmat auttoivat. Karita jaksoi juuri ja juuri hakea lehden postilaatikosta. Sen jälkeen olikin levättävä.

Patologin lausuntoa piti odotella kaksi pitkää viikkoa. Sitten tulivat ikävät uutiset: kasvain oli gradus luokkaa III eli toiseksi vaarallisinta laatua. Karita ei antanut tiedon lannistaa. Hän laajensi lenkkejään postilaatikolta metsän reunaan ja pikku hiljaa pidemmälle. Hän ilmoitti keikkajärjestäjille olevansa taas käytettävissä juontotöihin. Ensimmäisen kerran Karita seisoi mikrofoni kädessä kauppakeskuksessa jo kuukauden päästä leikkauksesta.

– Halusin niin kovasti takaisin töihin. En tajunnut, etten todellakaan ollut siihen vielä valmis.

Kasvain uusiutui parissa kuukaudessa

Kaikki ei ole nyt kunnossa. Kesän mittaan Karita sai epilepsiakohtauksia, joiden hän tiesi kuuluvan asiaan. Intuitio kertoi, että jokin muukin on vialla. Lääkäri vakuutti, ettei kasvain uusiudu näin nopeasti, parissa kuukaudessa. Sinnikkäästi pyydettyään Karita pääsi magneettikuvauksiin. Tulos: kasvain oli uusiutunut.

Ennen toista leikkausta Karita kohtasi iltalenkillä metsäkyyhkysen. Se lennähti aivan hänen eteensä puun oksalle ja killitteli aivan kuin sillä olisi jotakin asiaa. Kotona Karita googletti, mitä kyyhky symboloi. Ruudulle ilmestyivät sanat ”uusi elämä”.

– Koin, että tämä oli minulle merkki jostakin ylhäältä. Tunsin, että minua ympäröi joukko enkeleitä ja sain siitä turvaa ja voimaa leikkaukseen.

Voimaa todella tarvittiin, sillä operaation jälkeen kävi ilmi, että kasvain oli muuttanut luokitusta pelättyyn neloseen. Siihen, josta ei ole paluuta.

Kaikin keinoin sairautta vastaan

Toisesta leikkauksesta alkoi uusi aika. Karita ymmärsi, että nyt täytyi tapahtua muutos. Kiire loppui. Hän päätti keskittää kaiken tarmonsa paranemiseen. Hän ei olisi vain uhri, joka odottaa, että hänet pelastettaisiin. Hän halusi osallistua hoitoonsa aktiivisesti.

Alkoi vuoden kestävä rankka sytostaattikuuri. Karita ei halunnut ajatella, että lääke on myrkky, joka nujertaa sairauden. Hän päätti hoitaa kasvainta rakkaudella.

– Suurin voimavarani on aina ollut positiivisuus. Niinpä ajattelin, että tämä viisisenttinen kasvain oli ystävä, joka on tullut opettamaan minulle jotakin.

Syntyi idea perustaa ”firma” paranemisen ympärille. Tähän kuvitteelliseen yritykseen Karita pestasi ihmisiä, jotka auttoivat toipumisessa. Perheen ja ystävien lisäksi tukirinkiin ilmestyi vyöhyketerapeutteja, akupunktiohoitajia ja muita terveydenhoitoalan ihmisiä.

Ei pidä ymmärtää väärin. Karita antaa kaiken kunnian koululääketieteelle. Leikkaus, sädehoidot ja sytostaatit pelastivat hänen henkensä. Mutta hän uskoo, että täydentävillä hoidoilla oli suuri osuus paranemisessa.

– En käytä sanaa ”vaihtoehtohoito”, koska se sulkee pois toisen. Suuri missioni on yhdistää lääketiede ja täydentävät hoidot toimimaan potilaan parhaaksi.

Karita on ollut jo pitkään kasvissyöjä, ja nyt hän jätti ruokavaliostaan pois maitotuotteet, prosessoidut ruoat ja sokerit. Hän alkoi puristaa itse mehuja ja pyöräyttää smoothieita. Hän löysi rauhallisen yin-joogan ja opetteli syvähengitystä ja meditaatiota. Hän myös opiskeli joogaopettajaksi.

– Pyrin kaikin keinoin elvyttämään voimavarojani ja kohottamaan vastustuskykyäni, jotta keho pystyisi korjaamaan epätasapainotilansa.

Karita ei keskittänyt ajatuksiaan siihen, miksei halua kuolla, vaan siihen, miksi haluaa elää. Hän halusi matkustaa vielä moneen maahan. Nauraa vedet silmissä ystäviensä kanssa. Järjestää pojilleen rippijuhlat. Tulla joskus mummuksi.

– Mietin, että jos kukaan ei ole tästä taudista parantunut, jonkun täytyy olla se ensimmäinen. Minä yksinkertaisesti päätin parantua.

Paraneminen on pieni ihme

Syksyllä toisesta leikkauksesta tulee kuluneeksi viisi vuotta. Sitä pidetään yleisesti rajapyykkinä syövästä paranemisessa. Lääkäri totesi jo, että Karita voi pitää itseään terveenä.

Se on pieni ihme. Karitan tapaus on harvinainen, mutta ei täysin ainutlaatuinen. Sairautensa alkuvaiheessa Karita haki netin välityksellä ihmisiä, jotka olisivat selvinneet hengissä samanlaisesta syövästä. Jotkut olivat sinnitelleet kaksi, pisimmillään kolme vuotta. Viime keväänä Karita sai viestin kanadalaiselta 38-vuotiaalta Yaron Butterfieldiltä, joka oli saanut diagnoosinsa kaksitoista vuotta sitten. Ja voi yhä hyvin.

Sairaus on toki jättänyt Karitaan jälkensä. Koordinaatiokyky on heikentynyt. Toinen jalka on polven alapuolelta hieman tunnoton. Muisti on kärsinyt sädehoidoista ja sytostaateista. Epilepsialääkkeitä on yhä syötävä säännöllisesti.

Muuten Karita elää normaalisti, mutta entisenlaiseen elämäntyyliinsä hän ei ole palannut.

– Uskon, että syöpä on kehon, mielen ja sielun kutsu muutokseen. Kehoni kuiskaili minulle varmasti useasti, että pysähdy hyvä nainen, mutta en kuunnellut. Vauhtini oli niin kova, että edes ensimmäinen leikkaus ei sitä hidastanut. Kehon piti huutaa eli kehittää tämä pahin mahdollinen kasvain, ennen kuin ymmärsin seisahtua kuuntelemaan.

Mitä syöpä sitten on Karitalle opettanut? Tervettä itsekkyyttä. Aikaisemmin Karita oli aina se, joka auttoi muita. Ehti, viitsi ja jaksoi kaiken, itsensä unohtaen.

– Nyt otan joka päivä omaa aikaa enkä pode siitä syyllisyyttä. Kuulostelen jatkuvasti, mitä kehoni ja mieleni kaipaavat. Kun voin itse hyvin, pystyn paremmin auttamaan myös muita.

Uusi ura sairauden jälkeen

Jo sairauden alkumetreillä Karita ounasteli, että sillä on jokin tarkoitus. Juontajan työ oli ollut mieluinen. Mutta joskus Karita mietti, kuinka hienoa olisi, jos olisi omaakin sanottavaa, jokin tärkeä viesti välitettävänä.

Se löytyi syövän ansiosta.

Syyskuussa ilmestyy Karitan kirja Uskalla parantua, jossa hän kertoo oman tarinansa ja antaa työkaluja syövästä toipumiseen. Viime vuonna Karita perusti yhdessä stressivalmentaja Miia Hutin kanssa Uusi elämä -ohjelman, joka tarjoaa syöpäsairaille tietoa ruokavaliosta ja täydentävistä hoidoista sekä positiivista vertaistukea.

Lisäksi Karita kiertää juontokeikkojen ohella yrityksissä luennoimassa kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Hän kannustaa ihmisiä hoitamaan itseään jo ennen kuin sairaus pakottaa siihen.

Karita ei aktiivisesti pelkää syövän uusiutumista. Pelko estäisi elämästä normaalisti. Hän ei myöskään julista voittaneensa sairautta.

– Syöpä ei ole kilpailu, jossa on voittajia ja häviäjiä. Vaikka olen nyt terve, huomisesta en tiedä. Olen kiitollinen jokaisesta uudesta aamusta.