Pyöräily on hyvä liikuntamuoto ja soveltuu lähes kaikille. Pyöräilyn hyödyt voi saada jo pelkästään pyöräilemällä kymmenenkin minuutin matkan töihin ja takaisin – etenkin, jos ei muuten liiku tarpeeksi.
Pyöräily parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa ja voi sitä kautta ehkäistä erilaisia sairauksia, kuten verenpainetautia ja keuhkoahtaumatautia. Suositusten mukaan keskiraskasta liikuntaa, kuten pyöräilyä, olisi hyvä harrastaa yhteensä ainakin puoli tuntia päivässä.
– Jos on aiemmin liikkunut vain vähän ja tekee istumatyötä, kannattaa aloittaa kevyesti ja lisätä liikunnan määrää pikkuhiljaa, Pihlajalinnan yleislääkäri ja liikuntafysiologi Harri Hakkarainen neuvoo.
Pyöräilyn hyödyt voi saada jo pienestä määrästä polkemista
Pyöräilyn hyödyt voi saada jo matalatehoisesta pyöräilystä, mutta jos haluaa kohottaa kuntoaan, vaatii se hieman enemmän.
– On selvää, että jos pyöräilee töihin aina saman matkan, ei kunnon koheneminen enää etene muutaman kuukauden jälkeen, Hakkarainen sanoo.
Pitkällä tähtäimellä pyöräilyn tehoa on lisättävä, jos haluaa kohottaa kuntoaan. Kunnon kehittymisen kannalta on oleellista, että pyöräillessä hengästyisi. Hengästyminen tarkoittaa, että syke nousee ja sitä kautta sydämen, verisuoniston ja keuhkojen saama terveysvaikutus voimistuu.
Hakkarainen muistuttaa kuitenkin, ettei rimaa kannata asettaa itselleen liian korkealle, jos lähtökunto on alhainen.
– Sellaista rajaa, että pitäisi polkea tietyn aikaa, on turha asettaa. Mieluummin kannustaisin, että jokainen polkaisu on kotiinpäin.
Lue myös: Työmatkapyöräily säästää aikaa ja rahaa ja lisää hyvinvointia! 10 vinkkiä pyöräilijälle
Pyöräilyn hyödyt x 5
- Hengitys- ja verenkiertoelimistö kiittää
Pyöräily parantaa hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa, joten sen avulla voi ehkäistä erilaisia sairauksia, kuten verenpainetautia ja keuhkoahtaumatautia.
- Kohottaa kuntoa
Jos pyöräilyllä haluaa kohottaa kuntoaan, pitää pyörräillessä hengästyä ja sykkeen nousta. Muut hyödyt voi saada myös matalatehoisesta pyöräilystä.
- Sopii lähes kaikille
Pyöräily on hyvä liikuntamuoto, jos esimerkiksi selässä on rappeutumaa tai kärsii nivelrikosta. Pyöräilyssä kehoon ei kohdistu samanlaista iskutusta kuin esimerkiksi juoksussa tai pallopeleissä.
- Matala riski rasitusvammoille
Kun ajoasento on oikea, on pyöräilyssä riskit varsin pienet. Asiantuntijan mukaan pyöräilystä aiheutuvat rasitusvammat ovat usein helposti hoidettavissa.
- Helppo tapa saada liikuntaa
Pyöräilyn hyödyt konkretisoituvat siinä, että laji ei vaadi muita varusteita kuin itse pyörän ja pyöräilykypärän. Pyöräily onkin helppo tapa lisätä liikunnan määrää.
Hyvä ajoasento on oleellinen asia pyöräilyssä
Kuten kaikesta liikunnasta, myös pyöräilystä, voi tulla rasitusvammoja. Jos aloittaa tekemään liian äkillisesti liian suuria määriä, voi se altistaa rasituskivuille. Myös riittävään palautumiseen kannattaa kiinnittää huomiota.
Pyörän mallilla ei varsinaisesti ole vaikutusta pyöräilystä saataviin terveyshyötyihin. Tärkeintä on, että pyörällä on mukava ajaa.
Huono ajoasento altistaa sen sijaan rasitusvammoille. Hyvässä ajoasennossa jalka ei ojennu täysin suoraksi, mutta ojentuu kuitenkin. Polvien ei myöskään kuulu nousta liian korkealle.
Selkä kannattaa pyrkiä pitämään pyöräillessä asennossa, jossa se ei pyöristy liikaa, mutta ei ole myöskään aivan suorana. Niska-hartiaseudun lihasten tulisi olla pyöräilyn aikana rentoina. Esimerkiksi kilpapyöräilijöiden matala asento ei ole terveyden kannalta se paras vaihtoehto.
Pyöräilyn rasitusriskit ovat pienet, kun muistaa kiinnittää huomiota ajoasentoon. Pyöräilyn hyödyt saa kuitenkin itselleen jo vähäiselläkin pyöräilyllä.
Pyöräilyssä rasitusvammojen riskit eivät kuitenkaan ole erityisen isot.
– Pyöräilyn rasitusvammat ovat useimmiten kuitenkin aika viattomia ja helposti hoidettavissa. Kuormituksen määrää ja polkemisasentoa säätelemällä niiden syntyyn voidaan vaikuttaa varsin helposti, Hakkarainen sanoo.
Pyöräily soveltuu lähes kaikille
Pyöräilyn hyödyt ovat myös monen saavutettavissa: laji nimittäin soveltuu myös sellaisille ihmisille, joilla on jotain muita liikuntamuotoja rajoittavia sairauksia. Jos selässä on rappeutumaa tai kärsii nivelrikosta, voi pyöräily edelleen olla mahdollista. Pyöräilyssä esimerkiksi juuri selkään ei kohdistu samanlaista iskutusta kuin juoksussa.
– Vaikka ei pystyisi juurikaan juoksemaan tai pelaamaan esimerkiksi pallopelejä, pyöräilemään useimmiten pystyy.
Pyöräily ei välttämättä sovi, jos tasapainoelimessä on häiriöitä tai henkilöllä on sellaisia neurologisia sairauksia, jotka voisivat lisätä onnettomuusriskiä. Jos olo on epävarma, voi asiasta aina keskustella oman lääkärin kanssa.
Lue myös
Sissi Korhonen, 36, pyöräili yksin Latinalaisen Amerikan halki – ja löysi rakkauden: ”Luotan nykyisin aiempaa enemmän intuitiooni”
Kannattaako ennemmin pyöräillä ulkona vai mennä spinning-tunnille? 7 pointtia
