Vitiligo eli valkopälvi on ihon pigmenttihäiriö. Vitiligossa iholle ilmestyy tarkkarajaisia vaaleita läiskiä, jotka erottuvat selkeästi muusta ihosta, varsinkin kesäaikaan, kun muu iho ruskettuu.
Läiskiä voi olla ympäri kehoa tai vain tietyssä kohdassa, ja niiden määrä vaihtelee. Vitiligossa voi olla pahenemisvaiheita, jolloin vaaleat läiskät lisääntyvät ja laajenevat, minkä jälkeen seuraa stabiili vaihe, jolloin läiskät eivät muutu. Stabiili vaihe voi kestää useita vuosia tai vuosikymmeniäkin.
– Vitiligo puhkeaa yleensä nuorella aikuisiällä, noin puolella tauti on parikymppisenä jo alkanut, Pihlajalinnan ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Janne Räsänen kertoo.
Vitiligoa ei voi ehkäistä – kyseessä on autoimmuunisairaus
Vitiligoa tavataan noin puolella prosentilla väestöstä. Taudin syntymekanismia ei tarkkaan tiedetä, eikä sitä voi estää tai ehkäistä. Räsänen kertoo, että vallitsevan teorian mukaan siihen on geneettinen alttius, jonka lisäksi tarvitaan jokin ympäristön laukaiseva tekijä, kuten UV-valon aiheuttama vaurio ihon pigmenttisoluihin.
Kun tauti puhkeaa, elimistön oma immuunivaste alkaa selektiivisesti tuhoamaan ihon pigmenttisoluja eli melanosyytteja. Melanosyytit tuottavat ihon rusehtavan pigmentin, ja niiden tuhoutuessa lopputuloksena on vaaleita läiskiä.
– Kyseessä on autoimmuunikirjon sairaus. Potilailla, joilla on vitiligo, tavataan myös enemmän muita autoimmuunisairauksia, kuten kilpirauhassairauksia, Räsänen kertoo.
Vitiligo itsessään ei ole vaarallinen. Taudin aiheuttamat vaaleat läiskät kuitenkin kaipaavat kesäisin erityistä suojaa, sillä ne palavat herkästi auringossa, kun melaniinipigmentti ei ole suojaamassa ihoa UV-säteilyltä. Toistuva palaminen voi lisätä ihosyöpäriskiä.
Muita haittoja vitiligosta ei varsinaisesti ole, vaan sen pääasiallisin haitta onkin yleensä psykologinen.
– Jotkut voivat kokea läiskät sosiaalisesti haittaaviksi. Se voi vaikuttaa mielialaan, heikentää itsetuntoa ja aiheuttaa sosiaalisten tilanteiden välttelyä.
Suomalaisista julkisuuden henkilöistä esimerkiksi laulaja Jannika B kertoi hiljattain vitiligostaan. Sosiaalisessa mediassa julkaistussa kuvassa laulaja kertoo pitäneensä lapsena valkoisia täpliään suloisina, mutta kokeneensa niiden takia myös kiusaamista.
Lue myös: Jannika B löysi uudelleen onnen arkeensa: ”Huomasin, että riitän tällaisena kuin olen”
Vaatiiko vitiligo hoitoa?
Vitiligoa voidaan mahdollisesti lievittää, jos läiskät häiritsevät potilasta itseään, mutta varsinaista parantavaa hoitoa siihen ei ole. Jos iholle alkaa ilmestyä uusia vaaleita läiskiä, jotka kasvavat, on tilannetta hyvä arvioida ihotautilääkärin kanssa.
Reseptillä saatavat vahvat kortisonivoiteet tai takrolimuusivoide voivat auttaa läiskien hillitsemisessä. Niiden avulla läiskien kasvu voidaan jossain määrin pysäyttää, ja jopa osittain palauttaa ihon pigmenttiä. Voidehoitojen teho on parempi, mikäli niiden käyttö päästään aloittamaan taudin alkuvaiheessa läiskien vielä kasvaessa. Pitkään iholla olleet läiskät ovat vaikeahoitoisia.
Clik here to view.
Vitiligo voi ilmetä ympäri kehoa tai vain tietyssä ruumiinosassa.
– Valitettavasti voiteiden hoitotulokset ovat korkeintaan tyydyttäviä. Niiden avulla voidaan saada pigmentaatio osittain palaamaan, mutta lopputulos voi olla epätasainen.
Vahvat kortisonivoiteet voivat myös pitkinä kuureina aiheuttaa ihon ohenemista.
– Tärkeintä on, että potilas saa riittävästi tietoa taudista ja sen mahdollisesta hoidosta. Vitiligoa ei tarvitse hoitaa, jos potilas ei itse koe sitä häiritseväksi.
Lue myös:
Clik here to view.
Rasvaluomi vai melanooma? Lääkäri kertoo, miten tunnistat ihomuutoksen ja milloin on syytä mennä lääkäriin
Clik here to view.
Moni uskoo, että veden juonti parantaa ihon hyvinvointia, mutta se on huuhaata – tämän takia vanha kauneuskikka ei pidä paikkansa
Clik here to view.
