Oletko kesä- vai talviaikaihminen? Nyt sinulla on lupa ottaa kantaa siihen, kumpaan leiriin suomalaisten tulisi jatkossa kuulua.
EU:n komissio on tehnyt esityksen kellojen siirtämisen lopettamisesta. Jos esitys menee läpi, unionin jäsenmaat saavat valita, jääkö maa talvi- vai kesäaikaan. Liikenne- ja viestintäministeriö on aloittanut kansalaisten kuulemisen osoitteessa Otakantaa.fi-foorumilla.
Kysely kellojen siirtelyn lopettamisesta käynnistyi Otakantaa.fi-foorumilla 26.9. Kysely on avoinna perjantaihin 12.10.2018 saakka.
Kannatatko sinä pysyvää kesä- vai talviaikaa? Listasimme esitetyt perustelut.
Talviaikaan jääminen hyödyttäisi etenkin iltavirkkuja
Jos siirryttäisiin pysyvästi talviaikaan, aamut olisivat keskimäärin jonkin verran valoisampia ja illat pimeämpiä.
Ylen aamu-tv:n vieraana ollut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen on muun muassa Ylen aamu-tv:ssä puoltanut talviajan valitsemista. Hän on kirjoittanut aiheesta laajat perustelut myös THL-blogiin.
Nämä ovat talviajan plussat:
- Maaliskuun lopulta lokakuun lopulle illat olisivat nykyistä hämärämpiä, koska ilta hämärtyisi ja aamu sarastaisi tunnin nykyistä aiemmin. Tämä olisi sisäisen kellon toimintaa tahdistava aikamerkki, joka edistää nukahtamista ja voisi myös johtaa parempiin yöuniin. Nykyisin suomalaiset kärsivät univaikeuksistaan useimmiten juuri kesäisin, ja iltavirkkujen ja univelkaisten osuus niin murrosikäisistä kuin aikuisista on viime vuosina suurentunut. (Lähde: Timo Partonen, THL-blogi)
- Ihmisen sisäinen kello on herkimmillään valon vaikutuksille maapallon aamun tunteina. Silmiin aamuisin lankeava valo poistaa sisäisen kellon jätätyksen ja tahdistaa sisäisen vuorokautemme 24 tuntiin. (Lähde: Timo Partonen, THL-blogi)
- Etenkin iltavirkut hyötyvät valoisista aamuista ja aiemmin hämärtyvistä illoista, sillä silloin heidän yöunensa aikaistuu ja pitenee sekä vireystilansa kohenee. (Lähde: Timo Partonen, THL-blogi)
Nämä ovat talviajan miinukset:
- Ulkoliikuntapaikkojen ja leikkipuistojen käyttömahdollisuudet vähenevät päivänvalon vähentyessä. Liikuntapaikkojen LIPAS-tietokannan mukaan Suomessa on noin 22 700 ulkoliikuntapaikkaa. Näistä noin 7500 kpl (33 %) on valaistuja. Lähiliikuntapaikoista valaistuja on 56 %, kuntoradoista 70 %, pallokentistä 28 % ja golf-kentistä 1 %. Huomioitava on, että valaistusmahdollisuuksien löytyminen ei takaa, että valaistus on käytössä tai riittävä. Nykyisellä kesäaikakäytännöllä aurinko laskee esimerkiksi Helsingissä elokuun lopussa noin klo 20.30 ja syyskuun lopussa noin klo 19.00. Ilman kesäaikakäytäntöä aurinko laskisi elokuun lopussa klo 19.30 ja syyskuun lopussa klo 18.00. Edellä olevan perusteella voidaan laskea kesäajan poistamisen vähentävän valaisemattomien ulkoliikuntapaikkojen (15 200 kpl) käyttöaikaa Suomessa elo–syyskuun arkipäivinä illoista yhteensä 670 000 tuntia. (Lähde: Valtion liikuntaneuvoston lausunto)
- Monet ulkoliikunta-aktiviteetit kuten lenkkeily, pyöräily, luontoliikunta (sienestys, marjastus, patikointi, suunnistus jne.) ja suositut ulkoliikuntalajit (jalkapallo, golf jne.) ovat usein riippuvaisia päivänvalosta. (Lähde: Valtion liikuntaneuvoston lausunto)
Kesäaikaan jääminen mahdollistaisi ulkoilun myös ilta-aikaan
Jos siirryttäisiin pysyvästi kesäaikaan, illat olisivat keskimäärin jonkin verran valoisampia ja aamut pimeämpiä.
Kesäajan valintaa puoltaa muun muassa asiasta lausunnon julkaissut valtion liikuntaneuvosto ja Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson, joka oli niin ikään Partosen tapaan esittelemässä omaa kantaansa Ylen aamu-tv:ssä.
Nämä ovat kesäajan plussat:
- Kahdeksasta neljään työntekijöiden näkövinkkelistä meidän kannattaisi siirtyä kesäaikaan. Olisi keväällä ja syksyisin enemmän aikaa ulkoilla. Olisi tärkeää, että ihmiset pääsisivät ulkoilemaan valoisassa, 16–20 välillä. Liikunta on merkittävä asia esimerkiksi diabeteksen vastaisessa taistelussa. (Lähde: Eki Karlsson, Ylen aamu-tv)
- Ihmiset liikkuvat enemmän päivänvalon aikaan. Kansainvälisissä tutkimuksissa on saatu viitteitä siitä, että pidemmällä illan päivänvalolla on vaikutusta lasten fyysisen aktiivisuuden määrään, vaikka muiden sääolosuhteiden vaikutus on vakioitu. Aikuisten osalta asiaa ei ole tutkittu riittävästi. Nykyinen kesäaikakäytäntö lisää valoisaa aikaa iltaan, joka on arkipäivisin tyypillinen ajankohta liikunnalle ja ulkoilulle. Liikuntaneuvosto painottaa, että väestötasolla pienikin muutos kokonaisaktiivisuudessa voi merkitä isoja kansanterveydellisiä seuraamuksia. (Lähde: Valtion liikuntaneuvoston lausunto)
Nämä ovat kesäajan miinukset:
- Aamut lokakuun lopulta maaliskuun lopulle olisivat nykyistä pimeämpiä, koska aamu sarastaisi tunnin nykyistä myöhemmin. Tämä aiheuttaisi sisäisen kellon käyntiin lisää jätätystä, mikä johtaa unirytmin muutoksiin, yöunen katkoksiin, väsymykseen ja mielialan laskuun. Huonosti nukutut yöt rasittavat myös sydäntä ja verisuonia, voimistavat nälän tunnetta ja heikentävät sokerinsietoa. Lokakuulta helmikuulle olisi odotettavissa niin univelan kuin kaamosoireilun yleistyminen. (Lähde: Timo Partonen, THL-blogi)
- Unirytmin ja yöunen häiriöistä johtuvat haitat ovat jo yleistymässä suomalaisilla. Pysyvään kesäaikaan siirtymisestä olisi odotettavissa, että nämä haitat yleistyvät tai voimistuvat edelleen. Lisäksi ne rasittavat sydäntä ja verisuonia, heikentävät sokerinsietoa ja altistavat lihomiselle. Koko väestön terveyttä koskettavina aikavyöhykettä käsittelevillä päätöksillä on siten myös kansanterveydellistä merkitystä. (Lähde: Timo Partonen, THL-blogi)
- Kesäaikaan jäämistä on kokeiltu muun muassa Irlannissa, Portugalissa ja Venäjällä. Kokemukset eivät ole olleet hyviä. Ihmiset ovat kokeneet talven rasittavana. (Lähde: Timo Partonen, Ylen aamu-tv)
Lähteet: Talouselämä, THL-blogi, Yle, Valtion liikuntaneuvosto, Valtioneuvosto