Kun Suomessa aloitettiin 60-luvulla kohdunkaulan syövän joukkoseulonnat, vuosittain todettujen uusien syöpien määrä putosi noin 700:sta noin 160:een. Nyt papakokeen rinnalle on tullut HPV-testi, joka kertoo, onko papakoetta syytä edes ottaa.
– Elämme muutosvaihetta. Koska tutkimustieto siitä, mikä kohdunkaulan syövän ja papilloomaviruksen yhteys on ja miten virus elimistössämme käyttäytyy, on lisääntynyt valtavasti, kohdunkaulan syövän seulonta on täysin mullistumassa, kertoo lääketieteen tohtori, gynekologian ylilääkäri sekä synnytysten ja naistentautien erikoislääkäri Sari Ahonkallio Oulun Terveystalosta.
Ahonkallio vastasi kysymyksiimme kohdunkaulan syövästä sekä HPV- ja papakokeista:
Miksi papakoe otetaan?
– Papa- eli irtosolukokeita otetaan kohdunkaulan syövän ja sen esiasteiden löytämiseksi. Papakokeen ansiosta solumuutokset, eli syövän esiasteet, huomataan ja ne päästään hoitamaan ennen kuin ne ehtivät kehittyä syöväksi.
Miksi kohdunkaulan syövän seulonnoissa on niin tärkeää käydä?
– Kohdunkaulan syöpä on alkuvaiheessa joko täysin oireeton tai hyvin vähäoireinen. Jos tutkimuksiin hakeudutaan vasta sitten, kun oireita jo on, syöpä voi olla jo levinnyt. Toki joillekin oireita, kuten veristä vuotoa yhdynnän yhteydessä tai pahanhajuista vuotoa, joka ei mene ohi tavallisilla emätintulehduslääkkeillä, voi kuitenkin tulla jo ennen kuin syöpä on levinnyt. Kohdunkaulan syövän seulontaan kutsutaan 30–60-vuotiaat naiset viiden vuoden välein. Jos oireita on alle 30-vuotiaana, tutkimuksiin on hakeuduttava oitis. Viimeisen 15 vuoden aikana syöpien määrä on nuoremmissa ikäryhmissä valitettavasti lähtenyt nousuun. Se johtuu siitä, että seulontoihin osallistuminen on vähentynyt. Nykyisin seulontoihin osallistuu vain noin 70 prosenttia naisista. Jokaisen seulontoihin kutsutun olisi äärimmäisen tärkeää osallistua seulontoihin, jotta kohdunkaulan syövältä voitaisiin välttyä.
Mikä kohdunkaulan syövän aiheuttaa?
– Nykyisin tiedetään, että kohdunkaulan syövän aiheuttaa lähes poikkeuksetta HPV eli papilloomavirus, tarkemmin sanottuna muutama tämän viruksen alatyyppi, korkean riskin HPV-tyypit. Yleisimmät korkean riskin HPV-tyypit ovat tyypit 16 ja 18, jotka aiheuttavat 70 prosenttia kaikista kohdunkaulan syövistä. 80 prosenttia ihmisistä saa elämänsä aikana jonkin papilloomavirustartunnan. Tartunnan saaminen on sen todennäköisempää, mitä nuorempana on aloittanut seksielämän ja mitä useampien kumppaneiden kanssa on harrastanut suojaamatonta seksiä. HPV eli papilloomavirus leviää vain seksuaalisessa kanssakäymisessä, niin hetero- kuin homoseksinkin välityksellä. Esimerkiksi naisparit eivät siis ole tartunnalta suojassa. Vain osa papilloomavirustyypeistä aiheuttaa näkyviä kondyloomia eli visvasyyliä.
Mikä papilloomavirukselta suojaa?
– HPV-rokote. Se tehoaa kaikista parhaiten, kun se annetaan ennen seksielämän aloittamista. Nykyisin HPV-rokote kuuluu valtakunnalliseen rokoteohjelmaan, se annetaan kuudesluokkalaisille tytöille. Valitettavasti erilaisten ennakkoluulojen ja perusteettomiksi osoitettujen sivuvaikutuspelkojen vuoksi rokotekattavuus on verraten huono. Parhaimmillaan se on 70 prosenttia, joillakin alueilla vain 45 prosentin luokkaa. Huolehtikaa, että tyttärenne saavat HPV-rokotteen. Se on henkivakuutus.
Voiko papilloomaviruksesta päästä jotenkin eroon?
– Hyvä uutinen on, että useimmiten virus häviää elimistöstä. Aiemmin luultiin, että kun sen kerran saa, se pysyy loppuelämän. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Useimmiten se häviää elimistön oman immuunipuolustuksen ansiosta parin vuoden sisällä. Etenkin jos on kyse alle 30-vuotiaista naisista, niin yli 90 prosentin varmuudella virus häviää parin vuoden sisällä. Kuitenkin joskus virusinfektio pitkittyy ja voi alkaa aiheuttaa solumuutoksia ja syöpää. Syövän kehittyminen kuitenkin edellyttää, että korkean riskin virus on ollut elimistössä vähintään seitsemän vuotta. Sitä ennen syöpä ei voi kehittyä. Tiedetään, että tupakointi ja muut sukupuolitaudit, erityisesti klamydia, lisäävät papilloomaviruksen aiheuttaman kohdunkaulan syövän riskiä.
Mikä HPV-testi on?
– Viime aikoina on laajalti alettu siirtyä papaseulonnasta, jossa seulotaan solumuutoksia, HPV-seulontaan, jossa tutkitaan, löytyykö naiselta syövän aiheuttavaa virusta vai ei. HPV-testi otetaan kohdunsuulta hyvin pitkälti samaan tapaan kuin papatesti. Jos kyseessä on niin sanottu refleksitutkimus ja HPV-testi on positiivinen, samasta näytteestä tutkitaan automaattisesti papa eli solukuva. Siitä nähdään, onko virus jo aiheuttanut solumuutoksia vai ei. Jos HPV on negatiivinen, papaa ei tarvitse edes tutkia, sillä negatiivinen HPV-testi tarkoittaa, että ainakaan seuraavan viiden vuoden aikana ei voi sairastua kohdunkaulan syöpään. Siksi seulontaväli voidaan turvallisesti pitää viidessä vuodessa.
Mitä jatkotoimenpiteet ovat, jos HPV-testi on positiivinen tai papassa huomataan solumuutoksia?
– Lievät solumuutokset paranevat useimmiten seurannassa spontaanisti. Paranemista pitää kuitenkin seurata eli ottaa vuoden päästä uusintanäyte. Jos HPV-testi on positiivinen mutta solumuutoksia ei ole, vuoden kuluttua otetaan seuraava kontrollinäyte. Siitä nähdään, onko virus hävinnyt vai onko se vielä olemassa ja aiheuttanut mahdollisesti solumuutoksia, joita pitäisi alkaa hoitaa. Syöpää se ei ole voinut missään tapauksessa vuoden aikana aiheuttaa. Jos oman kunnan seulonnoissa ei vielä oteta HPV-testiä, kannattaa käydä otattamassa koe vaikka yksityisellä – etenkin jos tietää olevansa kohdunkaulan syövän riskiryhmässä. Näin saat tiedon siitä, kannatko virusta ja onko sinun tarpeellista käydä kontrolleissa vuoden välein. Ensimmäinen HPV-koe tulisi ottaa vasta 30-vuotiaana, koska merkityksellisiä ovat vain ne virustartunnat, jotka eivät ole siihen mennessä itsestään korjaantuneet. Jos alle 30-vuotiaalta otetaan seulontanäyte, otetaan papanäyte. Oireettomilta alle 25-vuotiailta ei tarvitse ottaa seulontanäytteitä lainkaan. Alle 25-vuotiailta näyte tulee ottaa ainoastaan, jos heillä on oireita tai löydöksiä kohdunsuulla.
Millainen tulos papakokeesta tai HPV-testistä tulee?
– HPV-kokeen tulos on joko negatiivinen tai positiivinen. Jos tulos on positiivinen, saa lisäksi papakokeen tulokset. Ennen papakokeen tulos luokiteltiin luokkiin I–V. Luokka I oli normaali ja luokka V syöpä. Nykyisin on kuitenkin käytössä Bethesda-luokitus, jossa kuvaillaan, onko näytteessä atypiaa eli irtosolukon poikkeavuutta ja jos on, missä solukossa ja minkä asteista. Atypian voimakkuus ratkaisee, voidaanko sitä seurata vai tarvitseeko heti ottaa lisätutkimuksia tai tehdä toimenpiteitä. Atypian laatua ja voimakkuutta kuvaillaan erilaisin kirjainlyhentein, jotka eivät avaudu maallikoille millään tavalla. Siksi potilaalle pitää aina lähettää vastaus hoitavan lääkärin tulkitsemana, ei pelkkää patologin vastausta sellaisenaan. Papanäytteestä voidaan nähdä myös erilaisia tulehduksia, esimerkiksi bakteerivaginoosi ja hiivatulehdus. Täytyy kuitenkin muistaa, että tällaisten tulehdusten toteamiseen on parempia, nopeampia ja halvempia tapoja. Kierukan laittoon tai ehkäisypillerireseptin uusimiseen papanäyte ei liity millään tavalla.
Kuinka nopeasti ja mitä kanavaa pitkin papakokeen tai HPV-testin vastaukset tulevat?
– Aika näytteen ottamisesta tulosten saamiseen vaihtelee terveydenhuollon yksiköstä riippuen todella paljon. Esimerkiksi omassa yksikössäni 2–4 viikossa näytteen ottamisesta vastaus on kotona. Yleensä vastaus sekä HPV- että papakokeesta lähetetään kotiin postitse eikä tuloksista soitella.
Mitä jos en ymmärrä, mitä tulokset tarkoittavat?
– Yksityisellä lääkärille kannattaa tällaisessa tilanteessa varata soittoaika. Jos olet osallistunut joukkoseulontoihin, asia voi olla hieman monimutkaisempi ja lääkäriä vaikeampi tavoittaa. Tässä tilanteessa apua ei välttämättä saa edes yksityisen lääkärin vastaanotolta, sillä tiedot potilaalle lähetettävässä kirjeessä ovat usein lääkärille aivan riittämättömät. Kirjeessä ei ole varsinaista patologin lausuntoa, jonka perusteella voisi sanoa, mistä tarkkaan ottaen on kysymys. Siksi kannattaa olla yhteydessä esimerkiksi siihen terveydenhuoltoyksikköön, jossa seulontanäyte on otettu.