Sosiaalisessa mediassa törmää usein kauniisiin, siloteltuihin kasvoihin ja vartaloihin. Kuvasuodattimien ja muokkausten läpi kulkeneet kuvat saavat monet pohtimaan omaa kehoaan kriittisesti. Tämä näkyy osittain kosmeettisten ja kirurgisten hoitotoimenpiteiden suosion lisääntymisenä.
Yleislääkäri Neea Lehtiö varoittaa erityisesti kolmesta esteettisestä toimenpiteestä, jotka aiheuttavat helposti pysyviä vaurioita. Jotkut hoidot ovat aiheuttaneet jopa kuolemantapauksia.
Lue myös Kotiliesi.fi: Vanhenemme erityisen nopeasti 44- ja 65-vuotiaina – näillä keinoilla ikääntymistä voi hidastaa
Russian lips
Erilaiset huulioperaatiot ovat lisääntyneet Suomessakin viime vuosina räjähdysmäisesti. Yksi niistä on russian lips -tekniikka, jonka avulla pyritään muokkaamaan huulten koon lisäksi niiden muotoa. Tekniikan tavoite on korostaa amorinkaaren muotoa sekä korjata epäsymmetrisyyttä.
Neea Lehtiön mukaan tekniikkaan liittyy huomattavia riskejä.
Tyypillisesti huulitäytteet ruiskutetaan huuleen vaaka- tai pystysuorassa asennossa yksittäisillä pistoksilla, mikä johtaa tasaisesti jakautuneeseen täytteeseen. Russian lips -tekniikassa neula työnnetään huuleen, ja sitä siirrellään täytön aikana viuhkamaisin liikkein.
Juuri viuhkamainen liike aiheuttaa huuliin helposti kudosvaurioita.
Tekniikan avulla huuliin laitetaan täyteainetta suuria määriä. Käytettävä aine on usein erityisen jämäkkää ja tarkoitettu syvemmille kudoksille, joten se ei integroidu huulikudokseen oikein.
”Ajan saatossa täyteaine lähtee helposti leviämään huulen limakalvon puolelle tai punarajan yli ihon puolelle huulten ja nenän väliselle alueelle”, Lehtiö kertoo.
Täyteaineen poisto on pitkä prosessi, ja se vaatii toisinaan useamman hoitokerran.
Pakaratäytteet
Lehtiö huomauttaa, että täyteaineiden lisääminen pakaroihin on erittäin vaarallinen toimenpide. Hän ei suosittele toimenpidettä kenellekään.
”Yksikään täyteaine ei kuulu pakaroihin.”
Pakaroiden täyteainehoidot ovat edullisempi vaihtoehto kirurgisille vartalonmuokkausleikkauksille. Täyteaineruiskujen avulla pyritään esimerkiksi lisäämään pakaroiden pyöreyttä, tasoittamaan selluliittia tai poistamaan rasvaimutoimenpiteiden aiheuttamaa epätasaisuutta.
Näkyvien tulosten saaminen vaatii valtavan määrän täyteainetta, noin 20–60 millilitraa pakaraa kohden. Täyteaineiden suuri määrä lisää komplikaatioriskejä huomattavasti.
”Täyteaine ei todennäköisesti pysy alueella, jonne se on pistetty. Reidet ja pakarat liikkuvat koko ajan istumisen lisäksi, jolloin täytteet lähtevät leviämään. On epätodennäköistä, että ne pysyvät paikallaan.”
Maailmalla on tapahtunut myös useita pakaroiden täyteainehoitoihin liittyviä kuolemantapauksia.
Pistoalue pakaroissa on laaja, ja riski verisuoneen osumiseen huomattava. Monissa kuolemantapauksissa täyteainetta on päässyt verenkiertoon, jolloin on syntynyt veritulppia.
”Tiedän yhden tapauksen, jossa täyteaineiden aiheuttama veritulppa kulkeutui keuhkoihin, mikä johti keuhkoemboliaan ja potilaan kuolemaan”, Lehtiö sanoo.
Levinneen täyteaineen poistaminen kehosta on haastavaa, sillä poistoliuos vaatii kontaktin täyteaineen kanssa. Poisto ei siis ole mahdollista esimerkiksi laittamalla liuotusainetta verenkiertoon.
Väkäslangat ja mesolangat
Ikääntyminen vaikuttaa monella tavalla kasvojen ulkonäköön. Ihon kimmoisuus laskee, kasvojen lihakset veltostuvat ja ihonalaiset rasvapatjat kutistuvat sekä erkanevat toisistaan.
Moni etsii apua erilaisista esteettisistä toimenpiteistä, kuten lankahoidoista.
Väkälankahoito tehdään siten, että väkälankoja asetetaan ihon alle haluttuihin kohtiin. Langat sisältävät pieniä väkäsiä, jotka tarttuvat ihoon ja kudokseen. Kun lankoja nostetaan, ne kiristävät ja tukevat ihoa halutulla tavalla. Tämä hoito aktivoi kehon kollageenintuotannon, mikä auttaa ylläpitämään kohottavaa vaikutusta, kun langat ajan myötä sulavat iholle.
Lehtiö varoittaa, että väkälankahoidot aiheuttavat arpikudoksen muodostumista ihon alle sen liikkuessa. Tämä aiheuttaa haasteita erityisesti sellaisille henkilöille, jotka haaveilevat kasvojenkohotusoperaatiosta.
Myös mesolangat voivat aiheuttaa erilaisia kudosvaurioita, vaikka niissä ei ole väkäsiä. Mesolangat on valmistettu polydioksanonista, jota käytetään myös haavojen ompeluun kirurgisissa toimenpiteissä. Langat aiheuttavat ihossa prosessin, jonka myötä se alkaa kehittämään uutta kollageenia.
”Joillekin ihmisille sulava ommellanka voi aiheuttaa tulehdusreaktion”, Lehtiö huomauttaa.
Ihon alle laitettavat langat saattavat myös näkyä sekä tuntua ihon läpi ja aiheuttaa epätasaisuuksia kasvoille. Toisinaan voi tulla myös bakteeriperäisiä tulehduksia, jos ihon pinnan bakteeri pääsee syvempiin kudoksiin toimenpiteen yhteydessä.
Sertifioitu täyteainehoitaja ei tarkoita ammattilaista
Suomessa täyteainehoitoja ei säädellä millään tavalla, kertoo Lehtiö. Hoitoja voi tehdä käytännössä kuka tahansa vaikka ilman koulutusta.
”Sertifioitu täyteainehoitaja ei tarkoita mitään. Ihminen on saattanut käydä yhden kurssin, tai ei yhtäkään.”
Tiukka sääntely koskee tällä hetkellä vain botuliinihoitoja, sillä ne lasketaan kuuluviksi lääkehoitoihin. Täyteaineet sen sijaan luokitellaan lääkinnällisiksi laitteiksi, joita kuka tahansa voi ostaa käyttöönsä.
Laissa ei ole myöskään määritelty, missä hoitoja saa tehdä. Monet täyteainehoidot tehdään erillisissä liiketiloissa, mutta osa hoitajista tekee hoitoja omassa kodissaan.
”Tämä on todella huolestuttavaa. Lainsäädännön edistämiseen on pyritty jo pitkään, mutta prosessit ovat valitettavan hitaita”, Lehtiö kertoo.
Lehtiö kertoo, ettei itse menisi täyteainehoitoihin kenellekään muulle, kuin lääkäreille, hoitajille tai sairaanhoitajille. Taustatyönä kannattaa selvittää, löytyykö klinikalta vastuulääkäri. Täyteainehoitoihin liittyy komplikaatioriskejä, kuten verisuonitukoksia tai vakavia infektioita.
”Nämä eivät ole mitään kasvohoitoja, vaan vaativaa lääketiedettä.”
Täyteainehoitajan täytyy pystyä kertomaan, mitä hoidon aikana tehdään, miksi ja mitä täyteaineita käytetään.
Epäilysten pitäisi herätä erityisesti silloin, jos täyteainehoitojen tekijällä on jatkuvasti huomattavasti muita tekijöitä edullisemmat hinnat. Tämä saattaa kertoa koulutuksen vähäisyydestä tai siitä, että hoitajan käyttämät täyteaineet eivät ole laadukkaita.
Tekijän työnjäljestä kannattaa katsella kuvia etukäteen. Toisaalta täytyy muistaa, että kuvat on lähes aina otettu välittömästi täyteaineiden lisäyksen jälkeen. Komplikaatiot, kuten täyteaineiden leviäminen syntyvät useimmiten vasta myöhemmin.
Pieleen menneen täyteaineen jälkeen on vaikea saada oikeutta
Oikeuden saaminen täyteainehoitojen vuoksi tapahtuneista komplikaatioista voi olla haastavaa. Kyseessä ei ole lääketieteelliseksi hoidoksi luokiteltava hoito, joten potilasvakuutus potilasvahinkokeskus eivät ota asiaa käsittelyyn tekijän ollessa muu kuin terveydenhuollon ammattilainen.
Lue myös: Jos botox-pistos menee pieleen, jää asiakas usein yksin – viranomainen kertoo syyn
Lehtiön mukaan korvausten saaminen riippuu tekijän vastuuntunnosta.
”Valitettavasti voi olla niin, että tekijä väittää, ettei komplikaatiossa ole mitään ongelmaa ja kieltäytyy palauttamasta rahoja.”
Tällöin paras keino koittaa saada oikeutta on riitauttamalla asia kuluttajalautakuntaan. Oikeusteitse voi Lehtiön mukaan lähteä taistelemaan, mutta se on pitkä ja kallis projekti.