Kosmetiikka-allergia voi puhjeta missä vaiheessa elämää tahansa. Ihosairaalan ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Hannele Virtasen mukaan kosmetiikkatuotteiden aiheuttama allergia on tyypillisesti viivästynyttä kosketusallergiaa. Se oireilee yleensä muutaman päivän kuluttua altistumisesta allergisoivalle ainesosalle.
– Kosmetiikasta johtuva kosketusallergia aiheuttaa ekseemaa eli ihon punoitusta, kutinaa, hilseilyä ja turvotusta. Ihoon voi ilmestyä myös vesikelloja. Mitä voimakkaammaksi allergia on kehittynyt, sitä nopeammin oireet ilmenevät, hän kertoo.
Kosketusallergia kehittyy iholla vaihtelevan pituisen altistumisajan jälkeen. Ennen ensimmäisten oireiden ilmaantumista iho on tavallisesti ollut tekemisissä allergisoivan ainesosan kanssa kuukausien tai jopa vuosien ajan.
– Ihon solut muodostavat pysyvän muistireaktion allergisoivaa ainesosaa kohtaan, mikä lopulta johtaa kosketusihottuman puhkeamiseen. Kosmetiikka-allergiasta ei pääse eroon, vaan allergisoivan ainesosan käyttöä tulee välttää pysyvästi.
Kosmetiikka-allergia: mitkä ovat tavallisimpia aiheuttajia?
Tavallisimpia kosketusallergian aiheuttajia ovat hajusteet, hiusvärien sisältämät yhdisteet ja säilöntäaineet, kuten metyyli-isotiatsolinoni ja formaldehydiä vapauttavat säilöntäaineet.
– Altistumme päivittäin lukuisille kemikaaleille kosmetiikan, mutta myös vaatteiden, ruoan ja erilaisten pesuaineiden välityksellä. Pelkästään yksi kasvovoide voi sisältää 50 erilaista ainesosaa. Kosmetiikan aiheuttamasta kosketusallergiasta kärsii arviolta 5–10 prosenttia suomalaisista, Helsingin Allergia- ja Astmayhdistyksen iho- ja kosmetiikka-asiantuntija Merike Laine kertoo.
Esimerkiksi hajusteita käytetään useimmissa kosmetiikkatuotteissa, kuten saippuoissa, sampoissa ja kosteusvoiteissa. Eri hajusteiden seoksista on sallittua käyttää ainesosaluettelossa yleistermiä parfum tai aroma. Yksi kosmetiikan hajusteseos voi sisältää satoja erilaisia tuoksukomponentteja.
– Vaikka allergia olisi kehittynyt vain jollekin yksittäiselle hajusteaineelle, on varminta välttää kaikkia hajustettuja tuotteita. Allergian aiheuttanutta hajustekemikaalia saattaa olla yhtenä ainesosana tuotteessa käytettävässä hajusteseoksessa, Laine sanoo.
Tunnetuille allergeeneille on EU:ssa asetettu pitoisuusrajat
Eurooppalainen kosmetiikkalainsäädäntö vaatii, että kosmetiikkatuotteiden on oltava turvallisia siinä käytössä, mihin ne on tarkoitettu. Tietyille ainesosille, kuten tunnetuille allergeeneille, voidaan asettaa esimerkiksi sallitut pitoisuusrajat, joiden puitteissa niitä saa eri tuotteissa käyttää.
– Kosmetiikan ainesosien säätely perustuu Euroopan komission tiedekomitean SCCS:n tekemiin arviointeihin. Mikäli jokin ainesosa herättää huolta esimerkiksi voimakkaan allergisoivuuden takia, voi tiedekomitea tehdä uuden turvallisuusarvioinnin. Sen perusteella ainesosan käytölle voidaan asettaa rajoituksia tai kieltoja, Laine tarkentaa.
Esimerkiksi säilöntäaine metyyli-isotiatsolinonin sallittua käyttöä päädyttiin tiukentamaan EU-tasolla vuonna 2017, sillä sen aiheuttamien kosketusallergioiden huomattiin yleistyneen voimakkaasti. Laineen mukaan metyyli-isotiatsolinonia ehdittiin kuitenkin käyttää laajasti muun muassa deodoranteissa, kasvovoiteissa ja vauvojen kosteuspyyhkeissä.
– Nykyään metyyli-isotiatsolinonia on sallittua käyttää ainoastaan iholta poishuuhdeltavissa kosmetiikkatuotteissa, kuten sampoissa ja saippuoissa. Sen sallittu enimmäispitoisuus on 0,0015 prosenttia, mutta sitä sisältävät tuotteet voivat silti aiheuttaa allergisen reaktion.
Kenelle kosmetiikka-allergia kehittyy?
On epäselvää, miksi joillekin kehittyy kosmetiikasta kosketusallergia. Virtasen mukaan esimerkiksi minkään tietyn ihotyypin ei ajatella allergisoituvan muita helpommin.
– Jostain syystä osalla immuunijärjestelmä tunnistaa vieraaksi tai vaaralliseksi ainesosan, joka sinänsä olisi keholle harmiton. Sitä, kenellä tällainen virheellinen reaktio syntyy, ei voida etukäteen tietää.
Tiedetään kuitenkin, että jos ihmiselle on kehittynyt jokin kosketusallergia, on riski allergisoitua myös muille aineille suurempi. Lisäksi allerginen herkistyminen tapahtuu Virtasen mukaan tavallista helpommin rikkinäisen ihon kautta.
Kosmetiikka-allergiasta ei pääse eroon, vaan allergisoivan ainesosan käyttöä tulee välttää pysyvästi.
Kosketusallergian kehittymisen riskiä voi pyrkiä pienentämään vähentämällä kosmetiikan käyttöä ja valitsemalla tuotteita, jotka eivät sisällä kosmetiikan yleisimmin allergisoivia ainesosia.
– Runsasta kosmetiikan käyttöä voidaan pitää yhtenä kosketusallergian riskitekijänä. Siksi kosketusallergia onkin selvästi yleisempi naisilla. Myös esimerkiksi hyvin nuorena aloitettu hiusten värjäys altistaa myöhemmälle hiusväriallergialle, Virtanen kertoo.
Lyhyt tuoteseloste kertoo, että mahdollisia allergeeneja on vähemmän
Kosketusallergiasta kärsivän on Virtasen mukaan järkevää siirtyä käyttämään Allergiatunnuksella merkittyjä kosmetiikkatuotteita. Allergiatunnus on Allergia-, Iho- ja Astmaliiton laatumerkki, joka takaa, ettei tuote sisällä yleisiä allergeeneja tai ärsytä ihoa voimakkaasti.
– Myös lyhyt tuoteseloste on merkki siitä, että mahdollisia allergeeneja on vähemmän. Sen sijaan pelkkään luonnonkosmetiikan käyttöön siirtyminen ei välttämättä tuo apua kosketusallergiaan. Myös luonnonkosmetiikkatuotteet voivat nimittäin sisältää ainesosia, joista erityisesti hajusteallergiset saattavat saada oireita.
Kosketusallergiaa aiheuttavien allergeenien jäljittäminen voi olla hankalaa. Virtanen sanoo, että paras keino onkin yleensä hakeutua ihotautilääkärin vastaanotolle ja sitä kautta allergiatesteihin.
– Viivästynyttä kosketusallergiaa tutkitaan epikutaani- eli lapputesteillä. Testeissä allergisoivia ainesosia pyritään tunnistamaan teippaamalla selän ihoon testattavia aineita sisältäviä testisarjoja kahden vuorokauden ajaksi.
Lue myös:
Miltä aikuisen normaalin ihon kuuluu näyttää? Iho-ongelmat ovat harvoin seurausta huonosta ihonhoidosta
Jos haaveenasi on kaunis iho, älä pihistele vitamiineissa – nämä vitamiinit vaikuttavat eniten ihon kuntoon ja hyvinvointiin
Nämä ovat tärkeimmät keinot, joilla voit itse vaikuttaa ihosi kuntoon – ihonhoitotuotteilla voi saada aikaan myös harmia, sanoo asiantuntija
Ihonhoidon uusi hitti bakuchiol haastaa retinolin – kysyimme ihotautilääkäriltä, mitä trendikäs raaka-aine oikeasti tekee iholle
Ethän pese ihoasi liikaa? Ihoa suojaava mikrobiomi tarvitsee hellävaraista hoitoa – 4 lääkärin vinkkiä, joiden avulla pidät huolta ihosi suojamuurista
