Hikeä pukkaa, kiukuttaa ja nukkuminen on yhtä tyhjän kanssa. Alapäätä kirvelee, paino nousee ja niveliin sattuu. Vaihdevuosioireet voivat tehdä naisen elämästä pitkän painajaisen, tai sitten vaihdevuosien hoito voi motivoida kohti entistä terveellisempiä elämäntapoja.

Lue lisää: Nämä asiat naisen kehossa tapahtuvat vaihdevuosien alettua

– Varsinkin liikunta tepsii moneen vaihdevuosivaivaan, naistentautien erikoislääkäri Katja Kero kertoo.

Syy vaihdevuosioireisiin on estrogeenin puutteessa, jota Annan lukijapaneeliin vastanneet lukijat kertovat paikkaavansa hormonihoidolla: 54 prosenttia verkkokyselyn 419 vastaajasta hoitaa vaihdevuosioireitaan vain hormonihoidolla.

– Hormonihoito on tarkoitettu hankalien vaihdevuosioireiden hoitoon, ja joka toisella naisella oireet heikentävät selvästi elämänlaatua.

Vaihdevuosien hoito onnistuu lääkkeiden lisäksi myös kotikonstein, 39 prosenttia kyselyyn vastanneista naisista kertoo. Listasimme lukijoiden ja lääkärin parhaat hoitokonstit.

1. Hiki valuu ja hikipuuskat valvottavat

Estrogeenin puute aiheuttaa muutoksia aivojen lämmönsäätelykeskukseen. Hiki valuu vähästä, ja kuumat aallot herättävät öisin ja nolottavat päivisin.

Lääkäri neuvoo: Tupakointi ja ylipaino pahentavat hikoilua. Säännöllinen ja reipas kestävyysliikunta tepsii varsinkin yöllisiin kuumiin aaltoihin. Päivällä apua voi hakea kerrospukeutumisesta ja viuhkasta.

Jotkut naisista saavat avun siitepölyuutteesta, jotkut belladonna-alkaloideja sisältävästä valmisteesta, joka tosin vaatii reseptin.

Näin lukijat tekevät: Lasken kodin lämpötilaa ja vähennän kahvin ja mausteiden käyttöä. Hikoilen jumpassa ja salilla ja olen vaihtanut lakanat laadukkaisiin.

2. Uni on rikkonaista

Unihäiriöt, kuten rikkonainen uni, voivat olla ainoa merkki vaihdevuosista. Seurauksena on väsymystä ja muistiongelmia.

Lääkäri neuvoo: Säännölliset nukkumaanmenoajat ja -rutiinit sekä vireystilan laskeminen ajoissa ennen nukkumaanmenoa voivat auttaa. Uniongelmiin liittyvä ahdistus ylläpitää unettomuutta, joten kaikenlainen mieltä rauhoittava puuha on hyväksi.

Jos uni ei parane kotikonstein, pitää lähteä lääkäriin. Uniapnea ja osittainen ylähengitystieahtauma yleistyvät vaihdevuosien aikana.

Näin lukijat tekevät: Uni maistuu paremmin saunan jälkeen. Iltaisin syön pari palaa tummaa suklaata tai banaanin ja juon lasin kauramaitoa tai kamomillateetä. En ota kännykkää makuuhuoneeseen. Käytän melatoniinia.

3. Itkettää ja kiukuttaa

Estrogeenitason romahtaminen laskee mielialahormoni serotoniinin määrää. Mieliala ailahtelee, pinna palaa herkästi ja siipi on maassa. Työssä jaksaminen on koetuksella.

Lääkäri neuvoo: Ihminen väsyy, jos ei palaudu kunnolla. Väsyneenä taas ei jaksa toimia. Omista rajoista kannattaa koettaa pitää kiinni myös vapaalla. Mielenhallintataidot ja jooga tasapainottavat mieltä. Hieman rankempi liikunta puolestaan potkaisee hyvän olon hormonit, endorfiinit liikkeelle.

Näin lukijat tekevät: Lisään kalenteriin mukavia menoja ja tapaan ystäviä. Olen huomannut, että metsässä mieleni rauhoittuu. Kuuntelen musiikkia ja nukun päiväunet. Kun mieheni kysyy, mikä kiukuttaa, havahdun, sillä en halua purkaa kiukkuani häneen.

4. Alapäätä kutittaa ja kirvelee

Estrogeenin puute ohentaa ja kuivattaa limakalvoja. Alapäätä kutittaa ja kirvelee, ja yhdyntä sattuu. Kuivat limakalvot voivat heikentää pissanpidätyskykyä.

Lääkäri neuvoo: Paikallisestrogeeni on tehokkain apu kuiviin limakalvoihin. Tyrniöljy ja hyaluronihappotuotteet voivat myös olla oiva vaihdevuosien hoito. Kun pissahätä yllättää, kouluta rakkoa: istu alas, rauhoitu ja odota viisi minuuttia ennen kuin menet vessaan.

Näin lukijat tekevät: Käytän kookosöljyä voiteena ja suosin puuvillaisia alushousuja. Harvennan alapesuja ja käytän perusvoidetta pesuun.

5. Vaihdevuosien hoito auttaa haluttomuuteen

Jos väsyttää, limakalvot ovat rikki tai parisuhteessa on ongelmia, halut voivat hävitä.

Lääkäri neuvoo: Jos limakalvot ja parisuhde ovat kunnossa ja naisella on turvallinen olo, halua voi viritellä. Tee asioita, joista saat mielihyvää. Ajattele seksiä ja harrasta sitä yksin. Hyväkuntoiset lantionpohjan lihakset lisäävät seksistä saatavaa nautintoa. Jos kivun pelko estää yhdynnän, liukuvoiteen käyttäminen voi lievittää jännitystä.

Näin lukijat tekevät: Hieromme toisiamme ja lisäämme kaikenlaista läheisyyttä. Minulla on klitorista hierova seksilelu, ja harrastan mielikuvaseksiä. Satsaan seksiin lomilla: 8–9 tunnin unien jälkeen jaksan mitä tahansa.

6. Paino nousee nousemistaan

Vaihdevuosien aikana aineenvaihdunta hidastuu ja paino nousee monella 0,5–1 kiloa vuodessa.

Lääkäri neuvoo: Ruokavalion keventäminen ja liikunnan lisääminen helpottavat painonhallintaa. Pikakuurit tuovat kilot takaisin ja heikentävät itsetuntoa. Kiloja tärkeämpää on, että nainen viihtyy kehossaan, sillä kehoviha vie elämästä ilon.

Näin lukijat tekevät: Pyöritän hulavannetta ja syön tasaisin väliajoin. Kokkaan pakastimeen kevyitä keittoja, jolloin ruoka on sulatusta vaille valmiina, kun tulen kotiin. Korvaan tavallisen suklaan tummalla, sillä sitä ei tule syötyä yhtä paljon.

7. Niveliä ja lihaksia särkee

Osalla naisista estrogeenin puute aiheuttaa nivel- ja lihassärkyjä, ja esimerkiksi reumaatikon oireet voivat pahentua.

Lääkäri neuvoo: Lempeä liikunta, kuten jooga ja vesijuoksu, tekee hyvää nivelille. Myös lämpöpakkauksesta voi olla hyötyä.

Näin lukijat tekevät: Käyn säännöllisesti hierojalla ja infrapunasaunassa. Käytän lämpötyynyä ja -geeliä sekä glukosamiinivalmisteita. Suihkuttelen polville magnesiumöljyä.

8. Sydän tykyttää

Estrogeenituotannon väheneminen voi aiheuttaa autonomisen hermoston oireita, kuten rytmihäiriöitä. Niiden laatu kannattaa selvittää lääkärillä, sillä ne voivat olla merkki sepelvaltimotaudista.

Lääkäri neuvoo: Hyvänlaatuisia tykyttelyjä voi hoitaa huolehtimalla riittävästä levosta. Oman mielen rauhoittaminen esimerkiksi hengitysharjoituksilla voi auttaa.

Näin lukijat tekevät: Kävin sydäntutkimuksissa, jotka rauhoittivat mieltä. Olen opetellut ohjaamaan ajatukseni toisaalle: hengittelen rauhallisesti ja keskityn siiihen. Vältän kofeiinia.

Lue myös Kotilieden juttu: Vaihdevuodet muuttavat kehoa ja mieltä – näin tunnistat ja hoidat ne

Asiantuntijana LT, naistentautien erikoislääkäri, kliininen opettaja Katja Kero, TYKS Naistenklinikka, Turun yliopisto ja Aura Klinikka

Lukijoiden vastauksissa lähteenä Annan lukijapaneeli, johon vastasi 419 lukijaa.

Moni alkoholistin läheinen saattaa olla tällä hetkellä huolissaan. Lisääkö sosiaalinen eristäytyminen alkoholin riskikäyttäjien tai alkoholistien juomista?

– Vielä on liian aikaista sanoa. Alkoholin kokoinaiskulutus saattaa jopa laskea, mutta päihteettömän elämän alkutaipaleella oleville korona-aika saattaa olla haasteellista, vastaa Ehyt ry:n Päihdeneuvonta-yksikön päällikkö Minttu Tavia.

Järjestö tekee ehkäisevää päihdetyötä muun muassa tarjoamalla ilmaista päihdeneuvontaa puhelimitse.

Parhaillaan hoito- ja vertaistukisuhteet ovat tauolla, eikä kaikilla alkoholin ongelmakäyttäjillä ole mahdollisuutta osallistua verkkoryhmiin.

– Tilanne vaikeuttaa myös päihteettömien ystävien tapaamista.

Tavia kertoo koronatilanteen näkyvän jo jonkin verran heille tulleissa puhelinsoitoissa.

– Läheiset ovat soitelleet, kun ovat huolestuneet etätöitä tekevien henkilöiden juomisesta. Jonkin verran ovat soitelleet myös ne, jotka ovat huolissaan oman juomisensa lisääntymisestä esimerkiksi lomautuksien myötä.

Jos olet huolissasi läheisesi juomisesta, siihen kannattaa puuttua. Tavian mukaan keinot ovat samanlaiset elettiin sitten koronapandemian aikaa tai normaalia aikaa.

Tärkeintä on puhua.

1. Nosta kissa pöydälle ja puhu ongelmasta

Jos läheisesi juo mielestäsi liikaa, puhu siitä rohkeasti. Kerro hänelle, että juominen huolestuttaa sinua ja kerro, miten se vaikuttaa sinuun ja kenties koko perheeseen. Keskustelu kannattaa ajoittaa rauhalliseen tilanteeseen ja mieluiten niin, että olette molemmat selvin päin.

Joskus liikaa juova tiedostaa ongelmansa, mutta ei myönnä sitä. Tai hän saattaa olla vielä vaiheessa, jossa hän ei edes tiedosta ongelmaansa. Silloin saattaa olla apua siitä, että ongelmalliseen juomiseen puuttuu useampi henkilö. Kun viesti tulee monelta eri suunnalta, se saattaa havahduttaa.

Keskustelun aloittaminen voi tuntua vaikealta, mutta se kannattaa ihan jo senkin takia, että se saattaa helpottaa omaa oloa. Alkoholismi ei ole yksityisasia. Se koskettaa kaikkia alkoholistin läheisiä.

Läheisen ei kannata alkaa salailla päihteiden käytöstä aiheutuneita ongelmia. Sillä tavalla tulee vain rikkoneeksi omia rajojaan. Kukaan muu ei vastaa päihteiden käytöstä seuranneista ongelmista kuin kyseinen henkilö itse. Älä sinä syyllisty niistä.

2. Alkoholistin läheinen voi auttaa avun etsimisessä

Elämäntavan muutos ei ole helppoa, mutta oikeiden toimenpiteiden avulla se on mahdollista. Jokaisella on oikeus saada apua päihdeongelmaan. Kunnilla on lakisääteinen velvollisuus tarjota päihdepalveluita, jotka löytyvät oman kunnan sosiaali- ja terveyspalveluiden kautta.

Älä säikähdä monimutkaista tukiviidakkoa. Päihdetyötä tekevät järjestöt auttavat päihdepalvelujen löytämisessä.

3. Oletko huolissasi lapsista tai ikääntyneistä?

Jos olet huolissasi lasten hyvinvoinnista, ole yhteydessä kyseisen kunnan sosiaalitoimeen.

Jos ikääntyneen läheisen juominen huolestuttaa, voit tehdä omassa kunnassasi huoli-ilmoituksen. Huoli-ilmoituksia voi tehdä, jos on ylipäätään huolestunut siitä, pärjääkö ikääntynyt henkilö yksin.

Henkeä uhkaavissa tilanteissa soita aina hätänumeroon 112.

Kasvokkain tapahtuva vertaistuki on monelle alkoholin ongelmakäyttäjälle tärkeää, mutta alkoholistin läheinen voi tukea päihderiippuvaista myös etänä.

4. Tärkeintä on huolehtia omasta jaksamisestaan

On hyväksyttävä se, ettei päätöstä juomisen lopettamisesta voi tehdä kukaan muu kuin alkoholisti itse. Tue läheistäsi sen verran kuin pystyt ja jaksat.

Pullojen piilotteleminen tai tyhjentäminen ei yleensä johda pidempiaikaisempaan ratkaisuun. Henkilön täytyy haluta itse lopettaa juominen. Hyväksy se, että et voi muuttaa toista.

Sosiaalisen eristäytymisen aikana voi käydä niin, että läheinen alkaa soitella juovuspäissään. Muista, ettei kenenkään tarvitse keskustella päihtyneen henkilön kanssa. Huolehdi omista rajoistasi.

Mitä läheisempi päihteitä käyttävä henkilö on, sitä suurempi on riski, että itse sokeutuu tilanteelle. Jos asut samassa kodissa alkoholin ongelmakäyttäjän kanssa, yritä ottaa välillä etäisyyttä tilanteeseen. Lähde kävelylle, juttele ystävien kanssa, tee sellaisia asioita, jotka rentouttavat sinua.

Läheisen kannattaa hakea apua itselleen. Monesti keskustelu ammattilaisen kanssa saattaa helpottaa omaa oloa. Yllä mainitut järjestöt tarjoavat keskusteluapua myös alkoholistien läheisille.

Lue lisää:

Kirjailija Alex Schulman kertoo, millaiset jäljet äidin alkoholismin salaileminen häneen jätti

Tuleeko sinun tai läheisesi juotua juhlapyhinä päivittäin? Näistä merkeistä tunnistat alkavan alkoholismin

Kotiliesi: Huolestuttaako läheisen alkoholinkäyttö? Tunnista tissuttelu ja puutu oikein ajoissa

Nyt vallitseva koronapandemia synnyttää paljon pelkoa. Mutta altistaako koronapandemia bakteerikammolle?

– On mahdollista, että nykytilanne altistaa bakteerikammolle sellaisia ihmisiä, jotka eivät ole ennen bakteerikammosta kärsineet, arvioi Plusterveyden psykiatri Leena Jaakkola.

Tilanne ei välttämättä helpota samaa tahtia koronapandemian sammumisen kanssa.

– Kun tilanne on ohi, joillekin saattaa jäädä päälle huoli siitä, mitä kaikkea näkymätöntä pitäisi varoa, arvioi Jaakkola.

Jo aiemmin bakteerikammosta kärsivien oireilu ei Jaakkolan mukaan välttämättä lisäänny nykytilanteen takia.

– Jo aiemmin oireillut ihminen on kokenut, että tällainen tilanne on jo ollut päällä. Heille maailma on näyttäytynyt tämänkaltaisena jo pidempään. Bakteerikammosta aiemmin kärsinyt saattaa kokea jopa helpotusta siitä, että hygieniaan kiinnitetään enemmän huomiota ja ihmiset ovat varovaisempia.

Miten erottaa tehostettu hygienia ja bakteerikammo?

Hygienian tehostaminen ei ole lähtökohtaisesti huono asia.

– Käsien pesun lisääminen on asia, jota infektiolääkärit ovat jo pitkään toivoneet. Lisääntyneen käsienpesun ansiosta flunssakausistakin selvittäisiin ehkä helpommin. Se, että käsienpesusta tulisi ihmisille normaalimpi rutiini, olisi siis ihan hyvä asia, Jaakkola sanoo.

Tehostettu hygienia ja bakteerikammo onkin hyvä erottaa toisistaan.

– Näiden kahden asian erottamisessa oleelliseksi asiaksi nousee luottamuksen tunne ja luottamuksen puute.

Kyse on tehostetusta hygieniasta, kun ihminen noudattaa ohjeistuksia, eli esimerkiksi pesee kätensä ja käyttää käsidesiä ohjeiden mukaan, ja pystyy sen jälkeen luottamaan siihen, että on pessyt kätensä tehokkaasti.

– Bakteerikammoinen sen sijaan ei luota siihen, että kädet ovat puhtaat ohjeiden mukaisen pesun jälkeen. Hänelle voi jäädä epäilys, että käsiin jäi kuitenkin jotain.

Bakteerikammoisen todellisuudentajukin voi hieman hämärtyä hygieniaa koskevien tekemisten suhteen.

– Vaikka bakteerikammoinen tietäisi pesseensä ja desinfioineensa kätensä, hän ei käsien pesemisen ja desinfioimisen jälkeen enää silti ole varma, tekikö hän todella niin tai tekikö riittävän perusteellisesti. Tämän takia käsienpesu on tehtävä uudestaan. Siksi bakteerikammoinen voi pestä kädet vaikka 10 kertaa peräjälkeen.

Lue myös: TM: Käsien pesu saippualla ehkäisee koronan leviämistä paremmin kuin käsidesi

Olennaista on, että bakteerikammoinen ei saavuta toimillaan samaa turvallisuudentunnetta kuin ihminen, joka vain pitää hyvää huolta hygieniastaan.

– Tämän epäluottamuksen takia bakteerikammoisen pelko on jatkuvaa. Pelko voi kyllä hetkeksi rauhoittua, mutta tulee pian uudestaan mieleen. Mielen sisäinen generaattori pukkaa mieleen koko ajan sinne uutta epäilyksen aihetta. Jos käsienpesu ei enää huoleta, saattaa seuraava huolenaihe olla esimerkiksi kengät, joista on voinut tulla bakteereja asuntoon.

Bakteerikammoon liittyvät pelot ovat pakkoajatuksia ja pelkoja lievittävät toiminnot pakkotoimintoja.

Tehostettu hygienia ja bakteerikammo ovat kaksi eri asiaa.

Bakteerikammo kielii yleisestä ahdistuneisuudesta

Jaakkolan mukaan aikuisiällä alkanut bakteerikammo kertoo siitä, että siitä kärsivän ahdistuksen taso on jostain syystä kasvanut. Syy ei välttämättä liity lainkaan hygieniaan.

– Koska jatkuva ahdistuneisuus olisi rasittavaa, mieli pyrkii tiivistämään ahdistuksen johonkin tiettyyn asiaan, esimerkiksi bakteerikammoon.

Bakteerikammo luokitellaan pakko-oireiseksi häiriöksi. Bakteerikammon hoitaminen voi olla haastavaa.

– Näkymätön uhka on psyykkisesti haastava. Se on konkreettista uhkaa vaikeampi hallita, sillä se voi leijua missä tahansa, eikä siltä puolustautumiseen ole niin selkeitä keinoja.

Lähestymistapoja bakteerikammon hoitoon on oikeastaan kaksi.

– Ensimmäinen on se, että ylipäätään tutkiskellaan ja selvitellään, mikä ihmisen elämässä aiheuttaa hänelle ahdistusta. Toinen lähestymistapa on altistaminen.

Se on Jaakkolan mukaan oleellinen osa hoitoa.

– Altistamisessa hoitavan tahon kanssa pohditaan yhdessä, miten bakteerikammoinen voisi kestää sen, että pesee kädet vain ohjeiden mukaan ja kestää sen tuskan, mitä siitä tulee. Käytännössä se tarkoittaa siis taistelua oiretta vastaan. Usein tarvitaan hoidollista tukea, että voima siihen löytyy.

Jos kärsit bakteerikammosta, hakeudu ammattilaisen pakeille

Jaakkola suosittelee ammattiavun piiriin hakeutumista mahdollisimman nopeasti, jos huomaa kärsivänsä bakteerikammosta tai muista pakko-oireista.

– Jotkut saattavat kärsiä oireilusta vuosia ennen hoitoon hakeutumista. Tällöin toistamismalli on niin vahvana muistijälkenä, että työ sen poistamiseksi on hyvin haastava. Mitä nopeammin siihen päästään kiinni ja ruvetaan kamppailemaan sitä vastaan, sitä pienempi vastus on.

Usein pakko-oireiseen häiriöön annetaan lääkitys.

– Se lähtee nopeammin heti helpottamaan oloa. Kun lääkkeen avulla ahdistuneisuus vähenee, on helpompi lähteä murtamaan omia toimintamalleja ja saada ne poikki heti kättelyssä.

Lue myös:

Sosiaalinen eristäytyminen voi ahdistaa – näin vahvistat resilienssiäsi vaikeina aikoina

Miten erotat ohimenevän ahdistuksen ahdistuneisuushäiriöstä? Tarkkaile näitä oireita

Ahdistus on uusi masennus – yhä useampaa suomalaista ahdistaa

Kiireisenä päivänä voi tuntua siltä, että mikään asia ei tahdo pysyä mielessä. Asioiden unohtaminen on kuitenkin luonnollista: Aktiivisena muistisäiliönämme toimiva työmuisti on nimittäin rajallinen. Keskimäärin työmuistiimme mahtuu noin kolmesta neljään asiaa.

Säiliön täyttyminen tarkoittaa siis sitä, että jokin asia väistämättä tippuu työmuistista pois, toteaa aivotutkija ja psykologian tohtori Mona Moisala.

– Ei tarvitse ajatella, että pitäisi olla jokin supermuistaja. On luonnollista, että työmuistista tippuu koko ajan asioita pois – että me unohdamme. Meillä on nykyään miljoona muistettavaa asiaa. Itseään ei tulisi soimata, jos on unohtanut tehdä jonkin asian, Moisala sanoo.

Täynnä oleva työmuisti häiritsee tehokasta työntekoa 

Työelämän hektisyys ja multitaskaus ovat haaste stressiherkälle työmuistille. Koska yritämme mahduttaa monia asioita rajalliseen muistisäiliöömme, rasitumme myös herkemmin.

– Jos työmuisti on koko ajan äärimmäisen täynnä, eli meillä pyörii koko ajan mielessä asioita, se vaikuttaa negatiivisesti todella moneen asiaan: meidän on vaikeampi keskittyä tai oppia. Pitkällä tähtäimellä työmuistin kuormittuminen alkaa tuntua myös stressinä, Moisala toteaa.

Ongelmaan on kaikesta huolimatta olemassa ratkaisu. Mutta aluksi jokaisen olisi Moisalan mukaan hyvä kuulostella, kuinka täynnä oma työmuisti on.

– Jos ajatukset juoksevat koko ajan mielessä ja työmuisti on täynnä, olisi hyvä ottaa sellaisia tapoja osaksi työarkea, jotka tyhjentävät työmuistia ja auttavat keskittymään työhön paremmin.

Töiden järjestämisellä ja suunnittelulla on valtava merkitys siihen, kuinka hyvin työmuistimme toimii. Moisala listaa neljä yksinkertaista keinoa, joiden avulla työmuistin liiallisen rasittumisen voi välttää.

1. Tyhjennä työmuistia kirjoittamalla asioita ylös  

Hyvä keino välttää työmuistin kuormittuminen on Moisalan mukaan ulkoistaa mielessä pyörivät asiat, eli kirjoittaa päivän työt ylös.

Asioiden muistiin paneminen auttaa luomaan tunteen siitä, että asiat ovat hallinnassa ja kaikki päivän työt tulee tehtyä. Näin työmuistille jää paremmin tilaa keskittyä itse työntekoon.

– Kun asiat kirjoittaa ylös, pääsee suunnittelemaan, milloin mikin asia tulee tehtyä sinä päivänä ja itselleen voi laittaa asioista myös muistutuksen. Tämä on tosi simppeli keino, mutta se vapauttaa huomattavasti ajattelukapasiteettia, Moisala sanoo.

Työmuistia voi tyhjentää tehokkaasti kirjoittamalla päivän työt ylös.

2. Huomioi työmuistin kuormittuminen – vältä keskeytyksiä työpäivän aikana

Kun keskitymme vaativaan työtehtävään, käytämme aktiivisesti työmuistiamme. Ajatustyön katkeaminen äkillisesti voi kuitenkin johtaa työmuistin tyhjentymiseen.

– Työskennellessä rakennamme ajatuspilveä tai -himmeliä työmuistissamme. Keskeytys johtaa kuitenkin siihen, että työmuisti tyhjenee ja joudumme aloittamaan rakentamisen alusta, Moisala kertoo.

Sen takia etenkin vaativassa ajattelutyössä, jossa on tärkeä hallita isoja kokonaisuuksia, olisi Moisalan mukaan tärkeä pyrkiä välttämään mahdollisimman paljon ylimääräisiä keskeytyksiä.

– Muun muassa puhelin kannattaa laittaa äänettömälle ja pois näkyvistä sekä sulkea sähköposti.

3. Raivaa työpäivästä aikaa ajatustyölle

Koska keskeytykset eivät ole hyväksi ajatustyölle, Moisala kehottaa raivaamaan työpäivään edes tunnin aikaa, milloin kukaan ei keskeytä tai häiritse työn tekemistä.

– Kotitoimistossa omalta puolisolta voi vaikka pyytää, että menisi lapsien kanssa tunniksi ulos leikkimään, jotta voi keskittyä rauhassa siihen kaikkein vaativimpaan työtehtävään.

4. Työmuisti on rajallinen – pidä taukoja riittävän usein

Työmuistissa voi pyöriä päivän mittaan useita häiritseviä asioita. Jos mieli tuntuu jatkuvasti käyvän ylikierroksilla, pienestä mindfulness-hetkestä voi olla apua.

– Mielen voi antaa tyhjentyä kokonaan, kun pitää muutaman minuutin tauon. Silloin kannattaa laittaa läppärit kiinni, hengittää syvään, haukata parvekkeella raitista ilmaa tai keittää vaikkapa kuppi kahvia.

Pieniä pausseja voi Moisalan mukaan pitää pitkin päivää – jos vain itsellä on tarpeeksi aikaa.

– Sanotaan, että puolentoista tunnin välein olisi hyvä pitää taukoja, jotta mieli pääsisi tyhjenemään ja rauhoittumaan, Moisala toteaa.

Lue myös: 

Aivotutkija Minna Huotilainen kertoo 5 syytä, miksi etätyöt ovat meille hyväksi – ja antaa vinkin, miten etätyöpäivä kannattaa aloittaa

Onko syytä huoleen, jos muisti pätkii jo keski-iässä? Lääkäri vastaa 10 kysymykseen muistiongelmista

Ruoki muistiasi oikein – kolmekymppisenä tehdyt ruokavalinnat voivat näkyä viisikymppisenä muistissa

Sydän ja liikunta sopivat yhteen – sydän aivan tarvitsee liikuntaa! Säännöllinen liikunta on tärkeää sydämen terveydelle, mutta se on myös hyväksi osana sydänsairauksien hoitoa. Listasimme lajit, jotka tukevat ja ylläpitävät hyvää sydänterveyttä.

Dynaamiset lajit

Sydänterveyttä edistävä liikunta rasittaa sopivasti sydäntä. Dynaamiset liikuntalajit ovat sydänystävällisiä, koska niissä lihas jännittyy ja rentoutuu vuorotellen. Sen sijaan staattisessa suorituksessa työ tehdään jännittyneenä samassa asennossa: siksi verenkierto jännittyneessä osassa heikkenee ja sydän joutuu tekemään entistä kovempaa töitä.

Hyviä dynaamisia liikuntalajeja ovat muun muassa kävely, sauvakävely, hiihto, hölkkä, tanssi ja kuntopiiri, jossa kuormitetaan isoja lihasryhmiä.

Lue vinkit lajeihin:

Kävely kohottaa kuntoa, kun kävelee oikein ja oikeanlaisessa maastossa – kokeile asiantuntijan laatimaa kävelyohjelmaa

Bungypump-kävelysauvat eli vastussauvat – näin saat tehot irti sauvakävelystä

Näin ostat oikeanlaiset sukset ja sauvat – hiihto on laji, jossa välineillä on merkitystä

Yhdistelmäharjoittelu kehittää monipuolisesti kunnon eri osa-alueita – katso videolta ohjeet kotona tehtävään kuntopiiriin

Kestävyysliikunta

Hyvä sydän ja liikunta -yhdistelmä löytyy kestävyyslajien parista. Sopivan kuormittava kestävyysliikunta nostaa sykettäsi, parantaa sydämen verenkiertoa ja laittaa sinut hikoilemaan. Sydänoireiden välttämiseksi liikunta aloitetaan ja lopetetaan rauhallisesti.

Kannattaa myös ottaa huomioon, mitkä ovat liikuntapaikan olosuhteet, kuten lämpötila. Esimerkiksi kova helle ja pakkanen vaikuttavat verisuonten supistumiseen ja kehon nestetasapainoon.

Arkiliikunnan lisäksi kestävyyspainotteista liikuntaa tulisi liikkumisen suositusten mukaan harrastaa vähintään 2 tuntia ja 30 minuuttia reippaasti viikossa tai 1 tunti ja 15 minuuttia rasittavasti.

Sydänterveyttä edistävä liikunta on mahdollista tehdä omaan tahtiin. Sydämelle sopivia kestävyyslajeja edellä mainittujen lisäksi ovat uinti, pyöräily ja patikointi.

Lue vinkit lajeihin:

Opi vihdoin uimaan rintauintia – 10 helppoa vinkkiä

Kannattaako ennemmin pyöräillä ulkona vai mennä spinning-tunnille? 7 pointtia

Lihaskuntoharjoittelu

Voimaharjoittelu vaikuttaa sydän- ja verisuoniterveyteen. Lihaskuntoharjoittelulla on todettu olevan hyviä vaikutuksia muun muassa verensokeriin ja verenpaineeseen.

Lihaskuntoharjoittelu tukee myös painonpudotusta ja painonhallintaa, sillä sen avulla rasvattoman kudoksen osuus kehossamme pysyy ja kasvaa samalla, kun rasvakudos pienenee. Rasvattoman massan määrä on tärkeää, sillä se puolestaan vaikuttaa siihen, kuinka suuri on perusaineenvaihdunnan energiankulutus.

Sydänterveyttä edistävä liikunta kehittää siis lihaskuntoa. Tällaisia harjoitusmuotoja ovat erilaiset vapailla painoilla tehtävät dynaamiset koko kehon liikkeet, kuminauhalla tehtävät vastusharjoitukset, kehonpainolla tehtävät liikkeet kuten punnerrukset, istumaan nousut ja kyykyt.

Lue vinkit lajeihin:

Kotitreeni x 7 – joka päivälle omansa! Näihin treeneihin et tarvitse välineitä

10 minuutin lihaskuntotreeni: viiden liikkeen simppeli kotitreeni koko kropalle

Kuminauhan avulla treenaat koko vartalon: tehokas 7 liikkeen lihaskuntotreeni!

Liikkuvuusharjoittelu

Liikkuvuudella tarkoitetaan riittävää nivelten liikelaajuutta, joka mahdollistaa kehon normaalin toiminnan ja ylläpitää hyvää ryhtiä. Liikkuvuusharjoittelu on tärkeää kenelle tahansa.

Kuntoutusvaiheessa sydänpotilaille on erityisen tärkeää rintakehän rentous ja liikkuvuus. Kun hengittäessä vatsa on rento ja pallealihasta käyttää oikein, saavat sisäelimet hierontaa ja riittävästi hapensaantia. Pallealihasten ja kylkivälilihasten oikea käyttö ja kehon ryhdikäs linjaus vähentävät rintakehän ja niska-hartiaseudun jännityksiä.

Hyviä lajeja tuki- ja liikuntaelimistön harjoitteluun ovat jooga, pilates ja asahi.

Lue vinkit lajeihin:

Treenaa itsellesi parempi ryhti – 7 helppoa ja tehokasta liikettä

Joogaa kotona! Listasimme parhaat joogatutoriaalit, joiden avulla joogaat tehokkaasti ja helposti omassa olohuoneessasi

Pilatesta saunassa – viisi helppoa treeniliikettä kotisaunaan

Lue myös: Tämän verran kävelyä päivässä riittää – saavuta 10 mahtavaa terveyshyötyä

Lähteet: Healthline.com, Uutispalvelu Duodecim, Canadian Medical Association Journal CMAJ, Sydänliitto, Terveyskylä, Mehiläinen, Terveyskirjasto

Kuorsaaminen heikentää unen laatua ja saattaa häiritä vieressä nukkuvaa kumppania. Onneksi kuorsaamista voi yrittää taltuttaa kotikonstein. Parasta olisi oppia nukkumaan kyljellään, suu kiinni ja hengittää nenän kautta.

– Kun nukkuu selällään, suu tuppaa helposti aukeamaan. Samalla leuka valahtaa alas ja kieli painautuu nielua vasten. Kielen pitäisi asettua suussa siten, että kielenkärki osuu etuylähampaiden taakse. Silloin kieli lepää kevyesti kitalaessa kielenkärki etuhampaiden takana. Näin on helpompi hengittää kuin jos kieli painuisi nielua vasten, sanoo VoiceWell-hoitaja ja laulunopettaja Marina Salonen.

Mutta entä jos suu ei pysy kiinni? Silloin voi esimerkiksi kokeilla teipata suu kiinni iholaastarilla. Suun lihaksistoa voi myös venyttää ja vahvistaa laulunopetuksesta tutuilla harjoitteilla.

– Yksi yleinen syy kuorsaamiselle on se, että nielun kudokset ja lihakset ovat löystyneet esimerkiksi ikääntymisen tai ylipainon seurauksena, Salonen sanoo.

Seuraavat suun alueen lihaksistoa vetreyttävät liikkeet ovat Marina Salosen antamia. Hän sanoo, että harjoitteita kannattaa tehdä päivittäin.

– Jotkut sanovat, että pitäisi olla kymmenen toistoa (per liike), mutta mielestäni kannattaa pikemmin tehdä vähän ja joka päivä. Tärkeintä on, että saa harjoitteet osaksi arjen rutiineja. Niitä voi tehdä esimerkiksi suihkussa tai illalla hampaiden pesun jälkeen.

Jos kuorsaaminen johtuu lihasten ja kudosten löystymisestä, kokeile näitä harjoituksia:

1. Avaa nielua

Saat tuntumaa tähän harjoituksen niin, että alat haukotella, mutta et hengitäkään sisään. Tunnet, kuinka nielu avautuu ja kudokset venyvät.

Toista liikettä: avaa nielu ja päästä rennoksi. Saat tehoa venytykseen laittamalla huulet soikeaan asentoon ikään kuin sanoisit u-kirjaimen. Tee samalla nielun avaus.

2. Vahvista leukaa

Työnnä leukaa eteen ja rentouta. Toista liikettä. Voit myös liikuttaa leukaa sivulta toiselle  ja käyttää kättä kevyenä vastuksena.

Jos haluat venytellä suun alapuolella olevia lihaksia, laita alahampaat ja alahuuli ylähuulen päälle ja katso kattoon. Leuan alapuolella olevat lihakset venyvät.

Voit tehostaa liikettä laittamalla oikean käden solisluiden alle, rintalastan päälle. Aseta vasen käsi oikean päälle. Kyynärpäät sojottavat alas.

3. Harjoita kieltä

Työnnä kieli niin ulos kuin saat kohti napaa. Vedä kieli sisään. Laita kielenkärki yläetuhampaiden taakse ja piirrä viiva kovaa kitalakea vasten taaksepäin ja takaisin eteen. Työnnä kieli uudestaan ulos ja toista liike.

“Pese” hampaita kielellä eli pyöritä kieltä hampaiden ulkopuolella ensin yhteen ja sitten toiseen suuntaan. Toista liike muutaman kerran.

Voit harjoittaa kieltä myös lausumalla tai laulamalla ai-ai-ai-ai tai oi-oi-oi-oi.

Lue myös:

7 asiaa, jotka kuorsaaminen voi paljastaa terveydestäsi

Kuorsausta, levottomuutta, unettomuutta… Häiritseekö kumppanin unihäiriö omaakin untasi? 7 vinkkiä, jotka auttavat nukkumaan paremmin

Seura: Kuorsaava kumppani vaarantaa sekä oman että puolisonsa terveyden

Varoitus. Tämä juttu sisältää disinformaatiota, valeuutisia ja terveysväittämiä, jotka ovat täyttä huuhaata. Tästä jutusta ne on kuitenkin helppo erottaa, sillä ne on kirjoitettu kursiivilla, kallellaan olevilla kirjaimilla. Näin lukijan ei tarvitse huolestua, syyllistyä eikä menettää yöuniaan turhaan, toisin kuin joskus sosiaalista mediaa lukiessaan.

Rintaliivit voivat aiheuttaa syöpää. Tuo valheellinen terveysväite on vanha, mutta sosiaalinen media on herättänyt sen taas henkiin. Eikä se ole ainut virheellinen väittämä.

– Sosiaalinen media suoltaa terveyshuuhaata taukoamatta, lääkäri ja Instagramissa toimivan Tiedenaiset-yhteisön perustaja Anni Saukkola tietää.

Lue lisää: Kannattaako sitruunalla maustetun veden juominen tyhjään mahaan? Kumosimme 8 vesimyyttiä

Ajatus rintaliivien ja syövän yhteydestä kuulostaa ensi lukemalla kaukaa haetulta. Mutta kun väite saa ympärilleen taitavasti laaditun selityksen, se alkaa tuntua uskottavalta – sellaiselta, että sen voisi kuulla vaikka lääkärin suusta. Väitettä voidaan perustella somessa näin: Rintaliivit saattavat haitata imukudosten verenkiertoa, jolloin kehoon jää myrkyllisiä aineita ja kasvainten muodostumisen riski kasvaa. Liivien aiheuttama paine ja pintamateriaalit voivat nostaa rintojen lämpötilaa. Rintasyöpään tai sen esiasteeseen sairastuneella rintojen lämpötila voi olla normaalia korkeampi.

Perustelujen jälkeen rintaliivien polttaminen alkaa tuntua järkevältä. Kyseessä ei ole enää vain naisen vapaus, vaan terveys – jopa henki. Esimerkki osoittaa, että terveyshuuhaan levittäjät ampuvat kovilla panoksilla.

– Terveysbisneksessä liikkuu raha. Joku hyötyy aina huuhaasta joko tuotteiden tai palveluiden lisääntyneenä myyntinä tai klikkauksina, jotka kerryttävät mainostuloja, Saukkola sanoo.

Kuka valvoo, kun vaikuttaja väittää, että sitruunavesi puhdistaa elimistön?

Sosiaalinen media on hyvä alusta höpöpuheelle, sillä mikään taho ei pysty valvomaan, saati korjaamaan nopeasti ja laajalle leviävän tiedon oikeellisuutta. Koska terveys koskettaa kaikkia, valemedioilla ja valeuutisten jakajilla riittää lukijoita. Suomessa julkisella sektorilla lääkärin vastaanotolle pääsyä joutuu usein jonottamaan, mutta sosiaalisesta mediasta ja netistä saa apua 24/7. Olkoonkin, että auttaja voi olla alalle kouluttamaton henkilö, jonka neuvot pohjautuvat omiin kokemuksiin.

– Koulutuksella ja asiantuntemuksella ei nykyaikana saavuteta automaattista auktoriteettia. Somessa hyvä tarina, omat kokemukset ja karisma tuovat uskottavuuden.

Sosiaalisessa mediassa asialleen omistautunut ihminen saa vaivatta ympärilleen samanhenkisiä ihmisiä. Se on ymmärrettävää, sillä ihminen hakee ja on valmis omaksumaan ympäristöstä tietoa, joka tukee hänen aiempia näkemyksiään asiasta. Tätä kutsutaan vahvistusharhaksi tai -ansaksi. Se saa ihmisen hylkäämään omia ennakkokäsityksiään kyseenalaistavat todisteet ja jättämään jäljelle niitä tukevat. Ja se, joka muuta sanoo, kuuluu väärään leiriin.

– Suodatetun tiedon jakaminen suljetuissa ryhmissä lisää kuplautumista ja vastakkainasettelua. Se ylläpitää salaliittoteorioita lääkäreiden ja lääketeollisuuden ylivallasta.

Aamulla, heti herättyä kannattaa juoda sitruunavettä. Se tasapainottaa aineenvaihduntaa, helpottaa ruoansulatusta ja puhdistaa maksaa. Saukkola huomasi kyseisen väittämän Instagramissa. Sen kirjoittaja unohti, että hapan sitruunavesi syö hampaista kiilteet. Kun Saukkola huomautti, että sitruunavesi ei ole terveysjuoma, alkoi vilkas keskustelu. Keskustelu kuumeni niin, että somevaikuttaja poisti sen tililtään.

– Huuhaalle tyypillistä on, ettei sen esittäjä kestä minkäänlaista kritiikkiä, eikä hänellä ole pokkaa tunnustaa, jos hän on väärässä. Hän ei päivitä väitteitään, jos paljastuu uutta, niiden vastaista tietoa.

Vaikka sitruunavesi aiheuttaisi eroosiota, joka on kurja vaiva, se ei vaaranna vakavasti kenenkään terveyttä. Toisin käy, jos innostuu litkimään vaarallista hopeavettä, kun on nähnyt vaikuttajan virheellisen väitteen: Kolloidihopeavesi on luonnon oma antibiootti, joka tuhoaa mikrobeja elimistöä vahingoittamatta. Käyttökohteita ovat esimeriksi akne, ihottumat, borrelioosi ja niveltulehdukset.

Pahimmillaan väärä tieto saa siis ihmisen leikkimään omalla tai lastensa hengellä. Ei tarvitse pitkään etsiä tietoa rokotteista, kun päätyy valetietoon: Rokotteet aiheuttavat pitkäaikaisia häiriöitä immuunijärjestelmään. Vaikka niillä voidaan ehkäistä lapsuuden tartuntatauteja, niiden vuoksi tietyt sairaudet, kuten astma, allergiat ja syövät, yleistyvät.

Kysy itseltäsi, onko tämä liian hyvää ollakseen totta

Jos jokin vaikuttaa liian hyvältä, se on harvoin totta. Moni silti uskoo superlatiiveja vilisevää huuhaata.

– Epätoivoinen ihminen tarttuu keinoon kuin keinoon varsinkin, jos se tarjotaan heikoimmalla hetkellä, Saukkola tietää.

Joku voi mennä harhaan, kun tietoa paniikissa etsiessään törmää väitteeseen: Musta salva auttaa ihosyöpään. Energiahoidoista voi olla apua lapsettomuuteen.

Huuhaa houkuttaa, sillä toisin kuin epävarmoja ja varovaisia kommentteja esittävä tiede, se tarjoaa usein helppoja ratkaisuja helpossa paketissa. Lautasmalli ja liikunnan lisääminen jäävät auttamatta kakkoseksi, kun tarjolla on houkuttelevampia keinoja päästä mahamakkaroista eroon. Rasvanpolttokapselit tehostavat kehon omia toimintoja ja luontaisten hormonien toimintaa, jolloin rasvanpoltto nopeutuu. Kuulostaa lupaavalta – muttei pidä paikkaansa.

Terveyshuuhaan levittäjät osaavat asiansa. He tarttuvat lukijan heikkoihin kohtiin, syyllistävät ja herättävät häpeää kirjoittamalla esimerkiksi: Kivuliaat kuukautiset ovat viesti tunnetasolla käsittelemättä jääneistä, yleensä naiseuteen ja seksuaalisuuteen liittyvistä asiois­ta. Jos ne jäävät käsittelemättä, seuraa astetta vakavampia häiriöitä, erilaisia sai­rauksia, kuten endometrioosi.

Myös someseuraaja on vastuussa huhupuheesta

Terveyshuuhaata jakava somevaikuttaja tavoittaa kymmeniä, jopa satoja tuhansia ihmisiä postauksillaan, jolloin disinformaatio ja haitalliset uskomukset leviävät. Ennen pitkää yhteiskunta muuttuu mutuilun kentäksi. Huuhaa ja kokemustieto vievät tilaa tutkitulta tiedolta ja saattavat jopa korvata sen – myös käytännössä.

– Laajalle levinnyt uskomus voi hidastaa sairastuneen henkilön hakeutumista terveydenhuoltoon tai saada hänet valitsemaan vaihtoehtoisen hoidon, Saukkola sanoo.

Kuten potilaslaissa sanotaan, potilasta pitää hoitaa yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilaan oma ymmärrys ei välttämättä aina riitä huomaamaan omien valintojen seurauksia.

– Esimerkiksi rokotuksista kieltäytyminen vaarantaa myös muiden terveyden. Yksi tuhkarokkoon sairastunut ehtii tartuttaa potemisensa aikana kymmenen taudille altista henkilöä, Saukkola muistuttaa.

Yksittäinen ihminen ei välttämättä ymmärrä myöskään omaa vastuutaan huuhaan levittäjänä. Huuhaa elää ja voi hyvin niin k­auan kuin utelias ihminen kurkkaa somessa, mitä mediapersoonalle kuuluu.

– Somevaikuttajat tarvitsevat seuraajiaan, sillä tilin arvo ja vaikuttajan sananvalta ovat seuraajien määrästä kiinni. Harmittoman tuntuinen seuraaminen on ääni terveyshuuhaan puolesta, Saukkola painottaa.

Esimerkit on poimittu suomalaisten somevaikuttajien tileiltä ja valemedioista.

Lue lisää: Hik hik! Häviääkö hikka vesilasikikalla? Asiantuntijalääkäri vastaa

”Kun sain ensimmäisen kohtaukseni, luulin kuolevani. Päässäni takoi kipu, jollaista en ollut koskaan kokenut, ja oikea puoli naamastani roikkui hervottomana. Epäilin aivohalvausta ja hakeuduin sairaalaan tutkimuksiin, mutta aivojen magneettikuvissa ei näkynyt mitään poikkeavaa. Kun kohtaukset muuttuivat viikoittaisiksi, aloin rampata eri lääkäreillä. Olin kärsinyt 6-vuotiaasta pitkälle aikuisikään migreenistä, ja nyt lääkärit tarjosivat sitä selitykseksi oireille. Tiesin kuitenkin, että siitä ei ollut kysymys. Lopulta eräs neurologi diagnosoi minulle sarjoittaisen päänsäryn eli Hortonin syndrooman [Hortonin neuralgia]. Siinä vaiheessa diagnoosin saaminen oli helpotus, sillä epätietoisuudessa eläminen oli kaikkein raskainta.

Mieheni on sanonut, että tuntuu kuin olisin naimisissa kahden miehen kanssa, hänen ja herra Hortonin. Kun tapasimme parikymppisinä, olin normaali ja terve, nyt en voi tehdä juuri mitään tavalliseen elämään kuuluvia asioita. Viisikin minuuttia television tai tietokoneruudun katsomista laukaisee kohtauksen, joten mieheni hoitaa esimerkiksi sähköposti- ja pankkiasiani. Hän tekee nelipäiväistä työviikkoa voidakseen olla enemmän apunani.

Kaupoissa käyminen on minulle aina riski, sillä en kestä ihmisten hajuja enkä kirkkaita valoja. Kotonakin olen ruokaa laittaessani joutunut jättämään kattilan liedelle, kun jokin yllättävä tuoksu on aiheuttanut päänsäryn. Silti kotiruoka on ainoa vaihtoehtoni, koska valmisruokien mausteet tai ravintoloiden kakofonia johtavat varmasti kohtaukseen. On surullista, että joskus jopa nauruun tyrskähtäminen saa aikaan päänsäryn.”

Hortonin neuralgia aiheuttaa sietämätöntä kipua

”Kuin joku tunkisi sukkapuikkoa silmän läpi aivoihin. Siten olen kuvaillut Hortonin aiheuttamaa kipua, jota ei voi kuvitella, jos sitä ei ole kokenut. Kohtauksen kourissa en voi pysyä aloillani, vaan huojun tai kävelen tuntikausia ympäri asuntoa ja itken. Jotkut hakkaavat päätään seinään, ja minä olen joskus pyytänyt miestäni tappamaan minut kivun yllyttyä sietämättömäksi. Hortonia ei turhaan kutsuta itsemurhapäänsäryksi. Voi olla, että ilman perhettäni olisin yksi luku niissä tilastoissa.

Kun Horton puhkesi 10 vuotta sitten, odotin kuopustani. Vanhemmat lapseni olivat tuolloin 7- ja 11-vuotiaita. He olivat peloissaan rajun oirehdintani vuoksi, mutta hätä helpotti diagnoosin jälkeen. Vaikka Horton ei olekaan kuolemaksi, lapset ovat joutuneet luopumaan paljosta sairauteni vuoksi. Suren sitä, etten voi tehdä heidän kanssaan arkisia asioita, kuten mennä elokuviin tai ravintolaan. Joudun sanomaan liian usein, että minä en nyt pysty. Minua vaivaa se, kuinka he muistavat minut aikuisina. Jäänkö heidän mieleensä pelkästään kohtauksista kärsivänä äitinä?”

Muisti temppuilee – ja siihen on syynä Hortonin neuralgia, uskoo Camilla

”Nykyään Horton iskee kahdesti vuorokaudessa, kerran yöllä ja kerran päivällä. Kohtauksen jälkeen aivoni ovat kuin sumussa. En välttämättä ymmärrä tai vastaa, jos joku puhuu minulle. Epäilen, että aivoni ovat kärsineet vuosikausien kivusta ja stressistä. Olen vasta nelikymppinen, mutta muistini temppuilee jo. Vanhat asiat muistan oikein hyvin, mutta uudet asiat kuormittavat liikaa ja häipyvät saman tien mielestäni. En pärjäisi, jos en kirjoittaisi jokaista muistettavaa asiaa ylös.

Ennen sairastumistani suhtauduin intohimoisesti matematiikkaan, mutta nykyään en selviydy yksinkertaisistakaan laskuista enkä ole voinut jatkaa työtäni verotoimistossa. Minua hoitaneet lääkärit ovat puoltaneet työkyvyttömyyseläkettä, mutta päätöksistä vastaavien asiantuntijalääkäreiden silmissä olen edelleen työkuntoinen. Ellei asia suututtaisi niin kovasti, se naurattaisi. Mikä on työ, jota voisi tehdä ilman tietokonetta, ääniä, valoja ja hajuja?”

”Kaikesta huolimatta nauramme yhä yhdessä”

”Välttelen julkisia paikkoja, sillä kohtauksen iskiessä roikkuva naamani on pelottavan näköinen. Kyläilen ainoas­taan omien vanhempieni ja isovanhempieni luona. Kotimme lähistöllä voin ulkoilla saksanpaimenkoiramme kanssa ja joskus uskaltaudun metsään marjaan ja sieneen. Lasten koulujen päättäjäisjuhliin osallistun joka kerta, vaikka se tietääkin varmaa kohtausta. Ihan kaikesta en sairauden vuoksi suostu luopumaan.”

Kuvassa Camilla 23-vuotiaana. Hortonin neuralgia eli sarjoittainen päänsärky tuli Camillaan elämään 10 vuotta sitten, kun hän odotti kuopustaan.

”Olen kehottanut miestäni päästämään minusta irti, sillä sairaus ei tule otettaan irrottamaan. Hän on kuitenkin valinnut jäädä rinnalleni, enkä voisi toivoa itselleni ymmärtäväisempää miestä. Rakkaus ja toisen kunnioittaminen pitävät meidät järjissämme tässä sirkuksessa. Ihaninta on se, että kaikesta huolimatta nauramme yhä yhdessä.

Sairaus on muuttanut minua armollisemmaksi itseäni kohtaan. En pahoita enää mieltäni sotkuisesta kodista tai pahantahtoisista juoruista. Välillä joudun silti motivoimaan itseäni jaksaakseni eteenpäin. Silloin mietin perhettäni ja asioita, joita haluan vielä kokea. Haluan nauttia tulevasta kesästä, tuntea lämmön, nähdä kukkien kukkivan. Onni on poimittava pienistä asioista.”

Juttu on julkaistu Annassa 19/2020.

Lue myös:

Kroonisesta päänsärystä kärsivä Minttu Murphy-Kaulanen: ”Lääkekannabis teki minusta toimintakyvyttömän”

Ei sittenkään migreeniä? Hortonin syndrooma eli itsemurhapäänsärky aiheuttaa lamauttavia kipukohtauksia – näin tunnistat ja hoidat

Toimiiko ubikinoni migreenin hoidossa? Kysyimme asiaa lääkäriltä

Hyvän seksin tai kunnon juoksulenkin jälkeen maailma tuntuu hetken entistä paremmalta paikalta: olo on levollinen ja voimaantunut. Kiitos siitä kuuluu hormoneille; umpirauhasten erittämille, elimistön kemiallisille viestinvälittäjille. Hikinen hetki vällyjen välissä tai pururadalla aiheuttaa elimistössä melkoisen hormonimyrskyn.

– Oksitosiini-, dopamiini-, serotoniini- ja endorfiinihormo­nien määrä lisääntyy, ja kortisolin, adrenaliinin ja noradrenaliinin määrä vähenee, endokrinologian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Reeta Rintamäki Kuopion yliopistollisesta sairaalasta kertoo.

Osuuttaan veressä kasvattavat hormonit lisäävät mielihyvää. Vähemmistöksi jäävät hormonit ovat stressihormoneja, joiden määrän lasku rentouttaa ja rauhoittaa.

Terveen ihmisen elimistö tuottaa hormoneja niin kauan kuin ihmisessä henki pihisee. Niiden määrän lisääntyminen tai laskeminen tuntuu hyvinvoinnissa. Seksiä ei kuitenkaan voi harrastaa koko ajan, eikä kukaan jaksa juosta määrättömästi. Onneksi hormonitoimintaan voi vaikuttaa hetkellisesti muillakin tavoilla.

Lue lisää: Sotku ja kodin epäjärjestys aiheuttavat tutkitusti stressiä ja vaikuttavat jaksamiseen – raivaaminen kannattaa aloittaa pienin askelin

Oksitosiini auttaa kiintymään

Hyvältä tuntuva kosketus, seksi ja orgasmi kiihdyttävät oksitosiinin eritystä. Sitä erittyy, kun ihminen koskettaa toista tai tulee itse kosketetuksi.

Oksitosiinia erittyy tavallista runsaammin verenkiertoon myös synnytyksen ja maidon­erityksen käynnistymisen yhteydessä.

Mihin tarvitaan?

Oksitosiini vahvistaa hoivaamisen halua ja kiintymystä. Se lujittaa luottamusta toiseen ihmiseen ja saa ihmisen tuntemaan myötätuntoa.

Mistä lisää?

Halaa ja helli. Hiero ja rasvaa jalkoja, pese selkää ja harjaa hiuksia – tai turkkia. Lemmikkieläin helpottaa yksinasuvan kosketuspulaa.

Kokeile kosketushoitoja. Jos ne tuntuvat vierailta, pyydä ammattilaista aloittamaan hartioista ja kämmenistä. Niiden hierominen tuntuu tottumattomastakin mukavalta.

Endorfiini lisää mielihyvää

Endorfiinit ovat morfiinin kaltaisia aineita, elimistön omia opiaatteja. Niitä vapautuu verenkiertoon rankan liikunnan aikana.

Mihin tarvitaan?

Endorfiinit lisäävät mielihyvää, lievittävät kipua ja vähentävät nälän tunnetta. Niiden voimin juostaan maratoneja, sinnitellään sairauteen liittyvän säryn kanssa ja pidetään paino kuosissa. Niiden vapautuminen liikunnassa lisää liikuntamotivaatiota – tosin kaikilla ihmisillä liikunta ei potki niitä liikkeelle samalla tavalla.

Mistä lisää?

Lisää tehoja liikuntaan. Lyhytkin liikuntasessio saa endorfiinit ryöpsähtämään, kunhan se on riittävän rankka.

Myös nauraminen vapauttaa endorfiineja, joten katso komedia tai kerää ystävät kokoon.

Mindfulness-harjoitukset lisäävät hyvän olon hormoneja: hengitykseen keskittyminen on helppo harjoitus.

Dopamiini lisää seksuaalista halukkuutta

Dopamiinia erittyy tavallista enemmän, kun kokee jotain uutta, kiihottavaa tai nautinnollista. Se tekee ateriasta elämyksen ja toisesta ihmisestä haluttavan, sillä se lisää seksuaalista halukkuutta aivoissa.

Mihin tarvitaan?

Dopamiini on elimistön oma keino palkita ihminen suorituksistaan. Se motivoi tavoittelemaan päämääriä, haluja ja tarpeita ja tuo tekemisiin merkityksen. Dopamiininnälkä saattaa selittää riippuvuuksia ja ihmisen elämyshakuisuutta.

Mistä lisää?

Kuuntele mielimusiikkia. Jo oman lempimusiikin odottaminen aktivoi aivojen mielihyväjärjestelmää.

Innostu uudesta. Utelias elämänasenne ja uudet harrastukset ylläpitävät dopamiinin tuotantoa.

Pitkitä nautintoa. Mielihyvä motivoi vain, jos siitä on niukkuutta. Siksi on parempi tehdä joka päivä jotain pientä, joka tuottaa mielihyvää kuin ahmaista – kirjaimellisesti – kerralla koko kakku.

Serotoniini säätelee mielialaa ja unen laatua

Serotoniinia vapautuu, kun tuntee itsensä tärkeäksi. Rakastuneena sen pitoisuudet lisääntyvät voimakkaasti. Serotoniinin puute liittyy mielialan laskuun. Valtaosa serotoniinista muodostuu suolistossa.

Mihin tarvitaan?

Serotoniini osallistuu mielialan ja ruokahalun säätelyyn. Se vaikuttaa unen laatuun ja nukkumiseen.

Mistä lisää?

Hakeudu valoon. Auringonvalo ja pimeän vuodenajan aikaan kirkasvalo lisäävät serotoniinin tuotantoa.

Ruoki suolistomikrobeja. Kuitupitoinen ruoka ja maitohappobakteerit lisäävät suoliston hyviä bakteereita.

Auta muita. Vapaaehtoistyö lisää monesti merkityksellisyyden tunnetta.

Muistele mukavia. Aivot eivät tunnista, tuleeko mielihyvä tästä vai menneestä hetkestä.

Stressi­hormonit: kortisoli, adrenaliini ja nor­adrenaliini

Kortisoli, adrenaliini ja nor­adrenaliini ovat lisämunuaisten erittämiä hormoneja, joita vapautuu erityisesti stressitilanteissa. Adrenaliini ja noradrenaliini kiihdyttävät aineenvaihduntaa ja kohottavat sydämen sykettä ja verenpainetta.

Kortisoli vaikuttaa kaikkiin soluihin ja kudoksiin. Se säätelee kehon rasva- ja sokeriaineenvaihduntaa, uni-valverytmiä ja puolustusmekanismeja.

Kortisoli ja muut stressihormonit olisi pidettävä matalalla, mutta milloin niitä tarvitaan?

Stressihormonit auttavat suoriutumaan paremmin lyhytkestoisessa stressissä. Jatkuva stressi on kuluttavaa, joten sitä kannattaa säännöstellä.

Jos kortisoli-, adrenaliini- tai nor­adrenalitaso on koholla jatkuvasti, miten tasoa voisi laskea?

Huolehdi palautumisesta. Riittävä uni ja pienet t­auot pitkin päivää laskevat stressihormonitasoja. Liiku luonnossa. Luonto palauttaa, vaikka siellä ei tekisi mitään erityistä. Opettele rauhoittumaan. Jatkuva suorittaminen pitää stressihormonit tapissa. Tiukan työpäivän jälkeen kannattaa liikkua, mutta kevyesti.

Lue lisää:

Serotoniini ja uni: Uniongelmien taustalla voi olla serotoniinin puute

Huh, onpa tahmeaa. Elämäntapamuutos ei oikein ota onnistuakseen, työt eivät luista tai urheilu tökkii. Motivaatio on kateissa.

Uusien tapojen opettelu ja tylsien töiden urakoiminen voi joskus olla todella vaikeaa, myöntävät Nelli Hankonen ja Minna Ste­nius. He ovat tuoreessa tutkimushankkeessaan tutkineet 125 erilaista motivointitapaa ja selvittäneet, millaiset keinot toimivat eri tilanteissa.

– Ei ole yhtä keinoa, joka toimisi aina, so­siaalipsykologian apulaisprofessorina Helsingin yliopistossa työskentelevä Nelli Hankonen tiivistää.

Siihen, miten kukin motivoituu, vaikuttaa niin tavoite, tilanne kuin jokaisen persoonallisuuskin. Mikä toimii yhdelle, ei toimi toiselle – ja mikä toimii yhdelle tänään, ei välttämättä toimikaan enää huomenna.

Siksi kannattaakin kokeilla erilaisia tapoja ja mahdollisuuksien mukaan yhdistää niitä toisiinsa.

– On hienoa, jos pystyy rakentamaan itselleen kokeilujen avulla keinopankin, josta voi valita aina tilanteeseen sopivan, ehdottaa Arcadan liiketalouden lehtorina työskentelevä sosiaalipsykologi ja ekonomi Minna Stenius.

Tunnista alta, miksi elämäntapamuutoksesi tuppaavat tyssäämään heti alkuunsa tai miksi ikäviin hommiin on vaikea tarttua. Kokeile ammattilaisten ehdottamista strate­gioista itsellesi sopivinta.

Lue lisää: Hanna Partanen: Motivaatiota ja rakkautta pitää etsiä aktiivisesti

Keskeyttäjä: Motivaatio löytyy, kun keskityt toimintaan ja lisäät haastetta

Onko tapanasi asettaa hienoja tavoitteita ja sännätä niitä kohti suurella innolla, kunnes uusi tapa unohtuu alkuinnostuksen lopah­taessa parin viikon kuluttua? Usein kauaskantoiset tavoitteet hiipuvat, koska niitä ei osata pilkkoa tarpeeksi pieniin osiin. Kokeile silloin näitä keinoja:

1. Keskity lopputuloksen sijasta toimintaan ja motivaatio löytyy

Kun haluaa parantaa elintapoja, moni asettaa usein tavoitteekseen esimerkiksi tietyn kilomäärän painonpudotuksen tai koles­teroliarvon laskemisen tavoitealueelle.

Tällaisten tavoitteiden ongelma on kuitenkin siinä, että niihin ei voi itse suoraan vaikuttaa. Siksi motivaatio saattaa matkan varrella laimentua.

Käännä siis tavoite toisinpäin ja sitoudu tiettyyn toimintaan, kuten kolmeen puolen tunnin kävelylenkkiin viikossa. Tavoite voi myös olla se, että syö päivittäin yhdellä ate­rialla lautasmallin mukaan. Kun toistaa näitä tapoja riittävän pitkään, tulokset näkyvät myös vaa’alla ja verikokeessa.

2. Lisää haastetta

Joskus motivaatio hiipuu siksi, että tavoite on liian helppo ja askeleet liian pieniä. Jos olet jo hyväkuntoinen ja haluat treenata maratonille, liian hitaasti etenevä harjoitusohjelma voi tappaa treeni-ilon.

Nosta tavoitetasoa niin, että jokaisen välitavoitteen saavuttaminen saa aikaan mahtavan olon: jes, tein sen!

Viivyttelijä: Anna itsellesi lupa inhota kurjaa työtä ja palkitse itsesi lopuksi

Kuulutko siihen joukkoon, joka joskus viivyttelee ja lykkää tehtävien aloittamista niin pitkään kuin mahdollista? Silloin on tärkeintä päästä vauhtiin, sillä yleensä alkukankeuden jälkeen työn tekeminen helpottuu ja into elämänmuutosta kohtaan ottaa vallan. Nämä keinot voivat sysätä sinut liikkeelle:

1. Motivaatio voi löytyä joskus palkinnon avulla

Yleisesti ottaen materiaaliset palkinnot eivät ole hyviä pitkän aikavälin motivointikeinoja. Ne eivät toimi ainakaan silloin, jos intoutuu pudottamaan painoa vain, jotta mahtuisi tiettyyn mekkoon. Silloin painonhallinta on pidemmän päälle hankalaa.

Palkitseminen voi kuitenkin olla toimiva keino päästä eroon viivyttelystä. Lupaa itsellesi, että teet hankalaa työhommaa esimerkiksi puolen tunnin ajan tai lähdet kävelylle edes kymmeneksi minuutiksi – ja palkitse itsesi jälkeenpäin.

2. Sano, että ei tästä tarvitsekaan tykätä

Joskus auttaa, kun antaa itselleen luvan olla tykkäämättä käsillä olevasta työstä tai haasteesta. Kun lakkaa taistelemasta kurjuuden tunnetta vastaan, olo yleensä helpottuu. Jos esimerkiksi kuntoprojektiin kuuluvat käsi­treenit tuntuvat tympeiltä, eikä silti halua luopua niistä, voi todeta reippaasti, että tämä nyt ei kiinnosta yhtään, mutta teen sen silti.

Lannistuja: Keskity siihen, mitä teet jo hyvin

Tuntuvatko elämäntapamuutokset niin isoilta, ettet usko pystyväsi niihin ja siksi usein lannistut ennen kuin edes aloitat?

Ehkäpä tavoitteesi ovat liian kunnianhimoisia ja odotat itseltäsi liikaa. Sinä voisit hyötyä näistä keinoista:

1. Motivaatio löytyy, kun keskityt hyvään

Esimerkiksi terveellisiä ruokailutapoja opetellessa moni etsii ruokapäiväkirjasta usein ensimmäiseksi niitä asioita, joissa on parantamisen varaa. Karkkipussista pitäisi päästä eroon ja kastikkeita tulisi vähentää.

Motivaatio voi kasvaa, kun kiinnität huomiosi siihen, mitä teet jo hyvin – ja lisää sitä. Jos syöt jo lounaalla runsaan lisukesalaatin, mieti, mihin aikaan päivästä voisit syödä toisen samanlaisen. Kun hyviä tapoja lisää, huonoille jää automaattisesti vähemmän tilaa, etkä tunne itseäsi luuseriksi niin kuin silloin, jos keskityt pelkkiin vikoihin.

2. Mieti, mitä voisit tehdä paremmin tänään

Varsinkin isojen muutosten suunnittelu on vaikeaa, koska elämä on monimutkainen kokonaisuus ja eri asiat vaikuttavat toisiinsa. Monesti on myös vaikea hahmottaa, miten tavoitteita voi muuttaa ajan kuluessa.

Ota siis askel kerrallaan ja kysy itseltäsi, minkä yhden asian voisit tehdä paremmin tänään. Jos haluat liikkua enemmän, tee tänään kävelylenkki. Huomenna voit pohtia uudelleen, minkä muutoksen voisit tehdä silloin.

Lue lisää: Haluatko varmasti saavuttaa tavoitteesi? 5 vinkkiä, miten ylläpidät motivaatiota

Herätyskello soi ja ylös olisi noustava. Liikkeelle lähtö on kuitenkin vaikeaa, sillä keho tuntuu jäykältä. Mistä jäykät nivelet ja jumittavat lihakset voivat johtuvat?

Kehossa tuntuva jäykkyys voidaan lajitella lihas- ja niveljäykkyyteen. Lisäksi jäykkyyttä voivat aiheuttaa myös muut rakenteet, kuten jänteet, lihaskalvot ja nivelsiteet. Aamuinen kankea olo voi tästä syystä selittyä monilla erityyppisillä vaivoilla ja sairauksilla, kertoo yleislääkäri Toni Vänni.

– On kroonisia, pitkäkestoisia sairauksia, jotka voivat aiheuttaa jäykkyyden tunnetta aamuisin. Sitten on lieviä, yleisiä oireita, jotka ovat lihasjäykkyyden, mutta miksei niveljäykkyydenkin, taustalla, Vänni kertoo.

Lihasten jäykkyyden taustalla on yleensä harmiton lihasjumi

Yleinen ja harmiton jäykkyyttä selittävä tekijä on lihasvaiva, kuten lihaksen venähtäminen. Myös liiallinen urheilu voi aiheuttaa vaurioita ja rasitusta jänteeseen, lihakseen tai lihaskalvoon.

Vännin mukaan venähdyksen seurauksena muun muassa niska voi tuntua aamuisin jäykältä tai selkä olla niin jumissa, että aamuisin kumartuminen on vaikeaa. Keho saattaa olla jäykkä myös huonon nukkuma-asennon takia.

– Jos kyse on yleisestä vaivasta ja taustalla ei ole sairautta, jäykkyys voi selittyä sillä, että on nukkunut huonosti. Silloin herää aamulla ja keho on todella jumissa. Tästä syystä hyvä sänky on kauhean tärkeä, Vänni sanoo.

Joskus lihasjäykkyys selittyy kuitenkin kroonisella vaivalla, kuten hermostosairaudella tai neurologisella sairaudella. Esimerkiksi Parkinsonin tauti aiheuttaa pitkälle edetessään lihasten jäykistymistä. Lisäksi aivoverenkierron häiriöt, MS-tauti, aivo- ja selkäydinvammat sekä kasvaimet saattavat jossain tapauksissa olla kummallisen lihasjäykkyyden taustalla.

– Nämä sairaudet eivät ole kuitenkaan sellaisia, jotka oireilisivat silloin tällöin, vaan oireet ovat sairauden aiheuttamia keskushermoston oireita lihaksistossa, Vänni huomauttaa.

Joskus huono asento nukkuessa voi aiheuttaa niskan ja selän jäykkyyttä.

Jäykät nivelet saattavat olla oire nivelvammasta, nivelrikosta tai jopa reumasta

Lihasjäykkyyttä yleisempi vaiva on Vännin mukaan niveljäykkyys. Aamulla heräämisen jälkeen jäykkyyttä voi tuntua niin jalkojen, varpaiden ja nilkkojen nivelissä kuin sormienkin pikkunivelissä.

– Myös ranne sekä isot nivelet, kuten polvi, lonkka ja olkapää, voivat olla jäykkiä. Joskus itse selkäranka saattaa tuntua myös jäykältä.

Niveljäykkyys voi olla seurausta esimerkiksi nivelvammasta, joka on syntynyt loukkaantumisen myötä. Sairauksista niveljäykkyyttä aiheuttavat puolestaan reumaattiset tulehdussairaudet, kuten nivelreuma ja selkärankareuma. Joskus niveljäykkyyden taustalla voi olla ikääntymisen seurauksena yleistyvä nivelrikko.

– Lihasten ja nivelten jäykkyyttä voi ilmetä sekä lapsilla ja nuorilla että aikuisilla. Mitä enemmän tulee ikää, myös taudinkuvat muuttuvat. Kun puhutaan 20-, 40- ja 50-vuotiaista – etenkin miehistä – esimerkiksi MS-tauti ja Parkinsonin tauti lisääntyvät ikääntymisen myötä, huomauttaa Vänni.

Jäykkyys voi johtua myös skolioosista tai mielenterveyden häiriöstä

Joskus jäykkyyden tunne selittyy synnynnäisillä vaivoilla, kuten skolioosilla ja kyfoosilla. Vänni huomauttaa, että selän virheasennot saattavat tehdä selästä kankean tuntuisen.

– Kun selkäranka on hieman mutkalla, niin sekin voi aiheuttaa jäykkyyttä.

Aina jäykkyyden tunne ei välttämättä ole seurausta fysiologisesta vaivasta. Myös mielenterveyden häiriöt voivat oireilla kehon jäykkyytenä.

– Voi olla pelkotiloja tai muuten psykosomaattisia oireilua, joka ilmenee sitten jäykkyyden tunteena, Vänni huomauttaa.

Kuinka kehon lihasjäykkyys ja jäykät nivelet tulisi hoitaa?

Sekä nivel- että lihasjäykkyyteen pätee usein sama hoito-ohje: liike on lääke.

– Liikunnan harrastaminen ja venyttely ehkäisevät kehon jäykkyyttä. Liikettä ja jumppaa käytetään hoitona myös selkäranka- ja nivelreumassa sekä nivelrikossa, Vänni kertoo.

Etenkin paljon urheilevan olisi hyvä muistaa venytellä ja lämmitellä ennen liikuntasuoritusta. Näin ehkäistään lihas- ja nivelvammoja.

– Erittäin pahat lihasjumit täytyy hoitaa hyvin. Jumeihin voi ottaa särkylääkettä ja lihasrelaksanttia. Myös lämpö-kylmähoitoa voi kokeilla sekä pientä hierontaa ja fysioterapian palveluita.

Lue myös: Onko kehosi jumissa? Löydä kehosi jumikohdat 6 testiliikkeen avulla

Lihasjäykkyys ja jäykät nivelet ovat hyvä syy harrastaa liikuntaa. Näin vartalo pysyy vetreänä ja lihakset sekä nivelet hyväkuntoisina.

Milloin jäykät nivelet tai lihasjäykkyys vaativat lääkäriä?

Jäykät nivelet ja lihakset vaativat lääkäriin menemistä silloin, jos oireet ilmaantuvat äkillisesti eikä taustalla ole esimerkiksi loukkaantumista.

– Jos sormien pikkunivelet ovat kauhean jäykät aamuisin tai jokin nivel on joka aamu jäykkänä ja tuntuu oudolta, ei oireita kannata katsoa kotona montaa viikkoa, Vänni neuvoo.

Samoin, jos yksittäinen nivel turpoaa tai nivel tuntuu kauhean jäykältä ja sitä sekä kuumottaa että punottaa, kannattaa lääkäriin olla yhteydessä nopeasti.

Lue myös: 

Sattuuko liikkeelle lähteminen levon jälkeen? Asiantuntija vastaa 8 kysymykseen nivelrikosta

Jäykkyyden ja selkä- tai lihaskipujen syynä kireät faskiat? 5 avaavaa venytystä

Takaketju jumissa ja jäykät nilkat? 7 tehokasta liikettä kehonhuoltoharjoitteluun

Tarinan alku on karu. 17-vuotiaana Anu Vallin, 40, näkökenttä kapeni ja silmien takana tuntui vihlova kipu. Silmälääkäri ohjasi hänet neurologille. Neurologi läväytti tiskiin, että tämä on MS-tauti, vuoden kuluttua nähdään, onko Anu pyörätuolissa. Kukaan ei tiennyt, mihin suuntaan MS-taudin oireet kehittyisivät.

– En ymmärtänyt siinä tilanteessa mitään. Äidilleni sen täytyi olla kauhea paikka, Anu muistelee.

Jo nuorena Anu oli liikunnallinen ja sisukas.

– Itkin vähän aikaa. Sitten lähdin lenkille. Kesti kauan ennen kuin sisäistin sairauteni.

MS-tauti tunnetaan myös nimellä multippeliskleroosi. Ensimmäinen kymmenen vuotta diagnoosin jälkeen meni kohtuullisen hyvin. Lääkärin pelottavat ennustukset eivät toteutuneet, eikä Anu joutunut pyörätuoliin. Kaunis nuori nainen osallistui muun muassa Miss Suomi -kisaan.

Tauti muistutti itsestään aika ajoin: ikävät MS-taudin oireet, kuten raajojen puutuminen, pistely ja kömpelyys, olivat merkkejä, joihin Anu joutui tottumaan.

– Huonompien vaiheiden jälkeen toivuin kuitenkin aina vielä melkein ennalleni.

Lue myös:

Kategoriasta Terveys

MS-tautia sairastava Greetta Berg, 43: ”Minua voi odottaa hyvä elämä, vaikka mikään ei ole enää kuten ennen”

Siirry lukemaan artikkelia, MS-tautia sairastava Greetta Berg, 43: ”Minua voi odottaa hyvä elämä, vaikka mikään ei ole enää kuten ennen”

Kategoriasta Ihmiset

MS-tautia sairastava Outi Lehtosuo on nyt paremmassa kunnossa kuin ennen diagnoosia: ”Liikunnasta on tullut minulle positiivinen asia”

Siirry lukemaan artikkelia, MS-tautia sairastava Outi Lehtosuo on nyt paremmassa kunnossa kuin ennen diagnoosia: ”Liikunnasta on tullut minulle positiivinen asia”

Kategoriasta Terveys

Tunnista MS-taudin ensioireet: 5 tyypillistä oiretta, jotka voivat kertoa MS-taudin puhkeamisesta

Siirry lukemaan artikkelia, Tunnista MS-taudin ensioireet: 5 tyypillistä oiretta, jotka voivat kertoa MS-taudin puhkeamisesta

Ulvilasta kotoisin oleva Anu lähti opiskelemaan Turkuun. Hän valmistui medianomiksi ja muutti Helsinkiin. Hän meni naimisiin ja alkoi odottaa lasta.

– Olin 29-vuotias. Siinä vaiheessa huomasin, etten enää pystynyt käymään juoksulenkeillä niin kuin aiemmin.

Kun Oona-vauva oli puolivuotias, Anu juoksi viimeisen lenkin.

– Menetin juostessa tasapainoni ja kaaduin pahasti. Leukani vuosi verta ja housut olivat rikki, Anu muistelee.

Nykyisin Anu työskentelee markkinointiviestintätoimistossa asiakasjohtajana. Hän on eronnut ja harrastaa muun muassa uimista. Anulla on vahva kilpailuvietti. Hän haaveilee jonakin päivänä vielä kilpailevansa uimarina.

Vuosi sitten Anu ajoi itsensä loppuun – MS-taudin oireet vahvistuivat samaan aikaan

MS-tauti on keskushermoston krooninen sairaus, josta tiedetään edelleen vähän. Tautiin ei ole parantavaa hoitoa, ja sen etenemistä on vaikea ennustaa.

Suomessa MS-tautia sairastaa Neuroliiton mukaan noin 12 000 ihmistä, heistä useimmat ovat naisia. MS-taudin oireet ovat ikävän monipuoliset. Useimmiten multippeliskleroosin mainitaan vaikeuttavan liikkumista. Muita oireita ovat muun muassa väsymys, puheen ajoittainen hidastuminen, tunto- ja näköaistin häiriöt sekä keskittymiskyvyn heikkeneminen.

MS-taudin oireet saattavat välillä myös vahvistua ja sitten taas helpottua. Mielialan vaihtelut voivat kuulua taudin kulkuun tai olla oireita siihen sopeutumisesta.

Anun kaikki oireet ovat tähän mennessä liittyneet aina jalkojen toimintaan.

– Kukaan ei tiedä, mitä mullistavaa elämässä voi tapahtua vaikka tunnin kuluttua, mutta se on kuitenkin eri asia, Anu pohtii elämäänsä MS-potilaana jatkuvassa epävarmuudessa.

– En usko, että menen yhtäkkiä kovin huonoon kuntoon, mutta lääkäritkään eivät pysty sanomaan, miten tauti vaikuttaa elämääni jatkossa.

Anun taudin kulkua pyritään hidastamaan lääkehoidolla. Tärkeää on myös omahoito ja kuntoutus. Terveillä elintavoilla oireita voi lievittää ja toimintakykyä pitää yllä.

– Hyvää on se, että tauti pakottaa kuuntelemaan mieltä ja kehoa sekä huolehtimaan itsestä hyvin. Minun on nukuttava riittävästi, syötävä hyvin, vältettävä stressiä ja harrastettava sopivasti liikuntaa, Anu sanoo.

Vuosi sitten hän stressaantui ja ajoi itsensä loppuun. Jälkeenpäin on vaikea määritellä, mikä johtui mistäkin.

– Olin todella väsynyt, enkä saanut jalkojani toimimaan. Edelleen lääkärikin miettii, tapahtuiko sairaudessa jotakin, vai oliko kysymys vain raskaasta elämänvaiheesta, Anu kertoo.

Kaiken kaikkiaan pari viimeistä vuotta ovat olleet hänelle haastavia.

– Kävelymatkani ovat lyhentyneet. Olen liikkeissäni paljon hitaampi kuin ennen. Sisätiloissa pärjään edelleen hyvin, mutta kollegat eivät voi enää ehdottaa minulle kävelypalaveria.

Vuosi sitten Anu joutui ottamaan tuekseen kävelykepin. Hän tarvitsee sitä liikkuessaan ulkona. Se myös muistuttaa muita siitä, että Anu ei voi pyrähtää nopeasti paikasta toiseen tai loikkia portaita.

– Avun pyytäminen on minulle vaikeaa. Vaatii edelleen paljon tunnustaa, että olen liikuntarajoitteinen, Anu sanoo.

MS-taudin oireet eivät estä treenaamasta

Kun juokseminen jäi ja kävely vaikeutui, Anu löysi liikuntalajikseen uinnin. Vedessä kömpelyys katoaa ja jalat tuntuvat toimivan.

Kilpailuhenkiseksi tunnustautuva Anu treenaa MS-taudistaan huolimatta terveiden aikuisten uintiryhmässä ja pärjää mukana hyvin.

– Minusta ei ole vesijuoksijaksi. Haluan pysyä nopeiden uimareiden radalla, hän sanoo ja nauraa saavansa jonakin päivänä vielä sydäninfarktin antautuessaan kilpailemaan.

– Vedän treenit välillä niin apinan raivolla, että minun on vaikea nousta pois altaasta, koska olen antanut kaikkeni. Sunnuntain treenien jälkeen pitelen maanantaisin seiniä. Silti treenaaminen antaa enemmän kuin ottaa.

Treeniryhmässä hänelle on ehdotettu myös kilpailemista, ja Anu olisi siihen valmis, jos vain pystyisi nousemaan starttikorokkeelle. Enää se ei onnistu. Kilpaillakseen hänen täytyy siirtyä vammaissarjaan. Ajatus pyörii hänen päässään. Ehkä kilpailemisesta vielä tulee totta.

Kun koronavirus sulki uimahallit, Anu tunsi vieroitusoireita uimisesta. Silloin hän keksi kokeilla kylmäuintia meressä.

– Olen kova suorittaja, mutta kylmävesipulahduksissa en ole ollut itselleni kovin ankara. Viivyn vedessä vain sen hetken, kun tuntuu hyvältä. Silti jäin kylmäuintiin koukkuun. Se tuntuu tekevän minulle kaikin tavoin hyvää, Anu kertoo.

MS-taudin oireet eivät estä Anu Vallia harrastamasta. Kun koronavirus sulki uimahallit maaliskuussa, Anu Valli aloitti kylmäuinnin meressä.

MS-tauti herättää häpeän tunteen

Sairastamiseen liittyy paljon tunteita.

– Olen sisukas ja peruspositiivinen. Minua saa motata, jos ryhdyn vain valittajaksi, Anu sanoo.

Silti hänestä tuntuu tosi epäreilulta, kun kadulla vanhat ihmiset kiiruhtavat hänen ohitseen. Itsetunto on koetuksella myös uusia ihmisiä kohdatessa.

– Pelkään olevani riittämätön, huonompi kuin muut, kun olen puolivammainen, Anu sanoo.

MS-taudin oireet ovat myös herättäneet hänessä häpeän tunnetta.

– Vaikka häpeä on iän myötä vähentynyt, koen sitä edelleen aivan turhan paljon.

Häpeä on osin turhamaisuutta, jota Anu tunsi muun muassa saadessaan kävelykepin.

– Liikuntarajoitteisille tarjotaan edelleen tosi rumia apuvälineitä. Olipa nuori tai vanha, useimmat haluavat pitää kiinni tyylistään. Miksei voisi olla hevirokkarin rollaattoria, personoituja apuvälineitä, joilla ei ole heikkouden ja häpeän stigmaa, Anu kysyy.

Itselleen hän tilasi netistä kauniin lumileopardikuvioidun kepin.

Sairaus koskettaa myös läheisiä

Oman tyttären kasvaessa Anu on miettinyt, että hänen sairastumisensa nuorena MS-tautiin täytyi olla kova paikka myös hänen vanhemmilleen. Muutama vuosi sitten hän osallistui äitinsä kanssa Neuroliiton viikonloppukurssille, jonka aihe oli sairastava aikuinen ja hänen vanhempansa.

– Aluksi vähän ihmettelin, että miksi vatvoa tautia, mutta kurssilla viimeistään tajusin, että sairauteni koskettaa muitakin kuin minua. Äitini puolestaan oppi kurssilla luottamaan entistä vahvemmin siihen, että minä pärjään ja osaan pyytää apua.

Omassa kasvussaan Anu kiinnittää nykyisin huomiota siihen, että hänen elämässään on paljon muitakin vaikuttavia tekijöitä kuin multippeliskleroosi.

– Kaikki muutokset itsessäni eivät johdu sairaudesta, vaan ne ovat normaalia elämää ja ikääntymistä. Jokaisen on löydettävä itselleen parhaat keinot pitää itsestään huolta. Hyvän mielen vaikutus fyysiseen vointiin ja henkiseen kasvuun on valtava. Yritän pysyä positiivisena ja haen asioita, joista tulen onnelliseksi. Se auttaa oman tilanteeni hyväksymisessä, Anu sanoo.

Elämässä voisi olla vielä mukava mies

Anu oli aiemmin aktiivinen Neuroliiton toiminnassa. Nykyisin työ ja kohta 11-vuotiaan tyttären kanssa touhuaminen vievät ajan. Anu käy kuitenkin edelleen puhumassa erilaisille yleisöille kokemuksistaan MS-potilaana. Hänellä on myös vertaistukiryhmä, jonka kanssa yhteydenpito on säännöllistä.

Maailman MS-päivää vietetään tänä vuonna lauantaina 30. toukokuuta. Päivän teema Suomessa on #tarvitsemmetoisiamme. Anulle se on tärkeä viesti.

– Vaikka MS-tautia esiintyy hyvin monenlaisena, on paljon perusasioita, jotka mietityttävät kaikkia. Jatkuvasti on syytä vaihtaa tietoja muun muassa lääkityksen kehittymisestä ja sairauden vaikutuksesta elämän eri osa-alueisiin, hän sanoo.

Anu odottaa nyt kesää. Hän on saanut paikalliselta invalidiyhdistykseltä vuokralle mökin meren rannalta. Paikka on lähes esteetön. Aamu- ja iltauinnille on helppo pulahtaa.

– On jännä juttu, miten fyysinen haaste, jonka kanssa opettelen elämään, on tuonut nöyryyttä ja lempeyttä elämää kohtaan. Haaveilen elämästä juuri tällaisena kuin se on. Lisänä voisi olla vielä mukava mies, Anu hymyilee.

Lue myös:

Tunnista MS-taudin ensioireet: 5 tyypillistä oiretta, jotka voivat kertoa MS-taudin puhkeamisesta

MS-tautia sairastava Greetta Berg, 43: ”Minua voi odottaa hyvä elämä, vaikka mikään ei ole enää kuten ennen”

Osatyökykyiset Janni, 29, ja Jaana, 50, kertovat, miten tasapaino elämään on löytynyt: ”Olen ihan riittävän hyvä ja ahkera näinkin”

Mansikka on yksi kesän parhaimmista herkuista. Se ei vain maistu hyvältä, vaan mansikan ravintosisältö on myös mitä mainioin: Mansikassa on paljon c-vitamiinia, ja syömällä reilut kolme desilitraa mansikoita saa täytettyä koko päivän c-vitamiinitarpeen. Samalla saa kuituja yhtä paljon kuin syömällä lautasellisen kaurapuuroa.

Oletko jo kokeillut näitä mansikkaisia reseptejä?

Kategoriasta

Mansikka­-mascarpone­-donitsileivokset

• alle 30 min
• 8
• Helppo

Siirry lukemaan artikkelia, Mansikka­-mascarpone­-donitsileivokset

Kategoriasta

Mansikka-vuohenjuustosalaatti

• 30-60 min
• 10
• Helppo

Siirry lukemaan artikkelia, Mansikka-vuohenjuustosalaatti

Kategoriasta

Mansikka-kesäkurpitsapasta

• alle 30 min
• 4
• Helppo

Siirry lukemaan artikkelia, Mansikka-kesäkurpitsapasta

Mansikan terveyshyödyistä liikkuu paljon tietoa, mutta kuinka terveellinen mansikka oikeasti on, ja mitkä sen väitetyistä terveyshyödyistä pitävät paikkansa?

Kysyimme Terveystalon ravitsemusterapeutti Katja Nissiseltä 10 kysymystä mansikasta.

1. Millainen on mansikan ravintosisältö? Voiko sitä kutsua terveelliseksi herkuksi?

”Sanoisin, että mansikoilla voi herkutella aika huolettomasti. Mansikka on kevyttä syötävää, ja siitä ei tule hirveästi ylimääräistä energiaa. En näe syytä rajoittaa mansikan syöntiä sen kummemmin, mutta aina kannattaa kuitenkin syödä kohtuudella ja rauhassa ajatuksen kanssa.”

2. Suojaako mansikka sydän- ja verisuonitaudeilta?

”Tutkimuksissa on jonkin verran viitteitä siitä, että mansikka hillitsisi matala-asteista tulehdusta ihmisen elimistössä, ja se saattaa vähentää sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä.”

3. Ehkäiseekö mansikka kakkostyypin diabetesta?

”Mansikoiden, kuten kaikkien marjojen, hedelmien ja kasvisten, runsas käyttö yleensä suojaa kakkostyypin diabetekselta. Ruokavalio on kuitenkin kokonaisuus, enkä suoraan sanoisi juuri mansikan ehkäisevän kakkostyypin diabetesta.”

Mansikan ravintosisältö tekee marjasta erinomaisen kesäherkun. Kokeile sitä esimerkiksi raikkkaana lisänä salaatteihin.

4. Ehkäiseekö mansikka syöpää?

”Solututkimuksissa on tutkittu, että mansikan sisältämät antosyaanit saattaisivat estää syöpäsolujen kasvua. Sellaisia tutkimuksia ei tietääkseni ole kuitenkaan tehty ihmisillä, jossa selviäisi, että reilulla mansikan syönnillä voisi ehkäistä syöpää.”

5. Voiko mansikkaa syömällä ehkäistä tai hidastaa Alzheimerin tautia?

”Ei ole mitään selvää näyttöä, että syömällä mansikan päivässä voisi hoitaa Alzheimerin tautia. Mutta ei kasvisten, marjojen ja hedelmien syömisestä ainakaan haittaa ole Alzheimerin taudin ehkäisemisessä tai hidastamisessa.”

Lue myös:

Kategoriasta Terveys

Alzheimer alkaa usein salakavalasti – tällaisia ovat muistisairauden ensimmäiset oireet

Siirry lukemaan artikkelia, Alzheimer alkaa usein salakavalasti – tällaisia ovat muistisairauden ensimmäiset oireet

Kategoriasta Terveys

Alzheimerin tautiin sairastumisen riskiä voi pienentää – 9 keinoa ehkäistä muistisairautta

Siirry lukemaan artikkelia, Alzheimerin tautiin sairastumisen riskiä voi pienentää – 9 keinoa ehkäistä muistisairautta

Kategoriasta Hyvinvointi

Onko läheiselläsi Alzheimer? Näin autat muistisairasta ja itseäsi

Siirry lukemaan artikkelia, Onko läheiselläsi Alzheimer? Näin autat muistisairasta ja itseäsi

6. Vaikuttaako mansikka positiivisesti seksuaalisuuteen?

”En usko, että yhdellä ruoka-aineella on suurta vaikutusta seksuaalisuuteen. Seksuaalisuuteen vaikuttaa ennemminkin kokonaisvaltaisesti hyvä ruokavalio sekä riittävä lepo ja liikkuminen.”

7. Onko pakastetun ja tuoreen mansikan ravintosisältö samanlainen?

”Pakastemansikka on ihan yhtä hyvä ravintoaineiden lähde, kuin tuore mansikka. Pakastemansikassa on hiukan vähemmän vesiliukoisia vitamiineja, mutta muuten ravintoaineet ovat aika lailla tallella. Sulatuksen pitäisi tapahtua nopeasti: esimerkiksi mikrossa tai kattilassa kannen kanssa, jotta vesiliukoiset vitamiinit eivät haihdu veden mukana. Pakastetun mansikan voi syödä myös jäisenä.”

8. Kuinka paljon mansikoita tulisi syödä saadakseen sen terveysvaikutukset?

”Kaikkia marjoja, hedelmiä ja kasviksia suositellaan syötävän vähintään 5–6 kourallista päivässä, mutta niitä voi syödä hyvin enemmänkin. Olisi hyvä, jos kourallisista puolet olisi hedelmiä tai marjoja, vaikka sitten mansikoita.”

9. Onko siitä haittaa, jos mansikoita syö liikaa?

”Osa saa oireita, jos mansikoita syö liikaa kerralla. Esimerkiksi vatsa voi mennä sekaisin, ja mansikan vesipitoisuuden takia voi joutua käymään tiheämmin vessassa. Mansikalle voi myös olla allerginen. Mansikat ovat kevyitä eikä niissä ole paljon energiaa, mutta mitään ruokaa ei kuitenkaan tulisi syödä ähkyyn asti.”

10. Onko mansikka jollain tavalla parempi kuin muut marjat tai hedelmät?

”Yhtä yksittäistä marjaa tai hedelmää ei voi nostaa muiden yläpuolelle. Suosittelisin marjojen ja hedelmien runsasta sekakäyttöä. Esimerkiksi mustaherukassa on paljon enemmän kuituja kuin mansikassa. Suosittelisin syömään marjoja sesongin mukaan, tuoreena marjat ovat parhaimmillaan.”

Lue lisää:

Kategoriasta Laihdutus

Tiesitkö tätä mansikoista? Auttavat laihduttamisessa, valkaisevat hampaita…

Siirry lukemaan artikkelia, Tiesitkö tätä mansikoista? Auttavat laihduttamisessa, valkaisevat hampaita…

Kategoriasta Ruokajutut

Kannattaako mansikat pakastaa rasiassa vai pussissa? 5 hyödyllistä vinkkiä mansikoiden pakastamiseen

Siirry lukemaan artikkelia, Kannattaako mansikat pakastaa rasiassa vai pussissa? 5 hyödyllistä vinkkiä mansikoiden pakastamiseen

Kategoriasta Mitä tänään ruoaksi?

Marjat ihastuttavat myös suolaisissa ruoissa! Mansikkapizza, vadelma-panzanella ja 5 muuta ihanaa ohjetta

Siirry lukemaan artikkelia, Marjat ihastuttavat myös suolaisissa ruoissa! Mansikkapizza, vadelma-panzanella ja 5 muuta ihanaa ohjetta

Kategoriasta Terveys

Suomalainen superfood puolukka voi vähentää lihomista ja ehkäistä matala-asteista tulehdusta – miten paljon sitä kannattaa syödä?

Siirry lukemaan artikkelia, Suomalainen superfood puolukka voi vähentää lihomista ja ehkäistä matala-asteista tulehdusta – miten paljon sitä kannattaa syödä?

Kategoriasta Ravinto

Mustikka, puolukka ja lakka ovat todellisia ravinnepommeja – metsämarjojen mahtavat terveyshyödyt

Siirry lukemaan artikkelia, Mustikka, puolukka ja lakka ovat todellisia ravinnepommeja – metsämarjojen mahtavat terveyshyödyt

Kategoriasta Ravinto

Pihallasi voi kasvaa supermarja: marja-aronia sisältää enemmän antioksidantteja kuin mikään muu marja tai hedelmä

Siirry lukemaan artikkelia, Pihallasi voi kasvaa supermarja: marja-aronia sisältää enemmän antioksidantteja kuin mikään muu marja tai hedelmä

Puutuneen jalan tai käden takia herääminen yöllä on inhottavaa. Mistä raajojen puutuminen yöllä johtuu?

Puutumisella tarkoitetaan tuntoaistimuksen muutosta. Kun esimerkiksi käsi tai jalka alkaa puutua, käden tai jalan tuntoaistimus alenee vähitellen ja häviää lopulta kokonaan.

Puutuminen johtuu hermojen lamaantumisesta. Hermojen lamaantuminen taas on tavallisimmin seurausta hermojen puristus- tai pinnetilasta.

Raajojen puutuminen yöllä johtuu usein huonosta nukkuma-asennosta

– Yöllisen käsien ja jalkojen puutumisen tyypillisin syy on huono nukkuma-asento, jossa jokin ääreishermo painuu ja puristuu. Kun puutunutta jalkaa tai kättä liikuttaa heräämisen jälkeen, alkaa sitä tyypillisesti ensin pistellä ja sitten tunto palautuu normaaliksi, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall Mehiläisestä.

Usein siis yölliseen raajojen puutumiseen parhain lääke on paremman nukkumisasennon etsiminen.

On hieman ruumiinrakenteesta kiinni, millainen nukkumisasento kullekin on paras. Käsiä ei kuitenkaan kenenkään kannata pitää tyynyn alla tai jättää kylkiasennossa suoraksi kyljen ja patjan väliin – siitäkin huolimatta, että ihminen tavallisesti vaihtaa nukkumisasentoa vaistonvaraisesti nukkumisen aikana.

– Useimmiten vaihdamme yön aikana monta kertaa nukkuma-asentoa asiaa miettimättä ja siitä mitään tietämättä. Yleensä luonto hoitaa hyvän asennon hakemisen.

Raajojen puutuminen lyhyeksi aikaa silloin tällöin ei ole vaarallista.

Jos puutumista on usein ja useissa raajoissa, syy voi olla vakavampi

On tavallista, että silloin tällöin jompikumpi käsi tai jalka puutuu yöunien aikana. Jos siis toisen jalkasi varpaat tai toisen kätesi sormet puutuvat toisinaan nukkuessa, ei ole syytä huoleen.

Jos kuitenkin puutumistunnetta on usein ja useammassa raajassa kerrallaan, syytä jatkuviin puutumisiin kannattaa Rosenvallin mukaan alkaa selvittää lääkärin vastaanotolla.

– Silloin on jo pidempi lista mahdollisia syitä asialle. Esimerkiksi kaularangan nivelrikko aiheuttaa tyypillisesti käsien puutumista juuri yöaikaan. Myös monet yleissairaudet, kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, aiheuttavat raajojen puutumista, Rosenvall sanoo.

Myös harvinaisemmat tilat, kuten krooninen kipuoireyhtymä fibromyalgia, voivat olla käsien ja jalkojen yöllisen puutumisen syy.

– On myös aina vakavampi merkki, jos puutumiseen liittyy lihasvoiman heikkenemistä.

Lue myös:

Kategoriasta Terveys

Kilpirauhassairauden kanssa elämään oppinut Anne Roth: ”Käänsin sekundakropan voitokseni”

Siirry lukemaan artikkelia, Kilpirauhassairauden kanssa elämään oppinut Anne Roth: ”Käänsin sekundakropan voitokseni”

Kategoriasta Julkkikset

Kilpirauhasen vajaatoimintaan sairastunut Raakel Lignell: ”Liian iso treenimäärä oli elimistölleni myrkkyä”

Siirry lukemaan artikkelia, Kilpirauhasen vajaatoimintaan sairastunut Raakel Lignell: ”Liian iso treenimäärä oli elimistölleni myrkkyä”

Kategoriasta Terveys

Outoja oireita? Jodin puutos voi häiritä kilpirauhasen toimintaa

Siirry lukemaan artikkelia, Outoja oireita? Jodin puutos voi häiritä kilpirauhasen toimintaa

Raajojen puutuminen voi olla jopa merkki hätätilanteesta

Toisinaan raajojen puutuminen voi olla merkki hätätilanteesta, ja tällöin lääkäriajan varaamisen sijaan on syytä ottaa yhteyttä ensiapuun.

Aivoverenkiertohäiriöissä usein saman puolen raajat puutuvat ja samalla lihasvoima kyseisissä raajoissa heikkenee. Vaikka oireet tulisivat vain yhteen raajaan, voi kyse olla aivoverenkiertohäiriöstä, jos puutuminen kestää pitkään.

– Jos puutuminen ei mene minuuteissa ohi, on syytä huoleen, Rosenvall linjaa.

Puutumista, joka ei mene ohi, ei kannata jäädä seuraamaan edes tunniksi. Aivoverenkiertohäiriöissä nopea apu on ensiarvoisen tärkeää.

– Jos omien oireiden vakavuudesta on epävarma, voi hyvin soittaa hätäkeskukseen ja kysyä, onko kyseessä kiireinen asia vai ei. Tällaisten arvioiden tekeminen on hätäkeskuksessa työskenteleville ihmisille arkea, Rosenvall sanoo.

Lue aiheesta Kotiliedestä: Puutuvatko kädet tai jalat? Puutumisen taustalla voi olla vakava sairaus

Lue lisää:

Kategoriasta Terveys

Äkillinen sairauskohtaus tulee usein varoittamatta – opettele tämä tärkeä FAST-muistisääntö aivoverenkiertohäiriön varalta

Siirry lukemaan artikkelia, Äkillinen sairauskohtaus tulee usein varoittamatta – opettele tämä tärkeä FAST-muistisääntö aivoverenkiertohäiriön varalta

Kategoriasta Hyvinvointi

Aivoverenkiertohäiriö – 10 kysymystä

Siirry lukemaan artikkelia, Aivoverenkiertohäiriö – 10 kysymystä

Kategoriasta Terveys

Fibromyalgiaa sairastava Lena: ”Tuntui nöyryyttävältä, kun vikaa fyysisiin oireisiini etsittiin korvieni välistä”

Siirry lukemaan artikkelia, Fibromyalgiaa sairastava Lena: ”Tuntui nöyryyttävältä, kun vikaa fyysisiin oireisiini etsittiin korvieni välistä”

Kynsisieni on infektio, joka muhii kynnen alla. Usein kynsi on paksuuntunut, hieman kellertävä ja joistakin kohdista tummentunut. Kynsisienen hoito vaatii pitkää pinnaa. Näin ainakin siinä tapauksessa, jos se on ollut kynnessä jo pidempään.

– Varhaisessa vaiheessa aloitettu hoito saattaa tepsiä jo muutamassa kuukaudessa. Jos sieni on muhinut kynnen alla useita kuukausia, hoito voi kestää vähintään vuoden, sanoo jalkaterapeutti Tanja Toivonen Ihosairaalasta.

Yleensä kynsisienen hoito alkaa siitä, että kynnen alta otetaan sieninäyte. Diagnoosin jälkeen lääkäri määrää hoidon. Kynsisientä voidaan hoitaa paikallisesti lääkeliuoksilla tai -lakoilla, joita sivellään kynnen päälle. Sitkeämpään kynsisieneen voi tepsiä sisäinen sienilääke.

– Joskus hyvin harvoin sisäiset sienilääkkeet voivat vaikuttaa maksaan tai verenkuvaan, mutta pääsääntöisesti voi sanoa, että ne ovat hyvin siedettyjä lääkkeitä, sanoo ihotautien erikoislääkäri Hannele Heikkilä lääkärikeskus Mehiläisestä.

Liuoksia ja sisäistä lääkehoitoa voidaan käyttää yhtä aikaa. Lisäksi voi käydä jalkaterapeutin hoidoissa.

Kynnen hiominen on osa kynsisienen hoitoa

Jalkaterapeutti yrittää poistaa huonoa kynttä niin paljon kuin mahdollista, jolloin terve kynsi kasvaa paremmin. Jalkaterapeutti hioo kynsimuutokset ohuemmiksi mikromoottorin käsikappaleella eli pienen poran näköisellä laitteella. Hionnassa kynsi ohenee.

Jos kynsi on haperoitunut oikein pahasti, koko kynsi saatetaan hioa pois kynsipatjaan asti. Kynsipatja on kynnen alla oleva ihoalue. Hiominen ei satu.

– Sen jälkeen kynsipatjaa on muistettava rasvata säännöllisesti, jottei se kuivu liikaa. Jos kynsipatja jää kuivaksi, uuden kasvavan kynnen on vaikea kiinnittyä siihen, Toivonen sanoo.

Kynsisienen hoito voi vaatia harvinaisempiakin keinoja

Kynsisienen hoito voi tapahtua myös urea-käsittelyllä, jolloin kynsi tai sen vioittunut osa pehmennetään niin, että se irtoaa helposti.

– Jos kynsi on hyvin koppurainen, voidaan harkita urea-käsittelyä, jonka tekee jalkaterapeutti. Se on kuitenkin vaivalloinen hoito, minkä takia sen käyttö on vähenemässä. Selviä tutkimustuloksia hoidon onnistumisesta ei ole, Heikkilä sanoo.

Lisäksi kynsisientä on yritetty hoitaa laserhoidoilla, mutta näitä hoitoja tehdään Suomessa vähän.

– Tulokset laserhoidoista ovat hyvin epäselviä, Heikkilä sanoo.

Jalkojen rasvaaminen auttaa pitämään kovettumat ja haavaumat poissa. Haavaumat voivat altistaa infektioille.

Älä käytä kynsilakkaa

Sieni viihtyy kosteassa ja hautuvassa tilassa. Sen takia esimerkiksi umpinaisia kenkiä ei kannata pitää jalassa koko päivän, sillä niissä jalat helposti hikoilevat.

– Sekoitemateriaalista valmistetut sukat siirtävät kosteuden pois iholta puuvillasukkaa paremmin. Näin iho pysyy kuivempana. Sukat kannattaa myös pestä 60 asteessa, jolloin bakteerit tuhoutuvat, Toivonen vinkkaa.

Lue myös:

Kategoriasta Terveys

Kantapäät kuntoon kesän jäljiltä – kotihoidon 4 vaihetta

Siirry lukemaan artikkelia, Kantapäät kuntoon kesän jäljiltä – kotihoidon 4 vaihetta

Kategoriasta Kauneus

Arka, kutiseva, punoittava ja kuiva iho? Rauhoita stressaantunut iho – 6 ongelmaa ja ratkaisua

Siirry lukemaan artikkelia, Arka, kutiseva, punoittava ja kuiva iho? Rauhoita stressaantunut iho – 6 ongelmaa ja ratkaisua

Kategoriasta Terveys

Mitä tehdä, kun kädet kuivuvat pesemisestä? Asiantuntija neuvoo hellävaraiset käsienpesuohjeet

Siirry lukemaan artikkelia, Mitä tehdä, kun kädet kuivuvat pesemisestä? Asiantuntija neuvoo hellävaraiset käsienpesuohjeet

Lisäksi on syytä välttää kynsilakkaa.

– Kynsilakka estää hapen pääsyn kynnen alle. Lakka aiheuttaa myös sen, että likaa ja bakteereja pääsee herkemmin pesimään lakan ja kynsinauhan väliin, Toivonen sanoo.

Kynnen alla olevaa likaa tai sientä ei kannata lähteä sorkkimaan.

– Silloin kynsi voi irrota kynsipatjasta, jolloin bakteerit pääsevät kynnen alle herkemmin, Toivonen sanoo.

Kynsisienen hoito kannattaa, sillä jos kynsi paksuuntuu, se voi painaa kynsipetiä ja kipeyttää varpaanpään. Muuten kynsisieni on harmiton vaiva, josta on lähinnä kosmeettista haittaa.

Lue myös: Plantaarifaskiitti oireilee usein salakavalasti aamuisin – tunnista piinallisen kantapääkivun syyt ja hoida vaivaa oikein

Kynsisienen hoito tepsii joka toisella

Useimmiten kynsisientä edeltää jalkapohjan silsa tai varvasvälisilsa. Ne voivat tarttua esimerkiksi urheiluhallien ja uimahallien lattiasta. Jalkapohjan silsan tunnistaa siitä, että iholla on valkoista hilseen näköistä muutosta. Iho näyttää kuivalta. Varvasvälissä sen sijaa voi olla hautumaa ja pieni haavauma.

– Jalkapohjan silsa saattaa olla niin vähäoireinen, ettei sitä välttämättä huomaa. Jalkapohjasta tai varpaiden välistä silsa voi levitä kynnen alle, Heikkilä sanoo.

Jotkut saavat kynsisienen helpommin kuin muut, mutta syytä tähän ei tiedetä. Jotkin tilanteet kuitenkin altistavat infektiolle.

– Jos urheilee paljon, juoksee maratonia, pelaa tennistä tai jalkapalloa, niin varpaan kynsi saattaa herkemmin vaurioitua jostakin osumasta, mikä altistaa infektiolle, Heikkilä sanoo.

Noin joka kymmenellä suomalaisella on kynsisieni. Nuorilla se on harvinainen.

Potilaan korkea ikä, raajojen huono verenkierto ja mahdolliset lääkitykset huonontavat paranemistuloksia.

– Parhaillakin lääkkeillä vain noin joka toinen paranee, mikäli tavoitteena on se, että kaikki kynnet ovat parantuneet, Heikkilä sanoo.

Lue lisää:

Kategoriasta Hyvinvointi

Jalkavaivat – Mikä avuksi särkyyn ja kovettumiin?

Siirry lukemaan artikkelia, Jalkavaivat – Mikä avuksi särkyyn ja kovettumiin?

Kategoriasta Hyvinvointi

10 kysymystä jalkojen hyvinvoinnista – Asiantuntija vastaa

Siirry lukemaan artikkelia, 10 kysymystä jalkojen hyvinvoinnista – Asiantuntija vastaa

Kategoriasta Terveys

Kylmät jalat ja kädet voivat kertoa huonosta ääreisverenkierrosta – näin parannat verenkiertoasi

Siirry lukemaan artikkelia, Kylmät jalat ja kädet voivat kertoa huonosta ääreisverenkierrosta – näin parannat verenkiertoasi

Olisiko kenkien desinfiointi järkevää, vai riittääkö pelkkä kenkien puhdistus muulla tavalla pitämään pöpöt poissa?

Sekä ihollamme että ympäristössämme on bakteereja. Ei siis ole suuri uutinen, että bakteereita on myös kengissä, niin niiden sisä- kuin ulkopuolellakin. Bakteerien määrään vaikuttaa ennen kaikkea kenkien kunto ja se, missä kengät jalassa on liikkunut.

Ulkoa kenkiin voi tulla bakteereita esimerkiksi eläinten ulosteista. On myös hyvä muistaa, että bakteerien lisäksi kengissä voi olla sadevesien mukana tulleita kemikaaleja. Ulkokengillä ei koskaan pitäisi liikkua ympäri asuntoa.

– Jos kenkien pohjia ei tarkista ennen sisään astumista, voi kenkien mukana tuoda sisälle lähes mitä vain, sanoo jalkojenhoidon AMT ja sairaanhoitaja Saara Mattila.

Koska ulkoa kenkiin tulee väistämättä bakteereja, kannattaa kädet pestä vasta kenkien riisumisen jälkeen kotiin saapuessa, vaikka mitään näkyvää likaa kengissä ei olisikaan.

Kengän ja sukan materiaalilla vaikutusta bakteerien lisääntymiseen

Bakteerit lisääntyvät parhaiten kosteissa oloissa. Siksi kengän sisällä bakteerien kasvulle on usein varsin otolliset olotilat.

– Kengän sisäpuolella bakteerien lisääntyminen riippuu paljon kengän materiaalista.

Tekokuituiduista valmistetut kengät hengittävät huonommin kuin luonnonkuiduista valmistetut. Siksi niissä jalat hikoilevat enemmän ja luovat näin bakteereille otollisemman ympäristön.

Kenkien puhdistaminen ei ole ainoa tapa, jolla hyvästä jalkahygieniasta kannattaa pitää huolta: myös sukilla, ja etenkin niiden materiaalilla, on väliä.

On kuitenkin muistettava, että pelkästään kengän ulkomateriaalilla ei ole väliä. Myös kengän sisäpohjan ja sisäpuolen materiaali vaikuttaa kengän hengittävyyteen.

Eikä ainoastaan kengän materiaali ratkaise. Myös sukan materiaalilla on väliä.

– Sukkamateriaaleista puuvilla on usein hiostava. Hengittävät tekokuitusukat, merinovillasukat, villasukat tai bambusukat ovat puuvillasukkia hengittävämpiä.

Mitä kauemmin bakteerit muhivat kosteassa kengässä, sitä enemmän kasvaa vaara erilaisille infektioille.

– Yleisiä infektioita ovat esimerkiksi jalkasilsa, kynsisieni ja ruusu sekä kynsivallin tulehdukset ja syylät.

Lue myös:

Kategoriasta Terveys

Kiusana haisevat jalat? Näin vähennät jalkojen hikoilua – 6 vinkkiä

Siirry lukemaan artikkelia, Kiusana haisevat jalat? Näin vähennät jalkojen hikoilua – 6 vinkkiä

Kategoriasta Terveys

Kynsisienen hoito kestää usein kuukausia, mutta näillä keinoilla sitkeästä vaivasta voi päästä eroon

Siirry lukemaan artikkelia, Kynsisienen hoito kestää usein kuukausia, mutta näillä keinoilla sitkeästä vaivasta voi päästä eroon

Kategoriasta Terveys

Hygieniatesti – vastaa kysymyksiin rehellisesti ja testaa, kuinka hygieeninen olet!

Siirry lukemaan artikkelia, Hygieniatesti – vastaa kysymyksiin rehellisesti ja testaa, kuinka hygieeninen olet!

Kenkien käyttö ilman sukkia lisää infektioiden mahdollisuutta

Mutta entä jos sukan vain jättäisi kokonaan pois kengästä? Se ei Mattilan mukaan ole järkevää.

– Sukan käyttö on tärkeää. Sen tarkoitus on suojata jalkaterän ihoa jalkineissa. Erityisen tärkeää sukan käyttö on henkilöille, joilla on jokin perussairaus, kuten diabetes tai reuma, sekä heille, joilla on jokin ihosairaus, kuten psoriasis. Näiden henkilöiden jalkojen iho saattaa olla tavallista ohuempi ja näin mennä tavallista herkemmin rikki.

Jos kenkä hankaa ihon rikki, erilaisten infektioiden mahdollisuus kasvaa huomattavasti.

– Jalkateristä infektiot lähtevät todella herkästi verenkiertoon. Siksi on tärkeää tarkistaa ennen jokaista käyttökertaa, ettei kenkien sisällä ole mitään, mikä voi rikkoa jalan ihon.

Asiantuntijan mukaan kenkien desinfiointi ei ole pakollista, puhdistaminen on.

Kenkien desinfiointi ei ole välttämätöntä

Mattila kannustaa ihmisiä säännölliseen kenkien puhdistamiseen.

– Tärkeää on, että kengille olisi omat kenkienhoitovälineet: puhdistus- sekä hoitotarvikkeet, kuten kenkäharja, kiillotusliina, suojasuihke, kenkärasva ja kenkäplankki.

– Näkyvä ulkoinen lika tulee poistaa jalkineista heti, kun se on mahdollista. Tämän vuoksi on tärkeää tarkistaa jalkineet sisätiloihin mennessä. Puhdistus onnistuu miedolla pesuaineella, vedellä ja esimerkiksi vanhaa tiskiharjaa apuna käyttäen.

Kenkien puhdistamisen jälkeen on muistettava huolellinen käsien pesu.

Tee kenkien desinfiointi puhdistamisen jälkeen

Kenkien sisäpinta muodostuu Mattilan mukaan usein ongelmaksi, jos kengät eivät hengitä tai jos jalat hikoilevat. Tällöin kengät kostuvat ja alkavat haisemaan.

– Kengät kostuvat jo neljän tunnin jalassa olemisen jälkeen ja niiden kuivuminen kestää jopa vorokauden. Tämän vuoksi on tärkeää, että jokaisella olisi 2–4 paria jalkineita. Kengät tulee aina valita käyttöön eri käyttötarkoituksen mukaan. Samoja jalkineita ei tulisi käyttää koko päivää.

Hikoileviin jalkoihin voi käyttää esimerkiksi vauvatalkkia tai hajunsuojasprayta, jota voi laittaa puhtaalle ja kuivalle iholle. Sukkien vaihto päivittäin on tärkeää.

Kenkien irrotettavat pohjalliset kannattaa nostaa kengistä pois päivittäin. Näin kengät saa puhdistettua niiden alta. Näin kengät ja pohjalliset myös kuivuvat ja tuulettuvat kokonaisuudessaan.

Mattilan mukaan halutessaan puhdistettuihin kenkiin voi lopuksi suihkauttaa jotain kengille tarkoitettua desinfiointiainetta. Kenkien desinfiointiaineita myydään ainakin apteekeissa ja hyvin varustelluissa kenkäkaupoissa.

– Kannattaa olla tarkka kengän materiaalin kanssa, ettei lähde liikaa desinfioimaan. Voi käydä niin, että hyvien ja käyttökelpoisten jalkineiden käyttöikä pienenee, saumat ja liimaukset alkavat repsottamaan.

Jotkut kengät voi nykyään pestä myös pesukoneessa pesupussissa.

– Suosittelen kuitenkin tarkistamaan, kestääkö kengän materiaali konepesun. Muuten voi käydä niin, että kengät alkavatkin mennä rikki esimerkiksi saumakohdista.

Jos kenkä on sisäpuolelta repaleinen, on suurempi vaara siihen, että se hiertää ihoa ja rikkoo sen.

– Tällöin ahkera kenkien desinfiointi voi koitua enemmän haitaksi kuin hyödyksi.

Jos kenkien säännöllinen puhdistaminen ja desinfiointi ei poista likaa ja hajuja kengistä, bakteeripesiksi muodostuneista kengistä kannattaa Mattilan mukaan luopua. Myös repaleiset ja kuluneet kengät tulee vaihtaa uusiin.

Lue lisää aiheesta Kotiliedestä: Puhdista kulahtaneet tennarit helposti – 5 keinoa, joilla annat kengillesi uuden elämän

Lue lisää:

Kategoriasta Koti ja sisustus

Älypuhelin voi olla oikea bakteeripesäke – asiantuntija kertoo, millä aineella puhelimen puhdistus onnistuu turvallisesti

Siirry lukemaan artikkelia, Älypuhelin voi olla oikea bakteeripesäke – asiantuntija kertoo, millä aineella puhelimen puhdistus onnistuu turvallisesti

Kategoriasta Terveys

Poistaako peseminen bakteerit pyyhkeestä? Lääkäri kertoo, kuinka usein pyyhkeet tulisi uusia

Siirry lukemaan artikkelia, Poistaako peseminen bakteerit pyyhkeestä? Lääkäri kertoo, kuinka usein pyyhkeet tulisi uusia

Kategoriasta Terveys

Altistaako koronapandemia bakteerikammolle? Asiantuntija: ”Näkymätön uhka on psyykkisesti haastava”

Siirry lukemaan artikkelia, Altistaako koronapandemia bakteerikammolle? Asiantuntija: ”Näkymätön uhka on psyykkisesti haastava”

1. Hinkkaa, hankaa ja tuntuu kurjalta. Miksi alapää on muuttunut hiekkapaperiksi?

Kuivat limakalvot johtuvat usein  elimistön estrogeenipitoisuuden laskusta. Vaihdevuosissa munasarjojen estrogeenieritys loppuu. Se saa aikaan monia muutoksia naisen elimistössä, joista yksi on emättimen ja ulkosynnyttimien limakalvojen verenkierron, elastisuuden ja kosteuden väheneminen.

Kun emättimen epiteeli- eli pintakerros ohenee, limakalvo rikkoutuu entistä herkemmin. Vähäinenkin hankautuminen aiheuttaa siihen pieniä haavaumia. Haavaumat kutisevat ja kirvelevät. Seksi tuntuu ikävältä, ja tuntoherkkyys voi heikentyä.

2. Missä iässä kuivat limakalvot vaivaavat?

Joka toinen 50–60-vuotias nainen kärsii limakalvojen ohenemisesta eli limakalvon atrofiasta ja sen aiheuttamista oireista. Kuivat limakalvot ovat tavallinen, muttei ensimmäinen vaihdevuosioire. Joillakin se on ainoa haittaava vaihdevuosioire.

Limakalvot voivat olla ajoittain kuivat jo siirtymävaiheessa, eli noin neljä–kahdeksan vuotta ennen kuukautisten loppumista.

3. Koskeeko estrogeenivaje vain vanhempia naisia?

Nuoremmallakin naisella estrogeenitaso voi olla niin matala, että siitä aiheutuu samanlaisia oireita kuin vaihdevuosissa. Niin voi käydä esimerkiksi silloin, kun nainen laihtuu voimakkaasti. Pitkä imetys ja matalahormoniset ehkäisypillerit voivat myös laskea estrogeenitasoa ja haurastuttaa limakalvoja.

Nuorempi nainen voi sekoittaa kuivien limakalvojen aiheuttamat kutinat ja kirvelyt hiivatulehdukseen, mutta tähän vaivaan hiivalääke ei auta. Se ei auta myöskään samalla tavalla oireilevaan sytolyysiin.

Sytolyysi on emättimen hyvästä maitohappobakteerikannasta kertova normaali tila. Maitohappobakteereiden aiheuttama happamuus ohentaa emättimen pintasolujen solukalvoja, jolloin ne hajaantuvat. Hajaantuneet solut aiheuttavat runsaan valkovuodon, joka aiheuttaa kutinaa.

Lue lisää: Alapään kutina voi johtua tästä vaarattomasta sairaudesta – näin tunnistat ja hoidat sytolyysin

4. Onko kuivat limakalvot terveydelle haitalliset? 

Hauraat limakalvot lisäävät virtsa- ja emätintulehdusten riskiä. Terveessä emättimessä on paljon sitä tulehduksilta suojaavia maitohappobakteereita. Kun estrogeenin määrä vähenee, myös maitohappobakteereiden määrä vähenee, jolloin muut bakteerit pääsevät aiheuttamaan haavaumien kautta tulehduksia.

Estrogeenin vähyys ohentaa myös alempien virtsateiden limakalvoja, jolloin niiden hermot ärtyvät turhan herkästä. Tällöin rakko viestittää tyhjenemisen tarpeestaan, vaikkei se ole vielä läheskään täynnä. Nainen joutuu juoksemaan jatkuvasti vessassa, muttei välttämättä ehdi sinne ajoissa.

Pahimmillaan limakalvoilla tapahtuvat muutokset voivat johtaa häpyhuulten pienenemiseen, emättimen lyhenemiseen ja ahtautumiseen. Muutokset tapahtuvat hitaasti, vuosikymmenten kuluessa, ja niitä voidaan hoitaa.

5. Miten kuivia limakalvoja hoidetaan?

Paikallisestrogeeni hoitaa tehokkaasti estrogeenin vähyydestä johtuvaa limakalvojen kuivuutta. Se ehkäisee myös virtsa- ja emätintulehduksia. Se helpottaa myös sytolyysin oireita, ja nuorempikin nainen voi kokeilla sitä turvallisesti.

Estrogeenia sisältäviä suppoja, emätintabletteja ja voiteita saa apteekista ilman reseptiä. Itselle sopiva valmiste löytyy kokeilemalla. Suppojen apuaineet voivat kirveltää, jos limakalvot ovat ärtyneet. Kaikki eivät pidä supoista, sillä ne sotkevat pikkuhousuja.

Ulkosynnyttimien oireisiin tehokkain apu on estrogeeniä sisältävä voide. Sitä voi laittaa myös emättimeen pakkauksessa olevalla asettimella.

6. Uskaltaako estrogeeniä käyttää?

Paikallisestrogeeni on turvallista käyttää, eikä se lisää rintasyövän riskiä. Se sisältää hyvin vähän estrogeeniä. Kaksi kertaa viikossa käytetystä paikallisestrogeenistä saa vuodessa suunnilleen saman verran estrogeeniä kuin yhdestä suun kautta otettavasta hormonikor­vaushoitotabletista. Paikallinen valmiste vaikuttaa vain limakalvoilla.

Jos paikallisestrogeenit auttavat, niitä voi käyttää turvallisesti loppuelämän ajan. Niin moni tekeekin, sillä toisin kuin muut vaihdevuosioireet, limakalvojen kuivuus ei helpota muutamassa vuodessa – se päinvastoin pahenee.

7. Auttaako paikallisestrogeeni kaikkia?

Jotta paikallisestrogeeni auttaisi, sitä pitää käyttää säännöllisesti. Alkuun sitä käytetään päivittäin, kunnes oireet helpottavat, ja sen jälkeen pari kertaa viikossa. Nuoren naisen oireet ovat tavallisesti ohimeneviä, ja tällöin paikallisestrogeeniä ei tarvita kuin oireiden vaatima aika.

Emättimen kautta käytettävä dehydro-epiandrosteroni (DHEA) eli prasteroni on uusi reseptilääke. Se on testosteronin ja estradioli-estrogeenin esiaste, jota voi kokeilla, ellei paikallisestrogeeni auta. Prasteroni on muita paikallishoitoja kalliimpi, eikä sen pitkäaikaisen käytön turvallisuudesta ole vielä kovin paljon tutkimustietoa.

8. Onko olemassa hormonittomia hoitoja?

Kuivien limakalvojen hoitoon on olemassa kosteuttavia voiteita ja geelejä, mutta niiden teho ei kestä kauan. Koska kuivat limakalvot johtuvat  estrogeenin puutteesta, ainoastaan estrogeeni hoitaa oireiden aiheuttajaa. Estrogeeni korjaa ohentunutta limakalvoa, ja siihen kosteuttavat valmisteet eivät pysty.

9. Voiko lima­kalvot pestä pilalle?

Kannattaa välttää pesuaineita, myös happamia. Kaikki pesuaineet muuttavat limakalvojen pH:ta, ja esimerkiksi hiiva viihtyy happamassa elinympäristössä. Vesipesu riittää.

Pesussa voi käyttää perusvoidetta tai hajustamatonta öljyä, kuten kookosöljyä, elleivät ne ärsytä.

10. Kun kuivat limakalvot aiheuttavat ongelmia, pitääkö mennä lääkäriin?

Jos kuivat limakalvot eivät parane paikallishoidolla  muutamassa viikossa, kannattaa mennä lääkäriin. Tehottomat hoidot voivat pahentaa vaivaa: emätintä suojaava bakteerikanta häiriintyy ja limakalvot ärsyyntyvät jatkuvasti vaihtuvista valmisteista.

Haavaumien paranemista ei saa jäädä odottamaan. Haavaumat voivat olla merkki valko- tai punajäkälästä tai joskus harvoin ulkosynnytinten syövästä.

Asiantuntija: Naistentauti- ja synnytysopin dosentti Anna-Mari Heikkinen, Terveystalo

Lue lisää: Vaihdevuosien hoito onnistuu myös lääkkeettömästi – katso parhaat kotihoitokeinot kahdeksaan piinaavaan vaivaan

Lievä, keskivaikea ja vaikea masennus ovat masennuksen kolme vaikeusastetta. Vaikeusasteella kuvataan masennusoireilun laatua ja syvyyttä.

Psykiatrian erikoislääkäri Antti-Jussi Ämmälä ja itäisen alueen vastaava psykologi-psykoterapeutti Aino Kohtala Terveystalosta vastasivat kysymyksiimme masennuksen vaikeusasteista.

1. Miksi masennuksen vaikeusasteen määrittely on tarpeen?

Antti-Jussi Ämmälä: Masennuksen vaikeusaste kertoo, millaisesta hoidosta potilas todennäköisimmin hyötyy. Vaikeusasteen määrittely siis auttaa suunnittelemaan hoitoa.

Kun masennuksen vaikeusaste on tiedossa, lääkäri voi perustella hoitosuosituksiaan kertomalla potilaalle, että on tutkimustietoa siitä, että yleensä tällaisissa tilanteissa tietyt hoitomuodot on todettu tehokkaiksi. Mutta tästä huolimatta hoitopäätökset räätälöidään aina yksilöllisesti. Masennuksen vaikeusasteen lisäksi hoitoon vaikuttaa monta muutakin tekijää, ennen kaikkea potilaan omat toiveet.

Myös työkykyarviossa masennuksen vaikeusaste on suuntaa antava. Lievässä masennuksessa työkyky on useimmiten säilynyt. Keskivaikeassa pitää jo hieman tarkemmin kysyä, että miten potilas töissä oikeasti pärjää. Kun kyseessä on vaikea masennus, yleensä keskustellaan, olisiko esimerkiksi siksi aikaa, että hoidot alkavat vaikuttaa, tarpeen jäädä sairauslomalle.

Aino Kohtala: Jos asiakkaalla on lievä masennus, voidaan alkuun kokeilla niin sanotusti kevyempiä hoitokeinoja, eli asiakas voidaan ohjata esimerkiksi nettiterapian, itseavun, liikunnan ja luontokokemusten pariin.

Mitä vakavampi masennus on, sitä useammin tarvitaan enemmän ammattilaisverkostoa ja tukimuotoja ympärille: psykoterapiaa, kuntoutuspalveluita, sosiaalityötä ja lääkehoitoja. Vakavimpien masennustilojen hoitoon käytetään monesti lääkityksen lisäksi myös muita biologisia hoitoja, kuten sähköhoitoja.

Masennuksen vaikeusasteella on myös vaikutusta siihen, mitä etuuksia, esimerkiksi kuntoutustukea, masennusta sairastava saa.

2. Lievä, keskivaikea ja vaikea masennus – kuka masennuksen vaikeusasteen määrittää?

AJÄ: Kuka tahansa lääkäri voi tehdä masennusdiagnoosin. Sen tekemistä ei ole rajattu pelkästään erikoislääkäreille. Masennus on työikäisten ihmisten tavallisimpia vaivoja, ja valtaosan masennusdiagnooseista tekevät yleislääkärit ja työterveyslääkärit.

3. Kuinka helppoa tai vaikeaa masennuksen vaikeusasteen määritteleminen on?

AJÄ: Teoriassa masennuksen vaikeusasteen määrittely on kauhean helppoa: lasketaan oireiden lukumäärä ja katsotaan taulukosta. Mutta käytännössä se on paljon haastavampaa. Masennus on oireyhtymä, ei yksittäinen oire tai vaikkapa seulontakysymyksen pistemäärä. Lääkärin tehtävä ei ole ainoastaan arvioida yksittäistä oiretta, että onko sitä vai ei, vaan tärkeää on nimenomaan nähdä tällainen oireyhtymä eli tiettyjen ilmiöiden samanaikainen esiintyminen ja oireiden vakavuus.

Lisäksi oireiden taustalla voi olla jokin muukin kuin masennus. Masennuksen ydinoireena voi olla esimerkiksi unettomuus, mutta unettomuus voi aiheutua monesta muustakin syystä kuin masennuksesta. Se, että potilas kertoo, ettei nuku öisin, ei siis vielä tarkoita, että kriteeri täyttyy, vaan lääkärin on kysyttävä lisää ja selvitettävä, voiko oire olla seurausta jostain muusta kuin masennuksesta.

Onko kyseessä lievä, keskivaikea vai vaikea masennus? Teoriassa määrittely on helppoa, käytännössä haastavampaa.

4. Onko lievästä masennuksesta aina helpompi toipua kuin keskivaikeasta tai vaikeasta?

AK: Keskimäärin menee niin, että mitä lievempää masennusoireilu on, sitä nopeampaa toipuminen on ja sitä suuremmat toipumismahdollisuudet ovat. Aivan aukoton tämä malli ei kuitenkaan ole. Voi siis olla esimerkiksi niitäkin, jotka lähtevät toipumaan vaikeasta masennuksesta todella hyvin ja toipuminen voi olla nopeaa, kun vain oikea hoito löytyy ja ihminen on siihen sitoutunut.

5. Mitä hyötyä tai haittaa masennuksen vaikeusasteen määrittely ja sen tietäminen masentuneelle tuo?

AK: Ajattelen, että ihmisen on tärkeää tietää, mikä häntä vaivaa, millainen hänen terveydentilansa on ja millaisia arvioita siitä on tehty sekä millaisia hoitoja siihen olisi mahdollista saada. Kun omasta tilanteesta ja mahdollisuuksista on tietoinen, voi ottaa toimijuutta ja olla vastuussa omasta tilanteestaan tukiverkostojen avulla.

Haasteena näen kuitenkin sen, että ihminen jää diagnoosinsa tai sen vaikeusasteen vangiksi. Vaikea-asteinen masennus voi jonkun korvaan kuulostaa niin hankalalta, että siitä seuraa ajatus, ettei tästä tule varmaan mitään. Masennukseen itsessäänkin jo liittyy tietynlainen näköalattomuus: masentuneen on vaikea nähdä sitä, että hän voisi voida vielä paremmin.

Toisilla taas voi tulla diagnoosista olo, että vihdoin joku ymmärtää. Voi kokea, että saa vihdoin nimen sille, miltä itsestä tuntuu, ja tiedon siitä, mikä aiheuttaa ennen kenties epämääräiseltä tuntuvan olon. Tällöin asiasta voi tulla hallittavampi. Voi tulla tunne, että nythän voin lähteä toimimaan tämän asian kanssa ja löytämään ratkaisuja. Se voi siis auttaa eteenpäin.

Masennuksen vaikeusasteen määrittely auttaa asiantuntijaa tekemään päätöksiä muun muassa sen suhteen, miten masennusta lähdetään hoitamaan.

Ihmiset suhtautuvat näihin asioihin niin eri tavalla. Yksi, jolla diagnosoidaan lievä masennus, voi kokea helpottavana sen, ettei kyse olekaan jostain niin vakavasta kuin kuvitteli. Tämä ajatus voi auttaa eteenpäin.

Toinen taas voi kokea, että häntä ei ole kuultu ollenkaan, kun puhutaan lievistä oireista, vaikka oireet eivät tunnu lieviltä. Näistäkin tuntemuksista kannattaa sanoa lääkärille, sillä voi olla, että lääkäri on ymmärtänyt jotain väärin ja kun kertoo lääkärille asian oikean laidan, lääkärinkin ajatus diagnoosista voi muuttua.

Lue lisää masennuksesta Kotiliedestä: Mistä masennus johtuu, ja miten se näkyy? Kysyimme terapeutilta, joka toipui itse masennuksesta

Lievä, keskivaikea ja vaikea masennus ovat masennuksen vaikeusasteet. Mutta mitä masennustyypeillä tarkoitetaan? Lue aiheesta Seurasta: Masennus ei olekaan yksi sairaus vaan 12 eri sairautta – ja juuri siksi oireita pitää hoitaa eri tavoin

Lue lisää:

Kategoriasta Terveys

Masennus voi ilmetä monella tavalla – tunnista masennuksen eri alaryhmät

Siirry lukemaan artikkelia, Masennus voi ilmetä monella tavalla – tunnista masennuksen eri alaryhmät

Kategoriasta Terveys

Lääkäri määräsi nelikymppiselle Katarinalle masennuslääkkeitä – kyseessä olikin perimenopaussi: ”On tärkeää, ettei näiden asioiden kanssa jää yksin”

Siirry lukemaan artikkelia, Lääkäri määräsi nelikymppiselle Katarinalle masennuslääkkeitä – kyseessä olikin perimenopaussi: ”On tärkeää, ettei näiden asioiden kanssa jää yksin”

Kategoriasta Ihmiset

30 vuotta masennusta sairastanut Miia Moisio: ”Paranin, kun uskalsin luopua kärsimyksestä”

Siirry lukemaan artikkelia, 30 vuotta masennusta sairastanut Miia Moisio: ”Paranin, kun uskalsin luopua kärsimyksestä”

Kategoriasta Itsetuntemus

Masennus koskettaa myös sairastuneen läheisiä – näin autat sairastunutta, joka torjuu kaiken avun

Siirry lukemaan artikkelia, Masennus koskettaa myös sairastuneen läheisiä – näin autat sairastunutta, joka torjuu kaiken avun

Kategoriasta Terveys

Masennus ei parane tsemppaamalla – 5 lausetta, joista on masentuneelle oikeasti apua

Siirry lukemaan artikkelia, Masennus ei parane tsemppaamalla – 5 lausetta, joista on masentuneelle oikeasti apua

Kategoriasta Terveys

Dystymia eli pitkäaikainen lievä masennus on salakavala ja jäytävä kumppani

Siirry lukemaan artikkelia, Dystymia eli pitkäaikainen lievä masennus on salakavala ja jäytävä kumppani

Kategoriasta Liikunta

Mielialaa parantava joogaharjoitus: 7 masennusta ja ahdistusta helpottavaa jooga-asentoa

Siirry lukemaan artikkelia, Mielialaa parantava joogaharjoitus: 7 masennusta ja ahdistusta helpottavaa jooga-asentoa

Kategoriasta Terveys

Ahdistus on uusi masennus – yhä useampaa suomalaista ahdistaa

Siirry lukemaan artikkelia, Ahdistus on uusi masennus – yhä useampaa suomalaista ahdistaa

Kategoriasta Hyvinvointi

Stressiä, paniikkihäiriö, masennusta – Rebirthing-hengitys auttaa moneen ongelmaan

Siirry lukemaan artikkelia, Stressiä, paniikkihäiriö, masennusta – Rebirthing-hengitys auttaa moneen ongelmaan

Vaikka kesän lämpö tuntuukin suloiselta ihoa vasten, tuovat hellelukemiin nousevat celsiusasteet mukanaan myös muutamia pulmia: tukalan kuuman asunnon, ikuisen kamppailun siitä, miten helteen aihettaman turvotuksen poisto onnistuu sekä mahdollisen nestehukan riskit.

Listasimme 5 vinkkiä, jotka muistamalla tukalat kesähelteet muuttuvat astetta siedettävimmiksi.

1. Turvottaako helle kehoa? Näin turvotuksen poisto onnistuu

Kuumalla säällä keho turpoaa helposti. Lisäksi alkoholi ja suolainen grilliruoka lisäävät nestettä elimistöön.

Turvotuksen poisto helteellä onnistuu varmiten huolehtimalla riittävästä vedenjuonnista, kasvispainotteisen ruoan syömisestä, hedelmien ja marjojen nauttimisesta sekä venyttelystä ja kehonhuollosta.

Lue lisää täältä: Hyvästi turvotus! 10 vinkkiä, joilla torjut pöhötyksen ja nesteen kertymisen kesällä

Lue lisää turvotuksesta:

Kategoriasta Liikunta

Turvottaako niin, ettei nappi mene kiinni? Katso videolta ohjeet vartin kotijumppaan, joka panee nesteet virtaamaan

Siirry lukemaan artikkelia, Turvottaako niin, ettei nappi mene kiinni? Katso videolta ohjeet vartin kotijumppaan, joka panee nesteet virtaamaan

Kategoriasta Terveys

Alkaako vatsasi pömpöttää työpäivän aikana? Vatsan turvotus johtuu todennäköisesti tästä

Siirry lukemaan artikkelia, Alkaako vatsasi pömpöttää työpäivän aikana? Vatsan turvotus johtuu todennäköisesti tästä

Kategoriasta Terveys

Miten päästä eroon kasvojen turvotuksesta? 6 helppoa keinoa

Siirry lukemaan artikkelia, Miten päästä eroon kasvojen turvotuksesta? 6 helppoa keinoa

2. Kaipaako kehosi viilennystä helteellä? Ratkaisu ei välttämättä löydy viileästä suihkusta

Helleaallon iskiessä pulahdus viileään järveen tai kylmä suihku tuntuvat ajatuksena ihanalta. Mutta tiesitkö, että kuuma suihku saattaa virkistää kylmää vettä paremmin?

Helteellä kuumaan suihkuun meneminen ei välttämättä houkuttele, mutta lämpimässä suihkussa verisuonet laajenevat ja verta pääsee kiertämään enemmän. Kehosta alkaa vapautua myös enemmän lämpöä, jonka seurauksena kehon lämpötila laskee suihkun jälkeen.

Lue lisää täältä: Yllättävä helpotuskeino helteeseen: mene kuumaan suihkuun!

3. Ongelmana kuuma asunto kesällä? Muista tuulettaa oikeaan aikaan ja vältä ruoanlaittoa

Lämpeneekö asuntosi kesällä tukahduttavan kuumaksi?

Helteellä kotia kannattaisi tuulettaa lämpötilan laskettua, eli joko varhain aamulla tai myöhään illalla. Lisäksi verhot ja sälekaihtimet olisi hyvä sulkea päivän ajaksi sekä välttää turhaa tai liian pitkää uunin ja lieden käyttöä.

Lue lisää täältä: Onko kotonasi tukahduttavan kuuma? Näillä keinoilla saat asunnon viileäksi helteellä

4. Myös silmät voivat palaa auringossa – näin suojaat silmät kesällä

Moni suojaa ihoa auringolta, mutta myös silmät voivat palaa auringon valossa. Esimerkiksi silmien kirvely ja kuivuminen, roskan tunne silmässä ja päänsärky viittaavat, että silmät ovat saaneet liikaa aurinkoa.

Kesähelteillä paras keino suojata silmiä palamiselta on pistää päähän aurinkolasit. Myös lipallinen hattu tuo kasvoille lisää suojaa auringonvalolta.

Jos silmät kuivuvat auringossa, kosteutta silmiin saa apteekista saatavilla silmätipoilla. Lisäksi tipat suojaavat silmän pintaa valolta ja tuulelta.

Lue lisää täältä: Myös silmät voivat palaa auringossa – 10 asiaa, jotka on hyvä tietää auringon vaikutuksista silmiin

Aurinkolasit ovat paras keino suojata silmiä auringolta. Lisäksi hattu, joka suojaa kasvoja, antaa myös turvaa.

5. Juotko helteellä vain silloin kuin on jano? Saatat kärsiä tietämättäsi nestehukasta

Helteet saavat ihmisen hikoilemaan tavallista enemmän ja elimistöstä poistuu myös nestettä. Tästä syystä vettä olisi hyvä juoda lämpimällä säällä pitkin päivää, vaikka ei tuntisi itseään janoiseksi.

Heikko yleiskunto sekä ikä lisäävät nestehukan riskiä. Nestevaje voi muodostua nopeasti ja johtaa esimerkiksi verenpaineen laskuun ja kaatuiluun.

Nestehukan oireet:

• yleinen heikotus ja väsymys
• päänsärky ja huimaus
• ärtyisyys
• sekavuus
• voimakas jano
• voimistunut hengitys
• pahoinvointi
• viileä ja nihkeä iho.

Lue lisää täältä: Juotko helteellä riittävästi vettä? Tunnista nestehukan oireet ja pysäytä lämpöuupumus ajoissa

Lue myös:

Kategoriasta Kauneus

Hikoiletko aurinkorasvan pois kasvoilta minuuteissa? Näin saat aurinkosuojan kestämään helteessä mahdollisimman pitkään

Siirry lukemaan artikkelia, Hikoiletko aurinkorasvan pois kasvoilta minuuteissa? Näin saat aurinkosuojan kestämään helteessä mahdollisimman pitkään

Kategoriasta Kauneus

Palatko helposti, haluatko kestävän rusketuksen tai haluatko suojautua luonnollisesti? 12 parasta aurinkosuojaa eri tarpeisiin

Siirry lukemaan artikkelia, Palatko helposti, haluatko kestävän rusketuksen tai haluatko suojautua luonnollisesti? 12 parasta aurinkosuojaa eri tarpeisiin

Kategoriasta Terveys

Ehkäisevätkö aurinkokapselit ihon palamista, maksaläiskiä ja aurinkoihottumaa? Kysyimme lääkäriltä

Siirry lukemaan artikkelia, Ehkäisevätkö aurinkokapselit ihon palamista, maksaläiskiä ja aurinkoihottumaa? Kysyimme lääkäriltä

Kategoriasta Kauneus

Turvalliset vinkit aurinkoon: näin valitset sopivan aurinkovoiteen ja hoidat aurinkoihottuman

Siirry lukemaan artikkelia, Turvalliset vinkit aurinkoon: näin valitset sopivan aurinkovoiteen ja hoidat aurinkoihottuman

Kategoriasta Terveys

Estävätkö aurinkosuojat riittävän D-vitamiinin saannin? Näin kauan auringossa pitäisi olla ilman aurinkorasvaa

Siirry lukemaan artikkelia, Estävätkö aurinkosuojat riittävän D-vitamiinin saannin? Näin kauan auringossa pitäisi olla ilman aurinkorasvaa

Kategoriasta Terveys

Aurinkoihottuma, turvotus, hiertymät ja rakot – Hoida tyypillisimmät kesävaivat

Siirry lukemaan artikkelia, Aurinkoihottuma, turvotus, hiertymät ja rakot – Hoida tyypillisimmät kesävaivat

Kategoriasta Kauneus

Riittääkö meikkivoiteen aurinkosuoja?

Siirry lukemaan artikkelia, Riittääkö meikkivoiteen aurinkosuoja?

Kategoriasta Hyvinvointi

Tiesitkö tätä! Aurinkolasit suojaavat myös syövältä ja kaihilta

Siirry lukemaan artikkelia, Tiesitkö tätä! Aurinkolasit suojaavat myös syövältä ja kaihilta

Kategoriasta Kauneus

Kutrit kauniina koko kesän! Näin suojaat hiukset auringolta – ja hoidat jo syntyneet vauriot

Siirry lukemaan artikkelia, Kutrit kauniina koko kesän! Näin suojaat hiukset auringolta – ja hoidat jo syntyneet vauriot

Kauniisti lakatut, pitkät kynnet ilahduttavat ja tuovat arkiseen tyyliin ripauksen glamouria. Huolitellusta näöstä huolimatta pitkillä kynsillä on kuitenkin varjopuolensa: Pitkät kynnet keräävät lyhyitä herkemmin likaa, ja siksi kynnet voivat myös olla hygieniariski. Tämä kannattaa pitää mielessä etenkin, jos työskentelee hoito-, hoiva- tai elintarvikealoilla, joissa kynsissä piilevät mikrobit tarttuvat herkästi toisiin henkilöihin tai valmistettavaan ruokaan.

– Näkyvässä liassa on paljon mikrobeja, ja on mahdollista, että kynsien alle jää mikrobikantaa. Usein pitkissä kynsissä kynnen sisäpinta ei ole täysin sileä. Kun se on hiukankin röpelöinen, siihen jää herkästi mikrobeja, vaikka käsiä pestäisiin tai desinfioitaisiin oikeaoppisesti, huomauttaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkija ja hygieniahoitaja Dinah Arifulla.

Pitkät kynnet, kynsilakka ja kynsiliimat nostavat käsihygieniariskiä

Pitkät kynnet eivät ole ainoa käsiin ikäviä mikrobeja keräävä tekijä. Arifullan mukaan myös kynsilakka voi nostaa käsihygieniariskiä.

– Kynsilakka estää hyvää käsihygieniaa toteutumasta, jos lakassa on pieniä railoja tai lakan reunat ovat epätasaiset. Silloin lakkaan jää mikrobeja.

Epätasainen kynsilakka toimii herkästi kasvualustana mikrobeille.

Lisäksi geeli- ja rakennekynsissä käytetään liima-aineita, jotka ovat hyvää ravintoa mikrobeille. Sama pätee rakennekynsissä käytettyihin koruihin, kuten renkaisiin tai muihin koristeisiin.

– Kynsikorujen kohdalla puhdistaminen vaatii hieman enemmän tarkkuutta. Mikrobit tykkäävät kaikesta erilaisuudesta kynsissä, Arifulla sanoo.

Voivatko pitkät kynnet levittää viruksia ja bakteereita?

Entä voivatko flunssapöpöt tarttua arjessa pitkien kynsien kautta? Jos kynnenaluset ovat näkyvästi likaiset, niissä piilee Arifullan mukaan aina riski.

Varsinaisia tutkimustuloksia kuitenkaan siitä, lisäävätkö pitkät kynnet riskiä sairastua erilaisiin infektiotauteihin, ei ole.  Sairastumisen ehkäisemiseksi paras keino onkin huolehtia käsien puhtaudesta.

– Tärkeintä on, että kädet pestään riittävän usein nestesaippualla ja vedellä. Sillä pystytään vähentämään sairastumisen riskiä – oli kyse sitten mistä taudista tahansa.

– Ylipäätänsä on tärkeä huolehtia, että kädet ovat siistit, Arifulla tiivistää.

Näin huolehdit hyvästä käsihygieniasta arjessa

Käsihygienian kannalta tärkeintä on pitää iho puhtaana sekä kynnet lyhyenä ja paljaana. Tämä on tärkeää etenkin sellaisissa töissä, joissa edellytetään hyvää käsihygieniaa.

Parhaiten käsihygienia toteutuu näin:

• Pese kädet nestesaippualla ja vedellä aina ennen ja jälkeen aterioiden, käsien ollessa näkyvästi likaiset sekä silloin, kun saavut ulkoa sisälle. Kynnenalusia ei tarvitse erikseen putsata.
• Huolehdi, että käden iho on ehjä. Mitä kuivemmat kädet, sitä enemmän käsiin tulee myös ihorikkoja ja niihin pesiytyy mikrobeja, jotka voivat levitä.
• Kiinnitä erityistä huomiota huolelliseen ja tarkkaan käsien putsaukseen, jos rakennekynsissä on kynsikoruja tai muita koristeita: ne keräävät herkästi mikrobeja puoleensa.
• Suojaa kädet puutarhatöissä suojakäsineillä, kuten esimerkiksi puutarhahanskoilla. Multainen iho on hankalampi puhdistaa.

Lue myös:

Kategoriasta Kauneus

Lohkeileva kynsilakka, katkeilevat kynnet, rohtuneet kämmenselät… ei enää! Näin hoidat kynnet kuntoon

Siirry lukemaan artikkelia, Lohkeileva kynsilakka, katkeilevat kynnet, rohtuneet kämmenselät… ei enää! Näin hoidat kynnet kuntoon

Kategoriasta Terveys

Kynsisienen hoito kestää usein kuukausia, mutta näillä keinoilla sitkeästä vaivasta voi päästä eroon

Siirry lukemaan artikkelia, Kynsisienen hoito kestää usein kuukausia, mutta näillä keinoilla sitkeästä vaivasta voi päästä eroon

Kategoriasta Terveys

Rakennekynsien geeli aiheutti Maria Purmoselle akrylaattiallergian – kynsien ja ripsien laitto on lisännyt allergisoitumista

Siirry lukemaan artikkelia, Rakennekynsien geeli aiheutti Maria Purmoselle akrylaattiallergian – kynsien ja ripsien laitto on lisännyt allergisoitumista

Kategoriasta Kilpailut

Artikkeli on MAINOS

Kärsitkö kynsisienestä? Näillä vinkeillä saat jalat nopeasti kesäkuntoon!

Siirry lukemaan artikkelia, Kärsitkö kynsisienestä? Näillä vinkeillä saat jalat nopeasti kesäkuntoon!

Kategoriasta Terveys

Aiheuttavatko rakennekynsien laitossa käytettävät UV-uunit syöpää? Kysyimme asiantuntijalta

Siirry lukemaan artikkelia, Aiheuttavatko rakennekynsien laitossa käytettävät UV-uunit syöpää? Kysyimme asiantuntijalta

Kategoriasta Terveys

Moni pesee kätensä väärin – jos haluat välttää noroviruksen ja flunssan, pese kädet näin

Siirry lukemaan artikkelia, Moni pesee kätensä väärin – jos haluat välttää noroviruksen ja flunssan, pese kädet näin