Tyypin 1 diabetes on vakava sairaus, jota Suomessa sairastaa noin 50 000 ihmistä. Esitimme HUSin lasten endokrinologi Anna-Kaisa Tuomaalalle yhdeksän kysymystä sairaudesta.
1. Millainen sairaus tyypin 1 diabetes on?
”Ykköstyypin diabetes on autoimmuunisairaus. Oma elimistö tuhoaa haimassa olevat beetasolut, jotka tuottavat insuliinia. Ykköstyypin diabeteksessa elimistössä ei ole insuliinia, joka säätelisi veren sokeripitoisuutta.”
2. Milloin tyypin 1 diabetes puhkeaa?
”Ykköstyypin diabetes voi puhjeta missä iässä tahansa. Jollakin se puhkeaa 1-vuotiaana, toisilla se puhkeaa vasta aikuisena. Sairaalaan tulee monen ikäisiä.”
3. Vaikuttaako perinnöllisyys tyypin 1 diabeteksen puhkeamiseen?
”Ykköstyypin diabeteksen kohdalla perinnöllisyys ei ole selvää. Tiedetään, että perinnöllisyys vaikuttaa jonkin verran diabeteksen puhkeamiseen: on olemassa niin sanottuja diabetekselle altistavia geenialueita. Tiedämme myös, että mikäli naisella on ykköstyypin diabetes, hänen lapsellaan on noin 3 prosentin riski sairastua diabetekseen. Diabetesta sairastavan miehen lapsilla on noin 7 prosentin riski sairastua. Koko väestöllä on puolestaan 1 prosentin riski sairastua.
On useita potilaita, joilla ei ole suvussa laisinkaan diabetesta, mutta on myös perheitä, joissa useammalla lapsella on diabetes. Sairauden taustalla on siis geneettisyyttä, mutta ei välttämättä.”
Lue myös nämä diabetekseen liittyvät artikkelit:
Heidi Kyrön Kiira-tyttären, 10, yölliset oireet paljastuivat yllättäen diabetekseksi: ”Elämäämme on annettu tällainen haaste, mutta me selviämme tästä”
Pistelyä, kihelmöintiä ja puutumista jaloissa? Jalat voivat paljastaa alkavan 2 tyypin diabeteksen – näin testaat omat jalkasi
Tiedätkö mikä on esidiabetes? Lääkäri Pippa Laukka kertoo Olet mitä syöt -ohjelmassa, miten siitä voi päästä eroon
4. Millaiset ovat sen tyypin 1 diabeteksen oireet?
”Diabetes lähtee klassisesti oireilemaan sillä, että janottaa ja pissattaa. Kun insuliinia ei ole elimistössä, verensokeri nousee ja munuaiset yrittävät päästä eroon ylimääräisestä sokerista. Tämä oireilee janona, ja virtsaneritys kasvaa. Esimerkiksi pienillä lapsilla uudelleen alkanut yökastelu voi olla merkki diabeteksen puhkeamisesta.
Laihtuminen voi olla myös yksi diabeteksen merkki, koska insuliininpuutoksen takia elimistö ei pysty käyttämään glukoosia energianlähteenä. Korkea verensokeri voi aiheuttaa myös väsymystä.
Jos insuliininpuutos jatkuu pitkään, potilaalle kehittyy ketoasidoosi eli vakava happomyrkytystila. Sen oireina ovat syvä hengitys, asetonin haju hengityksessä, vatsakivut sekä oksentelu. Ketoasidoosi vaatii nopeaa sairaalahoitoa.”
5. Kuinka tyypin 1 diabetes eroaa tyypin 2 diabeteksesta?
”Kakkostyypin diabetes on insuliiniresistenssin pohjalta tuleva sairaus. Siinä elimistö tuottaa insuliinia, mutta se ei tehoa kehossa.
Nykyään kuitenkin tiedämme, että ykköstyypin ja kakkostyypin diabeteksen välimaastossa on todella paljon erilaisia diabetestyyppejä. Diabeteksen jaottelu ykkös- ja kakkostyyppiin on jo hieman vanhanaikaista. Kakkostyypin diabetes voi myös johtaa insuliininpuutokseen.”
6. Kuinka tyypin 1 diabetes diagnosoidaan?
”Ykköstyypin diabetes on todella helppo diagnosoida. Se pitäisi todeta heti samana päivänä, kun potilas soittaa lääkäriin diabetekseen viittaavista oireista. Valitettavasti edelleen on olemassa diagnostista viivettä, etenkin pienten lasten diabeteksen toteamisessa.
Diagnoosi voidaan tehdä terveyskeskuksessa otamalla sormen päästä verensokeri tai virtsanäytteellä, josta katsotaan, onko virtsassa sokeria. Joskus lapsen vanhemmat saattavat olla liikkeellä hyvissä ajoin ja diabetes on vasta tuloillaan. Silloin voimme asentaa lapselle glukoosisensorin ja tarkkailla sairaalassa, miten sokeriarvot käyttäytyvät.”
Diabeteksen diagnosoiminen on yksinkertaista ja tulisi tehdä mahdollisimman nopeasti oireiden alkamisesta.
7. Miten tyypin 1 diabetesta hoidetaan?
”Diagnoosin jälkeen hyvässä kunnossa olevalla potilaalla alkaa noin viikon pituinen hoitojakso sairaalassa, jossa opetetaan, millainen sairaus diabetes on ja kuinka sitä hoidetaan. Hoitojaksoon kuuluu useita lääkärin ja hoitajan tapaamisia, ravitsemusterapeutin tapaaminen ja myös sosiaalityöntekijän tapaaminen, sillä esimerkiksi lapsidiabeetikot ovat oikeutettuja vammaistukeen. Tarvittaessa potilas ja hänen läheisensä saavat sairaalasta myös henkistä tukea.
Ennen diabeteksen hoitaminen tapahtui arjessa siten, että insuliinia pistettiin muutaman kerran päivässä ja verensokerit mitattiin sormenpäästä. Viimeisen viiden vuoden aikana diabeteksen hoito on muuttunut valtavan paljon. Tällä hetkellä jokaiselle lapsipotilaalle laitetaan jo sairaalassa glukoosisensori, joka mittaa kudosglukoosin pitoisuutta ihonalaiskudoksesta viiden minuutin välein. Se säästää paljon lapsen sormenpäitä ja auttaa vanhempia tietämään, millaisilla sokeritasoilla ollaan.
Viimeisen kahden vuoden aikana markkinoille ovat tulleet myös ensimmäiset kaupalliset hybridikeinohaimat eli älykkäät insuliinipumput, jotka annostelevat insuliinia viiden minuutin välein kudosglukoosin perusteella. Ateriainsuliini täytyy annostella pumpusta vielä itse. Älykkäät insuliinipumput tasoittavat verensokerivaihtelua kokemuksemme mukaan hyvin ja etenkin yöllä vaihtelu on paljon pienempää.”
8. Millaisia terveysriskejä tyypin 1 diabetekseen liittyy?
”Ykköstyypin diabetes on valtimosairaus ja etenkin pienten valtimoiden sairaus. Diabeetikon suonet rasvoittuvat nopeammin johtaen muuta väestöä helpommin sepelvaltimotautiin. Pienten verisuonten seinämät myös muuttuvat läpäisevimmiksi aiheuttaen ongelmia esimerkiksi silmänpohjiin ja munuaisiin. Korkea glukoositaso vaikuttaa myös ääreishermostoon aiheuttaen neuropatiaa – potilaalle saattaa tulla autonomisen hermoston vaurioita. Myös hampaat ja hampaiden kiinnityskudokset vaurioituvat diabeteksessa herkästi.
Edelleen sairaaloissa hoidetaan paljon diabeteksen komplikaatioita. Onneksi hoitotasapainon parantuessa niiden määrä on vähentynyt, ja uudella teknologialla päästään entistä parempiin hoitotuloksiin. Toiveissa on, että diabeetikkolapset, jotka hoidetaan nyt uudella tavalla, eivät kärsi diabeteksen aiheuttamista komplikaatioista aikuisuudessa.
”Toiveissa on, että diabeetikkolapset, jotka hoidetaan nyt uudella tavalla, eivät kärsi diabeteksen aiheuttamista komplikaatioista aikuisuudessa.”
9. Kuinka tyypin 1 diabetes vaikuttaa arkeen?
”Kun sairastuu diabetekseen, elämä muuttuu paljon, mutta kohta sairaudesta tulee uusi normaali. Tyypin 1 diabetes on arjessa erittäin kuormittava sairaus: on laskettu että potilas tai hänen vanhempansa joutuvat tekemään keskimäärin 42 hoitopäätöstä päivittäin.
Tyypin 1 diabetes on sairaus, jota ei pidä vähätellä. Se ei ole pelkkää insuliinin pistämistä. Elimistö on tosi monimutkainen systeemi, joka osaa tuottaa terveenä insuliinia hienosti ja reagoida erilaisiin tilanteisiin, kuten stressiin ja sairauteen, välittömästi. Kun insuliinin tuotantoa pitää matkia itse, se on vaikeaa. ”
Lue myös:
Vyötärörasva ja jenkkakahvat piinaavat monia, mutta kumpi niistä on vaarallisempaa? Kysyimme asiantuntijalta 10 kehon rasvaan liittyvää kysymystä
8 kehon varoitusmerkkiä, joista tiedät syöväsi liikaa sokeria
Sokeri koukuttaa jokaista eri tavoin – tunnista oma heikko hetkesi ja opi hallitsemaan sokerihimoasi paremmin
Keho kertoo, millaista liikuntaa se kaipaa – löydä juuri sinulle sopiva liikuntalaji
Kuulutko matala-asteisen tulehduksen riskiryhmään? Näillä keinoilla taltutat hiljaisen tulehduksen
