Koronaviruksen tarttuminen voi aiheuttaa pelkoa. Sen lisäksi, että tartunnan saaminen voi pelottaa, osa pelkää myös tartuttavansa tietämättään muita. Osa jopa pelkää muiden tartuttamista enemmän kuin omaa sairastumistaan. Plusterveyden psykiatrin Leena Jaakkolan mukaan tällainen pelko on normaalia tilanteessa, jossa ei voi olla varma siitä, että on itse terve.
– Muiden tartuttamisen pelko voi kertoa siitä, että välittää lähimmäisistään ja on vastuullinen. Kun oireetonkin voi tartuttaa, on ihan realistista kokea pelkoa siitä, että voisi olla oireeton taudinkantaja, Jaakkola kertoo.
– Ihminen voi soimata itseään siitä, että teki jotakin väärin eikä suojautunut tarpeeksi, koska sairastui. Tälle ei tarvitse olla mitään todellista pohjaa, vaan se voi johtua liian herkästi heräävästä syyllisyydentunnosta.
Muista lukea myös nämä:
Miltä ahdistus tuntuu? Tällaisia ovat ahdistuksen psyykkiset ja fyysiset oireet
Lääkäri Emilia Vuorisalmi antaa viisi konkreettista keinoa, joilla helpotat korona-ahdistusta ja pelkoja
Sosiaalinen eristäytyminen voi ahdistaa – näin vahvistat resilienssiäsi vaikeina aikoina
Pelko voi pahimmillaan aiheuttaa työkyvyttömyyttä
Koronaviruksen tarttuminen muihin voi pelottaa jopa enemmän kuin oma sairastuminen.
Persoonallisuuden piirteet, jotka voivat altistaa korostuneelle tartuttamisen pelolle, ovat syyllistymistaipumus, liiallisen korostunut vastuuntunne tai tunne, että kaikki riippuu itsestä, vaikeus luottaa hyvään elämässä ja joskus myös itseltäkin piilossa olevat vihan tunteet.
Osalla ihmisistä on myös taipumusta huolestua voimakkaasti, oli kyse mistä tahansa.
– Jos pelko on voimakasta ja aiheuttaa selkeitä ahdistusoireita, on kyse siitä, että henkilöllä on tavallista voimakkaampi syyllistymistaipumus ja vastuuntunto. Henkilö voi olla ahdistunut myös muihin asioihin liittyen ja silloin tämäkin asia ahdistaa tavallista enemmän.
Pelko koronaviruksen tartuttamisesta voi johtaa siihen, että asia on toistuvasti mielessä, eikä ajatus jätä rauhaan. Mahdollisesti henkilö lukee viruksen tarttuvuudesta uudelleen ja uudelleen. Ylipäätään asia pyörii mielessä ja saattaa aiheuttaa ahdistuksen fyysisiäkin oireita.
– Ahdistus on psykofyysinen kokemus. Mieli on huolestunut tai pelokas, ajatus kiertää kehää ja on vaikea keskittyä muuhun. Rinnassa tuntuu usein painon tunne, vatsassa kipristelee ja hengitys voi tuntua raskaalta, Jaakkola kertoo.
Pahimmillaan pelko koronaviruksen tarttumisesta voi alkaa rajoittaa elämää ja ihmissuhteita. Jos pelko on kovaa, voi normaali toimintakyky heikentyä. Muiden ihmisten kohtaaminen voi vaikeutua ja on vaikeampi olla läsnä. Pelko voi myös aiheuttaa unihäiriöitä.
– Muuttuessaan varsinaiseksi ahdistushäiriöksi oireilu voi aiheuttaa jopa työkyvyttömyyden, Jaakkola kertoo.
Lue myös: Jos koronavirus huolestuttaa jatkuvasti, mitä tehdä? Katkaise huolikierre psykologin ohjeilla
Koronaviruksen tarttuminen pelottaa, mutta sitä voi helpottaa
Pelkoa ja ahdistusta voi helpottaa lukemalla asiallista tietoa tarttuvuudesta ja puhumalla asiasta jonkun kanssa. Keskustelun myötä olo voi helpottua ja se voi auttaa, että asia ei pyörisi koko ajan mielessä.
– Joudumme kaikki sietämään koronaan liittyen paljon epävarmuutta ja elämään asioiden kanssa, joita ei voi kokonaan hallita. On hyvä toimia ohjeistusten mukaisesti ja suojata itseään sekä muita, mutta lopulta voimme vain tehdä parhaamme. Joudumme kaikki sietämään epävarmuutta, jonka keskellä toistaiseksi elämme.
Tarvittaessa Jaakkola neuvoo kääntymään ammattilaisen puoleen, jos koronaviruksen tarttuminen ja tartuttaminen aiheuttavat pelkoa ja voimakkaita ahdistuksen oireita sekä haittaavat normaalia elämää.
Lue myös:
Miten valmistautua henkisesti koronan mahdolliseen toiseen aaltoon? Psykoterapeutti suosittelee kahden ansan välttämistä
Unikko-kuosia, metallia ja farkkukangasta – inspiroidu julkkisten kasvomaskityyleistä!
