Psykologi ja psykoterapeutti Eila Saarinen Terveystalosta ajattelee, että henkinen valmistautuminen tulevaisuudessa mahdollisesti häämöttävään koronan toiseen aaltoon on varsin järkevää. Etenkin niille, jotka kokivat koronakevään hyvin raskaaksi, valmistautumisesta voi olla paljon hyötyä.
– On hyvin todennäköistä, että itselle tyypillinen reagointitapa on ja pysyy, Saarinen sanoo.
Koronan toiseen aaltoon valmistuminen on hallinnan tunteen vahvistamista
Pelko ja ahdistus johtuvat usein hallinnan tunteen puutteesta. Koronan mahdolliseen toiseen aaltoon valmistautumisessa hallinnan tunteen lisääminen onkin keskiössä.
Mutta miten koronan toiseen aaltoon valmistautuminen käy käytännössä? Saarinen kehottaa aloittamaan valmistautumisen ottamalla tämän hetken realiteetit haltuun.
– Kesällä saimme kaikki tavallaan hieman lomaa koronasta, mutta nyt olisi tärkeää asettua kohtaamaan tämän hetken realiteetit. Tilanne ei ole vielä kokonaan ohi ja joudumme vielä kaikki tekemään asioita sen eteen, että korona pysyisi mahdollisimman hyvin aisoissa.
Jokaisen kannattaa Saarisen mukaan tutustua ohjeistuksiin esimerkiksi käsihygieniasta, turvaväleistä ja maskin käytöstä sekä noudattaa ohjeistuksia. Näin pystyy vähentämään omaa ja läheisten mahdollisuutta sairastua – ja sitä myötä vaikuttaa koko maan sairastuneisuuteen.
– Kun ottaa ohjeistukset ja riskit huomioon sekä vaikuttaa siihen, mihin itse voi vaikuttaa, hallinnan tunne voimistuu. Tulee tunne, että ei ole vain jonkin ihmeellisen vyöryvän asian armoilla, vaan voi vaikuttaa pienillä valinnoilla.
Opettele rentoutumista ja jaa tunteitasi läheistesi kanssa
Nyt Saarisen mukaan kannattaa myös muistella itselle parhaita tapoja rentoutua ja löytää uusia tapoja rauhoittaa keho ja mieli.
– Monille liikunta on rentouttava asia. Kannattaa myös kokeilla erilaisia rentoutusharjoituksia ja mindfulnessia, Saarinen vinkkaa.

Miten koronan mahdolliseen toiseen aaltoon valmistautuminen käy käytännössä? Asiantuntija suosittelee esimerkiksi liikuntaa, rentoutusharjoituksia ja mindfulnessia.
Saarinen kehottaa myös muistamaan, että olemme laumaeläimiä.
– Vaikeiden olojen, tunteiden ja pelkojen sekä ahdistusten jakaminen on tärkeää. Ystävien ja läheisten kanssa kannattaa käydä läpi aitoa kokemusta siitä, miltä tuntuu, mitä kaipaisi ja tarvitsisi, mikä ottaa päähän ja mikä pelottaa. Usein on niin, että huolet, ahdistukset ja pelot kutistuvat, kun niitä jakaa jonkun kanssa.
Toisinaan myös ammattilaisen kanssa keskusteleminen voi kuitenkin olla tarpeen. Jos mennyt koronakevät oli kovin ahdistava ja pelottava sekä koronan mahdollinen toinen aalto ahdistaa jo etukäteen paljon, Saarinen suosittelee hakemaan keskusteluapua matalalla kynnyksellä.
– Tällä hetkellä tarjolla on paljon etäyhteyksien kautta toteutettavia, lyhyitäkin kontakteja. Jo muutamalla keskustelukerralla voi saada tukea pelon ja ahdistuksen käsittelemiseen. Keskusteluapu voi lisätä hallinnan tunnetta tuomalla ymmärrystä luonnollisista reaktioista.
Älä sorru vellomisen tai sivuuttamisen ansaan
Saarinen näkee, että kaksi haitallista ansaa, joihin ihmiset saattavat tämänhetkisessä tilanteessa sortua, ovat vellominen ja sivuuttaminen. Kumpikaan näistä ei kannata.
– Vellominen, eli kauhuskenaarioiden luominen ja näin ahdistuksen ja huolen lisääminen, ei varmasti ole kenellekään hyödyllistä. Sellainen lisää mielensisäistä uhan tunnetta.
Jos huomaa, että on taipuvainen vellomiseen, Saarinen suosittelee rajoittamaan koronauutisoinnin seuraamista ja samojen koronaan liittyvien asioiden toistuvaa hakemista verkosta.
Sivuuttaminen on taas täysin päinvastainen toimintapa kuin vellominen.
– Sivuuttaminen on aika salakavala vaihtoehto. Helpon kesän jälkeen ihminen saattaa ajatella, että ei tätä asiaa enää tarvitse ajatella, kun eihän ongelmaa enää ole. Ja sitten tuleekin kuin huomaamatta sivuuttaneeksi sen, että vaikka meillä on kiva tilanne, maailmalla monessa paikassa ei ole. Olisihan korona paljon kivampi sivuuttaa kuin kohdata.
Sivuuttaminen ei kuitenkaan kannata, koska silloin todellisuus voi iskeä vasten kasvoja todella kovaa.
– Jos sortuu asian sivuuttamiseen, voi tehdä huonoja valintoja, jotka voivat vaikuttaa omaan ja läheisten turvallisuuteen.
Lue myös:

Jos koronavirus huolestuttaa jatkuvasti, mitä tehdä? Katkaise huolikierre psykologin ohjeilla

Miltä ahdistus tuntuu? Tällaisia ovat ahdistuksen psyykkiset ja fyysiset oireet

Milloin ahdistus ei ole enää normaalia? 6 paljastavaa oiretta

Lääkäri Emilia Vuorisalmi antaa viisi konkreettista keinoa, joilla helpotat korona-ahdistusta ja pelkoja

Koronavirus pelottaa riskiryhmään kuuluvaa Anna-Stina Määttää: “En tiedä, selviäisinkö siitä”

Näin parisuhdetta kannattaa vaalia koronapandemian jyllätessä, jotta poikkeusolot yhdistävät eivätkä erota – asiantuntija antaa 4 ohjetta

Sosiaalinen eristäytyminen voi ahdistaa – näin vahvistat resilienssiäsi vaikeina aikoina

Kuinka helpottaa kosketuksen ja seksin kaipuuta korona-aikana? Lääkäri ja psykologi vastaavat

Mielialaa parantava joogaharjoitus: 7 masennusta ja ahdistusta helpottavaa jooga-asentoa
Lue myös Kotilieden juttu: Siirin, 32, lievä päänsärky ja kurkun karheus paljastuivat koronaksi: ”Nyt ei pitäisi tuudittautua siihen, että korona ei varmaan tartu mistään”