Huonosti nukkumisen seurauksena syke nousee ja verenpaine kohoaa. Siksi huonosti nukkuminen rasittaa verisuonia ja sitä kautta myös sydäntä.
– On selkeä näyttö siitä, että huono uni altistaa sepelvaltimotaudin kehittymiselle, kertoo THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen.
Huonosti nukkuminen vaikuttaa myös aineenvaihduntaan. Huonosti nukkuvan sokeriaineenvaihdunta häiriintyy niin, että sokerin sieto heikkenee. Haima kyllä tuottaa insuliinia entiseen tapaan, mutta se ei pysty enää yhtä tehokkaasti pitämään veren sokeriarvoja kurissa.
– Jos tilanne jatkuu pitkään, eikä asiaa korjaa mitenkään, tilasta kehittyy vähitellen tyypin 2 diabetes. On tutkittua tietoa, että huonosti nukkuminen lisää riskiä tyypin 2 diabetekseen, Partonen sanoo.
Negatiivinen vaikutus jo olemassa oleviin sairauksiin
Partonen arvioi, että huonosti nukkuminen voi vaikuttaa negatiivisesti melkein mihin tahansa sairauteen.
– Väsyneenä oma olo tuntuu kurjemmalta ja sairauksienkin oireet saattavat tuntua pahemmilta, vaikka oireet eivät edes oikeasti pahentuisi.
Toisaalta huonosti nukkuminen voi myös pahentaa erilaisten sairauksien oireita. Esimerkiksi joillekin epileptikoille huonosti nukkuminen voi lisätä epilepsiakohtauksen mahdollisuutta. Myös migreenikohtauksien ja huonosti nukkumisen yhteys tiedetään.
– Lisäksi kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastava saattaa huonon nukkumisen seurauksena mennä ylikierroksille eli manian suuntaan, Partonen lisää.
Päiväväsymys on merkki huonosti nukkumisesta.
Paljonko unta on riittävästi?
On siis selvää, että hyvästä unesta huolehtiminen kannattaa. Mutta kuinka paljon unta on riittävästi? Partosen mukaan 95 prosenttia aikuisista tarvitsee unta 6–9 tuntia yössä.
– Saman ikäisten ihmisten kesken on suurta vaihtelua. Esimerkiksi yhdelle 40-vuotiaalle riittää 6 tuntia, jos sen saa nukkua joka yö, mutta toinen 40-vuotias tarvitsee unta 9 tuntia yössä.
Pelkkä nukuttujen tuntien määrä ei vielä ole tae hyvästä unesta. Jotta uni on hyvää, on unen määrän lisäksi kiinnitettävä huomiota unen laatuun. Uni ei saa olla liian katkonaista, koska tällöin uni jää liian kevyeksi, eikä näin ollen virkistä tarpeeksi.
– Liian vähäinen unen määrä ja heikkolaatuinen uni ovat kummatkin yhtä huono asia terveyden kannalta.
Hyvän unen paras mittari on Partosen mukaan oma kokemus unen virkistävyydestä.
– Hyvin nukkunut kokee, että hän on virkistynyt unesta. Kun on nukkunut hyvin, seuraavana päivänä pysyy suhteellisen virkeänä, eli ei tule tarvetta nukkua päiväunia. Hyvin nukkunut ihminen ei torkahtele tai nukahtele päivän aikana, vaan vireystila säilyy suhteellisen tasaisena ja hyvänä läpi päivän aina seuraavaan yöuneen asti, Partonen summaa.
Lue myös:
Mitä unen laatu kertoo terveydestä? Kysyimme asiaa unitutkijalta
Väsyttääkö jatkuvasti, vaikka nukkuisit kuinka? Tee nämä muutokset elämääsi