Mikromuovit kosmetiikassa – mitä se tarkoittaa? Onko shampoossani mikromuoveja?
Mikromuoveja, eli tavallisesti alle 5 millimetrin pituisia muovihippusia, käytetään kosmetiikkatuotteissa, kuten shampoissa, hammastahnoissa, glitter-meikeissä, huulikiilloissa ja ihon kuorinta-aineissa. Osa niistä kulkeutuu lopulta meriin. Itä-Suomen yliopiston mukaan mikromuoveja on löydetty jopa Kallavedeltä.
Kuluttajan voi olla vaikeaa tietää, onko omassa lempituotteessa mikromuovia vai ei, sillä sitä ei merkitä pakkauksiin selkeästi.
– Melkein voi lähteä siitä, että mitä tahansa kosmetiikkaa käyttää, siinä on mikromuoveja mukana, kertoo Euroopan kemikaalivirasto ECHA:n riskienhallintayksikön päällikkö Matti Vainio.
Jotkin sovellukset, kuten esimerkiksi suomalainen CosmEthics listaa, onko tuotteessa käytetty terveydelle haitallisia ainesosia tai muovia. Jos haluaa olla aivan varma siitä, ettei tule huuhdelleeksi mikromuovia iholta mereen, kannattaa Vainion mukaan käyttää luonnonkosmetiikkaa.
Joutsenmerkityt tuotteet ja sertifioidut luonnonkosmetiikkatuotteet eivät saa sisältää mikromuovihelmiä. Tällainen sertifikaatti on esimerkiksi NATRUE.
Ovatko mikromuovit kosmetiikassa vaaraksi terveydelle?
Iholle jätettävän kosmetiikan mikromuovit eivät iholla aiheuta terveyshaittaa, Vainio kertoo.
Terveydelle haitalliset vaikutukset voivat syntyä sitä kautta, että mikromuovit saattavat päätyä ravintoketjun mukana ihmisen sisään, kun esimerkiksi muovia niellyt kala päätyy lautaselle. Suomen ympäristökeskuksen tutkija Outi Setälä kertoi aiemmin Annalle, että tätä todennäköisempi terveyshaitta syntyy siitä, että ravinnon mukana mikromuoveista peräisin olevat kemikaalit siirtyvät ihmiseen. Meressä mikromuovit voivat sitoa itseensä vesistöissä olevia haitallisia aineita, hän sanoi.
Osa mikromuoveista saadaan Vainion mukaan puhdistettua pois jätevesistä siten, että se siirtyy lietteeseen. Lietettä puolestaan käytetään pelloilla ja puistoissa lannoitteena, hän kertoo.
– Emme tiedä, mitä mikromuoville käy, kun se jää maahan. Yksi tutkimuksen kohde on se, voisivatko madot syödä muovikiteitä ja niiden kautta kulkeutua toisiin eliöihin ja lähteä sitä kautta ravintoketjuun.
Vainion mukaan asiaa on alettu tutkia, mutta tuloksia ei vielä ole saatu. Kun mikromuovia pääsee luontoon, sitä ei saada sieltä koskaan pois, hän sanoo.
– Siksi on parempi pysäyttää ongelma alkuunsa.
Joutsenmerkityt tuotteet ja sertifioidut luonnonkosmetiikkatuotteet eivät saa sisältää mikromuovihelmiä. Tällainen sertifikaatti on esimerkiksi NATRUE.
Mikä on suurin mikromuovin lähde?
Pääsääntöisesti merten mikromuovikertymä syntyy siitä, että mereen joutunut muoviroska hajoaa vähitellen pieniksi osiksi, Vainio kertoo.
Muovi päätyy meriin esimerkiksi roskaamisen vuoksi. Merten muoviroskaa tulee Vainion mukaan enemmän kehittyvistä maista kuin Euroopasta, sillä jätehuoltomme on paremmalla tolalla.
– Esimerkiksi joissakin Aasian maissa ihmiset dumppaavat jokiin roskansa. Sitä kautta muovi pääsee valtameriin.
Maailman talousfoorumi kertoi sivustollaan Environmental Science & Technology -lehdessä julkaistusta tutkimuksesta, jonka mukaan 1o jokea kuljettaa meriin 88–95 prosenttia kaikesta merten sisältämästä muovista. Kahdeksan niistä on Aasiassa: Jangtse, Indus, Keltainenjoki, Hai He, Ganges, Helmijoki, Amur, Mekong. Kaksi muuta on Afrikassa: Niili ja Niger-joki.
Mikromuovit ovat osa muoviroskaamisen suurta ongelmaa. Suurin mikromuovin lähde on Vainion mukaan autonrenkaat. Kun ne kuluvat tien pintaa vasten, irtoaa pieniä muovinpaloja, jotka kulkeutuvat sadeveden mukana meriin. Lisäksi mikromuovia irtoaa esimerkiksi tekokuituisista kankaista.
– Muovilähteitä kartoitetaan paljon. Vasta ihan viime aikoina on herätty siihen, että mikromuovia tulee meriin. Se säilyy luonnossa satoja, jopa tuhansia vuosia.
Mitä mikromuoveille voidaan tehdä?
Onko muovien välttely vain kuluttajan vastuulla? Ei suinkaan.
Euroopan kosmetiikkateollisuus ilmoitti vuonna 2015 luopuvansa vuoteen 2020 mennessä kosmetiikan mikromuovihelmien käytöstä iholta huuhdeltavissa, kuorivissa ja pesevissä tuotteissa. Mikromuovihelmien käyttö vähentyi yhdistyksen tekemän selvityksen mukaan vuosien 2012 ja 2017 välillä 97,6 prosenttia. Selvityksessä saatiin tiedot 56 yritykseltä Euroopan talousaluella. Se edustaa Euroopan kosmetiikkateollisuuden mukaan yli 50 prosenttia markkina-alueesta.
Nyt Euroopan kemikaalivirasto haluaa kieltää mikromuovien käytön myös muussa huuhdeltavassa kosmetiikassa, kuten esimerkiksi shampoissa ja hoitoaineissa. Niissä on käytetty pienempiä mikromuoveja, joita silmä ei erota. Tällaisia muoveja on käytetty esimerkiksi tekemään koostumuksesta maitomaisempi, kertoo Euroopan kemikaalivirasto ECHA:n riskienhallintayksikön päällikkö Matti Vainio.
– Ne pystytään kyllä korvaamaan toisilla aineilla, mutta siihen pitää antaa tietty siirtymäaika.
Tällaisten mikromuovien käytön kieltävä laki astuu voimaan Kemikaaliviraston esityksen perusteella arviolta vuonna 2022. Kokonaan ne saataneen pois kosmetiikkamarkkinoilta siitä noin neljän vuoden kuluessa, kun siirtymäaika umpeutuu.
Mikromuovien käyttö iholle jätettävissä kosmetiikkatuotteissa on puolestaan tarkoitus kieltää kuuden vuoden kuluessa lain voimaan astumisesta, vuoteen 2028 mennessä. Niiden kohdalla muutos on haastavampi, koska erilaisia mikromuoveja käytetään kosmetiikkateollisuudessa niin laajalti, Vainio kertoo.
Tulevista laeista tehdään kaikki EU-maat kattavat, jotta maahantuojilla ja kosmetiikkakemikaalien tuottajilla on kaikissa EU-maissa samat pelisäännöt, Vainio sanoo. Kun lait tulevat voimaan ja kosmetiikkateollisuudelle annettu siirtymäaika on ohi, myös kuluttaja tietää, että EU-maasta ostettu kosmetiikkatuote ei sisällä mikromuovia.
Juttua varten on saatu lisäksi tietoa Teknokemian yhdistykseltä.
Muut lähteet: Echa, SYKE, Suomen Tekstiili & Muoti ry, Teknokemian yhdistys, Cosmetics Europe.
Lue myös: Kosmetiikan sisältämät mikromuovit aiheuttavat vakavia seurauksia – Näin tunnistat ja vältät