Nauru pidentää ikää, kuuluu vanha sanonta. Lausahduksessa saattaa olla mukana totuudenjyvä, jos toinenkin.
Tutkimuksien valossa elämänasenteellamme on todettu olevan vaikutusta fyysiseen hyvinvointiimme: esimerkiksi kiitollisuuden kerrotaan vaikuttavan myönteisesti muun muassa unen laatuun ja elinikäämme.
Tampereen yliopiston tutkimuksessa on selvitetty elämänasenteen yhteyttä verisuoni- ja sydänsairauksiin. Lääketieteen lisensiaatti Mikko Pänkäläinen on tutkinut väitöskirjassaan sitä, onko pessimistillä suurempi riski sairastua sepelvaltimotautiin.
Pänkäläisen mukaan aihetta ei ole tutkittu vielä juurikaan. Kyseessä on melko tuore näkökulma lähestyä sepelvaltimotautia ja sen riskitekijöitä.
– Sepelvaltimotaudin yhteyttä psykiatrisiin sairauksiin on tutkittu enemmän: tiedetään, että masennus liittyy suurentuneeseen sepelvaltimotaudin riskiin, ja että sepelvaltimotauti aiheuttaa masennusta. Mutta, kun katsotaan optimismin ja pessimismin yhteyttä sepelvaltimotautiin, silloin ei puhuta edes kymmenistä tutkimuksista. Luonteenpiirteiden yhteyttä fyysisiin sairauksiin tutkitaankin lisääntyvissä määrin, Pänkäläinen kertoo.
Sepelvaltimotauti on kansantauti
Sepelvaltimotaudista puhutaan kovettumatautina. Taudissa sydänlihaksen pinnalla kulkevat sepelvaltimot ahtautuvat, joka aiheuttaa verenkierron häiriintymisen.
THL:n tilastojen mukaan sepelvaltimotautiin kuoli vuonna 2014 lähes 4000 suomalaista. Sepelvaltimotauti onkin yksi maamme merkittävimmistä kansantaudeista.
Taudin puhkeamisen taustalla ovat usein huonot elämäntavat. Sepelvaltimotaudin riskitekijöitä ovat muun muassa:
- tupakointi
- epäterveelliset ravintotottumukset
- verenpaine
- kohonnut kolesteroli
- diabetes
Sepelvaltimotauti oireilee esimerkiksi sydäninfarktina, rasitusrintakipuna ja sydänlihaksen kuoliona. Tauti voi johtaa pahimmillaan myös äkkikuolemaan.
Noin 3000 päijäthämäläistä seurattiin 10 vuoden ajan
Pänkäläisen väitöskirja on kymmenen vuoden seurantatutkimus ja osa laajempaa Ikihyvä Päijät-Häme -tutkimushanketta.
Hankkeeseen osallistui noin 3000 keski-ikäistä ja sitä vanhempaa päijäthämäläistä miestä ja naista, joista kerättiin vuosien 2002–2012 aikana mittavasti tietoa terveystarkastuksien, verikokeiden ja kyselylomakkeiden avulla.
Tutkimushankkeesta saadun aineiston avulla Pänkäläinen selvitti kymmenen seurantavuoden ajan sepelvaltimotaudin ilmaantuvuutta ja kuolleisuutta tutkittavien keskuudessa. Erityisesti hän halusi kartoittaa, millainen riskitekijä pessimismi on sepelvaltimotaudille.
– Väitöskirjassani tarkastelin myös pessimismin yhteyttä ruokailutapoihin ja henkilön kykyyn parantaa ruokavaliotaan, Pänkäläinen lisää.
Pessimismin mittaamiseen Pänkäläinen hyödynsi tutkimushankkeen alkuvaiheessa tehtyä mittausta, jossa selvitettiin sitä, kuinka optimistisia tai pessimistisiä seurantaan osallistuneet tutkittavat olivat.
Mittaus toteutettiin psykologiassa ja sosiologiassa käytetyllä Life Orientation Test – Revised –kyselylomakkeella (LOT-R -kyselylomake). Kyselyssä vastaajille osoitettiin sekä optimistisesti että pessimistisesti suuntautuneita väittämiä.
– Lomakkeessa väittämät olivat esimerkiksi sellaisia, kuten ’jos en tiedä, kuinka minun käy, oletan, että minun käy hyvin’ tai ’kaikki joka voi mennä pieleen, menee pieleen’. Tutkittavat vastasivat väittämiin viisiportaisen asteikon avulla, Pänkäläinen kertoo.
Pessimistillä on nelinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin
Kyselytutkimuksen aineiston avulla tutkittavat jaettiin neljään eri ryhmään sen mukaan, kuinka pessimistisiä he olivat saamansa pisteytyksen mukaan.
Tämän jälkeen pessimismiä tarkasteltiin itsenäisenä sepelvaltimotaudin riskitekijänä: pessimismi asetettiin tutkimuksessa samalle viivalle muiden riskitekijöiden, kuten tupakoinnin ja korkean verenpaineen, kanssa.
Tutkimuksen keskeisenä tuloksena havaittiin, että pessimistinen luonne altistaa itsessään ihmistä sepelvaltimotaudille. Tutkimusväestön kaikkein pessimistisimmillä miehillä oli nelinkertainen riski sairastua sepelvaltimotautiin kymmenen seurantavuoden aikana. Myös sepelvaltimokuolleisuus oli heillä kaksinkertainen tutkimusväestön vähiten pessimistiseen joukkoon verrattuna.
– Pessimismi näyttäytyi suurempana riskitekijänä sepelvaltimotaudille kuin esimerkiksi kolesteroli tai kohonnut verenpaine, Pänkäläinen lisää.
Mikko Pänkäläisen väitöskirjan mukaan pessimistien on haastavampaa seurata terveellisiä ruokailutottumuksia ja elintapoja.
Pänkäläisen mukaan yhteys pessimismin ja sepelvaltimotaudin välillä selittyy luultavasti sillä, että tutkimuksessa havaittiin pessimistien elävän epäterveellisemmin kuin ei-pessimistit.
– Pessimisteillä kehon tulehdustilan havaittiin olevan korkeampi kuin ei-pessimistisillä. Noin kolmannes kohonneesta sepelvaltimotaudista selittyikin juuri elimistön matala-asteisella tulehduksella.
Elintapojen muuttaminen oli myös pessimisteille haastavampaa kuin muille: mitä pessimistisempi tutkittava oli, sitä todennäköisemmin hän ei ollut edes yrittänyt tai ei ollut muuttanut ruokavaliotaan.
Pänkäläinen arvelee tämän johtuvan pessimistille tyypillisestä negatiivissävytteisestä ajattelumaailmasta.
– Pessimisteillä on todennäköisesti käsitys siitä, että mikään ei hyödytä.
Naisten ja miesten välillä on eroja
Tulokset viittaavat, että juuri pessimistisillä miehillä on korkein alttius sairastua sekä kuolla sepelvaltimotautiin. Pänkäläinen kertoo, että myös naisilla havaittiin yhteys pessimismin ja sepelvaltimotaudin välillä, mutta taudin riski ei ollut niin vahva kuin miehillä.
Naisten ja miesten välinen ero saattaa selittyä sillä, kuinka sukupuolet reagoivat stressiin.
– Miesten on todettu reagoivat herkemmin stressaaviin tilanteisiin: tutkimuksissa on havaittu, että miesten verenpaine, stressihormoni ja syke nousevat stressitilanteissa naisia korkeammalle. Henkisen kuormituksen seurauksena miehet näyttäisivätkin kärsivän enemmän, Pänkäläinen huomauttaa.
Optimistinen ajattelu ei suojaa sepelvaltimotaudilta
Optimistisuudella ei Pänkäläisen väitöskirjassa sen sijaan havaittu olevan minkäänlaista yhteyttä sepelvaltimotautiriskiin – optimistit söivät ainoastaan pessimistejä enemmän marjoja ja hedelmiä.
Näyttäisikin siltä, että optimistisuus ja pessimistisyys ovat sepelvaltimotautiriskin kannalta kaksi eri muuttujaa.
– Tutkimuksessa pessimismi oli riskitekijä: ihmisen sepelvaltimotautiriski ei ole kohonnut sen takia, että hän ei ole tarpeeksi optimistinen, vaan syy on se, että hänellä on pessimistisiä piirteitä. Optimismi ei näytä suojelevan ihmistä sepelvaltimotaudilta, Pänkäläinen kertoo.
Mutta voiko pessimisti ehkäistä sepelvaltimotaudin riskiä muuttamalla omaa ajatteluaan positiivisemmaksi? Pänkäläisen mukaan optimismi ja pessimismi ovat melko pysyviä persoonallisuuspiirteitä. Tästä syystä ihmisen on vaikea opetella niistä pois.
– Persoonallisuuspiirteissä puolet on perittyä ja puolet taas opittua. Optimismissa ja pessimismissä perinnöllisyyden osuus on kuitenkin muita pienempi – kaksostutkimuksissa on muun muassa selvitetty, että noin kolmas- tai neljäsosa optimismista tai pessimismistä selittyisi geeneillä. Loput tulevat lapsuuden ja nuoruuden elämänkokemuksista. Piirteitä on vaikea muuttaa 25 ikävuoden jälkeen.
Näin pessimisti madaltaa omaa riskiään
Pänkäläisen mukaan pessimistin olisi suositeltavaa kiinnittää huomiota entistä tarkemmin omiin elintapoihinsa. Sepelvaltimotaudin lisäksi pessimismi on luultavasti yhteydessä muuhunkin fyysisen sairastumisen riskiin.
– Pessimismi on samanlainen riskitekijä kuin esimerkiksi sukurasite tai ikääntyminen – siihen ei voida vaikuttaa. Paras tapa ehkäistä sairastumisen riskiä on pyrkiä muuttamaan muita riskitekijöitä, Pänkäläinen kertoo.
Sepelvaltimotaudin lisäksi pessimismi on luultavasti yhteydessä muuhunkin fyysisen sairastumisen riskiin.
Tutkimus valottaa sepelvaltimotaudin syntymekanismeja
Pänkäläisen väitöskirjan tulokset pessimismin ja sepelvaltimotaudin yhteydestä näyttäisivät tukevan aikaisemmista tutkimuksista saatuja havaintoja.
– Eräässä tutkimuksessa sepelvaltimopotilailta mitattiin juuri ennen ohitusleikkausta heidän optimisminsa ja pessimisminsä. Selvisi, että mitä pessimistisempi potilas oli, sitä pahemmalta heidän sydänfilminsä leikkauksen aikana näytti. Yhteys näyttäisi olevan hyvinkin konkreettinen, Pänkäläinen kertoo.
Löydöksiä pystytäänkin jatkossa hyödyntämään sepelvaltimotaudin hoidossa ja ehkäisyssä, esimerkiksi kartoittamalla tarkemmin potilaan pessimistisyyttä.
– LOT-R –kyselylomake löytyy netistä ja sen täyttäminen on ilmaista ja nopeaa. Se tarkentaa henkilön riskiä sairastua sepelvaltimotautiin, jolloin potilasta voidaan ohjata myös paremmin sairautta ennaltaehkäiseviin toimiin.
Tulokset yleistettävissä koko maahan
Pänkäläisen tutkimus painottui Päijät-Hämeeseen, mutta hän uskoo, että tulokset ovat yleistettävissä koko Suomeen.
– Suomalaiset ovat melko homogeeninen ryhmä ja yhteiskuntana meillä ei ole suuria sisäisiä eroja. En usko, että suomalaisilla on eroja optimismin ja pessimismin suhteen. Viitearvoja näiden suhteen ei ole myöskään olemassa.
Alueen lisäksi Pänkäläinen huomauttaa, että vaikka tutkimuksessa seurattiin keski-ikäisiä ja vanhempia, pessimismi altistaa todennäköisesti myös nuorempia sepelvaltimotaudille.
– Iästä riippumatta pessimismi havaittiin olevan itsenäinen riski sepelvaltimotaudille.
Muut lähteet: THL
Lue myös:
Mistä tietää, onko rytmihäiriö vaaraton vai vaarallinen? Kysyimme asiantuntijalta
Sydänlihastulehduksen voi saada huomaamatta – lääkäri kertoo, mitkä oireet kannattaa ottaa vakavasti
Nuori ja hyväkuntoinenkin voi saada sydäninfarktin – älä ohita näitä varoitusmerkkejä