1. Miksi pissa lirahtelee yskiessä ja aivastaessa?
Virtsankarkailun syynä on ponnistuskarkailu tai -inkontinenssi, jolloin pienikin ponnistelu voi kastella pikkuhousut, koska lantionpohjan kudokset ja niiden virtsaputkelle antama tuki ovat heikentyneet.
Syynä ovat useimmiten raskaudet, alatiesynnytykset, emättimen laskeuma, joskus ylipaino, ikääntyminen tai lantionpohjan heikot lihakset – monesti kaikki nämä yhdessä.
Virtsa voi karata myös urheilevalta naiselta, joka harrastaa toistuvia tärähdyksiä tai äkillisiä, rankkoja ponnistuksia sisältävää lajia, kuten pitkänmatkanjuoksua tai voimanostoa, sillä tärähdykset ja ponnistukset voivat heikentää lantionpohjaa.
Vaikka lantionpohjalihaksia tulisi treenattua esimerkiksi pilateksessa, niitä pitää harjoittaa myös varta vasten.
2. Miten pissanpidätyslihaksia jumpataan?
Lantionpohjan treeniohjeita löytyy netistä esimerkiksi sairaaloiden ja lääkärikeskusten sivuilta. Jos oikeita lihaksia ja niiden supistustekniikkaa on vaikea tunnistaa, kannattaa kääntyä asiaan perehtyneen fysioterapeutin puoleen.
Ihan kuten muussakin treenissä, lantionpohjan harjoittelussa tuloksia tulee vähitellen ja niitä täytyy pitää yllä harjoittelulla. Viikossa on hyvä olla pari lepopäivää, jottei harjoittelusta seuraa kipeitä lihaskramppeja.
Joillakin naisilla virtsankarkailu saattaa hävitä, kun paino putoaa.
3. Milloin virtsankarkailu kannattaa hoitaa leikkauksella?
Jos karkailu on lievää, kannattaa yleensä ensin käydä fysioterapiassa ja tehostaa lantionpohjan lihasten harjoittelua. Ellei harjoittelu ala tuottaa tulosta muutamassa kuukaudessa, suositellaan leikkausta.
Hankalissa tapauksissa leikkausta voidaan suositella heti, myös silloin, kun syy virtsankarkailuun on emättimen laskeumassa.
4. Pääseekö leikkaukseen nopeasti?
Ensimmäisellä lääkärikäynnillä tehdään gynekologinen sisätutkimus. Leikkauksesta ei päätetä heti, vaan nainen saa mukaansa lomakkeita, joihin kirjataan muun muassa juodun nesteen määrä, karkailutilanteet ja niistä seuranneet haitat.
Vastauksista paljastuu, mistä inkontinenssityypistä on kyse. Ainoastaan ponnistusinkontinenssia hoidetaan leikkauksella.
Seuraavalla lääkärikäynnillä virtsarakon tulisi olla täynnä. Näin lääkäri näkee, kuinka pienestä ponnistuksesta virtsa karkaa ja voi arvioida, hyötyykö nainen leikkauksesta. Jos leikkauksesta on hyötyä, lääkäri antaa lähetteen julkiseen terveydenhuoltoon. Hoitoa voi joutua odottamaan pitkään. Yksityisissä sairaaloissa leikkaukseen pääsee nopeasti, mutta se maksaa 3 000–4 000 euroa.
5 Mitä leikkauksessa tapahtuu?
Leikkauksessa virtsaputken alle viedään polypropyleenistä kudottu, sentin levyinen verkkomainen nauha. Se tukee virtsaputkea ponnistuksen aikana ja korjaa esimerkiksi synnytyksen aiheuttamaa vauriota emättimen etuseinässä.
Leikkaus kestää puolisen tuntia ja tehdään paikallispuudutuksessa. Potilas saa hyvän kipulääkityksen ja kotiutuu samana päivänä, jos virtsaaminen sujuu hyvin. Alussa virtsasuihku voi olla aiempaa hitaampi, mutta tilanne korjaantuu pian itsestään.
6. Kuinka turvallinen nauhaleikkaus on?
Suomessa nauhaleikkauksia on tehty yli parinkymmenen vuoden ajan, ja yhdeksän kymmenestä leikatusta on päässyt sen avulla vaivastaan.
Nauhaleikkausten turvallisuus on herättänyt keskustelua, sillä ulkomailla osalla lääkäreistä ei ole ollut menetelmän vaatimaa osaamista. Suomessa nauhaleikkausten jälkeiset ongelmat ovat harvinaisia, ja leikkauksia tekevät vain niihin perehtyneet lääkärit.
Nauha itsessään on turvallinen, eikä siitä vapaudu elimistöön mitään. Koska nauha kasvaa kiinni potilaan omiin kudoksiin, se ei voi irrota paikaltaan.
Leikkauksesta toipumiseen menee noin viikko. Parin viikon jälkeen voi juosta, hyppiä ja pomppia – tehdä asioita, joista nauttimisen virtsankarkailu ennen esti.
7. Onko virtsankarkailuun kevyempiä hoitokeinoja?
Virtsaputkea ympäröivät kudokset ovat riippuvaisia estrogeenista, jonka määrä vaihdevuosien aikana vähenee. Paikallisestrogeenista on apua varsinkin iäkkäämmille naisille, vaikka ainoaksi hoidoksi se tuskin riittää kenellekään.
Markkinoilla on olemassa myös hoito, jossa virtsaputken ympärille ruiskutetaan geelimäistä ainetta tukemaan virtsaputkea. Hoito kestää vain kymmenisen minuuttia ja houkuttelee helppoudellaan. Sen teho on kuitenkin nauhaleikkausta huonompi, eikä siitä ole pitkää kokemusta.
8. Miksi virtsa tulee housuun helposti?
Tässä tapauksessa voi olla kyse yliaktiivisesta rakosta tai ikävimmillään pakkoinkontinenssista. Jälkimmäisessä virtsarakon yliaktiivinen seinämälihas aiheuttaa usein kovan pissahädän ilman varoitusta.
Kyse voi olla myös ylivuotoinkontinenssista, jossa liian täysi rakko vuotaa yli. Se voi tulla naiselle, joka juo tarpeeseen nähden liikaa. Puolestatoista kahteen litraa päivässä riittää, ja määrä sisältää myös ruoan mukana nautitun nesteen.
Joillakin ihmisellä virtsarakko hälyttää vessahädällä hyvin herkästi. Tällöin kannattaa välttää juomia, jotka sisältävät kofeiinia, hiilihappoja tai alkoholia.
Pakkoinkontinenssia ja yliaktiivista rakkoa hoidetaan lääkkeillä ja kouluttamalla rakkoa tyhjenemään entistä harvemmin. Jatkuvasti vessassa ramppaavan rakko pienenee, mutta kun käynnit harvenevat, rakko alkaa vetää taas enemmän.
9. Miten vitsarakko koulutetaan uusille tavoille?
Rakko alkaa hälyttää pienestäkin hädästä, jos käy vessassa aina varmuuden vuoksi. Se opetetaan uusille tavoille näin: kun tulee hätä, älä säntää vessaan vaan istu kovalle alustalle ja supista peräaukkoa, emätintä ja virtsaputkea ympäröiviä lihaksia. Hädän tunne menee ohi, ja vähitellen vessassakäyntivälit pitenevät.
10. Mitä lääkäri voi tehdä äkkipissahädälle?
Pakkoinkontinenssiin ja yliaktiiviseen virtsarakkoon on tehokkaita lääkkeitä, joista nykyään käytetään eniten mirabegronia. Toisin kuin sitä vanhemmat antikolinergit, se ei kuivata suuta eikä ummeta.
Lääke auttaa parhaiten, kun käyttää sitä jatkuvasti. Ikävä kyllä se on melko kallis. Lääkkeestä voi päästä eroon, jos saa koulutettua rakkoa tilavammaksi.
Asiantuntija LT, naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Juha Korhonen, Terveystalo ja Mehiläinen