Mikä on plantaarifaskiitti?
Plantaarifaskiitilla tarkoitetaan kantapäässä tuntuvaa kiputilaa, mikä johtuu kantapohjasta päkiään kulkevan kantakalvon tulehduksesta. Nykyään käytetään myös termiä plantaarifaskioosi tai faskiopatia eli kantakalvon rappeuma, koska kyseessä ei ole niinkään tulehduksellinen kiputila, vaan pitkittynyt oireyhtymä.
Jopa 10 prosenttia ihmisistä sairastaa plantaarifaskiittin elämänsä aikana.
Mistä plantaarifaskiitti johtuu?
Syitä plantaarifaskiitin syntyyn on monia ja usein vaiva syntyy eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Toistuva ja pitkäkestoinen jalkaterän rasitus – kuten seisominen tai juokseminen – on yleisin plantaarifaskiitin syy. Jalkaterän virheasennot sekä ylipaino altistavat oireilulle.
Miten plantaarifaskiitin tunnistaa?
Kipu paikallistuu kantapään etupuolelle tai sisäsyrjälle ja lisääntyy rasituksessa. Kipu on usein voimakkaimmillaan aamuisin sekä liikkeelle lähtiessä pitkän istumisen jälkeen.
Miksi plantaarifaskiitin kipu on pahimmillaan aamulla?
Kantakalvo on saanut yön aikana olla lepotilassa. Aamulla kantakalvon pitää taas venyä, kun lähdemme kävelemään: tämän takia ensimmäiset askeleet tuntuvat niin kivuliailta. Kantakalvo kuitenkin tottuu kuormitukseen ja usein kipu vähenee askel askeleelta.
Miten plantaarifaskiittia voi hoitaa itse?
Keinoja on monia. Ensisijainen hoito on vähentää kipua lisäävää rasitusta. Lisäksi plantaarifaskiitista kärsivä voi tehdä kotiharjoittelua, joka voi sisältää muun muassa kantakalvon-, pohkeen- sekä akillesjänteen venytyksiä ja kylmähoitoa. Ammattilaisilta kannattaa pyytää neuvoja optimaalisen kengän valinnassa, teippausohjeita sekä kävelyasennon arviointia. Jotkut saattavat hyötyä yksilöllisistä tukipohjallisista.
Milloin on syytä hakeutua hoitoon?
Jos kivun voimakkuus ei vähene kotiharjoittelulla kahdessa viikossa, on syytä hakea vaivaan apua. Hoitoon voi hakeutua aikaisemminkin, jos kipu on alkanut vamman seurauksena tai jalka ei kestä painonvarausta. Plantaarifaskiitin hoito on usein pitkäkestoinen prosessi, joka edellyttää pitkäjänteisyyttä ja sitoutumista harjoitteluun.
Asiantuntijana Lari Lautamäki, fysioterapeutti, Jyväskylän kaupunki.
Lue myös: Miten elää kroonisen kivun kanssa? 6 ohjetta
Lähde: Terveyskirjasto, Yths.fi