Iso osa naisten lääkärikäynneistä johtuu epänormaalista valkovuodosta tai vaginan infektioista. Usein ongelmien taustalla on vaginan mikrobiomin häiriö.
Yleisyydestään huolimatta häiriöt tunnistetaan huonosti ja hoitovaste on usein huono. Tästä syystä ongelmat uusiutuvat helposti, elämänlaatu kärsii ja potilaista tulee Helsingin yliopiston naistentautien emeritusprofessorin Jorma Paavosen mukaan helposti terveyspalvelujen suurkuluttajia.
Paavosen ja Kanadan British Columbian yliopiston professori Robert Brunhamin mikrobiomin häiriöitä koskeva katsausartikkeli julkaistiin hiljattain arvostetussa The New England Journal of Medicine -tiedelehdessä.
Mikrobiomin häiriöihin johtavia tekijöitä ei tunneta kovin hyvin. Tutkijat kuitenkin epäilevät, että oireyhtymän esiintyvyys on yhteydessä muun muassa seksuaaliseen aktiivisuuteen ja geneettisiin tekijöihin.
Syitä siihen, että häiriö on yhä niin huonosti tunnistettu, on Paavosen mukaan monia.
– Kyseessä on kiusallinen vaiva, josta puhuminen voi välillä olla vaikeaa. Toisaalta kyseessä on naisten vaiva – vaiva, josta me miehet emme kärsi. Toivoisin lääkäreiltä enemmän aktiivisuutta asian tutkimiseen vastaanotoilla. Itse pidän aina vastaanotolla yksinkertaista valomikroskooppia, jonka avulla pystyn tutkimaan heti potilaan valkovuodon natiivinäytteen, Paavonen kuvailee sitä, miksi bakteerivaginoosin hoito on yhä usein monen mutkan takana.
Vaginan mikrobiomin häiriöt
- Bakteerivaginoosin tunnistaa erityisesti maitomaisesta vuodosta ja kalamaisesta hajusta.
- Bakteerivaginoosissa anaerobiset hajubakteerit ovat syrjäyttäneet normaalin vaginaflooran laktobasillit. Terveen vaginan pH-arvo on hapan, mutta bakteerivaginoosissa pH-arvo on epätavallisen korkea ja mikrobien määrä tuhatkertainen normaalitilanteeseen verrattuna.
- DIV-oireyhtymästä (desquamative inflammatory vaginitis) puhutaan taas usein kroonisena emätintulehduksena. Kipeän ja tulehduksellisen DIV-oireyhtymän tunnistaa kellertävästä, tuhrivasta ja runsaasta valkovuodosta.
- Mikrobiomin häiriöitä ei pidä sotkea hiivasienitulehdukseen, jonka oireita ovat voimakas kirvely ja kutina sekä kokkareinen valkovuoto. Helsingin yliopiston naistentautien emeritusprofessori Jorma Paavonen kertoo, että hiiva ei edes viihdy samassa ympäristössä, jos kärsii bakteerivaginoosista tai DIV-oireyhtymästä. Hiivatulehduksessa vaginan mikrobiomi on muuten normaali.
Bakteerivaginoosin hoito on tärkeää – yhteydessä raskaushäiriöihin
Oikea diagnoosi auttaa löytämään oikeanlaisen ja tehokkaan hoidon. Bakteerivaginoosin hoito nojaa usein metronidatsoliin ja klindamysiiniin. Myös probiooteista voi olla hyötyä häiriön nujertamisessa.
Mikrobiomin häiriöt on tärkeitä hoitaa, sillä ne ovat muun muassa yhteydessä raskaushäiriöihin ja lisäävät muiden infektioiden vaaraa. Yhteydestä syöpiin ei ole Paavosen mukaan näyttöä.
Seksistä ei tarvitse luopua, jos ei halua
Vaginan mikrobiomin häiriöt vaikuttavat usein myös parisuhteeseen, sillä tulehdus voi tehdä yhdynnöistä todella kivuliaita ja paha haju aiheuttaa muutoin epämiellyttävän kokemuksen.
Seksistä ei tarvitse vaginan mikrobiomin häiriöiden vuoksi kuitenkaan luopua, jos ei halua. Kumppania ei ole myöskään tarvetta hoitaa mikrobiomin häiriöstä huolimatta.
Hoitoon hakeutumisen sekä oikeanlaisen lääkityksen lisäksi Paavonen kannustaa naisia vaalimaan omaa terveyttään mahdollisimman monipuolisesti. Terveellisillä elintavoilla voi nimittäin vaikuttaa myös vaginan terveyteen. Vagina on dynaaminen ekosysteemi ja mikrobiomi toimii vuorovaikutuksessa koko elimistön kanssa.
Lähteet: Helsingin yliopisto, Duodecim, Terveyskirjasto