Kohonnut verenpaine on salakavala terveysriski, sillä se ei tunnu kehossa usein mitenkään. Paine voi kohota ilman oireita tai tuntemuksia siitä, että terveydessä olisi jotakin pielessä.
Yleisimpiä syitä kohonneeseen verenpaineeseen ovat esimerkiksi ylipaino, suolainen ruokavalio ja tupakointi. Jos on riskiryhmässä, verenpaine tarkistetaan usein automaattisesti lääkärikäynneillä. Mutta verenpaine ei välttämättä säästä hoikkia, perusterveitä tai hyväkuntoisiakaan. Siksi jokaisen yli nelikymppisen on hyvä mitata, millä tasolla oma verenpaine on. Pitkittynyt stressi, kuten työstressi, voi pelkästäänkin kohottaa verenpainetta.
– Pitkäaikaisessa stressissä kehon sympaattinen eli aktivoiva hermosto on vallalla enemmän kuin rauhoittava parasympaattinen, minkä seurauksena verenpaine kohoaa. Stressi nostaa myös kortisolihormonitasoa, mikä vaikuttaa omalta osaltaan verenpaineen kohoamiseen. Stressin vaikutukset verenpaineeseen ovat moninaisia, eikä kaikkia syitä tunneta, Sydänliiton ylilääkäri Anna-Mari Hekkala sanoo.
Sydän, aivot ja muisti vaaravyöhykkeellä
Pitkittyessään kohonnut verenpaine alkaa nakertaa verisuoniston ja sydämen terveyttä, ja se voi aiheuttaa äkkikuoleman, sairauskohtauksen ja altistaa muistisairaudelle. Normaalin yläpaineen raja on 139 elohopeamillimetriä (mmHg) ja alapaineen 89 mmHg.
– Ihanteelliset lukemat ovat 120/80 mmHg tai alle. On todettu, että kun verenpaine on tällä tasolla, siihen liittyy kaikista vähiten haittoja ja kuolemia, Hekkala sanoo.
Omiin elintapoihin on syytä kiinnittää huomiota ja aloittaa verenpaineen säännöllinen mittaus viimeistään siinä vaiheessa, kun paineet nousevat säännöllisesti normaalin rajojen yläpuolelle.
– Kohonnut verenpaine on vaarallista sydämelle. Se rasittaa sydäntä, ja sydänlihas alkaa paksuuntua, siitä tulee jäykkä ja jähmeä. Hengenahdistus on se tavallinen oire. Sydämeen kohdistuvat muutokset ovat peruuttamattomia.
Myös aivot, jotka ottavat paineen vastaan, ovat vaaravyöhykkeellä. Kohonnut verenpaine voi aiheuttaa aivoverenvuodon, ja se altistaa myös aivoveritulpalle eli aivoinfarktille. Muistisairauskin voi olla verenpainetaudin seurausta. Kohonnut verenpaine voi aiheuttaa verisuonten seinämien kalkkeutumista ja paksuuntumista sekä pieniä veritulppia, joita ei itse edes huomaa. Kaikki nämä vaikuttavat muistiin.
Liikunta, esimerkiksi jooga, vahvistaa parasympaattista hermostoa, mikä taas on vastalääkettä stressille.
Vahvista parasympaattista hermostoa
Pitkittyneen stressin aiheuttamaa kohonnutta verenpainetta kannattaa hoitaa esimerkiksi liikunnalla. Parasympaattinen hermosto on sympaattisen hermoston vastavaikuttaja.
Parasympaattista hermostoa vahvistamalla voi rauhoittaa sympaattista hermostoa, joka on saa vallan stressitilassa. Kaikenlainen liikunta, rajumpikin, vahvistaa parasympaattista hermostoa.
– Liikunta vaikuttaa muutenkin kuin hermoston kautta. Liikunnan aikana pienetkin verisuonet ja hiussuonet ovat avoimina isoissa lihaksissa, kuten pakaroissa ja reisissä, mikä vaikuttaa verenpainetta laskevasti.
Myös rentouttavat lajit, kuten jooga, ja mielenhallintakeinot, kuten mindfulness, vahvistavat parasympaattista hermostoa.
Verenpainemittarilla saat luotettavinta tietoa kehon sisältä
Verenpainelääkitys aloitetaan tarvittaessa neljä–kuusi kuukautta kestäneen verenpaineen seurannan jälkeen.
Jos elämäntapojen muutokset eivät riitä laskemaan verenpainetta normaalille tasolle, sen jälkeen aloitetaan lääkitys. Seuranta tarkoittaa kotona tehtäviä mittauksia.
– Kannustan kaikkia yli nelikymppisiä verenpainemittarin hankintaan. Olkavarsimittarit ovat edullisia ja niitä voi käyttää koko perhe ja vaikka naapuritkin yhdessä, Anna-Mari Hekkala sanoo.
– Moni haluaa ostaa aktiivisuusrannekkeita ja appeja omaa terveyttään seuratakseen. Mutta verenpainemittari on laite, jolla saa tutkitusti luotettavinta tietoa siitä, mitä oman kehon sisällä tapahtuu.
Verenpainetta ei tarvitse mitata joka päivä. Suositusten mukaan verenpaine kannattaa mitata aamuin illoin kolmena neljänä päivänä peräkkäin. Sen jälkeen kahden kolmen viikon tauko ja uusi seurantajakso. Jos verenpaine on ihanteellisella tasolla, harvemmat seurantavälit riittävät hyvin.