Migreeni on niin yleinen neurologinen sairaus, että migreeni-sanasta on tullut puhekielessä lähes synonyymi päänsärylle. Kaikki toistuva, kohtalaisen kovakaan päänsärky ei kuitenkaan olen migreeniä, vaan kyse voi olla jännityspäänsärystä.
– Itse asiassa jännityspäänsärky ja migreeni on oikeastaan määritelty toistensa vastakohdiksi, sillä jännityspäänsärystä puuttuvat niin sanotut migreenimausteet, pahoinvointi ja valoarkuus, neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela Lääkärikeskus Aavasta kertoo.
Näin erotat jännityspäänsäryn migreenistä:
- KIPU: Jännityspäänsärky on tasaista ja tuntuu pään ympärillä. Migreenikipu tuntuu jyskytyksenä ja on usein toispuoleista.
- KIVUN MÄÄRÄ: Jännityspäänsärky on lievää tai korkeintaan kohtalaista. Migreenikipu on kohtalaista tai kovaa.
- KESTO: Jännityspäänsäryn kesto vaihtelee. Migreenikohtaus kestää määritelmällisesti neljästä tunnista kolmeen päivään.
- LISÄPIIRTEET: Jännityspäänsärkyyn ei liity lisäpiirteitä eli säryn lisäksi muita oireita ei ole. Migreeniin liittyy aina muita oireita: pahoinvointia ja/tai aistiherkkyyttä. Melkein puolet migreenipotilaista oksentaa kohtauksen aikana. Kohtaukseen liittyy myös usein valo-, ääni- ja liikeherkkyyttä.
- MUTTA: Väestöstä noin yksi, kaksi prosenttia sairastaa kroonista migreeniä. Silloin samassa päässä voi olla migreenin lisäksi jännityspäänsärkyä. Kroonisessa migreenissä päänsärkyä on 15 päivänä kuukaudessa, ja niistä puolet on migreeniä. Välisärky voi olla jännityspäänsärkyä. On opittu, että kun migreenikohtaukset ovat tiheästi toistuvia, tulee migreenipotilaalle myös usein jännityspäänsärkyä mukaan.
Migreeni on naisten sairaus
Väestöstä 12 prosenttia sairastaa aktiivista migreeniä tälläkin hetkellä. Amerikkalaisten tutkimusten mukaan 18 prosenttia naisista ja kuusi prosenttia miehistä.
Väestöstä 30 prosentilla on elämänsä aikana vähintään viisi yksittäistä migreenikohtausta. Migreeni voi siis vaivata myös hyvin harvoin toistuvina yksittäisinä kohtauksina.
Mistä migreeni johtuu?
- Migreeni on neurologinen sairaus, jossa pään alueen kipujärjestelmä on yliherkkä. Migreeni on osin periytyvä.
- Puolet perussyistä liittyy geeneihin ja loput ympäristötekijöihin, eli molemmat vaikuttavat. Esimerkiksi stressi ja huono unenlaatu voivat provosoida herkistynyttä kipujärjestelmää niin, että tulee migreeni- eli päänsärkykohtaus.
- Migreenin kirjo on laaja: on heitä, joita migreeni vaivaa lähes joka päivä, ja heitä, jotka saavat migreenikohtauksen esimerkiksi kerran vuodessa tai harvemmin.
- Migreeniä hoidetaan estolääkityksellä, kipulääkityksellä ja elämäntavoilla. Ylipaino, stressi ja huono unenlaatu lisäävät päänsärkytaipumusta.
Asiantuntijana neurologian erikoislääkäri Mikko Kallela.