Talvella vastustuskyky on kovilla flunssapöpöjen ja influenssavirusten jyllätessä. Syksyllä ja talvella sairastumisherkkyyttä lisää muun muassa se, että ihmiset oleskelevat paljon sisätiloissa ja tartuttavat näin toisiaan.
Näiden vitamiinien ja muiden ravintoaineiden avulla voit parantaa vastustuskykyäsi pimeinä ja kylminä talvikuukausina.
D-vitamiini
Talvella tulee kiinnittää huomiota erityisesti D-vitamiinin saantiin, sillä yksi tärkeä D-vitamiininlähde on auringonvalo, jota on Suomessa talvisin vähän. Kesällä D-vitamiinia muodostuu iholla auringon uv-säteilyn vaikutuksesta, mutta talvella suositellaan käytettäväksi D-vitamiinilisää.
Luonnollisia D-vitamiinin lähteitä ovat ainoastaan kala ja jotkut sienet. Lisäksi Suomessa D-vitamiinia lisätään nestemäisiin maitotuotteisiin ja levitettäviin rasvoihin.
D-vitamiinin puutoksella on yhteys infektiotauteihin, mutta myös moniin muihin sairauksiin, kuten diabetekseen, syöpään ja verenkiertotauteihin. Tärkein tehtävä D-vitamiinilla on luuston kasvussa ja uusiutumisessa. Aikuisilla sen puutos voi aiheuttaa luiden pehmenemistä eli osteomalasiaa.
C-vitamiini
C-vitamiini toimii kehossa antioksidanttina eli ehkäisee hapettumista elimistössä. Antioksidanteilla taas on terveyttä edistäviä vaikutuksia, sillä on huomattu, että runsaasti antioksidantteja sisältävää ravintoa nauttineilla esiintyy vähemmän monia kansantauteja, kuten sepelvaltimotautia.
C-vitamiinin puutos taas voi näkyä väsymyksenä, stressinsietokyvyn alenemisena, infektioherkkyyden lisääntymisenä ja lihaskipuina. C-vitamiinin runsaan nauttimisen ei ole todettu ehkäisevän flunssaa, mutta se voi lieventää flunssan oireita ja lyhentää sen kestoa.
C-vitamiinia saa monista marjoista, hedelmistä ja kasviksista. Hyviä C-vitamiininlähteitä ovat muun muassa appelsiini, kiivi ja mustaherukka.
Sinkki
Sinkki ehkäisee flunssaan sairastumista erityisesti lapsilla. Aikuisilla se lyhentää taudin kestoa parilla päivällä. Lisäksi sinkki edistää ihon, hiusten ja kynsien hyvinvointia sekä haavojen parantumista.
Sinkkiä saa monista ruoka-aineista, kuten lihatuotteista, maitotuotteista, täysjyväviljasta, siemenistä, pähkinöistä sekä vihreistä vihanneksista. Sinkin puutos on siis harvinaista, sillä sitä saa tarpeeksi monipuolisesta ruokavaliosta. Jos sinkin tarve kuitenkin on kohonnut, voi ottaa käyttöön sinkkitabletit.
Omega-3-rasvahapot
Pehmeä rasva sisältää elimistölle tärkeitä terveyttä edistäviä omega-3-rasvahappoja. Suomalaiset saavat ravinnosta usein liian vähän pehmeitä rasvoja ja liikaa kovia rasvoja. Pehmeitä rasvoja saa kalasta, useista kasviöljyistä sekä siemenistä ja pähkinöistä.
Pehmeä rasva on tärkeää sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä, mutta se myös lievittää kehon matala-asteista tulehdusta. Omega-3-rasvahapoilla voi myös olla yhteys masennuksen ja muiden psyykkisten sairauksien ehkäisyssä.
Maitohappobakteerit
Maitohappobakteerit parantavat vastustuskykyä ja suolen toimintaa. Ne edistävät ruoansulatusta sekä suoliston hyvän mikrobiston toimintaa palauttamalla suoliston bakteeritasapainon. Probiooteista uskotaan myös olevan hyötyä masennuksen ja stressin ehkäisyssä.
Maitohappobakteereja on monenlaisia ja niitä lisätään erilaisiin elintarvikkeisiin, kuten jogurtteihin.
Lähteet: Martat, Ravintolisäwiki, Sinkki.com, AvainApteekit, Potilaan lääkärilehti, Tohtori.fi, Itsehoitoapteekki, Terveyskirjasto, Terveyskirjasto, Terveyskirjasto, Terveyskirjasto