Milloin olet viimeksi mitannut vyötärönympäryksesi? Vaikket painoindeksin mukaan olisi ylipainoinen, voit silti kärsiä vyötärölihavuudesta.
– Vyötärönympäryksen mittaa pidetään aika tärkeänäkin merkkinä terveydestä, sanoo endokrinologian ja sisätautien erikoislääkäri Anna-Mari Koski Jyväskylän Terveystalosta.
Näin mittaat vyötärönympäryksesi
Tunnustele seistessä molempia kylkiä ja etsi lonkkaluiden ylin kohta. Aseta mittanauha lonkkaluiden yläpuolella sijaitsevan pehmeän kohdan päälle. Hengitä kevyesti ulos ja katso tulos. Muista, että mittauskohdassa ihon pitää olla paljas.
Lähde: Terveyskirjasto
Vyötärönympäryksen riskiraja on naisilla 90 ja miehillä 100 senttiä
Suomessa vyötärönympäryksen riskirajaksi katsotaan yleensä naisilla 90 senttiä ja miehillä 100 senttiä. Toisinaan rajoiksi saatetaan kuitenkin ilmoittaa tiukemmat 80 senttiä naisille ja 94 senttiä miehille.
– Ei ole olemassa yhtä tiettyä pistettä, jonka ylittämisen jälkeen ongelmia tulee varmasti tai jonka alittamisen jälkeen ongelmia ei varmasti tule. Kyse on liukumasta ja siitä, että riskit alkavat kasvaa. Jos puhutaan ihan senttitasolla, myös ihmisen rakenne merkitsee, Koski selittää.
Käytännössä siis ei ole suurta eroa, onko vyötärönympäryksesi 89 senttiä vai 91 senttiä. Viimeistään 90 tai 100 sentin rajan ylittyessä on kuitenkin järkevää alkaa tehdä asioita kapeamman vyötärön eli vyötärölihavuudesta johtuvien sairauksien ennaltaehkäisyn eteen.
Riskirajat ylittävä vyötärönympärysmitta kertoo kohonneesta sairastumisen riskistä
Sairauksien vaara suurenee selvästi, mikäli vyötärönympärys on paisunut sen verran, että riskirajat paukkuvat.
– Yli riskirajojen kasvanut vyötärönympärys viittaa usein siihen, että ihmiselle on kertynyt paljon sisäelinrasvaa eli ylimääräistä rasvaa maksan, haiman ja sydämen sekä myös lihasten pintaan – eli paikkoihin, joissa rasvaa ei normaalisti pitäisi olla. Vatsaontelo ei ole luonnollinen rasvan varastointipaikka, Koski sanoo.
Runsas sisäelinrasva haittaa aineenvaihduntaa ja kohottaa riskiä muun muassa tyypin 2 diabetekseen, rasvamaksaan ja sen seurauksena jopa kirroosiin, verenpainetautiin, sydänsairauksiin, metaboliseen oireyhtymään, munasarjojen monirakkulaoireyhtymään ja jopa tiettyihin syöpiin.
– Eli nyt puhutaan jo vakavista sairauksista ja kuolleisuuden lisääntymisestä niiden kautta, Koski toteaa.
Jos ongelma ei ole suuri, jo pienillä elämäntapamuutoksilla voi muuttaa paljon
Vyötärölihavuuden tärkein hoito on elämäntapojen muuttaminen. Painon pudottaminen on tehokas tapa karsia vyötäröltä senttejä ja vähentää riskiä sairastumiseen.
– Rasva lähtee useimmiten ensimmäisenä juuri vatsaontelon sisältä, joten jo 5–10 prosentin painonpudotus auttaa vähentämään sairastumisen riskiä. Jos painoindeksi on yli 35–40, tarvitaan usein tehostettua elämäntapaohjausta ja mahdollisesti lääkkeitä tai jopa lihavuusleikkausta, Koski sanoo.
Painon pudottamisen lisäksi liikunta on tehokas keino vyötärölihavuuden hoitoon. Salilla ja lenkkipolulla ei tarvitse kuitenkaan viettää koko elämää. Kosken kokemuksen mukaan usein pienet teot toimivat suuria muutoksia paremmin ja tuovat pysyvämmän avun.
– Auttaa, jos tekee pieniä muutoksia monissa ravintoon ja liikuntaan liittyvissä elämäntavoissa. Muutosten ei tarvitse olla kauhean isoja, kunhan niitä vain on riittävän paljon. Pieniä muutoksia voi olla esimerkiksi 30 minuuttia kävelyä päivässä, rasvan vähentäminen ja kasvisperäisten rasvojen suosiminen, nopeiden hiilihydraattien vähentäminen ja kuidun lisääminen ruokavalioon, Koski luettelee.
Läheiset mukaan muutokseen
Koski suosittelee, että läheiset innostetaan mukaan terveellisiin elämäntapoihin.
– On hyvä, että esimerkiksi pariskunta tai perhe lähtee yhdessä tekemään näitä muutoksia. Ruokavaliomuutokset ja miksei liikuntamuutoksetkin on helpompi tehdä yhdessä kuin yksin.
Geenit vaikuttavat huomattavasti siihen, onko ihmisellä taipumus vyötärölihavuuteen. Kosken mukaan elämäntavat ovat kuitenkin vyötärölihavuudesta puhuttaessa geenejä tärkeämpi tekijä.
– Geenejäkin vastaan pystyy taistelemaan terveellisillä elämäntavoilla. Ne ajavat geenien ohi.