Korkea verenpaine on hyvin yleistä keski-ikäisillä ja sitä vanhemmilla. Noin puoli miljoonaa suomalaista käyttää verenpainelääkitystä. Kohonneeseen verenpaineeseen vaikuttavat pääasiassa elintavat, mutta siihen voi olla myös perinnöllinen taipumus.
Kohonnut verenpaine vaurioittaa valtimoita ja sydäntä sekä aiheuttaa aivohalvauksia sekä sydäninfarkteja. Korkea verenpaine ei yleensä tunnu, mutta hyvin paljon kohonnut verenpaine voi tuntua päänsärkynä ja huimauksena.
Tärkeimmät keinot ehkäistä ja alentaa korkeaa verenpainetta ovat säännöllinen liikunta, suolan käytön vähentäminen, tupakoimattomuus sekä ylipainon välttäminen. Entä jos nämä ovat jo kunnossa, mutta verenpaine kohoaa silti?
Kysyimme yleislääketieteen erikoislääkäri Atte Vadénilta neljä askarruttavaa kysymystä verenpaineesta.
Verenpaine on…
Normaali, kun se on alle 130/85 mmHg.
Tyydyttävä, kun se on välillä 130–139/85–89 mmHg.
Koholla, kun se on 140/90 mmHg tai enemmän.
1. Kuinka huolestuttavaa on, jos verenpaine on tyydyttävän rajoissa normaalin sijaan?
”Riippuu täysin siitä, millä aikajänteellä asiaa tarkastellaan. Tyydyttävä verenpainetaso on vielä sen verran matala, että akuutteja ongelmia siitä ei koidu. Verisuonet eivät repeä, sydämen lihasmassa ei kasva sairaalloisesti, eivätkä munuaisetkaan mene pikavauhtia pilalle.
Kun ajatellaan vuosien ja vuosikymmenten jänteellä, kaikki ylimääräinen paine rasittaa verenkiertoamme ja paineelle herkimpiä elimiämme, kuten munuaisia, aivoja ja sydäntä. Jos haluaa näille elimille maksimaalisen suojan, kannattaa verenpaine yrittää pitää normaalin rajoissa.”
2. Nuorilla kohoaa ensimmäisenä alapaine. Kuinka paljon pitää huolestua, jos ainoastaan alapaine on koholla?
”Yksistään kohonnut alapaine kertoo kasvaneesta verenkierron vastuksesta. Silloin ääreisverenkierto ja esimerkiksi lihasten verenkierto on normaalia ’tiukemmalla’, eikä veri ikään kuin pääse kiertämään vapaasti.
Tyypillisesti vähäinen liikunta, riittämätön lepo ja liiallinen stressi ovat kohonneen alapaineen taustalla. Myös tupakointi nostaa alapainetta.
Alapaineen kohotessa kannattaa aina pohtia, ovatko elintavat kohdillaan. Pielessä olevat elintavat aiheuttavat yleensä muitakin harmeja: paino ja sokerit nousevat usein mukana.
Riittävä lepo, hyvälaatuinen uni, tupakoimattomuus, kohtuullinen määrä liikuntaa sekä terveellinen ruoka ovat yleensä tehokkaimmat tavat hoitaa alapainetta. Lääkitys aloitetaan tai sitä lisätään tarpeen mukaan.”
3. Kuinka suuri rooli hormonaalisen ehkäisyn lopettamisella on korkean verenpaineen ehkäisyssä?
”Ehkäisyssä käytettävät hormonit vaikuttavat verenpaineeseen hyvin yksilöllisesti. Siksi verenpainetta tuleekin seurata.
Joillain verenpaine nousee merkittävästi ja voi estää hormonaalisen ehkäisyn käytön. Hormonien välillä on kuitenkin eroja. Ongelma liittyy yleisimmin estrogeeniin, jolloin esimerkiksi hormonikierukka tai minipillerit voivat olla vaihtoehto.”
4. Millainen liikunta toimii parhaiten korkean verenpaineen ehkäisyssä?
”Hiukan huumorilla vastattuna: sellainen liikunta, jota tulee varmasti ja säännöllisesti tehtyä. Lajilla ei ole niin väliä, vaan tärkeintä on liikunnan säännöllisyys.
Tutkimusten mukaan kestävyystyyppinen liikunta pienentää sekä levon- että kuormituksen aikaista verenpainetta. Myös kuntosaliharjoittelu sopii hyvin kohonneen verenpaineen ehkäisyssä ja hoidossa.
Verenpainepotilaan kuntosalitreeniksi suositellaan kuntopiirityyppistä pienten vastusten ja runsaiden toistojen harjoittelua. Ehkäisyssä toiminee raskaampikin harjoittelu. Parhaan terveyshyödyn saa, kun yhdistää lihaskuntoharjoittelun kestävyysliikuntalajeihin.”
Lähteet: Terveyskirjasto, Käypä hoito