Onko ampiainen pistänyt sinua kerran ilman sen suurempia seurauksia ja uskot siksi, että sinulla ei voi olla ampiaisallergiaa? Älä tuudittaudu tähän luuloon. Ampiaisallergia nimittäin ilmenee aikaisintaan toisella pistokerralla.
Ampiaisallergia on mahdollista selvittää lääkärissä allergiatestillä, jos ihminen on aiemmin saanut ampiaisen piston. Usein allergiatestejä ei kuitenkaan tehdä etukäteen, vaan allergia ilmenee uuden ampiaisen piston yhteydessä.
– Aivan tuhottomasti ampiaisia ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Vakavia, hengenvaarallisia allergisia reaktioita ampiaisten pistoista saa vain hyvin harva, ihotautien ja ihoallergologian erikoislääkäri Risto Oksman Turun Mehiläisestä muistuttaa.
Hengitysvaikeudet tai tajunnan menettäminen ovat syitä kutsua ambulanssi
Yleensä ampiaisen pistosta seuraa kämmenen tai korkeintaan kahden kämmenen kokoinen kipeä ja turvonnut alue. Jos ampiaisen pistoon ei liity muuta kuin tällaisia paikallisia oireita, lääkäriin ei tarvitse lähteä.
– Paikalliset oireet ovat tavallisia eivätkä viittaa allergiaan. Allergiaan viittaavia ja päivystyshoitoa vaativia asioita sen sijaan ovat esimerkiksi nokkosrokko, verenpaineen lasku ja yleinen voimattomuus, Oksman linjaa.
Todella nopeaa hoitoa eli ambulanssin tilaamista vaaditaan, jos piston saaneen hengitys vaikeutuu tai tämä pyörtyy tai menee tajuttomaksi.
Ampiaisille allergisen tärkein turva on yleensä adrenaliinipiikki
Jos ampiaisallergia todetaan, allerginen saa lääkäriltä sekä ohjeita että lääkkeitä. Jatkossa mukana kulkee myös tärkeä ensiapu ampiaisen pistolle: adrenaliinipiikki.
– Lääkäriltä saa yleiset ohjeet siitä, miten ampiaisen pistoa voi vältellä eli miten käyttäydytään luonnossa ja ampiaisten läheisyydessä. Lisäksi allergiselle annetaan adrenaliinipiikki. Se painetaan ampiaisen piston sattuessa esimerkiksi reiteen tai vatsaan. Se antaa ensiavun, jotta mitään katastrofia ei ehdi tapahtua. Yleensä lisäksi annetaan suun kautta otettavia antihistamiinia ja kortisonia. Ne vaikuttavat hitaasti ja vähentävät pistokohtaan tulevaa jälkireaktiota, Oksman sanoo.
Jatkotoimenpiteitä miettiessä pohditaan myös tarvetta mahdolliselle siedätyshoidolle. Jos riski saada ampiaisenpisto on hyvin pieni, työlästä siedätyshoitoa harvoin aloitetaan. Jos taas riski on suuri esimerkiksi ammatin tai asuinpaikan takia, siedätyshoito usein aloitetaan.
– Siedätyshoidot toimivat hyvin ja ovat tehokkaita. Ne ovat kehittyneet paljon viimeisten vuosikymmenien aikana, Oksman sanoo.
Ampiaisallergikko on vain harvoin allerginen mehiläisille
Vaikka maallikot usein niputtavat ampiaiset ja mehiläiset samaan pistiäisten joukkoon, ei ampiaisille allerginen ole automaattisesti allerginen myös mehiläisille. Itse asiassa ihminen on yleensä allerginen joko ampiaiselle tai mehiläiselle, ei molemmille.