Ihosyöpä syntyy, kun terveet ihosolut alkavat muuttua pahanlaatuisiksi. Syöpäriski on osittain perinnöllinen, mutta auringossa oleilu ja solarium kasvattavat riskiä. Siksi auringonoton välttely ja hyvä aurinkosuoja ovat tehokkaita keinoja torjua ihosyöpää.
Ihosyöpä ei ole aina melanooma
Suomessa rekisteröidään vuosittain noin 15 000 erilaista ihosyöpää. Yleisimpiä ovat melanooma, okasolusyöpä ja tyvisolusyöpä. Ihosyöpiä sairastetaan kuitenkin todennäköisesti enemmän, sillä kaikkia ei löydetä. Alkava syöpä voidaan sekoittaa esimerkiksi vaarattomiin luomiin.
Yleisin ja vähiten leviävä ihosyöpä on tyvisolusyöpä, joita on noin puolet ihosyövistä. Okasolusyöpä on harvinaisempi, mutta aggressiivisempi.
Ihosyövistä noin 10 prosenttia on melanoomia, joka on ihosyövistä vakavin. Pitkälle edennyt melanooma voi kasvattaa etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin, keuhkoihin, maksaan, luustoon ja jopa aivoihin.
Parantumisennuste riippuu syövän laajuudesta, tyypistä ja sijainnista. Tämän vuoksi on tärkeää oppia tunnistamaan ihon pienetkin muutokset.
Tyvisolusyövän oireita:
Värittömät ja tummat kyhmyt
Orvaskeden tyvisoluissa syntyvä tyvisolusyöpä kasvattaa tyypillisesti kyhmyjä kasvoihin tai korvien taakse. Kasvain voi olla ihonvärinen, ruskea tai musta. Kyhmy voi tummua kasvaessaan, ja sen pinnalla erottuu usein verisuoni.
Haavat ja ruvet
Itsestään ilmestyvät haavat ja ruvet voivat olla tyvisolosyövän oireita. Myös kyhmy voi haavautua ja rupeutua kasvaessaan.
Selkeärajainen, hilseilevä ihottuma
Tyvisolusyöpä oirehtii vartalolla usein ihottumana, jota voi olla useissa kohdissa. Ihottuma-alue voi olla tarkkarajainen, punoittava, hilseilevä ja reunoistaan kohonnut.
Ohut arpimainen läikkä
Tyvisolusyövän vaikeimmin tunnistettava muoto aiheuttaa arpikudosta, yleensä kasvoihin. Kyseessä ei ole paksu, erottuva arpi. Arpikudos voi olla vain hieman tervettä ihoa paksumpaa, ja arpeutuma on usein väritön.
Okasolusyövän oireita:
Punoittavat ja aristavat kyhmyt
Myös orvaskeden sarveissoluissa syntyvä okasolusyöpä kasvattaa ihoon kyhmyn, joka muuttuu kasvaessaan punaiseksi ja aristavaksi.
Kyhmyjä kasvaa yleensä kasvoissa, korvalehdissä, päässä, kädenselissä ja kroonisissa haavoissa. Kyhmy kasvaa nopeasti, muuttuu karstaiseksi ja haavautuu.
Huulessa kasvain haavautuu usein jo alkuvaiheessa. Huulikasvaimen ympärillä voi olla tummaksi pigmentoitunutta ihoa.
Rupinen ihottuma
Okasolusyöpä voi oirehtia ihottumana ennen kyhmyvaihetta. Ihoa voi kutista, ja ihottuman pinta voi olla kuiva ja rupimainen.
Melanooman oireita:
Sivusuuntaan kasvavat luomet
Väriaine melaniinia muodostavista soluista alkava melanooma aiheuttaa usein luomimaisia läiskiä. Luomet laajentuvat sivusuuntaan ja kasvavat melko hitaasti. Ne ovat yleensä ruskeita, mutta niissä voi olla sinisen, punaisen ja mustan sävyjä.
Luomimainen melanooma ilmestyy miehillä usein selkään ja naisilla jalkoihin. Luomea voi kutista, pistellä tai jomottaa.
Läiskämäiset pisamat
Jättikesakkomelanooma aiheuttaa kasvoihin laajan, vaaleanruskean läiskän. Laikku on tavallista pisamaa suurempi. Melanooman edetessä se paksuuntuu ja mustuu.
Kesakkomaista melanoomaa voi esiintyä myös sormissa, varpaissa, jalkapohjissa ja päänahassa. Sormien ja varpaiden läiskät voivat olla lähes värittömiä, tai ne voivat muistuttaa psoriasista tai haavaa.
Mustat juovat kynsissä
Melanooma voi aiheuttaa kynsiin mustia, pystysuunnassa kasvavia pigmenttijuovia. Toisin kuin kynnenalaiset mustelmat, juovat eivät haalistu.
Vaaleaan ihoon ilmestyy auringossa herkästi kesakkoja ja maksaläiskiä. Ne johtuvat lisääntyneestä melaniinintuotannosta, mutta ovat vaarattomia. Myös hormonit vaikuttavat ihon pigmentoitumiseen. Raskaus ja hormonaalinen ehkäisy voivat aiheuttaa naiselle vaarattomia maksaläiskiä. Ne ja auringon aiheuttamat näppylät sekä palamisesta johtuva hilseily ja punoitus ovat yleensä harmittomia, jos kortisonivoide helpottaa oireita. Syövän aiheuttamiin ihomuutoksiin lääkevoiteet eivät tepsi. Synnynnäiset luomet ovat yleensä vaarattomia, eikä kaikista aikuisenakaan ilmestyvistä luomista tarvitse huolestua. Vaarattomat luomet ovat yleensä symmetrisiä ja tarkkarajaisia, eivätkä ne kasva. Tällaiset luomet taas kannattaa tutkituttaa: Lähteet: Kaikki syövästä, Syöpäsairaala Docrates, TerveyskirjastoMiten terveen luomen erottaa syövästä?
Lähteet: Kaikki syövästä, Syöpäsairaala Docrates, Terveyskirjasto