Yhä useampi suomalainen jää lapsettomaksi: hedelmällisen iän ohittaneista naisista viidennes ja miehistä neljännes. Mutta mistä tahaton lapsettomuus useimmiten johtuu?
– Iso syy on se, ettei ole kumppania, jonka kanssa perhettä edes yrittäisi perustaa. Tämä korostuu etenkin miehillä. Taustalla on sekä eroja että sinkkuutta, Lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Johanna Repo kertoo.
Toinen yleinen syy lapsettomuuden taustalla on ikä. Naisilla hedelmällisyys lähtee 35 ikävuoden jälkeen nopeaan ja rajuunkin laskuun.
– Pitäisi voida puhua enemmän siitä, että hedelmällisyys on katoava vara. Toisaalta on myös tiedostettava se, että lastenhankinnan lykkääminen ei ole aina tietoinen ratkaisu. Elämä saattaa mennä niin, että oikeaa aikaa lastenhankinnalle ei tule. Ei esimerkiksi olla sellaisessa parisuhteessa, jossa lasta haluaisi hankkia, tai omaa asemaa työelämässä ei koeta riittävän turvatuksi perheen perustamisen kannalta.
Lastenhankinta voi pysähtyä myös hedelmöityshoitojen mahdottomuuteen
Joskus toive lapsesta voi tyssätä myös siihen, ettei lapsettomuushoitoihin ole syystä tai toisesta mahdollisuutta. Matkat hedelmöityshoitoihin voivat olla pitkiä, työtä ja hoitoja voi olla hyvin vaikeaa sovittaa yhteen ja hoidot voivat olla itselle liian kalliita.
– Yksityisellä puolella puhutaan useista tuhansista, jopa kymmenistä tuhansista euroista. Eikä julkiselle puolelle edes pääse, jos tarvitaan lahjoitettuja sukusoluja eli jos kyseessä on esimerkiksi naispari tai yksin elävä nainen. Heteroparitkaan, joilla on tarve lahjasoluihin, eivät saa hoitoja julkisella, Repo sanoo.
Julkisella puolella hedelmöityshoitoja tehdään alle 40-vuotiaille heteropareille, jos hoitojen arvioitu onnistumisprosentti on yli 10 prosenttia. Mikäli lääkäri toteaa, ettei hoitoja kannata jatkaa tai jos kolmen sairausvakuutuksesta korvattavan hoitokerran määrä on jo täyttynyt, myös heteroparien täytyy kääntyä yksityisten palvelujen puoleen.
– Hedelmöityshoitoihin pitäisi panostaa enemmän, ja miettiä hyvin tarkkaan laadun ja saatavuuden näkökulmia. Hoidot niille ihmisille, jotka lasta toivovat, olisivat panostus yhteiskuntaan eivätkä yhteiskunnallinen kuluerä.
Perhepolitiikalla voidaan vaikuttaa lapsettomuuteen
Jos lapsettomaksi jääminen ei ole oma valinta, se voi olla suuri suru. Olisiko tahatonta lapsettomuutta mahdollista ehkäistä jollain tavalla?
– Tiettyihin lapsettomuuden syihin, kuten kumppanin puuttumiseen, on yhteiskunnan vaikeaa puuttua, mutta on myös tiettyjä rakenteita, joita voitaisiin muuttaa. Olisi esimerkiksi tärkeää, että ihmiset saisivat tukea parisuhteeseen, jossa he lasta toivovat.
Repo peräänkuuluttaa myös perheitä tukevaa politiikkaa, joka tekisi perheen ja työn yhteensovittamisesta helpompaa.
Lisäksi Repo kaipaa positiivista perhepuhetta.
– Tällä hetkellä on aistittavissa näkemys perheistä kuluerinä. Lapsiperheen arkeen liitetään myös kovia vaatimuksia. Tällaisia myyttejä pitäisi purkaa ja puhua perheestä toisella tavalla.
Tahattomasti lapsettomia edustava Simpukka juhlii 30-vuotista taivaltaan Simpukka-viikon (7.–13.5.2018) aikana. Juhlinta huipentuu Lapsettomien lauantaina 12.5.2018.