1. Pienikin univaje uuvuttaa
Univaje kuulostaa niin loogiselta väsymyksen syyltä, että on vaikea ymmärtää, miksi ihminen ei ymmärrä nukkua enemmän. Voimme kuitenkin aliarvioida levontarpeemme, vaikka luulemme nukkuvamme riittävästi.
Ihmisen yksilöllinen unentarve on 6–9 tuntia yössä. Väsymys alkaa vaivata, jos nukut jatkuvasti vaikkapa vain tunnin unentarvettasi vähemmän. Paras tapa selvittää väsymyksen syy onkin kokeilla ennen lääkärin pakeille marssimista yöunien pidentämistä. Oman unentarpeensa oppii vain testaamalla. Jos heräät aamulla helposti ja olet virkeä, olet nukkunut tarpeeksi.
Lue myös: Flunssakierre, masennus ja perheriidat – univajeen yllättävät oireet
2. Hengityskatkokset häiritsevät untasi
Uniapnea tarkoittaa hengityksen katkeilua unen aikana. Hengityskatkos loppuu vasta, kun ihminen havahtuu vetämään happea. Heräily aiheuttaa väsymystä ja ärtymystä sekä kasvattaa sydän- ja verisuonisairauksien, kakkostyypin diabeteksen ja aivoinfarktin riskiä. Jos siis epäilet kärsiväsi uniapneasta, on syytä keskustella asiasta lääkärin kanssa.
Ylipaino on yleisin uniapnean syy, sillä rasvakudos voi tukkia nielun makuuasennossa. Ensimmäiseksi hoitomuodoksi suositellaankin painonpudotusta. Hengityskatkokset voivat johtua myös nielun rakenteesta. Tällöin uniapneaa voidaan hoitaa nenää avaavalla leikkauksella tai kita- tai nielurisojen poistolla.
Lue myös: Miksi aina väsyttää, vaikka nukkuu? Saatat kärsiä uniapneasta
3. Allergiat ja allergialääkkeet väsyttävät
Paha allergia voi väsyttää ja heikentää fyysistä suorituskykyä. Myös allergioiden hoidossa käytetyt antihistamiinit voivat lisätä uupumusta. Väsyttävä vaikutus on onneksi saatu poistettua uusista antihistamiinilääkkeistä, joten lääkkeiden vaihto voi helpottaa oireita.
Lue myös: Ehkäise ja hoida siitepölyallergia
4. Anemia vie voimasi
Anemia eli veren alhainen hemoglobiini aiheuttaa väsymystä ja heikotusta. Myös kunto voi laskea, ja jopa kävely voi tuntua vaivalloiselta.
Yleisimpiä anemian syitä ovat raudan, B12-vitamiinin tai foolihapon puute. Runsaat kuukautiset voivat aiheuttaa raudanpuutetta. Raskaus puolestaan lisää B12-vitamiinin ja foolihapon tarvetta. Kuukautisten ja raskauden aiheuttamaa anemiaa voidaan hoitaa ravintolisillä ja monipuolisella ruokavaliolla.
Myös suoliston imeytymishäiriöt, sisäiset verenvuodot ja punasolujen liian nopea hajoaminen voivat aiheuttaa anemiaa. Jos ravintolisät eivät nosta hemoglobiinia, anemian syy tulisi aina tutkia.
Lue myös: Kärsitkö anemiasta tai raudanpuutteesta? Tunnista oireet ja tutustu hoitokeinoihin
5. Masennus heikentää unenlaatua
Fyysinen väsymys voi johtua myös henkisistä syistä. Masennus aiheuttaa monenlaista uupumusta ja toimintakyvyn heikkenemistä. Arkiaskareidenkin tekeminen voi tuntua ylitsepääsemättömän vaikealta, ja asiat, jotka tuottavat normaalisti iloa, vievät voimat.
Masennukseen liittyy monesti unihäiriöitä. Nukahtaminen on vaikeaa, uni katkeilee ja päivärytmi voi mennä sekaisin. Nukahtamisvaikeudet pahentavat väsymystä, ja väsymys puolestaan ruokkii masennusta. Jos epäilet väsymyksesi johtuvan masennuksesta, ota asia puheeksi lääkärin kanssa.
Lue myös: Tunnista masennuksen oireet
6. Väsymykseen liittyy diabeteksen oireita
Verensokerin heittely aiheuttaa väsymystä, mielialanmuutoksia ja ärtyisyyttä. Verensokerin rajut vaihtelut voivat olla diabetekseen eli insuliinin tuotantohäiriön oireita. Tällöin väsymykseen liittyy usein janoisuutta, lihaskramppeja ja tihentynyttä virtsaamisentarvetta.
Kakkostyypin diabetes puhkeaa aikuisiällä. Yleisimpiä syitä sairauden syntyyn ovat ylipaino, tupakointi ja epäterveelliset ruokailutottumukset. Kakkostyypin diabetesta sairastaa noin 250 000 suomalaista, minkä lisäksi jopa 150 000 aikuista sairastaa sitä tietämättään. Jos epäilet väsymyksesi syyksi diabetesta, hakeudu lääkärin vastaanotolle.
Lue myös: Kakkostyypin diabetes hallintaan ruokavaliolla – 9 vinkkiä
7. Oireesi saattavat johtua kilpirauhasen vajaatoiminnasta
Alakuloisuus ja kasvanut unentarve voivat olla kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita. Kun kilpirauhashormoneja ei erity tarpeeksi, koko elimistö tuntuu käyvän puoliteholla.
Vajaatoiminta alkaa usein hiljalleen, ja etenkin lievän vajaatoiminnan diagnosointi voi olla vaikeaa. Sairastunut voi tottua oireisiinsa, ja puuroisuus alkaa tuntua normaalilta ololta. Kilpirauhasarvot on syytä tutkia, jos väsymykseen liittyy palelua, näköhäiriöitä, vatsavaivoja tai lihaskipuja.
Lue myös: Kilpirauhasen vajaatoiminta – Oireet ja hoito
8. Väsymykseen liittyy reumasairauksien oireita
Fibromyalgia on reumasairauksiin kuuluva kipu- ja uupumusoireyhtymä. Se aiheuttaa tuki- ja liikuntaelimistön jomottavia särkyjä, kroonista väsymystä ja unihäiriöitä. Näiden oireiden takia kannattaa hakeutua lääkäriin.
Fibromyalgian syntymisen tarkkaa syytä ei tiedetä. Pitkäaikaisen stressin uskotaan aiheuttavan elimistöön muutoksia, jotka edesauttavat fibromyalgian puhkemista. Myös muut reumasairaudet voivat oireilla väsymyksenä jo ennen nivel- ja lihaskipujen alkamista.
Lue myös: Silmätulehdus voi olla reuman oire – Nämä sairaudet paljastuvat silmistäsi
Väsymysoireyhtymä on todellinen sairaus
Pitkäaikainen väsymysoireyhtymä on tunnustettu sairaus, jonka syytä ei tunneta. Pitkäaikaissairauksien, stressin ja virusten arvellaan altistavan oireyhtymälle. Sen tyypillisin oire on jatkuva väsymys, johon lepo ei auta. 0,5–1 prosentin aikuisista arvellaan kärsivän oireyhtymästä. Sairaus puhkeaa usein keski-iässä, ja naiset ovat sille alttiimpia kuin miehet.
Väsymys on yleensä pahimmillaan aamulla, ja kohtuullisestakin fyysisestä rasituksesta toipumisessa voi kestää päiviä. Muisti voi pätkiä ja keskittyminen vaikeutua. Potilas voi kärsiä myös lihas- ja nivelkivuista, ja kaulan ja kainaloiden imusolmukkeet voivat laajentua.
Väsymykseen ei ole hoitoa, mutta oireita voidaan lievittää kevyellä liikunnalla, terveellisellä ruokavaliolla ja säännöllisillä elämäntavoilla. Osa potilaista saa apua masennuslääkkeistä, vaikka heillä ei olisi masennusta. Lääkärit eivät suosittele hoidoksi nukahtamis- ja unilääkkeitä, koska niiden pitkäaikainen käyttö voi pahentaa oireita.
Krooninen väsymys voi johtaa pahimmillaan työkyvyn menetykseen, ja sosiaalinen elämä voi kärsiä. Väsymyksen vähättely voi aiheuttaa potilaalle masennusta, mikä pahentaa uupumusta entisestään. Potilas tarvitseekin tukea, ei ryhdistäytymiskehotuksia. Ihanteellisinta olisi, jos potilas voisi muokata arkeaan jaksamisensa mukaan ja saisi lepoa aina tarvitessaan.
Lähde: Terveyskirjasto
9. Sinulla on virtsarakontulehduksen oireita
Paha virtsarakontulehdus voi aiheuttaa väsymystä ja yleiskunnon heikentymistä. Tulehduksen muita oireita ovat tihentynyt virtsaamisentarve, kirvely virtsatessa sekä alapään kirvely ja kutina. Emättimen limakalvojen ohentuminen altistaa keski-ikäiset ja vanhemmat naiset tulehduksille.
Potilaat eivät aina osaa yhdistää alapään kirvelyä virtsarakontulehdukseen, vaan ajattelevat kivun johtuvan kuivista limakalvoista. Väsymys ja voimakas vatsakipu voivat olla munuaisaltaaseen levinneen, välitöntä hoitoa vaativan tulehduksen oireita.
Lue myös: Hoida virtsatietulehdus luonnollisesti
10. Voimasi vähenevät äkillisesti
Selittämättön väsymys ja kunnon romahtaminen voivat olla sydänsairauden ensimmäisiä oireita. Puuskutat portaissa, jotka harpoit ennen vaivatta ylös, ja kevyet kotityöt imevät sinusta kaikki mehut.
Väsymyksestä kannattaa puhua lääkärille, jos olet hyväkuntoinen, mutta voimasi alkavat ehtyä äkillisesti. Sydänsairaudet voivat aiheuttaa myös huimausta, hengitysvaikeuksia ja epämääräisiä rintakipuja.
Lue myös: 10 faktaa – Naisen sydän on lujilla
Lähteet: Diabetesliitto, Kilpirauhasliitto, Sydan.fi, Tohtori.fi, Uniapnea.fi, WebMD
The post Milloin jatkuvasta väsymyksestä on mentävä lääkäriin? Tunnista 10 hälytysmerkkiä appeared first on Anna.fi.