Luonnon monimuotoisuuden väheneminen on ongelma, jonka moni on tottunut yhdistämään ympäristönsuojeluaiheisiin. Ehkä hieman yllättäen asialla on yhteys myös siihen, että kosmetiikkaan lisätään nyt metsämikrobeja.
Kun luontoympäristö vähenee ja köyhtyy, meillä on yhä vähemmän suoria, jokapäiväisiä kontakteja monimuotoiseen luontoympäristöön ja erityisesti metsään. Urbaani elämäntapa valtaa alaa. Länsimaisissa yhteiskunnissa ihmiset viettävät jopa yli 90 prosenttia ajastaan sisätiloissa, kertoo väitöskirjatutkija Iida Mäkelä Helsingin yliopistosta.
Prosenttiosuus voi tuntua suurelta ja jopa epäuskottavalta, mutta sille on tutkimusten mukaan vankka todellisuuspohja.
”Ammattinsa puolesta ulkona paljon aikaa viettävät tai vapaa-ajallaan runsaasti ulkoilevat ovat toki asia erikseen, mutta kun puhutaan keskimääräisestä länsimaisesta ihmisestä, ulkoiluaika jää vähäiseksi. Töihin ja harrastuksiin mennään autolla tai bussilla, istutaan päivä toimistossa ja illalla kotona. Liikuntaakin monet harrastavat sisätiloissa”, Mäkelä sanoo.
Yksi seuraus luontokontaktien vähenemisestä on mikrobialtistuksen pieneneminen. Se puolestaan liittyy länsimaissa yleisiin immuunivälitteisiin tauteihin, kuten astmaan, allergioihin ja atooppiseen ihottumaan.
Katso videolta, miten lisäät metsämikrobialtistusta:
Vähäinen kontakti luontoon lisää allergioita
Ihmisen elimistö tarvitsee lapsuudesta saakka monipuolista mikrobialtistusta, jotta immuunijärjestelmä kehittyy ja vahvistuu. Elimistön rajapintojen, kuten ihon, limakalvojen ja suoliston on jatkuvasti myös aikuisena kohdattava vaarattomia mikrobeja, jotta immuunijärjestelmä oppii tunnistamaan vaarattomat mikrobit haitallisista.
Jos altistusta ei ole riittävästi, immuunijärjestelmä tavallaan ylivirittyy eli alkaa reagoida liiallisesti esimerkiksi siitepölyyn tai ruoka-aineeseen. Toisin sanoen syntyy immuunijärjestelmän häiriötiloja, kuten allergioita ja astmaa. Erityisen selvästi kaupungistuneen elämäntavan vaikutus nähdään atooppisen allergian lisääntymisessä.
Metsäympäristö ja metsän maaperä on mikrobien monipuolisuudessaan ensiluokkainen mikrobialtistuksen lähde, Mäkelä muistuttaa.
”Ei välttämättä riitä, että päivän ulkoiluannoksen viettää lenkkipolulla, puhumattakaan urbaanista asfalttiviidakosta. Silloin kontakti luontoon jää lopulta aika vähäiseksi”, hän jatkaa.
Metsämikrobit saa parhaiten metsästä
Parhaiten hyviä mikrobeja saa tutkimusten mukaan olemalla oikeasti kosketuksissa metsän kanssa. Se tarkoittaa poikkeamista metsätieltä, puiden ja kasvien koskettelemista, käsien likaamista multaan ja metsän maaperään eli kunttaan.
Mäkelä muistuttaa muutaman vuoden takaisesta tutkimuksesta, jossa päiväkotilasten immuunijärjestelmän säätelyn havaittiin parantuvan jo 28 päivässä, kun päiväkodin pihalle tuotiin metsäkunttaa ja istutuslaatikoita lasten leikkeihin.
Harvalla aikuisella on mahdollisuutta tai halua möyriä metsämullassa päivittäin. Asiassa on toinenkin ongelma: talvisaikaan mikrobit jäätyvät.
”Suomessa ei talvella saa metsästä kovin paljon mikrobialtistusta, vaikka siellä oleilisi miten paljon hyvänsä”, Mäkelä huomauttaa.
Lue myös Kotiliesi.fi: Nämä 4 helppoa ilmastotekoa parantavat myös terveyttä – lääkäri kertoo, miten planeetan ja ihmisen hyvinvointi kulkevat käsi kädessä
Metsämikrobiuute paikkaa luontoaltistuksen puutetta
Luontoaltistuksen puutetta paikkaamaan on kehitetty metsämikrobikosmetiikkaa. Ihovoiteisiin ja muihin kosmetiikkatuotteisiin lisätyt standardoidut mikrobiuutteet toimivat samoin kuin metsämaasta saatu multakosketus, eli ne lisäävät hyödyllistä mikrobialtistusta.
Metsämikrobien käyttöä kosmetiikassa ja muissa kuluttajatuotteissa on Suomessa tutkittu erityisen paljon ADELE–tutkimushankkeessa. Helsingin ja Tampereen yliopistojen yhteishankeen tavoitteena on tutkia ja löytää luontopohjaisia ratkaisuja immuunijärjestelmän häiriöiden kasvuun erityisesti kaupungeissa.
Metsämikrobiuute on yksi tämän hankkeen tuloksena syntyneistä innovaatioista. Sitä käyttävät useat suomalaiset kosmetiikkabrändit kuten NOBE, Luonkos, Moi Forest ja Sees.
Tutkimus: metsämikrobivoide auttaa atoopikkoja
Vuonna 2024 valmistui suomalaisen bioteknologiayritys Uute Scientificin tutkimus, joka osoitti metsämikrobiuutetta sisältävän voiteen vahvistavan atooppisen ihon suojakerrosta ja vähentävän ihoärsytystä etenkin talvella.
Tutkimus on osa Tampereen ja Helsingin yliopistojen väitöskirjatutkimuksia. Siihen osallistuneet atoopikot käyttivät noin seitsemän kuukauden ajan joko lumevoidetta tai metsämikrobiuutetta sisältävää voidetta. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että luontoaltistusta saaneessa ryhmässä käytettiin vähemmän atopialääkkeitä kuin lumevoidetta käyttäneessä ryhmässä.
“Kyseessä on todella merkittävä, historiaa tehnyt tutkimus, joka on tieteellisesti todistanut luonnon mikrobien positiivisen vaikutuksen vakavan sairauden hoidossa. Aloitamme atopiasta, mutta myös monet muut immunivälitteiset sairaudet, kuten allergiat, astma, Parkinsonin tai jopa Alzheimerin tauti, voivat hyötyä mikrobiuutteesta”, visioi Uute Scientificin toimitusjohtaja ja perustajajäsen Kari Sinivuori yrityksen verkkosivuilla.
Tutkimustietoa metsämikrobien vaikutuksesta muiden sairauksien hoidossa ei vielä ole olemassa. Tämänhetkisen tutkimustiedon valossa kiistattomalta kuitenkin vaikuttaa, että luontokosketus ainakin ehkäisee immuunijärjestelmän häiriöitä.