Minun kerrotaan kuorsaavan, voikohan kyse olla uniapneasta? Jos epäilys herää, väittämiin perustuva uniapneatesti auttaa kartoittamaan omaa riskiä.
Uniapneaa sairastavalla on yön aikana useita hengityskatkoksia, pahimmillaan jopa kymmeniä tunnissa. Niiden syynä on ylähengitysteiden ahtaus, mikä puolestaan voi johtua lihavuudesta, limakalvoturvotuksesta tai nielun ja kurkun seudun rakenteellisista ongelmista. Uniapneaa lisää runsas alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden käyttö. Joskus uniapnean syy on keskushermostoperäinen.
Oman riskin selvittäminen kannattaa. Uniapnea on vaarallista, koska se lisää sydämen eteisvärinän ja diabeteksen riskiä. Uniapneaa sairastavalla on suurentunut riski sairastua verenpainetautiin sekä moniin sydän- ja verisuonisairauksiin ja saada sydäninfarkti.
Yleisintä uniapnea on 40–65-vuotiailla. Käypä hoito -suosituksen potilasversion mukaan keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa sairastaa 17 prosenttia keski-ikäisistä miehistä ja 9 prosenttia naisista. Sitä voi sairastaa myös tietämättään.
Sairauden riskiä voi kartoittaa itse BAMSA- ja STOP-BANG -testeillä, jotka perustuvat yksinkertaisiin väittämiin.
Lue myös: Uniapnea on jo kansantauti – naisen tyyppioire kuuluu yöllä, mutta se ei usein ole kuorsaus
BAMSA-uniapneatesti paljastaa sairauden riskin
BAMSA on Suomessa kehitetty viiden kohdan testi, joka ennustaa uniapneaa. Sen avulla voi itse testata uniapnean todennäköisyyttä.
Lue myös: Painoindeksilaskuri kertoo, oletko normaalipainoinen – selvitä oma lukemasi ja tulkitse sitä oikein
Toinen uniapneatesti STOP-BANG sisältää kahdeksan väittämää
STOP-BANG-uniapneatesti on paljon käytetty testi sairauden todennäköisyyden selvittämisessä. Se koostuu kahdeksasta väittämästä, joiden avulla voi itse kartoittaa uniapnean mahdollisuutta.
Lue myös Kotiliesi.fi: Uniapnea aiheutti Erjalle, 51, piinallista väsymystä: ”Saatoin nukahtaa kesken jutustelun”
Uniapneatesti viittaa sairauteen, mitä nyt?
Professori, neurologi ja unilääkäri Markku Partisen mukaan BAMSA- ja STOP-BANG-testien tulokset ovat luotettavia.
”Esimerkiksi BAMSA-testi on ennustanut uniapnean raskaan liikenteen kuljettajilla 79-prosenttisesti”, Partinen kertoo.
Jos uniapneariski on testien mukaan koholla, kannattaa lähteä lääkäriin.
”Uniapneaa tutkitaan yöpolygrafia- ja unipolygrafiatutkimuksilla, joihin tarvitaan lääkärin lähete. Lääkärikäynnille on hyvä ottaa mukaan vaikkapa paperituloste jommastakummasta testistä tai molemmista, sillä kaikki lääkärit eivät tunne testejä”, Partinen ohjeistaa.
Vaikka uniapnean merkit eivät testien mukaan täyttyisikään, ihminen voi olla unensa laadusta huolissaan. Partisen mukaan kannattaa käyttää omaa harkintaa lääkäriin hakeutumisessa.
”Jos esimerkiksi BAMSA-testistä saa 3 pistettä, on hyvä kysyä itseltään nämä kysymykset: ’heräänkö useimmiten yöunien jälkeen virkeänä?’ ja ’podenko toistuvasti päiväaikaista väsymystä?'”, Partinen sanoo.
”Jos vastaukset näihin kahteen kysymykseen ovat kyllä ja en, ei tarvitse lähteä lääkäriin. Mutta jos vastaukset ovat toisin päin, on syytä lähteä lääkäriin ja pyytää päästä uniapneatutkimuksiin.”
Lähteenä on käytetty myös Markku Partisen ja Anne Huutoniemen kirjaa Uniapnea ja kuorsaus (Docendo 2024).