Aamulla töihin, töistä ruokakaupan kautta kotiin, ilta kaksospoikien kanssa touhuilua. Vuosituhannen vaihteessa Tiina Salminen eli kiireistä lapsiperhearkea. Pojat aloittelivat koulutaivaltaan ja äiti uraansa rahoitusalalla. Koko perhe oli innoissaan uudesta elämänvaiheesta.
– Tykkäsin valtavasti työstäni, jossa pääsin kehittymään, Tiina, 56, muistelee.
Työpaikalla oli kuitenkin yksi kurja asia: siellä Tiinaa yskitti.
– Yskä oli kuivaa yskää. Sellaista, joka menee useimmiten ohi itsestään.
Tämä yskä ei mennyt minnekään, vaan se vain voimistui. Tiinan nenä alkoi vuotaa kirkasta vesinuhaa. Silmiä, korvia ja keuhkoputkia kutitti.
– Haaveilin pulloharjasta, jolla olisin voinut rassata kutisevia keuhkoputkiani, hän muistelee.
Pian ihokin kutisi, ja sille tuli nokkosihottumaa. Iltapäivisin Tiinalle nousi lievä kuume. Pahinta kaikessa oli kuitenkin tolkuton väsymys, joka ei nukkumalla korjaantunut.
– Ihan kuin olisin kasvattanut juuret penkkiin. Jaksoin juuri ja juuri tehdä pakolliset asiat, mutta niiden jälkeen en liikahtanut paikaltani.
Lue myös Kotiliesi.fi: Epäiletkö kodissasi sisäilmaongelmaa? Lue sisäilmaneuvojan helpot vinkit tilanteen kartoittamiseksi
Oireet työpaikalla pahenivat
Kotona Tiinan oli helpompi olla kuin töissä. Jos työviikon jälkeen lauantaina vielä yskitti, sunnuntaina oli jo parempi olla.
– Vitsailin työkavereilleni, että olen varmasti rahalle tai työlle allerginen.
Oireet työpaikalla pahenivat. Työkaverit kehottivat Tiinaa siivoamaan vähemmän, jotta hän ei olisi niin herkkä. Tiina hakeutui työterveyslääkärille.
Hän sai lähetteen verikokeisiin ja altistuskokeeseen, jossa selvitettiin homeiden yhteyttä oireisiin.
– Olin homeille allerginen ja sain reseptin allergialääkkeeseen.
Lääke lievitti oireita, mutta se ei poistanut niitä kokonaan – ei vaikka lääkitystä lisättiin. Niinpä työterveyshuolto päätti aloittaa työpaikalla sisäilmatutkimukset.
Sitä ennen Tiinan tuli varmistaa, ettei kotona ollut mitään, mikä selittäisi oireet. Tiina tilasi ja maksoi kotinsa tutkimukset itse.
– Kotini sisäilma oli onneksi puhdasta, mutta työpaikkani sisäilmassa oli kosteusvaurioon viittaavia mikrobeja. Vauriot olivat silminnähtäviä: yksi seinä oli kosteudesta niin hauras, että käsi solahti sen läpi.
Tiina sai lähetteen Työterveyslaitokselle ammattitautitutkimuksiin, joissa hän hengitti erilaisia kosteusvauriomikrobeja sisältäviä aineita suljetussa tilassa, ”homekammiossa”.
– Tästä tutkimustavasta on luovuttu, ja hyvä niin. Minulle voimakas altistuminen nosti kunnon oireet kuumeineen. Oireitani ei pidetty ammattitautina.
Sisäilmaoireet iskivät taas
Tiina ei jäänyt odottamaan työtilansa saneerausta, vaan päätti vaihtaa työpaikkaa. Työpaikkahaastattelussa hän kertoi olevansa herkistynyt homeelle.
Hän sai kuulla, että tässä paikassa työtilat oli juuri uudistettu ja sisäilma oli puhdasta.
– Minut valittiin uuteen työpaikkaan, ja olin toivoa täynnä. Tuntui, että olin saanut uuden alun elämälleni.
Toivo sammui nopeasti, sillä jo muutaman kuukauden kuluttua työpaikalla sattui vesivahinkoja.
– Työterveyshuolto tarttui asiaan nopeasti ja teetti sisäilmatutkimukset. Työpaikalla oli kosteusvaurion seurauksena syntynyttä mikrobikasvustoa ja muun muassa sädesientä.
Tiina sai entisten oireidensa lisäksi uusia vaivoja. Nenästä alkoi vuotaa verta ja iho lehahdella punaiseksi. Kuume lähenteli 39 astetta ja niveliä särki. Tiina alkoi oireilla myös normaaleista, luontoympäristöön kuuluvista homeista.
– Vuorottelin muutaman viikon työn ja sairausloman välillä, kunnes sain uuden lähetteen Työterveyslaitokselle ammattitautitutkimuksiin.
Tällä kertaa Tiinalle tehtiin verikokeita ja psykiatri haastatteli häntä.
– Minulle oli ihan sama, vaikka oireeni olisi diagnosoitu mielenterveyshäiriöksi. Halusin vain oireisiini apua ja työkykyni takaisin.
Kun psykiatri oli todennut Tiinan terveeksi, tutkimukset jatkuivat keuhkojen toimintakokeilla. Keuhkoputket tähystettiin ja niistä otettiin näytteitä.
– Työpaikkojen kosteusvauriot olivat heikentäneet keuhkojeni toimintakykyä. Minulla todettiin ammattitauteina astma ja allerginen alveoliitti.
Allerginen alveoliitti on keuhkokudoksen allerginen sairaus, joka tunnetaan homepölykeuhkona. Maatalousympäristön homeiset heinät ja oljet ovat sen tavallisimpia aiheuttajia, Työterveyslaitos kertoo verkkosivuillaan.
Oireita aiheuttavien tekijöiden välttäminen on sen tärkein hoito.
Tiinan työnantaja aloitti työtiloissa remontin. Siitä huolimatta työpaikan sisäilmassa oli allergiselle alveoliitille altistavia yhdisteitä, ja hoitava lääkäri kielsi Tiinaa palaamasta työpaikkaansa.
– Etätyö oli tuolloin tuntematonta, enkä löytänyt mistään uutta työtä. Kukaan ei palkannut kävelevää homemittaria.
Tiinan toimeentulo romahti. Hän oli sairauslomalla, mutta ei saanut sairauspäivärahaa eikä vakuutusyhtiöltä korvauksia tai tukea uudelleen kouluttautumiseen.
Tiina kävi kuusi vuotta oikeutta vakuutusyhtiötä vastaan, kunnes vuonna 2009 hänelle myönnettiin tapaturmaeläke.
– En olisi halunnut eläkkeelle. Eläke turvasi kuitenkin toimeentuloni, mikä oli lasteni vuoksi tärkeintä.
Lue myös: Nenä tukossa kotona? Homeen sijaan syynä voi olla puhdistusta kaipaava ilmanvaihto
Hyviä päiviä on nyt enemmän
Välttämishoito on auttanut Tiinaa. Oireet ovat lieventyneet, ja pahat oireet kiusaavat enää ajoittain. Kun syksyllä kosteus nostattaa luonnossa homeitiöt pintaan, Tiina lisää astmalääkettä ja vetäytyy sisätiloihin.
Se ei tunnu kovin pahalta, sillä aiemmin hän sairasti joka kevät ja syksy keuhkokuumeen ja käytti yhtä aikaa 20 eri lääkettä.
– Ennen minulla oli keuhkojeni kanssa vain huonoja tai tosi huonoja päiviä, mutta nykyään on välillä myös hyviä päiviä.
Hyvinä päivinä Tiina hyppää pyörän satulaan tai suksille tai lähtee puolisonsa kanssa reissuun. Jos lenkkipolulla eteen tulee keuhkojen toimintakyvylle liian iso mäki, hän muuttaa suuntaa. Aina on olemassa vaihtoehto, Tiina sanoo.
– Jos reissussa majapaikka ei ole keuhkojeni kannalta nappivalinta, nukun autossa tai parvekkeella ja nauran välillä vähän kummallista elämääni.
Nauru irrottaa limaa keuhkoista ja helpottaa hengittämistä.
Juttu on julkaistu Anna-lehdessä 39/2024.
