Denguekuume on trooppinen kuumetautivirus, joka tarttuu ensisijaisesti ihmiseen tiikerihyttysten (aedes albopictus) ja keltakuumehyttysten (aedes aegypti) kautta. Tauti on yleinen maapallon trooppisilla ja subtrooppisilla alueilla, mutta virusta kantavia hyttysiä on havaittu yhä enemmän myös Euroopassa.
Kuinka vaarallinen tauti on kyseessä? Pitäisikö Euroopassa matkustavien suojautua denguevirusta levittäviltä hyttysiltä? Kysyimme asiaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen tartuntatautilääkäri Santtu Heinoselta.
Lue myös: Punkkirokote kannattaa ottaa jo kevättalvella – moni ottaa liian myöhään, harmittelee asiantuntija
Suurin osa tartunnoista on vähäoireisia tai oireettomia
Denguekuumeen tyypilliset oireet ovat äkillisesti alkava kuume, päänsärky, lihas- ja nivelkivut sekä ihottuma. Oireet alkavat 4–7 vuorokautta tartunnan saamisesta.
Taudin oireet kestävät noin 5–7 vuorokautta. Lääkehoitoa denguekuumeeseen ei ole, vaan tauti hoidetaan oireiden mukaan.
Vakavissa tautimuodoissa dengue voi kehittyä verenvuotokuumeeksi (dengue haemorrhagic fever, DHF) tai shokkioireyhtymäksi (dengue shock syndrome, DSS). Denguekuumeen vakavat muodot ovat hengenvaarallisia.
Turistin riski sairastua vakavaan tautimuotoon on kuitenkin erittäin pieni, Heinonen kertoo. Ensimmäinen denguetartunta on usein vähäoireinen tai kokonaan oireeton.
– Harvoin ensimmäinen tartunta aiheuttaa vakavia oireita. Vakavan tautimuodon ajatellaan kehittyvän immunologisella mekanismilla. Riskiä lisää se, että on sairastanut taudin jo aikaisemmin.
Denguekuume – miten taudilta voi suojautua?
Denguekuumeen vakavuutta ei pidä siitä huolimatta vähätellä, Heinonen huomauttaa. Lomailijoiden on syytä suojautua oikeaoppisesti varsinkin matkustettaessa alueille, joissa riski tartuntaan on korkea.
Denguekuumetta vastaan on olemassa rokote, mutta rokote on tarkoitettu pääsääntöisesti taudin riskimaissa asuville. Matkailijoille rokotetta suositellaan vain erityistapauksissa – jos henkilö on sairastanut denguekuumeen aikaisemmin, ja matka riskialueelle kestää yli neljä viikkoa.
– Rokotteen suojateho vaihtelee eri virustyyppien välillä. Mikäli henkilö ei ole sairastanut dengueta aikaisemmin, voi rokotteen suojateho jäädä heikoksi. Pitkäaikaisesta turvallisuudesta ei ole myöskään riittävää näyttöä, eikä rokotetta siksi tässä tapauksessa suositella, Heinonen huomauttaa.
Paras keino ehkäistä tartuntaa onkin pitkälti oikeanlainen vaatetus. Toisin kuin yöaktiivinen malariahyttynen, denguevirusta kantavat Aedes-suvun hyttyset liikkuvat päiväsaikaan.
– Käytännössä ainoa keino ehkäistä denguekuumetta on hyttysen pistoilta suojautuminen. Suojautua voi hyttysverkoilla ja vaaleilla vaatteilla, joissa on pitkät lahkeet ja hihat, neuvoo Heinonen.
Lue myös Kotiliesi.fi: Miksi maha oikuttelee aina reissussa? Vältä matkailijan 4 yleisintä vatsavaivaa
Voiko dengue tarttua Euroopan matkalla?
Denguevirusta tartuttavia tiikerihyttysiä on raportoitu Etelä- ja Keski-Eurooppaa myöten. Hetki sitten uutisointiin, että tiikerihyttyset ovat kulkeutuneet jopa Ruotsiin asti. Asiasta kertoi Helsingin Sanomat.
Heinosen mukaan lomailijalla ei ole vielä syytä huoleen. Yksittäisiä tartuntoja lukuun ottamatta denguekuume ei ole pysyvästi levinnyt Eurooppaan. Tilanne voi tosin muuttua tulevaisuudessa.
– Ilmaston lämpeneminen ja ilmastonmuutos ovat merkittävä riski eläinten ja hyönteisten kantamien tautien leviämiselle. Ilmasto on muuttunut sellaiseksi, että denguevirusta kantavat hyttyset ovat levinneet uusille alueille. Hyttysten läsnäolo uusilla alueilla mahdollistaa myös taudin leviämisen. Tämä on vakava uhka, joka täytyy pitää mielessä, Heinonen muistuttaa.
Asiantuntijahaastattelun lisäksi jutussa on käytetty seuraavia lähteitä: Dengue – THL, Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC)