Kynnet suojaavat sormien ja varpaiden päitä, mutta niillä on myös toiminnallinen tehtävä. Kynsilevy on kovaa keratiinia eli sarveisainetta. Sen alla on kynsipeti ja reunoilla kynsivalli. Kynsi kasvaa tyvestä noin 1–3 millimetrin verran kuukaudessa, sormenkynnet varpaankynsiä nopeammin.
1 Mitä kynnet voivat kertoa ihmisen terveydentilasta?
Kynnet kertovat paljonkin sairauksista. Erilaiset iho- ja kynsisairaudet, psoriasis, infektiot ja verenkierto- sekä keuhkosairaudet voivat näkyä kynsissä. Näistä sieni-infektiot ja iho- ja nivelpsoriasis tekevät tyypillisimmin muutoksia myös kynsiin.
Keuhkosairaudet aiheuttavat kellonlasikynsiä, joissa kynnet ovat kaikissa suunnissa pyöristyneet, usein myös sormien päät. Myös paikallinen verenkiertohäiriö tai kynnen alainen kasvain voi pyöristää yhtä tai muutamaa kynttä.
Psoriasis voi tehdä kynsiin pieniä kuoppia ja rusehtavia läikkiä sekä muita värimuutoksia. Se voi myös paksuntaa kynttä ja aiheuttaa esimerkiksi kynsivallintulehduksen sekä kynnen irtoamisen kärkiosastaan.
Kynsiin tulee iän myötä muutoksia, mutta kynsimuutokset ovat harvoin vaarallisia, ja yleensä ne normalisoituvat ajan mittaan. Sairauden diagnoosi tehdään harvemmin pelkästään kynsien perusteella.
2 Entä mitä erilaiset värimuutokset kynsissä paljastavat?
Valkeat täplät kynsissä kielivät yleensä kynnen kasvuhäiriöistä, jotka johtuvat yleensä vähäisestä ja toistuvasta vammasta kynsiaiheeseen. Kokonaan valkoinen kynsi voi johtua perinnöllisestä mutta harvinaisesta kynnen kypsymishäiriöstä. Kynnen valkoinen tyviosa voi liittyä munuaisten vajaatoimintaan.
Jos kynsi on paksuuntunut ja keltainen, kyse voi olla heikentyneestä imunesteen kierrosta tai keuhkosairaudesta. Myös tupakassa oleva terva kellastuttaa sauhuttelijan kynsiä.
Kynnen alla voi olla mustelma eli verenpurkauma, joka paranee itsekseen. Se voi olla iskun, hiertämisen tai muun vamman seurausta. Toisaalta kynnen alla voi olla myös hyvälaatuinen pigmenttiluomi, joka värjää kynnen pitkittäin. Tumma, yleensä pitkänomainen pigmentti kynnen alla voi viitata melanoomaan, etenkin jos pigmenttimuutos on uusi ja ulottuu kynsivalliin asti. Epäilyn vuoksi kynnen pohjasta otetaan aina koepala.
Sienitulehdus, esimerkiksi kynsisilsa, värjää kynnen tummaksi. Pseudomonas-bakteerin aiheuttama tulehdus värjää kynnen vihreäksi. Tällöin taustalla on yleensä jokin muu kynttä vaurioittava prosessi, kuten psoriasis.
3 Mitä kynsissä olevat kuprut voivat olla?
Useimmiten kuprut kertovat erilaisista vammoista, jolloin kynsi on osunut johonkin.
Lusikkakynsi, jossa kynnen keskiosa on kuopalla, on melko yleistä lapsilla ja häviää itsekseen kasvun myötä. Aikuisilla lusikkakynsi voi kieliä anemiasta.
Poikittaiset vaot ja kuopat yhdessä tai useammassa kynnessä voivat johtua psoriasista tai toistuvasta kynsivallin käsittelystä tai traumasta.
Kynsien pitkittäiset uurteet ovat normaaleja ja liittyvät yleensä ikääntymiseen. Mahdollinen haitta on esteettinen, ja kynsiä voi halutessa hioa kevyesti kynsiviilalla, kunhan varoo, ettei kynnestä tule liian ohut.
4 Miksi kynnen pystysuuntainen halkeama tulee yhä uudestaan kynnen kasvaessa?
Jos kynnessä on pystysuuntainen tai muunlainen halkeama, kynnen tyvessä oleva kasvulevy on vaurioitunut. Se ei se parane ajan myötä, sillä kun kasvulevy kerran vaurioituu, se aiheuttaa jatkuvan häiriön kynnen kasvaessa. Joskus myös jokin kysta voi painaa kasvulevyä.
5 Mikä tehtävä kynsivallilla on?
Kynnen reunalla oleva kynsivalli on ihon jatke, joka suojaa kynttä bakteereilta. Kynsivallia ei kannata käsitellä kovin voimakkaasti. Se voi tulehtua kynsinauhojen kovakouraisen käsittelyn ansiosta, jolloin se on punainen, aristava ja turvonnut. Pitkittyessään tulehdus voi pysäyttää kynnen kasvun ja irrottaa koko kynnen. Tulehduksen taustalla voi myös olla sisään kasvanut kynsi.
Kynsivalleja on hyvä rasvata säännöllisesti. Myös kuivat kynnet pitävät rasvaamisesta.
6 Tarvitsevatko kynnet erityisiä vitamiineja ja hivenaineita?
Normaali monipuolinen ruokavalio on riittävä kynsien hyvän kunnon varmistamiseksi, lisävitamiineista ja hivenaineista tuskin on apua kynsien rakenteeseen. Toki, jos ruokavalio on kovin yksipuolinen, se voi ajan myötä heijastua myös kynsiin, mutta ensin se kyllä aiheuttaa esimerkiksi anemian. Myös hoitamaton keliakia voi heikentää kynsiä.
7 Mistä lohkeilevat ja liuskoittuvat kynnet kertovat?
Kynsi on keratiinia eli sarveisainetta, ja kynsi kasvaa kynnen tyvestä. Kynsien kuntoon ja kasvuvauhtiin vaikuttaa lähinnä genetiikka. Halkeilevat ja helposti katkeilevat kynnet saattavat kieliä kilpirauhasongelmista.
Suurin osa kynnen muutoksista on yleensä harmittomia.
8 Milloin kynsimuutoksia kannattaa käydä näyttämässä lääkärille?
Kynnessä olevat pitkittäiset mustat viivat kannattaa käydä näyttämässä lääkärille, samoin kynnen alla olevat luomet. Kyse voi olla melanoomasta. Jos kynteen ilmaantuu uusia muutoksia, jotka eivät parane 2–3 viikossa, kehottaisin käymään näyttämässä niitä lääkärille.
Myös kynsisieni on hyvä hoidattaa lääkärissä. Kynsisieni paranee aika huonosti salvoilla, siksi lääkäri määrää yleensä kynsisienen hoitoon suun kautta nautittavan lääkkeen. Tarvittaessa kynsisienestä otetaan viljely. Käsien kynnet paranevat yleensä nopeammin kuin varpaiden.
Tulehtunut kynsivalli on myös syytä näyttää lääkärille, jos tulehdusta on jo jatkunut jonkin aikaa.
Suurin osa kynnen muutoksista on yleensä harmittomia, mutta kynnet voivat toisaalta vaurioitua helposti. Kynsien diagnostiikka ei aina ole ihan helppoa. Tarvittaessa yleislääkäri laittaa lähetteen ihotautilääkärille.
Asiantuntijana työterveyshuollon erikoislääkäri Toni Vänni Terveystalosta. Lähteenä käytetty myös Duodecim Terveyskirjastoa.