1. Virus tarttuu metsämyyrän jätöksistä
Myyräkuume on Puumala-viruksen aiheuttama infektiotauti, joka leviää metsämyyrien välityksellä. Muista myyristä tai pienjyrsijöistä tautia ei saa.
Virus tarttuu metsämyyrän kuivuneista ja pölyävistä eritteistä, kun ihminen hengittää ulostepölyä sisäänsä.
Myyrien ja myyräkuumetapausten määrät linkittyvät toisiinsa ja vaihtelevat suuresti eri puolilla Suomea. Myyräkuumetapauksia ilmaantuu runsaimmin myyräkantojen kasvu- ja huippuvuosina. Luonnonvarakeskuksen tuoreimmassa, viimesyksyisessä kartoituksessa metsämyyriä oli erityisen runsaasti Oulun, Kainuun ja Pohjois-Karjalan vyöhykkeellä. Myyräkuumeen esiintyvyys on ollut runsainta Järvi-Suomen alueella.
2. Myyräkuume iskee yleisimmin keväällä tai syksyllä
Mökkikauden alkaminen keväällä ja sen päättyminen syksyllä ovat myyräkuumeen ilmaantumisaikaa. Eniten tapauksia löytyy loppusyksystä, kun metsämyyrät hakeutuvat kylmiä säitä pakoon ihmisasumusten liepeille. Myös keväällä voi olla tavallista enemmän myyräkuumetta, kun ihmiset siivoavat vajoja ja liitereitä talven jäljiltä.
Suomessa myyräkuumeeksi diagnosoituja tautitapauksia on vuosittain tuhannesta vajaaseen kolmeentuhanteen. Vähäoireisia ja diagnosoimatta jääneitä myyräkuumetapauksia lienee moninkertainen määrä.
Lue myös: Joko olet tehnyt kodin kevätsiivouksen? 5 vinkkiä puhtaampaan kotiin
3. Myyräkuumeen itämisaika on parista viikosta jopa kuuteen viikkoon
Tyypillinen myyräkuumepotilas on sellainen, joka on siivonnut vajaa, maapohjaista varastoa tai puuliiteriä ja saanut pari kolme viikkoa myöhemmin korkean kuumeen. Taudin itämisaika voi kuitenkin olla jopa kuusi viikkoa.
Ulkotiloista tautia saa harvoin, sillä virus laimenee ja kuolee nopeasti auringonvalon vaikutuksesta.
Tautiin sairastuu enemmän miehiä kuin naisia, koska miehet altistuvat ulkorakennuksissa virukselle naisia useammin. Suurin osa tartunnan saaneista on 35–75-vuotiaita. Tupakoitsijoilla on muita suurempi riski saada myyräkuumetartunta. Myyräkuume ei tartu ihmisestä toiseen.
4. Myyräkuumeen oireet: kovaa kuumetta, kipuja ja näköhäiriöitä
Suurin osa myyräkuumetapauksista on joko täysin oireettomia tai lieväoireisia.
Oireisen myyräkuumeen selkein merkki on äkillisesti alkava korkea kuume. Kuumetta seuraa vatsa- ja selkäkipuja, päänsärkyä, pahoinvointia ja oksentelua. Ensimmäisen sairausviikon lopulla virtsamäärä voi vähetä, kun virus sairastuttaa munuaiset. Usein tautiin liittyy näön tarkentamisen vaikeutumista.
5. Jos virtsaneritys loppuun, sairaalaan on kiire
Pieni osa potilaista potee taudin vaikeana. Vaarallinen myyräkuume on silloin, jos virus infektoi pahoin munuaiset ja virtsaneritys vähenee selkeästi tai loppuu kokonaan. Silloin hoitoon on jo kiire.
Myyräkuume diagnosoidaan verestä tehtävällä vasta-ainetestillä. Tautiin ei ole varsinaista parantavaa lääkettä, mutta vaikeatkin tautitapaukset saadaan hoidettua sairaalassa nesteyttämällä potilasta. Joskus saatetaan tarvita väliaikaista dialyysi- eli keinomunuaishoitoa, mutta pysyviä munuaisvaurioita potilaalle ei taudista jää.
Myyräkuumeen aiheuttamat kuolemantapaukset ovat erittäin harvinaisia. Tautiin kuolee Suomessa enintään yksi ihminen vuodessa.
6. Myyräkuumeen hoito: nesteytystä ja kipulääkettä
Myyräkuume paranee itsekseen viikon tai parin kuluessa, joten lääkärireissu ja kuumeen diagnosoiminen juuri myyräkuumeeksi ei ole lievissä tapauksissa tarpeen. Munuaisten toiminta palaa normaaliksi, samoin näön. Myyräkuume ei jätä jälkitauteja, mutta potilas voi potea väsymystä useita viikkoja.
Kotona sairastavan myyräkuumepotilaan on tärkeintä huolehtia riittävästä nesteen juomisesta sekä kivunhoidosta. Turvallisin kipu- ja kuumelääke munuaisten kannalta on parasetamoli.
Myyräkuumetartunnasta saa elinikäisen immuniteetin: on erittäin epätodennäköistä sairastua myyräkuumeeseen uudelleen.
7. Hengityssuojain suojaa virukselta siivotessa
Myyräkuumetta vastaan ei ole rokotetta. Virukselta on kuitenkin mahdollista suojautua muilla keinoilla. Hanki vajojen ja liiterien siivoukseen suun ja nenän peittävä kasvomaski. Koronapandemian ajalta moni muistaa FFP3-hengityssuojaimet, jotka tutkimusten mukaan suojasivat tehokkaimmin Covid-19-virukselta – sama pätee myyräkuumeen aiheuttamaan Puumala-virukseen.
Suojaa kätesi kertakäyttöisillä tai pestävillä hanskoilla, ja vältä siivotessa koskettelemasta käsilläsi kasvojen seutua. Kertakäyttöisiä paperihaalareita saa rautakaupoista, jos haluat suojata vaatteesi virukselta.
Imurin tai harjan sijaan siivousvälineeksi kannattaa valita märkä moppi tai luutu. Pesuaineeksi riittää tavallinen saippuavesi. Älä käytä painepesuria, sillä veden paine sinkoaa virukset ilmaan.
Koeta suojavarusteistakin huolimatta tehdä siivous nopeasti. Kun lopetat, poista kasvomaski vasta viimeisenä. Pese lopuksi kädet vedellä ja saippualla tai desinfioi kädet huolella. Hävitä käytetyt suojaimet tiiviisti suljetussa muovipussissa sekajätteen mukana.
Myyräkuumeen ennaltaehkäisyä on sekin, että estää pienjyrsijöiden pääsyn vajaan tai muihin sisätiloihin. Tuki tiheällä metalliverkolla myyränmentävät aukot.
Asiantuntijoina tutkija Henna Mäkelä sekä erikoistutkija Liina Voutilainen, THL:n Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksikkö
Juttu on ilmestynyt Kotilääkärin numerossa 5/2023.