Kevätväsymys ei suinkaan vaivaa kaikkia. Pimeän talven jälkeen lisääntyvä valo saa osan ihmisistä tuntemaan olonsa pirteäksi ja energiseksi. Selitys on luonnollinen.
– Auringonvalolla on välitön virkistävä vaikutus. Kun oleskellaan valossa, se virkistää paitsi ulkoilun ajan myös vielä jonkin aikaa sen jälkeen, kun tullaan auringonpaisteesta sisälle, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Timo Partonen kertoo.
Lisäksi valolla on elimistön sisäistä kelloa tahdittava vaikutus. Jos aamun ja aamupäivän aikana oleskellaan auringonpaisteessa tai keinovalossa enemmän kuin iltapäivän ja illan aikana, sisäinen kello pysyy paremmin tahdissa ja elimistön vuorokausirytmi lähempänä 24 tunnin aikataulua.
– Se taas tarkoittaa parempaa nukkumista ja sitä kautta parempaa jaksamista ja vireystilaa.
Keväällä uni voi jäädä liian lyhyeksi, mistä seuraa väsymystä
Toisia kevät kuitenkin väsyttää. Etenkin alkukevät saattaa tuntua raskaalta, kun pitkän pimeän ajanjakson jälkeen valoa onkin yhtäkkiä hyvin paljon.
Kevätväsymys on todellinen ilmiö, joka johtuu vuorokauden valoisan ajan pitenemisestä. Kun keväällä valoa riittää pidemmälle iltaan, olo on illalla virkeämpi kuin talvella eikä uni välttämättä tule yhtä aikaisin.
– Valvotaan pidempään, mutta aamuherätys on yhä samaan aikaan. Uni voi jäädä liiankin lyhyeksi, mistä seuraa väsymystä.
Myös silloin, jos taustalla on masennusta, lisääntynyt valon määrä voi tehdä olosta entistä uupuneemman.
– Valon tulva saattaa masentuneella ihmisellä johtaa unettomuuteen sekä levottomaan ja rauhattomaan oloon. Se on hyvin kuluttavaa ja saattaa tuntua voimakkaana väsymyksenä.
Kevätmasennus on harvinainen ilmiö
On olemassa myös nimenomaista kevätmasennusta.
– Kevätmasennuksen taustalla on todennäköisesti juuri liiallinen valon määrä, johon masentuneen elimistö reagoi poikkeavalla tavalla. Vaarana on se, että masennustila syvenee ja johtaa itsetuhoisiin ajatuksiin.
Itsetuhoisiin ajatuksiin kannattaa aina hakea apua.
Suomessa miehet tekevät itsemurhia jonkin verran enemmän keväällä ja kesällä kuin talviaikaan, mutta naisilla kuukausittaiset erot ovat melko pieniä.
Kevätmasennus on harvinainen ilmiö.
– On harvinaista, että masennusjaksot toistuisivat samalla ihmisellä vain keväisin.
Kaamosmasennus sen sijaan on huomattavasti yleisempää. Siitä kärsivällä masennusjaksot saattavat ilmetä vain kaamoksen aikaan eli syksyisin tai talvisin.
Taltuta kevätväsymys sisäisestä kellosta huolehtimalla
Kevätväsymystä voi parhaiten välttää huolehtimalla riittävästä nukkumisesta.
Lisäksi auringonvalossa kannattaa viettää aikaa aamu- ja aamupäiväpainotteisesti, koska se pitää parhaiten vuorokausirytmiä tahdissa.
– Liikunnan harrastamista kannattaa myös ehdottomasti jatkaa tai jos liikunnan harrastaminen on jäänyt, kevät on otollinen aika aloittaa. Liikunta parantaa unen laatua.
Liikunta kannattaa mahdollisuuksien mukaan ajoittaa aamuun tai alkuiltapäivään, koska etenkin raskas liikunta lähellä nukkumaanmenoaikaa voi myöhäistää nukahtamista.
Säännöllisestä ateriarytmistäkin on apua kevätväsymyksen torjunnassa, sillä se auttaa jaksamaan ja pitämään olon virkeänä. Tärkeitä aterioita sisäinen kellon kannalta ovat aamiainen ja lounas. Myöhään illalla ei kannata syödä raskasta ateriaa, sillä se voi häiritä unta.
Myös ystäville kannattaa yrittää järjestää aikaa, jos kevätväsymys iskee.
– Kun on ystäviä tai tuttavia joiden kanssa viettää aikaa, sekin parantaa jaksamista.
Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos väsymyksen rinnalle ilmaantuu muita oireita, kuten ruokahalun ja mielialan muutoksia. Silloin kyse voi olla masennuksesta.
– Tavallisimmin kevätväsymys kuitenkin väistyy parissa kolmessa viikossa, kun elimistö tottuu siihen, että ulkona on runsaasti valoa. Ihminen saattaa myös itse havahtua siihen, että saa liian vähän unta, ja kun asiaan tekee korjauksia, väsymys saattaa poistua.