Kilpirauhasen vajaatoiminta on saamassa oman kansallisen Käypä hoito -suosituksensa. Lääkäriseura Duodecim laatii suosituksia yhdessä erikoislääkäriyhdistysten kanssa lääkäreille, terveydenhuollon ammattihenkilöstölle ja kansalaisille hoitopäätösten pohjaksi.
– Suosituksessa käsitellään muun muassa kilpirauhasen vajaatoiminnan turvallista hoitoa ja lievennetään siihen liittyvää hämmennystä, endokrinologian ylilääkäri Saara Metso Taysista kertoo.
Hämmennys sai alkunsa kymmenisen vuotta sitten nettikeskusteluista, joissa levitettiin tietoa niin sanotusta Wilsonin oireyhtymästä tai kakkostyypin vajaatoiminnasta. Niissä henkilöllä on oireita, vaikka kilpirauhasarvot ovat laboratoriokokeissa normaalit.
– Näitä potilaita saatettiin hoitaa vastoin lääketieteellisiä perusteita kilpirauhashormonin T3-muotoa sisältävillä valmisteilla.
Todettua kilpirauhasen vajaatoimintaa hoidetaan pääsääntöisesti tyroksiinilla eli T4-hormonilla. Se muuntuu elimistössä solutasolla vaikuttavaksi T3-hormoniksi.
– T3-hoito ei ole automaattisesti huono valinta, mutta sitä käytetään aina yhdessä tyroksiinin kanssa. Pelkän T3-hormonin annostelu johtaa kilpirauhashormonitasojen voimakkaaseen vaihteluun ja liian suuriin kilpirauhashormonimääriin. Se lisää eteisvärinän ja siten veritulpan ja aivoinfarktin riskiä.
Endokrinologian ylilääkäri Saara Metso
”Kaikki väsymys ei ole kilpirauhasen vajaatoimintaa”
Yhdistelmähoito vaatii Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean erityisluvan. Sitä voidaan kokeilla, jos potilaalla on vajaatoiminnan oireita, vaikka tyroksiiniannosta on säädetty yksilöllisesti siten, että kilpirauhaskokeiden tulokset ovat viitealueella. Toiset potilaat kokevat vointinsa paremmaksi viitealueen yläosassa ja toiset alaosassa.
– Keskustelu T3-hoidosta aiheutti joillekin väärinkäsityksiä ja pelkoja yhdistelmähoitoa kohtaan. Tuleva hoitosuositus pyrkii korjaamaan vääriä tulkintoja.
Metso painottaa, että kilpirauhasvalmisteiden käyttö on turvallista silloin, kun niillä hoidetaan todettua kilpirauhasen vajaatoimintaa.
– Kaikki väsymys ei ole kilpirauhasen vajaatoimintaa. Vajaatoiminta voidaan diagnosoida tai sulkea pois suomalaisissa laboratorioissa käytettävissä olevilla testeillä.
Hivenen matalat kilpirauhasarvot eivät vielä tarkoita, että niitä pitäisi hoitaa tyroksiinilla, sillä esimerkiksi infektiot muuttavat tilapäisesti kilpirauhasarvoja. Laboratoriotutkimus voidaan uusia kolmen kuukauden kuluttua ja tarvittaessa aloittaa lääkitys.
– Potilaan vointi ja laboratorioarvot yhdessä määräävät hoidon, eivätkä ne aina vastaa toisiaan. Tällöin säädetään lääkeannosta ja selvitetään, miksi hoito ei korjaa potilaan vointia.
Näissä tilanteissa syy oireisiin on useimmiten muussa sairaudessa tai muu sairaus vaikuttaa tyroksiinin tehoon.
– Kilpirauhasen vajaatoiminta puhkeaa monesti naisilla samaan aikaan vaihdevuosien kanssa, ja niissä on samanlaisia oireita.
Vaihdevuosioireet johtuvat estrogeenitason laskusta. Se vaikuttaa tyroksiinin tarvittavaan annokseen. Jos tätä ei huomata, naisen vointi voi huonontua.
– Jotta nainen voisi hyvin vaihdevuosissa, tulee hoitaa molempia: sekä vaihdevuosioireita että kilpirauhasen vajaatoimintaa, Metso sanoo.
Lue lisää:
Ovulaatiohäiriöiden taustalla hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta? Lääkäri kertoo, miten sairaus tyypillisesti oireilee
Kilpirauhassairauden kanssa elämään oppinut Anne Roth: ”Käänsin sekundakropan voitokseni”
Kilpirauhasen vajaatoimintaan sairastunut Raakel Lignell: ”Liian iso treenimäärä oli elimistölleni myrkkyä”
Mitä on aivosumu? Lääkärit törmäävät termiin tällä haavaa moninaisissa yhteyksissä
Väsymys, aivosumu ja turvotus voivat olla merkkejä raudanpuutteesta – jos tunnistat nämä oireet, ferritiinin mittaus kannattaa
