Viidennes suomalaisista kärsii jatkuvista vatsavaivoista, joihin ei löydy selvää elimellistä syytä. Tavallisimpia toiminnallisia vatsavaivoja ovat ärtyvän suolen oireyhtymä ja toiminnallinen ylävatsavaiva.

Ne heikentävät elämänlaatua ainakin yhtä paljon kuin migreeni tai astma. Silti herkän vatsan vaivoja usein vähätellään.

Oireisiin voi saada helpotusta rajoittamalla FODMAP-hiilihydraattien käyttöä.

Vatsaa turvottaa, on ilmavaivoja, ummetusta ja ripulia. Mistä tietää, ovatko oireet merkki jostakin vakavammasta?

-Pelkkien oireiden perusteella vatsavaivaa on mahdoton tunnistaa varmasti. Vakava sairaus, kuten suolistosyöpä, voi olla vähäoireinen. Toisaalta toiminnalliset vaivat, kuten ärtyvän suolen oireyhtymä, voi oireilla hyvinkin voimakkaasti.

Pitkään jatkuneiden vatsavaivojen takia kannattaa aina käydä lääkärissä. Hälyttäviä oireita ovat verenvuoto suolistossa, kuumeilu ja tahaton laihtuminen.

Lue lisää:  Muriseeko maha? Syynä voi olla ärtynyt paksusuoli. 

Mitkä tekijät altistavat herkän vatsan oireille?

-Sukualtistus, antibiootit, kipulääkkeet, alkoholi, stressi tai muut psykososiaaliset syyt. Suuri osa herkästä suolistosta jää vaille selitystä.

Miksi niitä on niin vaikea hoitaa?

Ärtyvän suolen oireyhtymään on vaikea löytää täysin tehoavaa täsmähoitoa, koska kyse on useiden altistavien tekijöiden vyyhdistä. Lääkettä oireisiin ei ole, ja lääketieteellistä hoitoakin on saatavissa vähän. Valtaosa herkkävatsaisista uskoo, ravinto on keskeinen oireiden aiheuttaja.

Tutkimusten perusteella FODMAP-hiilihydraatteja rajoittamalla on saatu apua herkän vatsan oireisiin. Mitä FODMAP tarkoittaa?

-FODMAP-hiilihydraatit ovat kasvikunnan tuotteissa esiintyviä, kuitumaisia tai hyvin lyhytketjuisia hiilihydraatteja. Ne imeytyvät huonosti ohutsuolessa ja päätyvät siten paksusuoleen. Paksusuolen bakteerit himoitsevat näitä hiilihydraatteja ja ryhtyvät käyttämään eli fermentoimaan niitä. Tämä on sama mekanismi, jolla laktoosi-intolerantikolle kertyy vatsaoireita, kun he nauttivat laktoosipitoisia tuotteita.

Fermentointi on luonnollinen prosessi, joka lisää kylläisyyden tunnetta ja vastustuskykyä. Sen aikana syntyy myös kaasuja, jotka voivat lisätä turvotusta, ilmavaivoja ja kipua sekä ärsyttää suolistoa, jos siellä on altistavia muutoksia. Ja ärtyvässä suolessa niitä nimenomaan on. Prosessi toimii silloin ylikierroksilla tai on muuten epätasapainossa. Sitä voidaan hillitä FODMAP-hiilihydraatteja vähentämällä. Samalla kipu, ilmavaivat, turvotus ja mahdollinen ripuli helpottavat.

Lue lisää: Toimittaja kokeili FODMAP-hiilihydraattien rajoittamista 

Miten pääsen parhaaseen lopputulokseen?

FODMAP-rajoitukseen kannattaa siirtyä kerralla ja noudattaa sitä tarkkaan vähintään neljä viikkoa. Jos se tuntuu tepsivän, voit alkaa laajentaa ruokavaliotasi hitaasti ja pienin annoksin. Suositeltava tahti on yksi ruoka-aine kerrallaan viikossa. Opettele lukemaan elintarvikkeiden tuoteselosteet huolellisesti.

Jos oireet ovat lieviä, saattaa riittää, että ruisleivän vaihtaa 100-prosenttiseen kauraleipään, vähentää sipulin käyttöä ja vaihtaa omenan ja muut kivelliset hedelmät sopiviin hedelmiin ja marjoihin.

Liittykö FODMAP-rajoitukseen riskejä?

Jos ruokavalio supistuu aiemmasta, on mahdollista, että suojaravintoaineita ei saa riittävästi ja että suolistomikrobisto muuttuu epäsuotuisasti. Ruokavalioon voi myös juuttua psykologisesti, jolloin syömiseen liittyy stressiä.

Kysymyksiin vastasi terveydenhuollon maisteri, ravitsemusterapeutti Reijo Laatikainen, joka on erikoistunut vatsavaivojen hoitamiseen. Häneltä ilmestyi juuri kirja Herkän vatsan valinnat, suolisto kuntoon ruokavaliolla (Kirjapaja).

The post Ärtynyt paksusuoli kuntoon FODMAPilla appeared first on Anna.fi.

Reuma voi aiheuttaa silmätulehduksia

Silmien punoitus, arkuus ja rähmäinen vuoto ovat silmätulehduksen oireita. Toistuvat silmätulehdukset kannattaa tutkituttaa, sillä ne voivat olla reumasairauksien ensimmäisiä merkkejä.

Jos silmä ei vuoda, mutta se on arka ja punoittaa toispuoleisesti, kyseessä voi olla selkärankareuman yleinen sivuoire: värikalvon tulehdus. Silmänvalkuaiseen ilmestyvä sinipunainen, aristava kyhmy on skleriitin eli kovankalvon tulehduksen oire. Nivelreumaa sairastavat ovat alttiimpia saamaan skleriitin, joka voi vaurioittaa näköä pysyvästi.

Lue myös: Reuman hoito – Apua biologisista lääkkeistä

Kuivat silmät voivat johtua Sjögrenin syndroomasta

Silmien kuivuus ja tunne roskasta silmässä voivat paljastaa Sjögrenin syndrooman. Sjögrenin syndrooma on reumasairaus. Sen diagnosointi voi olla vaikeaa, sillä sairauteen liittyy useita oireita, kuten limakalvojen ja ihon kuivumista sekä vatsa- ja suolistovaivoja.

Silmien kuivuminen on usein sairauden ensimmäisiä oireita, vaikka nivelkipuja ei vielä olisi. Kuivumista ja tunnetta roskasta silmässä voidaan vähentää kosteuttavilla silmätipoilla sekä välttelemällä tuuletusta ja liikaa tietokoneen näytön katselua.

Keskustele: Millaisia Sjögrenin syndrooman oireet ovat?

Valokuvissa näkyvä hopeinen heijastus voi paljastaa syövän

Pupillien värin tai koon muuttuminen voi johtua kasvaimesta. Retinoblastooma eli verkkokalvon syöpä on tyypillisin lapsilla. Retinoblastoomassa pupillin päälle kehittyy vaalea kalvo, jota on aluksi vaikea huomata päivänvalossa. Syöpä paljastuu usein salamalla otetusta valokuvasta. Terve silmä muuttuu salamalla otetuissa kuvissa punaiseksi, mutta heijastus paljastaa sairaan silmän päälle kehittyneen hopeisen kalvon.

Sairautta hoidetaan esimerkiksi laserilla ja sädehoidoilla, ja alle kymmenen prosenttia sairastuneista kuolee. Syöpä on usein vain toisessa silmässä, ja näkö säilyy hoitojen jälkeen kohtuullisen hyvänä.

Keskustele: Miksi kaverillani on aina laajentuneet pupillit?

Valkoinen ympyrä iiriksessä varoittaa sydänkohtauksesta

Jos silmän värillisen osan eli iiriksen ympärille muodostuu valkoinen ympyrä, elimistössä on liikaa kolesterolia. Kolesterolin kertyminen voi aiheuttaa sydänsairauksia ja pahimmillaan sydänkohtauksen. Myös pienet keltaiset möykyt silmäluomen ihossa voivat kertoa kolesterolin kerääntymisestä.

Lue myös: Kolesteroli – Syö itsesi kuntoon

Maksasairaudet tekevät silmistä keltaiset

Keltaiset silmät voivat olla oire maksan vajaatoiminnasta, maksatulehduksesta eli hepatiitista tai maksasoluja tuhoavasta kirroosista. Keltaisuus johtuu bilirubiinista, joka syntyy punasolujen hajotessa.

Toimiva maksa suodattaa bilirubiinin elimistöstä, mutta sairas maksa ei pysty tähän, ja bilirubiini saa silmät ja ihon kellertämään. Kun silmät alkavat kellertää, alkoholinkäyttö tulisi lopettaa heti ja maksa tutkituttaa. Esimerkiksi kirroosi voidaan pysäyttää, mutta sen aiheuttamia vaurioita ei voida korjata.

Lue myös: Juotko tietämättäsi liikaa? Nämä merkit paljastavat vaarallisen tissuttelun

Pupillin valkoinen keskiosa voi olla kaihia

Jos pupillin keskiosa muuttuu valkoiseksi, kyseessä voi olla alkava kaihi, johon nuoretkin voivat sairastua. Runsas auringonotto, tupakointi ja steroidien sekä steroideja sisältävien astmalääkkeiden käyttö altistavat kaihille. Hoitamaton kaihi voi viedä näön, joten valkoinen pupilli pitää tutkituttaa heti.

Lue myös: Tiesitkö tätä – aurinkolasit suojaavat myös syövältä ja kaihilta

Kilpirauhasen liikatoiminta saa silmät pullottamaan

Pullottavat silmät voivat olla kilpirauhasen liikatoiminnan oire. Liikatoiminnan yleisin syy on tyroksiinihormonin liikatuotanto. Sairaus nopeuttaa aineenvaihduntaa, kohottaa sykettä, häiritsee unta ja voi aiheuttaa runsasta laihtumista. Kilpirauhasen liikatoimintaa voidaan hoitaa tyreostaateilla ja radiojodilla, ja ylisuureksi kasvanut kilpirauhanen voidaan leikata.

Keskustele: Onko minulla kilpirauhasen vajaatoiminta?

Kasvain tai hermosairaus voi saada silmäluomen roikkumaan

Yläluomien veltostuminen johtuu yleensä ihon veltostumisesta. Jos silmäluomi alkaa roikkua yllättäen ja silmä sulkeutuu tahdottomasti, syynä voi olla aivokasvain. Silmän lupsuminen voi olla myös harvinaisen autoimmuunisairaus myestenian ensimmäinen oire.

Myesteniassa elimistö tuhoaa omia kudoksiaan ja hermosto vaurioituu. Aluksi silmät lupsuvat tahdottomasti, ja pitkälle edenneessä myesteniassa kasvojen, hartioiden ja jopa lantion lihakset heikentyvät.

Keskustele: Silmäluomien löystyminen ja roikkuminen jo nuorena

Anemia ja kilpirauhashäiriö tekevät silmänalusista tummat

Tummat silmänaluset voivat olla perinnöllinen piirre tai johtua väsymyksestä. Jos nukut tarpeeksi, mutta silmänalusesi ovat tummat ja olosi voimaton, saatat sairastaa anemiaa tai kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Anemia eli alhainen hemoglobiini voi johtua runsaista kuukautisista, ravintoaineiden puutteesta tai pitkäaikaisesta sairaudesta. Kilpirauhasen vajaatoiminnassa kilpirauhanen ei tuota tarpeeksi kilpirauhashormoneja. Aineenvaihdunta häiriintyy, ja tyypillisiä oireita ovat väsymys, näköhäiriöt, masennus ja lihaskivut.

Keskustele: Eroon tummista silmänalusista, auttakaa!

Verenpurkaumat silmissä voivat olla glaukooman oire

Silmänvalkuaisten verenpurkaumat voivat olla glaukooman oireita. Glaukooma eli silmänpainetauti johtuu yleensä silmän nestekierron häiriintymisestä. Nestekierron häiriö kohottaa silmänpainetta, ja paine voi vaurioittaa näköhermostoa.

Glaukooma ei oireile aluksi voimakkaasti, vaan näkökenttä kaventuu hiljalleen. Silmänpainetauti huomataan usein vasta, kun näkö on heikentynyt huomattavasti. Tuhoutunutta näköhermoa ei voida parantaa, mutta glaukooman eteneminen voidaan pysäyttää silmänpainetta alentavilla tipoilla.

Lue myös:
Glaukooman oireet ja riskit
Glaukooma kehittyy pikkuhiljaa – 10 kysymystä

Lähteet: Daily Mail, Kilpirauhasliitto, Reumaliitto, Terveyskirjasto, Tohtori.fi, WebMD

The post Silmätulehdus voi olla reuman oire – Nämä sairaudet paljastuvat silmistäsi appeared first on Anna.fi.

Ota se piikki. Pistä reiteen. Niina Mälkiä makasi kotona sängyssä, mies oli lähtenyt töihin ja lapset kouluun. Oli vuosi 2007, ja kohtaus oli alkanut.

Hirvittävä päänsärky porasi oikean silmän takana, ja silmä tuntui kutistuvan rusinaksi. Ylähampaisiin alkoi kertyä painetta ja tuntui siltä kuin joku olisi skalpeerannut päänahkaa teräaseella oikealta puolelta otsasta kohti niskaa.

Oli noustava. Niina pakotti itsensä pystyyn, otti meikkipussistaan injektioruiskun, painoi sen inhoten reiteensä, työnsi neulan takaisin pussiin ja odotti. Kohta ällöttävältä tuntuva sumatriptaanin aiheuttama puutumus alkaisi levitä kehoon.

Jos hän olisi katsonut peiliin, hän olisi nähnyt, kuinka lihakset vetivät kasvoja kurttuun kohti nenää, ikään kuin keskelle kasvoja olisi muodostunut syvät uomat, risti.

Kuolisiko hän?

Niinan oli noustava vielä toisen kerran. Hän haki piikin takaisin ja asetti sen yöpöydälle näkyviin niin, että perhe tietäisi mitä oli tapahtunut, jos hän ei olisi enää illalla elossa.

Toisin kuin sarjoittaisesta päänsärystä kärsivät ihmiset yleensä, Niina makasi sängyllä liikkumatta. Hän ei olisi kivultaan halunnut edes hengittää, mutta oli pakko.

Rouva Hortonia minusta ei tule

Elämänsä ensimmäisen piikin Niina oli ottanut edellisen kohtauksen aikana töissä. Työhuoneessa hän ei ollut voinut riisua housujaan, joten hän oli tuikannut neulan käsivarteen. Ei ollut aikaa odottaa, sillä jos lääkettä ei ottaisi heti, pääkipu ryöpsähtäisi sietämättömäksi ja kohtaus kestäisi 12 tuntia. Tavallisesti sarjoittaisen päänsäryn kivuliain vaihe menee ohi 15–180 minuutissa.

Ruiskussa oli työterveyslääkärin määräämää sumatriptaania eli jo 20 vuotta käytössä ollutta migreenitäsmälääkettä, jota käytettiin myös sarjoittaisen päänsäryn eli Hortonin neuralgian hoidossa.

Niinan käsi oli alkanut puutua ja toinen käsi mennä nyrkkiin. Puutumus levisi kasvoihin. Koko yläkeho puutui. Toivottavasti kukaan ei tule sisään, Niina oli ajatellut työpöytänsä takana. Jos hän olisi joutunut sanomaan jotakin, kuola olisi alkanut valua ja puhe sammaltaa. Hän olisi näyttänyt krapulaiselta.

Juuri sitä Niina ei halunnut, sillä hän halusi olla tunnollinen ja hyvä työntekijä eikä mikään sairastaja. Hän ei varsinkaan halunnut, että sairaudesta tulisi hänen elämänsä tärkein asia. Hän ei halunnut leimautua Rouva Hortoniksi.

On helpompi puhua migreenistä

Useimmiten kohtaus alkoi Niinan nukkuessa, aamuyöllä kahden ja viiden välillä. Ennen kuin Niina heräsi kipuun, hän näki aina samaa painajaista: musta rottweiler puri päätä. Hän oli pelännyt koiria jo lapsena.

Päänsärky seurasi unirytmiä, eikä sitä voinut huijata edes vaihtamalla aikavyöhykettä.

Niina tiesi, ettei pääsisi seuraavana päivänä töihin. Onneksi esimieskin kärsi migreenistä. Riitti, että hänelle lähetti tekstiviestillä yhden sanan: migreeni. Oli helpompi puhua migreenistä kuin sarjoittaisesta päänsärystä, vaikka ne ovatkin eri asioita. Migreeni tuntui vähemmän vakavalta. Niina kävi henkistä viivytystaistelua sarjoittaista päänsärkyä vastaan.

Useimmilla sarjoittaista päänsärkyä sairastavilla sarjat eli päänsärkykaudet alkavat keväisin ja syksyisin, ja niiden aikana kohtauksia tulee kerrasta kahdeksaan päivässä. Sarjojen välisen ajan saa hengähtää. Vaikka tautia kutsutaankin itsemurhapäänsäryksi, kuukausien pituiset tauot antavat toivoa. Jonakin vuonna sarja voi jättää kokonaan tulematta.

Niinalla taukoja ei tullut.

Eikä hän ollut muutenkaan tyypillisin potilas, sillä vain 20 prosenttia sairastuneista on naisia.

Niina tiesi, että sarjoittainen päänsärky johtuu häiriöstä väliaivojen hypotalamuksessa, joka säätelee ihmisen biologista kelloa ja hormonieritystä. Kipukohtauksen aikana myös kolmoishermon ylin haara ja tahdosta riippumaton hermosto aktivoituvat poikkeavalla tavalla. Sitten muut oireet lyövät päälle: repivä pääkipu, nenän tukkoisuus, kasvojen hikoilu, kyyneleiden valuminen toisesta silmästä, mustuaisen pieneneminen, silmäluomen roikkuminen ja turpoaminen sekä silmän verestäminen.

Niinalla kipukohtaukset tulivat myös kuukautisten alkaessa ja lisäksi kerran, pari kertaa kuukaudessa muutenkin.

Ei vielä estolääkitystä

Niina istuu nyt helsinkiläisessä kahvilassa ja toipuu ennätyspitkästä kohtauksesta, joka on jälkioireineen kestänyt 13 vuorokautta.

– Sen aiheutti muutto, hän sanoo.

Niina ei yleensä kerro sairastavansa sarjoittaista päänsärkyä, vaan hän sanoo ihmisille, että hänellä on ”pää kipeä”. Pään särkiessä hän on lukuisia kertoja kammennut itsensä töihin. Hän on juuri sellainen kuin Suomen Migreeniyhdistyksessä tiedetään sarjoittaista päänsärkyä sairastavien ihmisten olevan: pärjäävä ja tunnollinen.

Niina ei halua identifioitua sairautensa kautta vain hortonistiksi, sillä hän pelkää, että ”antautuminen” johtaa työkyvyttömyyteen. Hän ei tästä syystä juuri halua lukea sairaudesta ja jopa viivyttelee estolääkityksen aloittamista. Niina tietää kuitenkin, että työkyky menee useimmiten vasta sitten, jos sarjoittainen päänsärky kroonistuu. Se tapahtuu onneksi vain joka kymmenennellä potilaalla, sillä kroonistumista estetään hyvällä täsmähoidolla.

Kun hirveä, viiltävä kipu iskee

Kerran Niina oli ystävänsä kanssa mökillä Salossa ja tajusi, ettei ollut muistanut ottaa lääkettä mukaan. Kun kohtaus alkoi, hän piti päätä paikallaan tyynyllä niin rennossa asennossa kuin mahdollista ja toivoi, että hän nukahtaisi.

– Kun siitä unesta herää, on hetken kivuton, kunnes hirveä, viiltävä kipu iskee taas. Ei voi syödä eikä juoda. Kun taas voi syödä, olo helpottaa nopeasti, Niina kertoo.

Sillä kertaa Niina pelkäsi, että häneltä katkeaisi verisuoni päästä. Kohtaus kesti päivän. Kun hän ajoi auton Salosta Helsinkiin, hän pelkäsi, että sydän pettää. Sitä hän ei uskaltanut kertoa ystävälleen.

Tällaisista oireista huolimatta hän ei ole halunnut liittyä vertaisryhmään eikä seurata aktiivista, suljettua Hortonin neuralgiaa sairastavien ryhmää Facebookissa. Moni sairastuneista käyttää lääkkeenä lääkehappea, mutta Niina ei halua turvautua siihenkään. Sekin olisi antautumista.

Vähän aikaa sitten Yle Puheelta tuli ohjelma Hortonin neuralgiasta, ja keskustelu pysähtyi pitkäksi aikaa ”bustaamiseen” eli siihen, että potilaat käyttävät estolääkityksenä huumeeksi luokiteltavia siemeniä ja sieniä.

Tuohon minä en lähde, Niina ajatteli kuunnellessaan ohjelmaa.

– En edes käy neurologilla vaan terveyskeskuksessa, hän sanoo.

Työstressistä eroon

Viisi vuotta sitten Niina päätti kammeta sarjoittaisen päänsäryn. Hän tekisi sen parantamalla elämäntapojaan. Hän jäi vuorotteluvapaalle työstään ja väljensi aikataulujaan, vähensi alkoholin määrää, sauvakäveli, kirjoitti runoja ja söi terveellisesti. Hän laihtui 20 kiloa.

Hän oli ennen vuorotteluvapaalle jäämistä epäillyt, että päänsärkykohtausten syynä oli kova työstressi.

Mutta epäily oli väärä. Päänsärkykohtaukset eivät loppuneet.

– Olinkin turhaan syyttänyt työelämää. Olin melkein pettynyt. Mutta oli tärkeää kertoa nopeasti entiselle esimiehelleni, ettei työ ollutkaan syyllinen sairauteeni, Niina sanoo.

Sitten hän lähti kahdeksi vuodeksi Nicaraguaan miehensä työn takia. He valitsivat kodin sairaalan läheltä, jotta hän ehtisi saada apua tarpeen tullen nopeasti. Niina pelkäsi, että kova päänsärky voisi aiheuttaa esimerkiksi aivoverenkiertohäiriöitä tai -infarktin, jolloin hoitoon olisi päästävä heti. Nicaraguassa sarjoittainen päänsärky paheni, koska oli kuuma. Ei käynyt kuten vuotta aikaisemmin Bolivian-matkalla, jolloin tapahtui suoranainen ihme: kohtaukset loppuivat, sillä ohut vuoristoilma supisti verisuonia kuin lääke.

Nicaraguassa Niina osti itselleen rottweilerin ja perehtyi syvällisesti koirankasvattamiseen. Hän pääsi eroon koirapelostaan ja painajaiset loppuivat.

Palattuaan Suomeen Niina jatkoi töitä yrittäjänä.

– En edelleenkään halunnut selitellä sairauttani kenellekään.

Kävi kuitenkin onni. Terveyskeskuslääkäri Magdalena Lindström ehdotti Niinalle, että tämä kokeilisi lääkepiikin sijasta tablettia. Niina oli riemuissaan: ei enää piikittämistä. Pillerit mahtuisivat jopa lompakkoon! Lindström ehdotti myös estolääkitystä, mutta Niina ei halunnut aloittaa sellaista.

Ei, vaikka Lindström selvitti, mikä migreenitäsmälääkkeiden huono puoli oli. Jos niitä käyttäisi liian usein, saattaisi alkaa esiintyä lääkevieroituspäänsärkyä silloin, kun lääkettä ei ottanut.

– Päästin tiedon ohi korvien.

Eron jälkeen uusi onni

Ero, uusi miesystävä, muutto uuteen kotiin, purjehdus Azoreilta Dubliniin.

Viime aikoina Niinan elämässä on muuttunut moni asia. Hän opetteli purjehtimaan ja lähti kuunari Helenalle kymmenen päivän purjehdukselle.

Uudelle miesystävälle hän kertoi sarjoittaisesta päänsärystään pikkuhiljaa, ripotellen, sillä hän ei halunnut leimautua neurologisesti sairaaksi.

– Se säikäyttää ihmiset, hän sanoo.

Mutta miesystävä ei säikähtänytkään.

Hänen mielestään oli hienoa, että Niina halusi elää arkeaan niin tavallisesti kuin mahdollista. Ensimmäisen kohtauksen jälkeen hän kysyi, mitä hän olisi voinut tehdä auttaakseen. Niina totesi, että lämpimän käden laittaminen yläselälle oli ainoa asia, joka auttoi.

Kuunari Helenalla Mälkiä makasi kaksi päivää merisairaana mutta nousi kolmantena kannelle.

Päänsärky ei tullut.

Ei tarvinnut nousta veneen kajuutasta ja kysyä, mikä päivä tänään on.

Loppuuko sairaus vaihdevuosiin?

Niina ei enää pelkää kohtauksiaan. Hän inhoaa niitä. Joka kerta kun kohtaus alkaa, harmittaa ja tulee kiukkuitku.

Se on Suomen Migreeniyhdistyksen puheenjohtajan Sirpa Tahkon mukaan loogista: kipu käynnistää psyykkisen sopeutumisprosessin, josta kiukku on yksi vaihe.

– Aika avutonhan siinä kivun tilassa on, migreeniä itsekin sairastava Tahko huomauttaa.

Sille ei voi mitään, että kohtaukset tekevät hetkellisesti työkyvyttömiksi. Niinaa ne eivät kuitenkaan ole saaneet masentumaan, ja hän löytää niistä suorastaan jotakin hyvää.

– Olen onnellisempi nyt kuin koskaan. Olen alkanut elää elämääni kunnolla nyt 48-vuotiaana. Muutin yksin asumaan ja lunastin itselleni kesämökin. Minulla ei ole muita sairauksia, joten olen onnellisessa asemassa. Kyllä minä tämän Hortonin kestän ja sen kanssa elän, siitä huolimatta, että kohtaukset vain tihenevät, venyvät ja voimistuvat.

Sitä paitsi Niinalla on jotakin, mitä odottaa.

– Seitsemänkymppiset sarjoittaista päänsärkyä sairastavat naiset ovat kertoneet, että sairaus voi loppua vaihdevuosiin. Odotan niitä innokkaasti. Toivon, että he ovat oikeassa. Isälläkin Horton loppui viisikymppisenä.

Niina kirjoittaa vielä perään:

– Ja voisinhan minä ehkä alkaa harkita sitä estolääkitystä.

The post Pahin mahdollinen päänsärky – Viivytystaistelu Hortonin neuralgiaa vastaan appeared first on Anna.fi.

Miksi stressaan?

Stressin tehtävä on valmistaa ihminen kohtaamaan haasteet. Lyhytaikainen stressi auttaa meitä tekemään asioita tehokkaammin ja keskittymään.

Keskeistä on, että pystyt palautumaan normaalitilaan, kun tehtävä on hoidettu. Jos stressitila jatkuu, se aiheuttaa terveydellisiä vaikutuksia. Myös tunteiden hallinta voi pettää. Lopulta ihmisen toimintakyky alkaa heikentyä merkittävästi ja voi jopa romahtaa kokonaan.

Tuntuu, että stressi vie yöunet.

Taidat märehtiä huolissasi. Stressaantuneena työn vaatimukset tuntuvat kovemmilta, eikä työyhteisökään tunnu antavan riittävästi tukea. Elimistö on liiallisessa valmiustilassa, mikä puolestaan heikentää unen laatua. Syntyy noidankehä, jossa heikentynyt unen laatu lisää murehtimista ja elimistön ylikuormitustilaa, mikä heikentää unen laatua entistä enemmän.

Välillä tuntuu, että stressaantuneena saan kaikki maailman pöpöt. Kuvittelenko vain?

Et kuvittele. Hyvin pitkään kestäneen stressin vaikutukset voivat altistaa infektioille, esimerkiksi flunssalle. Stressillä on suoria vaikutuksia elimistön vastustuskykyyn sekä keskushermostoon ja siihen liittyvään hormonaaliseen toimintaan.

Tarvitsemme riittävästi unta, jotta puolustusjärjestelmämme on toimintakunnossa. Myös vuorokausirytmin häiriöillä on vaikutuksia puolustusjärjestelmään.

Lue lisää: Hyvä vastustuskyky ja 10 vinkkiä virustorjuntaan

Olen alkanut pelätä, että stressaaminen ja valvominen sairastuttaa minut vakavammin.

Ei turha huoli sekään. Stressillä, unettomuudella ja alttiudella sairastua on suuri yhteys keskenään. Tutkimuksissa on todettu, että jos terve ihminen saa unta vain neljä tuntia yössä, puolustusjärjestelmä aktivoituu. Stressillä on selvästi yhteyttä ainakin sydän- ja verisuonitauteihin, mielenterveyden häiriöihin, diabetekseen sekä tuki- ja liikuntaelimistön vaivoihin. Myös rintasyövän ja miesten eturauhassyövän yhteyksiä stressiin tutkitaan parhaillaan.

Stressi liittyy myös keskivartalolihavuuteen, rasva-aineenvaihdunnan häiriöihin sekä kykyyn ylläpitää terveellisiä elintapoja, eli liikuntaan, ravitsemukseen ja tupakan sekä päihteiden käyttöön.

Unettomuus altistaa burnoutille eli loppuun palamiselle. Noin 12 prosentilla unettomuudesta kärsivistä todetaan burnout. Tutkimuksessa on todettu, että burnoutia usein edeltävät lisääntynyt työkuorma ja työskentely kotona sekä vähentynyt nukkuminen. Juuri ennen burnoutia potilaat ovat monesti lakanneet nukkumasta kokonaan.

Unettomuus altistaa myös masennukselle, ruoansulatushäiriöille sekä fibromyalgialle. Fibromyalgia on oireyhtymä, joka aiheuttaa kipua lihaksissa ja sidekudoksissa, ja on yleisin keski-ikäisillä tai sitä vanhemmilla naisilla.

Miten stressi vaikuttaa unen laatuun?

Päivittäin stressiä kokevat tai asioitaan murehtivat ihmiset nukkuvat usein vähän huonosti. Stressaantuneella nukahtaminen kestää pidempään, unen laatu on huonompi, ihminen heräilee paljon ja syvän unen laatu vähäisempää.

Tutkimusten mukaan työstressi heikentää EU-maista erityisesti suomalaisten ja ruotsalaisten unenlaatua. Vaatimukset työssä lisäävät unihäiriöitä, ja huonouninen stressaantuu entisestään, jos hän kokee, ettei saa riittävästi tukea työympäristöstään. Myös epäsäännölliset työajat voivat altistaa uniongelmille.

Stressireaktiossa unen rakenne muuttuu. Kovassa stressissä uni on katkeilevampaa, mutta unen pituus voi jopa kasvaa, kun unenlaatu on heikompaa. Mitä vähemmän syvää unta saa yön aikana, sitä epätasapainoisemmaksi olonsa voi kokea aamulla.

Pahimpina aikoina stressaan jopa nukkumistani: saanko unta, heräänkö yöllä valvomaan, miten ikinä jaksan seuraavan päivän.

Olet tainnut kehittää unettomuutta ylläpitäviä ajattelu- tai käyttäytymismalleja. Unettomuuden pelossa unettomuudesta itsestään on tullut stressitekijä, joka ylläpitää unettomuutta. Unettomuutta ei juurikaan esiinny muilla kuin niillä, jotka ovat kärsineet pitkäaikaisesta stressistä.

Tämäntyyppisen unettomuuden hoidossa tarvitaan terapiahoitoa, jotta noidankehä saadaan katkaistua ja asenne nukkumiseen kuntoon. Negatiiviset ajatukset pitäisi saada pois mielestä ja positiiviset ajatukset tilalle.

Toinen tavallinen unettomuutta ylläpitävä tekijä on nukkumispaikan ja nukkumaanmenon yhdistyminen asioiden murehtimiseen. Myös tunne, ettei pysty kontrolloimaan untaan, voi ylläpitää unettomuutta. Uni onkin harvoja elämän osa-alueita, joita ihminen ei kykene järjellään paljoakaan hallitsemaan. Tavallisesti uni korjaantuu, kun stressitilanteeseen löytyy ratkaisu ja stressireaktio sammuu.

Lue lisää: Vaivaako stressi? Rauhoita hermosto viiden minuutin meditaatiolla

Apua, miten voin lakata stressaamasta?

Sinun kannattaa etsiä apua. Stressin syy tulisi aina selvittää ja lähteä ratkaisemaan sitä systemaattisesti. Ei auta vain reagoida ja tyytyä tilanteeseen.

Ajanhallinta ja hyvät elintavat ovat tärkeitä. Paras ja tehokkain tapa vähentää stressiä on sanoa tiukka ei liialle työlle. Älä ota itsellesi liikaa velvoitteita, moni luulee usein jaksavansa paljon enemmän kuin jaksaakaan.

Puhelimet ja muut älylaitteet pitää jättää makuuhuoneen ulkopuolelle, sillä aivoille ne ovat kuin käsky olla valmiustilassa.

Kannattaa myös hankkia tietoa unettomuudesta ja stressinhallinnasta.

Lue lisää: Miksi värittäminen kannattaa? Näin aikuisten värityskirjat hoitavat aivojasi

Asiantuntijoina kliinisten neurotieteiden professori Torbjörn Åkerstedt Karoliinisesta instituutista ja tutkimusprofessori (työajat ja uni) Mikko Härmä Työterveyslaitokselta.

The post Stressi sairastuttaa – katkaise unettomuuden kierre appeared first on Anna.fi.

Yleistynyt ahdistuneisuushäiriö on masennuksen jälkeen kansakuntamme toiseksi yleisin ongelma. Epämääräisten oireiden vuoksi moni  ahdistuneisuutta poteva saattaa ajatella kärsivänsä vain stressistä. Ahdistuksen erottaa stressistä kuitenkin esimerkiksi aika: stressi liittyy tämän hetkiseen elämään, johonkin konkreettiseen asiaan, mutta ahdistukseen ei ole aina ajankohtaista syytä. Voi tuntua siltä, että kaikki on periaatteessa hyvin, mutta silti ahdistaa.

Ahdistunut ihminen ei koe osaavansa toimimia normaalisti. Häiriö voi joskus olla niin invalidisoiva, että siihen sairastunut ei kykene enää töihin. Osa sairastuneista jääkin sen vuoksi ennenaikaiselle eläkkeelle.

Lue lisää: Nuori, kaunis ja ahdistunut

Mikä laukaisee ahdistuneisuushäiriön?

Taipumus ahdistuneisuudelle on geneettinen, ja se todetaan useammin herkillä ihmisillä. Sulkeutuneemmat, eivät niin sosiaaliset ihmiset, sairastuvat todennäköisemmin kuin sosiaaliset ihmiset. Lapsuudesta jääneet ristiriidat ovat usein ahdistuneisuushäiriön taustalla. Vanhempien suhtautuminen tukee usein ahdistuksen kehittymistä: jos vanhemmat ovat jatkuvasti epävarmoja, huolestuneita tai hermostuneita, lapsesta voi tulla myöhemmin ahdistunut, kun vaikea elämäntilanne tulee eteen. Ahdistuneisuus voi puhjeta myös silloin, kun ei uskalla tuntea oikeita tunteita, kuten vihaa, pettymystä tai surua.

Stressi ja psyykkinen uupuminen voivat laukaista ahdistuneisuuden. Ahdistuneisuushäiriön puhkeamisen taustalla onkin tavallisesti pitkittynyt stressi. Se voi puhjeta myös läheisen kuoleman, liikenneonnettomuuden, menetyksen, elämänmuutoksen tai sairastumisen seurauksena. Myös äkilliset tapahtumat voivat aiheuttaa ahdistusta.

Mitä oireita ahdistuneisuuteen liittyy?

Fyysisiä oireita ovat:

• Unettomuus
• Väsymys
• Itkuisuus
• Sydämentykytys
• Pahoinvointi
• Hengenahdistus
• Huimaus
• Hikoilu
• Ahdistava tunne rinnassa

Psyykkisiä oireita ovat:

• Hallinnan menettämisen pelko
• Muut pelkotilat
• Jännittyneisyys
• Keskittymisvaikeudet

Jokainen oireilee eri tavoin. Laajan ja epämääräisen oirekirjonsa vuoksi ahdistuneisuutta on vaikea diagnosoida. Fyysisiä oireita on hyvä käydä tarkistuttamassa lääkärissä, ettei kyse ole jostain elimellisestä sairaudesta.

Lue lisää: Nainen, stressi ja sydän

Miten ahdistuneisuus diagnosoidaan?

Lääkäri tekee diagnoosin sulkemalla ensin pois fyysiset sairaudet. Sen jälkeen hän haastattelee potilasta tämän taustasta ja perhehistoriasta. Lääkäreillä on tietyt kriteerit, joilla he luokittelevat, sopivatko oireet ahdistuneisuuteen.

Miten ahdistuneisuushäiriötä hoidetaan?

Ahdistunut tarvitsee yleensä ulkopuolista apua. Psykoterapia ja lääkitys ovat parhaat hoitokeinot. Kognitiivisessa psykoterapiassa pyritään muuttamaan potilaan ajatustapaa, esimerkiksi suhtautumista pelkoihin. Dynaamisessa psykoterapiassa puolestaan mennään syvemmälle ja yritetään löytää ahdistuksen syitä.

Ennuste paranemiselle on hyvä. Hoitoon hakeutumista ei tulisi kuitenkaan viivyttää, sillä kroonistuessaan ahdistusta on vaikeampi hoitaa.

Lue lisää: Vaivana ahdistus, pelot tai unettomuus? Uusi mullistava Brainspotting-hoito voi auttaa

Voiko sairastumista ennaltaehkäistä?

Kyllä. Onnettomuuden tai vaikean kokemuksen jälkeen keskusteluapua kannattaa hakea heti, eikä kuvitella, että selviää omien tunteidensa kanssa itse. Myös stressiin on syytä reagoida ajoissa muistamalla säännöllinen elämäntapa sekä työn ja vapaa-ajan tasapaino.

Asiantuntijana psykoterapeutti Ulrika Segercrantz, psykoterapiakeskus Vastaamosta

The post Väsyttää, itkettää, hikoiluttaa… Tarkista, onko oireiden takana ahdistuneisuushäiriö appeared first on Anna.fi.

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä on hormonihäiriö

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä eli PCOS on yleisin naisten hormonihäiriö. PCOS kehittyy murrosiässä, ja sen tarkkaa syytä ei tunneta. Oireyhtymän arvellaan johtuvan osittain ympäristötekijöistä ja olevan osittain perinnöllinen.

Oireyhtymässä munasarjoihin kasvaa helminauhaa muistuttavia, veden täyttämiä rakkuloita. Lisäksi PCOS häiritsee naishormonien tuotantoa ja vaikeuttaa hedelmöittymistä. Lääkäreiden arvioiden mukaan 5–15 prosenttia naisista sairastaa PCOS-oireyhtymää, mutta sen yleisyyttä on vaikea tutkia, koska oireet voivat olla joskus niin lieviä, ettei nainen hakeudu hoitoon.

Keskustele: Miten PCOS vaikuttaa elämäänne?

PCOS vaikeuttaa hedelmöittymistä ja häiritsee kuukautiskiertoa

Kun naishormonien tuotanto häiriintyy, munasolu ei irtoa joka kuukausi munasarjasta, eli ovulaatiota ei tapahdu. Ovulaatio tapahtuu yleensä 12–16 päivää kuukautisten alkamisen jälkeen. Se on naisen kuukautiskierron hedelmällisin hetki, ja jos munasolu ei irtoa säännöllisesti tai ovulaatio jää kokonaan väliin, raskaaksi tuleminen vaikeutuu.

Jos naisella on PCOS, kuukautiset voivat jäädä joskus kokonaan väliin, kuukautiskierto voi olla todella pitkä, ja toisinaan vuoto voi kestää useita viikkoja. Monirakkulaoireyhtymä voi saada naisen kehon tuottamaan myös mieshormoneja, mikä vaikeuttaa hedelmöittymistä entisestään.

Lue myös: Mistä tiedän ovuloinko? Opi tunnistamaan nämä ovulaation oireet

Ylipaino ja PCOS kulkevat käsi kädessä

Yli puolet monirakkulaoireyhtymää sairastavista naisista on ylipainoisia, ja rasvaa kertyy etenkin keskivartaloon. Ei ole täysin selvää, aiheuttaako keskivartalolihavuus hormonihäiriön, vai saako hormonihäiriö kilot kertymään. PCOS ja keskivartalolihavuus näyttäisivät kulkevan käsi kädessä ja voimistavan toisiaan. Keskivartalolihavuuden on huomattu häiritsevän PCOS:n sotkemaa naishormonien tuotantoa entisestään, mikä tekee raskaaksi tulemisesta vielä vaikeampaa.

Keskustele: Hedelmöityshoitoja ei jatketa ennen kuin pudotan painoa

PCOS aiheuttaa aknea ja runsasta karvankasvua

PCOS-oireyhtymä voi saada naisen elimistön tuottamaan liikaa mieshormoneja eli androgeeneja. Naisen elimistössä on hieman androgeeneja luonnostaan, mutta jos elimistö tuottaa mieshormoneja liikaa, karvankasvu voi kiihtyä. Naiselle voi alkaa kasvaa tummaa karvaa miesten karvoituksen tapaan rintakehään, kasvoihin, selkään ja vatsaan. Liikakarvoituksen lisäksi mieshormonit voivat aiheuttaa aknea.

Lue myös: Diagnoosi: Runsas karvankasvu eli hirsutismi

PCOS altistaa diabetekselle ja raskausmyrkytykselle

PCOS-oireyhtymää sairastavien insuliiniaineenvaihdunta on usein heikentynyt, ja heillä on kohonnut riski sairastua diabetekseen ja verenpainetautiin. PCOS-potilaat sairastuvat herkemmin etenkin raskausajan diabetekseen ja raskausmyrkytykseen.

Jos äidin verensokeri on raskausaikana koholla, vauva voi kasvaa niin isoksi, että synnytys vaikeutuu. Raskausdiabetes voi vahingoittaa myös lapsen insuliiniaineenvaihduntaa. Raskausmyrkytys puolestaan nostaa äidin verenpainetta ja häiritsee istukan toimintaa. Paha raskausmyrkytys voi vähentää sikiön hapensaantia niin paljon, että synnytys joudutaan käynnistämään.

Keskustele: Painoindeksi yli 34, raskausdiabetes pelottaa

Ylipainon pudottaminen lisää hedelmällisyyttä

Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä diagnosoidaan tutkimalla munasarjat ultraäänellä emättimen kautta. Joskus munasarjoihin voi kasvaa rakkuloita, vaikka naisella ei olisi hormonihäiriötä, joten oireyhtymä voidaan varmistaa mittaamalla elimistön hormonitasot.

Kun PCOS on todettu, sitä voidaan hoitaa sekä hormoneilla että korjaamalla elintapoja. Ylipainon pudottaminen on yksi tehokkaimpia keinoja tasapainottaa naishormonien tuotantoa, parantaa hedelmällisyyttä ja vähentää oireyhtymään liittyvää diabeteksen ja korkean verenpaineen riskiä. Usein jo 5–10 prosentin painonpudotus auttaa tekemään kuukautiskierrosta säännöllisen. Samalla raskauden onnistumisen todennäköisyys kasvaa, ja raskauteen liittyvät terveysriskit pienenevät.

Keskustele: Kokemuksia ylipainon vaikutuksesta hedelmällisyyteen?

Hormonihoito auttaa hedelmättömyyteen

Jos ylipainon pudottaminen ei vähennä oireita, monirakkulaoireyhtymää voidaan hoitaa hormoneilla. Epäsäännöllinen kuukautiskierto voidaan korjata yhdistelmäehkäisypillereillä, jaksottaisella keltarauhashormonihoidolla tai hormonikierukalla. Voimakasta liikakarvoitusta voidaan hillitä antiandrogeeneilla, jotka vähentävät mieshormonien tuotantoa. Hedelmöittymistä voidaan auttaa munarakkulan kypsytyshoidolla, jossa munasolun kypsymistä ja irtoamista eli ovulaatiota edesautetaan hormonitablettien avulla.

Lue myös: Suunnitelmissa raskaus? Ota talteen nämä terveysvinkit

Lähteet: Diabetesliitto, Duodecim, Terve.fi,  Terveyskirjasto, WebMD, Your Fertility

The post Munasarjojen monirakkulaoireyhtymä PCOS sotkee hormonit – Näin vaivaa voidaan hoitaa appeared first on Anna.fi.

1. Älä kättele kipeänä

Flunssa tarttuu yleensä suoraan ihmisestä toiseen. Jos aivastelet ja niistät koko ajan, jätä kättely väliin. Tuttavat ja työkaverit ymmärtävät kyllä, miksi jätät muulloin niin kohteliaat tavat väliin vilustuneena. Lääkärikään ei kättele potilaitaan vastaanotolla samasta syystä.

Lue myös: Luonnollinen apu syysflunssaan

2. Yski hihaan tai nenäliinaan

Noin 80 prosenttia kaikista tautitartunnoista leviää kosketuksen kautta. Älä aivasta kämmeniin vaan käytä hihaa tai nenäliinaa suojana. Näin pöpöt eivät pääse leviämään käsien kautta. Älä jätä käytettyjä nenäliinoja lojumaan pöydälle, vaan laita ne heti roskakoriin. Kädet pitää pestä tai desinfioida niistämisen ja yskimisen jälkeen.

3. Pese kätesi usein

Huolellinen käsien pesu on tehokas tapa ehkäistä flunssan tarttumista. Esimerkiksi sormenkynnen alla voi olla jopa 10 miljoonaa bakteeria. Kun tulet kotiin, pese ensimmäiseksi kädet. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta pestä käsiä päivän aikana, ota mukaasi pieni käsidesipullo tai kosteuspyyhkeitä.

Lue myös: 5 vinkkiä, joilla lyhennät flunssaa

4. Kuivaa kädet huolella

Käytä paperipyyhkeitä käsien kuivaamiseen varsinkin keittiössä ja kylpyhuoneessa. Pöpöt voivat elää käsipyyhkeissä jopa useita tunteja.

Lähteinä Terveyskirjasto: Flunssa ja Työpiste: Miten voin vältäää syysflunssan.

The post Flunssa ei ole syy käyttäytyä huonosti – näin huomioit muut kun olet kipeä appeared first on Anna.fi.

Ikä tekee naisruumissa tehtävänsä myös päivänpaisteelta suojatuissa paikoissa.

Ensimmäiset vaivat tulevat usein synnytyksen jälkeen: lantionpohja tuntuu löysältä tai suuret vatsalihakset ovat erkaantuneet toisistaan. Joko heti tai myöhemmin virtsa saattaa alkaa karkailla, gynekologiset laskeumat vaivata tai yhdyntä tehdä kipeää.

Pitkä selibaatti tai seksi avioeron jälkeen on monelle hankala paikka. Jotkut saattavat epäillä pitkän seksittömän kauden jälkeen, vieläkö paikat ovat kunnossa, tai osaavatko he enää harrastaa seksiä ollenkaan. Lisäksi monet yli viisikymppiset naiset haluavat löytää oman, jossain vaiheessa kadonneen seksuaalisuutensa uudelleen.

– Vastaanotolleni tulee myös naisia, joista tuntuu, että sukupuolielimistä on kadonnut herkkyys. Joillakin saattaa olla orgasmivaikeuksia tai seksuaalista haluttomuutta, seksuaalineuvoja, uroterapeutti ja lantionpohjan fysioterapeutti Anu Parantainen luettelee.

Parantaisella on ilosanoma kaikille naisille: suurimpaan osaan epävarmuuksista ja lantionpohjan vaivoista voi saada apua, ja kuntoutumiseen ja hoitoon voi itse suuressa määrin vaikuttaa.

Pitää vain olla rohkeutta hakeutua hoitoon ja sitoutua siihen. Tutkimusta ei myöskään kannata pelätä: se on hellävarainen ja kivuton.

– Usein ihmiset jännittävät ensimmäisellä kerralla. Monet ovat saattaneet pohtia vuosikausia, voivatko hakea apua tällaisissa asioissa. Ikävät ja häpeällisiksi koetut asiat on turhan usein tapana sysätä syrjään, Parantainen kertoo.

– Olen ollut fysioterapeutti 30 vuotta ja lantionpohjan fysioterapeutti yli 20. Yhteistyössä asiakkaan kanssa saamme aikaan hyviä tuloksia. Tarvittaessa lähetän asiakkaan eteenpäin esimerkiksi ravitsemusterapeutille.

Lue lisää: Tekeekö seksi kipeää vaihdevuosissa?

Mitä lantionpohjan fysioterapiassa tapahtuu?

Mitä ensimmäinen lantionpohjan fysioterapiakäynti sitten pitää sisällään?

Tutkimus tapahtuu pöydällä, jossa asiakas makaa polvet koukussa. Jalkoja ei siis levitetä kuten gynekologilla, eikä spekulaa käytetä.

Ensimmäiseksi tarkistetaan sormitutkimuksella ulkosynnyttimien ja emättimen alueen limakalvojen kunto.

Sitten tutkitaan lantionpohjan lihasrakenteet, ja lopuksi mitataan lantionpohjan lihasten toimivuus ultraäänen ja EMG:n eli lihassähkökäyrän avulla.

Asiakasta pyydetään tutkimuksen aikana supistamaan ja rentouttamaan erilaisia lantionpohjan lihaksia. Ultraäänitutkimuksessa potilas näkee itsekin ruudulta, millainen vaikutus liikkeillä on. Esimerkiksi liike, jossa istuinluita viedään häpyluuta kohti, saa paisuvaislihaksen (sellainen on siis naisillakin!) jännittymään.

Toisessa liikkeessä kerätään emättimen reunat hitaasti yhteen, imaistaan emätin ja sitten virtsaputki sisään, ja rentoutetaan samantien. Tämä ”sisäinen suudelma” tai ”neitsytliike” pienentää emättimen aukkoa.

EMG-mittauksessa emättimen sujautetaan pieni, valkoinen anturi ja polviin kiinnitetään refenssielektrodit. Elektrostimulaatiossa mitataan sähkön avulla lantionpohjan tuntoa. Kone antaa lihasten toiminnalle arvoja mikrovoltteina.

Tutkimuksen perusteella tehdään hoitosuunnitelma ja asiakas saa kotiläksykseen häntä parhaiten auttavan lantionpohjan lihasten jumppaohjelman.

Lue lisää: Jumppaa lantionpohja tiukaksi

Veltostuttaako seksin puute?

On tärkeää pitää lantionpohjan kunnosta huolta silloinkin, kun ongelmia ei vielä ole.

– Se on naisen kehon ehdottomasti tärkein paikka, Anu Parantainen sanoo.

– Sen avulla tai kautta me istumme, synnytämme, rakastelemme. Siihen liittyy myös hygienia, koska virtsaaminen tapahtuu sen kautta. Lantionpohja on kehomme pohja ja tuki, yksi isoimmista kehon tukijärjestelmistä. Toimimattomana se on kuin tynnyri, josta puuttuu pohja.

Lantionpohjan hyvinvoinnilla on yhteys myös naisen henkiseen hyvinvointiin.

– Olen tavannut naisia, joita on kohdeltu huonosti tällä alueella. Kokemuksilla on suuria vaikutuksia heidän itsetuntoonsa ja itsensä arvostamiseen. Välillä päädymme yllättävän syviin vesiin, varsinkin jos kyseessä on herkempi ihminen.

– Puhumme asiakkaan kanssa joskus myös hänen omasta asenteestaan itseään kohtaan. Negatiiviset ajatukset kannattaa kääntää niin päin, että minä pidän itsestäni ja hoidan itseni kuntoon.

Entä jos seksikumppania ei ole? Veltostuvatko paikat?

– Jos seksi on ainoa asia, joka on pitänyt lantionpohjaa kunnossa, sen puute varmasti veltostuttaa. Kiihottumisen ja rakastelun aikana paisuvaiskudoksen verenkierto lisääntyy, refleksit lantionpohjassa aktivoituvat ja lihakset saavat työtä. Kyllähän kaiken sen poisjäämisellä on vaikutusta.

Hieromasauvoja ja muita seksin apuvälineitä kannattaa siis kokeilla rohkeasti. Niitä varten ei tarvitse mennä hämäriin seksikauppoihin, tarvikkeita myydään jo monissa apteekeissakin.

Lue lisää: Otatko liikaa paineita seksistä?

Opi tuntemaan lantionpohjasi

Osa viisikymppisistä naisista on oppinut olemaan sinut seksuaalisuutensa kanssa. He ovat unohtaneet joskus oppimansa häpeän, pitävät itseään ainutkertaisina ja nauttivat siitä, mitä on nyt olemassa. He ovat lisäksi hyväkuntoisia ja pystyvät yhä toteuttamaan itseään.

Toisia vaivaavat kuitenkin yhä monet pelot ja estot – riippumatta siitä, elävätkö he yksin tai parisuhteessa.

– Jos seksuaalisuus merkitsee pelkkää yhdyntää, se jää hyvin ohueksi. Sen pitäisi olla aikuisten leikkiä ja yhdessäolemista, siihen pitäisi saada hetkessä elämisen ja luovuuden elementit mukaan.

Vaikka nautintoa kokisi useimmiten yhdessä jonkun toisen kanssa, vastuu omasta nautinnosta on myös naisella itsellään. Tämä pätee etenkin silloin, kun suhde on uusi, Parantainen muistuttaa.

Silloin auttaa itsetuntemus ja tieto oman lantionpohjansa toiminnasta. Jokainen tietää omat kohtansa paremmin ennen kuin kumppani ne oppii.

– Nykyään moni pitää kunnostaan hyvää huolta, ja siihen on hyvä liittää myös lantionpohjasta huolehtiminen. Naiseuden ydintä kannattaa vaalia. Kun hoidat puutarhaasi hyvin, opit myös nauttimaan itsestäsi uudella tavalla, Parantainen tiivistää.

Lue lisää: Lantionpohjaa kannattaa jumpata synnytyksen jälkeen. Katso video.

The post Lantionpohjan fysioterapia voi parantaa seksielämääsi appeared first on Anna.fi.

Mikä on myooma?

Myooma on kohtulihaksesta kasvamaan lähtevä pyöreänmallinen, hyvänlaatuinen kyhmy. Sen koko voi vaihdella millistä kymmeneen senttiin. Kasvaimia voi olla kohdussa yksi tai useita. Niitä on noin puolella naisista.

Miksi myoomia tulee?

Syytä ei tiedetä. Taipumus saada hyvänlaatuisia kohtukasvaimia on jonkin verran perinnöllinen. Myös metabolinen oireyhtymä eli keskivartalolihavuus altistaa myoomille.

Mistä myooman huomaa?

Jos kuukautiset muuttuvat runsaammiksi kuin ennen, syynä voi olla myooma. Kohdun lihaskasvain voi ilmetä myös pitkittyneinä kuukautisina. Normaalisti kuukautiskierrossa on pari voimakkaan vuodon päivää, mutta myoomapotilaalla vuoto saattaa jatkua kovana jopa yli viikon. Jos epäilet, että kuukautisesi ovat poikkeuksellisen runsaat, voit täyttää Käypä hoito -sivustolta löytyvän kuukautisvuotolomakkeen ja selvittää asiaa.

Jos kuukautisten välillä alkaa tulla vuotoja, on hyvä olla yhteydessä lääkäriin. Syynä voi olla myooma, mutta yhtä hyvin oire voi kertoa polyypista tai – varsinkin vanhemmilla naisilla – syövästä. Myös kipu voi olla merkki kohtukyhmystä. Joskus kohdun lihaskasvaimen voi itse tuntea uutena kovettuneena alueena alavatsalla.

Voiko omassa kohdussa olevasta myoomasta olla tietämätön?

Useimmat myoomat ovat täysin oireettomia, eivätkä kantajat tiedä niiden olemassaolosta. Kasvaimet saatetaan löytää vahingossa toisen tutkimuksen yhteydessä.

Miten myoomaa tutkitaan?

Lääkäri tunnustelee kohdun vatsan päältä ja emättimen kautta. Jos kohtu on muuttunut pyöreähköksi, se voi olla merkki kasvaimesta. Viimeistään ultraäänitutkimus varmistaa kohdun tilanteen.

Missä tapauksissa myoomille ei tehdä mitään?

Jos myoomat ovat oireettomia, niille ei tarvitse tehdä mitään. On kuitenkin hyvä seurata tilannetta ja käydä näytillä gynekologilla vuoden tai kahden välein. Oireettomat kohtukyhmyt eivät rajoita millään tavalla elämää, eikä kiellettyjä asioita ole. Ehkäisypillereitä voi käyttää normaalisti. Myös kierukka sopii useimmille. Ainoastaan kohtuontelon sisälle suuntautuvat myoomat voivat olla esteenä kierukalle.

Milloin myoomia hoidetaan?

Jos vuodot ovat niin runsaat, että ne haittaavat normaalielämää ja aiheuttavat anemiaa – tai jos kasvaimet painavat virtsarakkoa tai peräsuolta ja aiheuttavat näin pidätysvaivoja. Hoito on välttämätön myös, jos nainen kärsii kovista kivuista tai voimakkaasta painon tunteesta lantion seudulla.

Hoitovaihtoehtoa mietitään aina kokonaisvaltaisesti potilaan toiveiden, oireiden ja myoomien tyypin mukaan. Lääkehoidoilla voidaan hillitä oireita. Hormonikierukka ja ehkäisypillerit vähentävät usein tehokkaasti vuotoja. Myoomat voidaan myös leikata tai kohtu voidaan poistaa kokonaan.

Nykyään voi kokeilla myös kasvaimia pienentäviä hoitoja: embolisaatiohoidossa tukitaan kohdun valtimot, jolloin myooma pienenee tai katoaa. Hoitoja tehdään vain yliopistosairaaloissa. Lääkehoitovaihtoehto on ulipristaalia sisältävä pilleri, joka estää naisen oman progesteronin vaikutuksen myoomassa. Useimmilla potilailla lääke pienentää myoomat muutamassa kuukaudessa. Pilleri tekee vuodottomaksi, mutta kolmen kuukauden välein lääkkeestä pidetään tauko ja annetaan kohdun limakalvon tyhjentyä.

Milloin myooma leikataan?

Leikkaukseen päädytään, kun muista hoidoista ei ole apua tai niitä ei voida käyttää. Myooma poistetaan aina, jos lääkäri epäilee sitä pahanlaatuiseksi. Lähes aina kohdun lihaskasvaimet ovat kuitenkin hyvänlaatuisia.

Useimmiten myoomat poistetaan tähystyksessä. Sairausloma on viidestä päivästä kahteen viikkoon. Harvoin kasvainten paikka pakottaa kirurgin avoleikkaukseen.

Joskus vaihtoehto on kohdunpoisto. Nykyään sitä tehdään yhä harvemmin, koska muut hoidot ovat kehittyneet.

Vaikuttaako myooma raskaaksi tuloon?

Saattaa vaikuttaa. Jos myooma on kohdun limakalvolla tai jos se painaa voimakkaasti kohtuonteloa, kasvain voi vaikuttaa raskaaksi tuloon. Jos myooma on pieni ja kohtulihaksen sisällä, se ei vaikuta lastensaantiin.

Mitä myoomille tapahtuu vaihdevuosien aikana?

Myoomat alkavat pienetä vaihdevuosien jälkeen ja voivat jopa kadota kokonaan muutamassa vuodessa, koska ne tarvitsevat naissukuhormoneja kasvuunsa.

Asiantuntija naistentautien ja synnytysten ylilääkäri Ritva Hurskainen, HUS, Hyvinkään sairaala.

The post Helpota oireita – älä anna myooman häiritä elämääsi appeared first on Anna.fi.

LEPOVIIKKO Päivät 1–6

Jaksaminen nollassa? Kierron alkuvaiheessa eli kuukautisten aikaan sekä estrogeenin että progesteronin eli keltarauhashormonin tasot laskevat matalimmilleen. Muutos hormoneissa tapahtuu vain muutaman päivän sisällä ja laskee siksi myös energiatasoa. Nyt ei ole suurten projektien aika. Sohvalla köllöttely on sallittua.

Ja taas päänsärky. Joillakin hormonitasojen muutokset laukaisevat myös migreenioireita. Tähän vaikuttaa etenkin estrogeenitason nopea romahtaminen. Päänsäryt ajoittuvat yleensä kuukautisten muutamaan ensimmäiseen päivään, minkä jälkeen estrogeenitasot alkavat nousta.

Nauti zen-olosta. Tällä viikolla hormonitoiminta on rauhallisimmillaan. Olet tyyni ja leppoisa. Loistava aika rauhallisille ja syvällisille keskusteluille.

Lue lisää: 10 kysymystä kovista kuukautiskivuista

ENERGIAVIIKKO Päivät 7–14

Nyt riittää energiaa! Lenkille on helppo lähteä ja töissäkin sujuu. Viidennestä päivästä lähtien estrogeenitaso nousee jyrkästi. Huipussaan se on 12. tai 13. kiertopäivän kohdalla, jos kuukautiskierto on säännöllinen eli 28 vuorokautta. Myös lutropiinin taso on korkeimmillaan, mikä lisää voimavaroja. Nyt on hyvä aika hoitaa hommat, jotka odottavat tekemättöminä listalla.

Kivunsietokyky on huipussaan. Tämä on viikko, jolle kannattaa varata sokerointi tai hammaslääkäri. Kun sekä estrogeenitaso että energiataso ovat korkeimmillaan, nainen tuntee kipua vähemmän. Kierron loppuvaiheessa puolestaan pienikin kipu tuntuu haitallisemmalta.

Nyt ne kaapit kuntoon. Ehdottomasti siivousviikko. Käytä tarmo hyväksesi ja järjestä vihdoin vaatehuone tai edistä remonttia.

Lue lisää: Testaa, kammoatko hammaslääkäriä

HUIPPUVIIKKO Päivät 15–21

Kierron sosiaalisin vaihe. Ovulaatio on oiva aika järjestää juhlat! Sosiaalisuuden ja seurallisuuden kasvu liittyy hormonitason huippuihin. Ovulaation aikaan estrogeenitaso on edelleen korkealla, mutta ei enää huipussaan. Se alkaa laskea kierron kuudentenatoista tai seitsemäntenätoista päivänä. Näe ystäviä, nyt jaksat antaa heillekin energiastasi.

Paras aika palaveerata. Haluatko tahtosi läpi jossain asiassa? Järjestä palaveri tälle viikolle, jona myös itsevarmuus on kohdillaan. Sosiaalisuus lisää itsevarmuutta ja itsevarmuus sosiaalisuutta.

Huonoin aika shopata. Heräteostosten riski lisääntyy. Amerikkalaistutkimuksen mukaan nainen on sitä materialistisempi, mitä lähempänä ovulaatio on. Kiinnitä tällä viikolla huomio itsehillintääsi, ellet halua sortua uusiin vaatteisiin tai koruihin.

Tervetuloa treffit. Ovulaatioviikolla olet avoimempi kaikille sosiaaliselle kontakteille. Luonnon kiertokulku on varmistanut, että myös miehille. Moni kokee seksuaalisen halukkuutensa lisääntyvän ovulaation aikaan. Tällä viikolla sinulla on edelleen energiaa ja kaikki tuntuu paremmalta. Siksi orgasmin saaminenkin voi olla helpompaa.

Lue lisää: Opi tunnistamaan ovulaation oireet

STRESSIVIIKKO Päivät 22–28

Nyt kaikki ärsyttää… Viikko ennen kuukautisia on stressiherkin. Tällä viikolla kaikkien hormonien tasot alkavat laskea. Premenstruaalioireyhtymällä tarkoitetaan ennen kuukautisia esiintyviä psyykkisiä ja fyysisiä oireita, jotka haittaavat normaalia elämää. Lähes 80 prosentilla naisista on jonkinlaisia PMS-oireita kuten ärtyneisyyttä, itkuherkkyyttä, alakuloa, päänsärkyä ja rintojen arkuutta. Oireiden alkuperää ei tiedetä, ja ne voivat vaihdella eri kierroissa. Joillakin oireisiin auttaa keltarauhashormonihoito, sillä hormonin taso elimistössä alkaa laskea kierron 22. päivänä. Toiset saavat apua psyykkisiin ongelmiin B6-vitamiinista. Lihassärkyihin ja päänsärkyyn voi käyttää tulehduskipulääkkeitä.

… ja itkettää. Vaikeaksi luokiteltu PMS on noin viidellä prosentilla naisista. Hankalissa tapauksissa PMS-oireita lääkitään pienillä annoksilla masennuslääkkeitä. Myös rauhoittavat lääkkeet saattavat olla tehokkaita mutta aiheuttavat herkästi riippuvuutta, joten niitä ei useinkaan tämän takia suositella. Lääkkeet ovat kuitenkin yleensä parempi vaihtoehto kuin sairausloma kerran kuussa.

Auts, mikä turvotus. PMS-oireita ovat myös rintojen ja ylipäätään elimistön turvotus. Nyt ei kannata ostaa uusia vaatteita. Sen sijaan kahvin ja alkoholin välttäminen voi vähentää turvotusta. Juo riittävästi ja tarkkaile suolan käyttöä.

Ei juhlia tähän, kiitos. Kun stressinsietokyky pienenee, muut ihmiset ja sosiaalinen elämä kiinnostavat vähiten. Tämä on kierron epäsosiaalisin viikko. Anna itsellesi armoa ja viihdy hyvällä omallatunnolla yksin. Valitse työtehtävistä ne, jotka voit hoitaa omassa rauhassa.

Missä olet, uni? Matalat hormonitasot voivat aiheuttaa myös uniongelmia, ja vähäinen keltarauhashormonin määrä saattaa vaikeuttaa nukahtamista. Ennen kuukautisia myös keskittymiskyky on heikoimmillaan. Jos mahdollista, tähän viikkoon ei kannata sopia jatkuvaa keskittymistä vaativia tehtäviä.

Jääkaappi tyhjäksi. Suklaata, jäätelöä, keksejä… Kun estrogeenitasot romahtavat, myös serotoniinin määrä vähenee. Se vaikuttaa mielihyvän kokemiseen, ja siksi alkaa tehdä mieli etenkin sokeria ja makeita herkkuja. Taltuta karkkihimo hedelmillä ja pähkinöillä.

Lue lisää: Vaivaako PMS? Näin voit helpottaa oloasi.

Jutun asiantuntija on naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, dosentti Pekka Taipale.

Lähteenä käytetty myös: terveyskirjasto.fi

The post PMS, ovulaatio, kuukautiset – hyödynnä kuukautiskiertosi viikko viikolta appeared first on Anna.fi.

Ystävän alkoholinkäyttöön voi olla vaikeaa puuttua. Jos kuitenkin huomaat miettiväsi yhä useammin ystäväsi juomista, on aika tehdä jotakin. Kysyimme A-klinikkasäätiön johtavalta ylilääkäriltä Kaarlo Simojoelta, miten kannattaa toimia.

Mistä tiedän, että kaverini juo liikaa alkoholia?

Tilanteet ovat yksilöllisiä ja riippuvat henkilön taustoista. Hälytysmerkkinä voi pitää sitä, jos kaverisi soittelee jatkuvasti ja pyytää sinua hänen kanssaan bailaamaan, tai sitä, jos hänen baari-iltansa venähtävät kerta toisensa jälkeen pitkiksi. Jos ystäväsi peruu toistuvasti sovitut tapaamiset vedoten huonoon oloon tai myöhäiseksi venähtäneeseen iltaan, voit miettiä, onko alkoholi hänelle ongelma.

Lue lisää: Testaa, juotko liikaa alkoholia

Onko ystävän alkoholinkäyttöön oikeus puuttua?

Kyllä. Ystävyyteen kuuluu, että toisesta huolehditaan ja myös vaikeista asioista puhutaan. On turha etukäteen pelätä, miten kaveri reagoi, ja jättää sen vuoksi puuttumatta asiaan.

Miten puuttua alkoholinkäyttöön ilman, että se rikkoo välit?

Tärkeintä on olla syyllistämättä toista. Ilmaise ystävällesi, että olet huolissasi hänestä. Kysy, onko kaikki hyvin ja voitko auttaa jossain. Mieti myös omaa tunnetilaasi: jos edellinen illanvietto meni pieleen kaverisi juomisen vuoksi ja omat tunteesi ovat sen vuoksi pinnassa, odota, että olet taas rauhallinen. Silloin ystäväsi ymmärtää, että haluat aidosti auttaa. Jos yrität peittää suuttumuksesi, ystäväsi aistii sen.

Lue lisää: Haimatulehdus – Terassikausi voi vaikuttaa haimaan.

Minne ohjaan kaverini?

Ota pehmeät keinot käyttöön. Neuvo kaverisi esimerkiksi Päihdelinkin verkkosivulle. Siellä on testejä, joilla voi mitata omaa alkoholinkulutusta. Siellä on myös paljon tietoa alkoholin haitoista ja hoitopaikoista. Jos tilanteeseen ei liity hengenhätää, anna ystäväsi miettiä asiaa ja ota se uudelleen puheeksi muutaman viikon kuluttua. Kysy, ehtikö hän ajatella asiaa ja oliko tiedoista hyötyä.

Monelle on kynnys hakea apua esimerkiksi A-klinikalta, sillä useat pelkäävät leimautumista alkoholiriippuvaiseksi. Lupaudu lähtemään ystäväsi mukaan. Pidä huoli, että ystäväsi tietää, että olet hänen tukenaan. Älä kuitenkaan ota ammatti-ihmisen roolia: älä yritä ratkoa juomisen taustalla olevia ongelmia. Kerro myös kaverille rajasi ja sano, että et osaa ratkoa ongelmia, vaan tämän ratkaisemiseen hän tarvitsee ammattilaista. Mieti, mikä on sinun tapasi tukea. Jos puhuminen on vaikeaa, käy vaikka kävelyllä ystäväsi kanssa.

Lue lisää: Alkoholi on huono energianlähde

Mitä teen, jos kaverini ei halua apua tai kieltää ongelman?

Ketään ei voi pakottaa, mutta on tärkeää nostaa huoli esiin. Voit sanoa, että on ymmärrettävää, jos hän ei halua juuri nyt puhua asiasta, mutta että jos hän haluaa jutella myöhemmin, olet valmis kuuntelemaan. Jos kaverisi sen jälkeen juo itsensä taas tolkuttomaan humalaan, voit mainita taas Yeuraavana päivänä, että olet huolissasi.

The post Mitä tehdä, kun ystävä juo liikaa – lue lääkärin ohjeet appeared first on Anna.fi.

1. Älä kuku

Jos heräät joka aamu väsyneenä, nukut joko liian vähän tai katkonaisesti. Jokaisella on yksilöllinen unirytminsä, mutta sitä pystyy jonkin verran muuttamaan. Tutkimusten mukaan ennen puolta yötä nukutut tunnit ovat virkistävämpiä kuin puolen yön jälkeen nukutut.

Toisin kuin yleisesti luullaan, unen tarve ei lisäänny pimeän myötä. Sen sijaan unen laatu huononee talven tullessa, sillä sisäinen kellomme alkaa jätättää. Unirytmi pyrkii siirtymään myöhemmäksi, ja unesta tulee kevyempää ja katkonaisempaa. Yöunen laatu kärsii ja aamulla väsyttää. Kierre on valmis.

2. Rauhoita ilta

Rento ilta on reippaan aamun perusta. Älä aktivoi aivojasi yömyöhään. Sulje puhelin, tietokone, pelikonsoli ja televisio tuntia ennen nukkumaanmenoa. Puuhastele iltarutiineja, lueskele ja rauhoitu. Jos kierrosten laskeminen on hankalaa, opettele rentoutumaan hengitysharjoitusten avulla.

Kirjaa murheet muistiin ja sovi itsesi kanssa, että niihin on lupa palata vasta seuraavana päivänä.

Lue lisää: Vaivaako sinua unettomuus?

3. Valaise aamu

Sisäisen kellomme luonnollinen 24 tunnin rytmi häiriintyy aamun valottomuuden vuoksi. Helpoiten korjaat tilannetta sytyttämällä kirkasvalolampun aamiaispöytään tai töissä tietokoneen viereen. Valo kulkee silmänpohjan hermoista aivojen talamukseen ja virkistää välittömästi.

Aamun tunnit ovat valon kannalta tärkeimmät. Pyri saamaan valoannoksesi kello viiden ja yhdeksän välillä. Jotta valo auttaisi, sinun on oltava tarpeeksi lähellä lamppua ja silmät sitä kohti. Oleskele valossa tunnista kahteen tuntiin. Säännöllisellä kirkasvalolampun käytöllä sisäinen kellosi palautuu rytmiinsä ja nukahtaminen helpottuu illalla.

Sarastusvaloakin kannattaa kokeilla. Säädä se syttymään himmeästi puoli tuntia ennen herätystä. Valo lisääntyy vähitellen ja on kirkkaimmillaan juuri ennen kellon soittoa. Heräät todennäköisesti jo ennen äänimerkkiä ja aiempaa virkeämpänä.

Lue lisää: Kirkasvalolamppu auttaa kaamosmasennukseen

4. Älä unohda syödä

Yöpaaston jälkeen elimistö tarvitsee energiaa. Aamuruoka tutkitusti vähentää ahmimisen tarvetta päivällä. Muista välttää kovin sokerisia aamupaloja.

Mitä olet päivällä tekemässä: lähdetkö treeneihin, istutko palaverissa vai leikitkö lasten kanssa? Testaa itsellesi sopivin aamiainen: syö yhtenä aamuna rasvapitoista ruokaa ja vähän hiilihydraatteja, toisena aamuna hiilihydraattipitoista ja kolmantena proteiinivoittoista ruokaa ja tarkkaile jaksamistasi ja aamupäivän nälkää.

Jos aamupala ei tahdo upota, olet luultavasti syönyt illalla liian myöhään tai turhan tuhdisti. Helpoiten alas hulahtavat juotavat aamupalat. Tee vitamiineja pursuava marja- tai hedelmäsmoothie ja terästä se proteiinijauheella tai kananmunan valkuaisella.

5. Maista sienijuomaa

Moni juo aamulla kahvia, mutta sille on olemassa vaihtoehtoja. Kokeile energisoivia sieni- ja yrttijuomia. Kuulostaa ehkä eksoottiselta, mutta esimerkiksi pakuri- ja lakkakäävällä on tutkitusti stressinsietoa ja immuniteettia parantavia vaikutuksia.

6. Venyttele vetreäksi

Laita veri kiertämään. Jos et muuta ehdi, pyörittele edes olkapäitä. Hengitä sisään ja nosta olkapäät korviin, hengitä ulos, paina olkapäät taakse alas ja työnnä samalla rintaa eteen ja lapaluita yhteen. Toista 5–10 kertaa.

Tehokkainta on, jos teet aamuvenyttelyn kirkasvalolampun loisteessa. Karvalakkimallin aurinkotervehdys onnistuu työpaikallakin, vaikka jakkupuvussa ja koroissa. Seiso kapeassa haara-asennossa, jännitä peppua ja tue kämmenillä ristiselkää. Taivuta selkää taakse ja työnnä lantiota eteen. Pidä katse kohti kirkasvalolamppua. Tässä asennossa venyvät myös lonkat. Tee tämän jälkeen vastaliike eli jousta polvista, pyllistä ja taivu eteenpäin.

7. Herätä kasvosi

Tyynyn jäljet poskilla ja pussit silmien alla? Sokkihoito kylmällä vedellä ei houkuta vällyn alta vääntäytyjää mutta tekee terää. Kasvojen pesu kylmällä vedellä saa veren kiertämään, ja turvotus laskee.

Jääkaapissa yön yli viilennettyjen lusikoiden pitäminen silmäluomilla pienentää pusseja, mutta harvapa moista ehtii aamulla tehdä. Nopeammin selviät silmänympärysgeelillä, joka levittyy putkilosta pyörivällä, viileältä tuntuvalla kuulalla. Voit levittää silmänympärysvoiteen tai -geelin myös kahdella sormella kevyesti painellen. Tosi tehokasta turvotuksen häätäjää kaipaava laittaa aamukahvin ajaksi silmänympärysnaamion.

Painelu pumppaa lymfanesteet liikkeelle myös muualta kasvoista. Äläkä unohda irvistellä! Työnnä kieli reippaasti ulos tukkaa kuivatessasi. Tutkimusten mukaan kielen näyttäminen rentouttaa niskaa lukitsevia lihaksia.

8. Heleytä ihosi

Peilistä loistava kalmankalpea iho ei välttämättä nosta mielialaa. Unohda solariumit, aurinkopuuterit ja itseruskettavat. Rusinan sävyinen hipiä näyttää talvella teennäiseltä. Panosta mieluummin heleyteen.

Kokeile sävyttävää päivävoidetta tai nestemäistä sävyttäjää. Voit levittää sitä suoraan iholle tai lisätä meikkivoiteeseen. Kultaan taittuva sävy saa kasvot hehkumaan ja mielen aurinkoisemmaksi.

Jos sävyttäjää ei ole, pyöräytä meikkivoiteeseen pari tippaa seerumia. Sekin freesaa.

9. Muista vitamiinit

Pöpöjen hyökkäyksen kohteeksi joutuminen on tuurista kiinni, mutta vastustuskykyäsi pystyt hivenen parantamaan syömällä probiootteja – pillereinä tai joihinkin elintarvikkeisiin lisättyinä.

C-vitamiini lievittää oireita, kun flunssa pukkaa päälle. Ensioireisiin c:tä pitäisi ottaa 200–1000 milligrammaa. Ohutsuoli pystyy imeyttämään sitä kerralla vain noin 180–200 milligrammaa. Jaa ekstraerät useampaan annokseen.

Kaikissa hedelmissä ja marjoissa on c-vitamiinia, joten muista kaivella pakastinta. Esimerkiksi sadassa grammassa mustaherukkaa on 120 milligrammaa c-vitamiinia.

Eniten me Pohjolan pimeydessä tarpovat kärsimme d-vitamiinin puutteesta. Sitä saa luonnostaan auringonvalosta, joten kaamosaikana on käytävä purkilla. D-vitamiini paitsi parantaa kalsiumin imeytymistä ja lujittaa luita myös kasvattaa vastustuskykyä ja torjuu kaamosmasennusta sekä virusinfektioita, etenkin influenssa B:tä. Päivittäin d-vitamiinia olisi hyvä saada ainakin 20 mikrogrammaa. Ylärajana pidetään noin 100 mikrogrammaa päivässä.

Lue lisää: 7 kysymystä D-vitamiinista – Lue huippuasiantuntijan neuvot!

10. Lähde liikkeelle

Liikunta antaa energiaa välittömästi ja vielä kolmisen tuntia liikkumisen jälkeen. Tämä perustuu hormoneihin, kuten adrenaliiniin, kortisoliin ja testosteroniin, joita erittyy liikunnan vaikutuksesta. Pyörällä tai jalan työmatkansa taittaneet pysyvät aamupäivän töissä virkeämpinä kuin moottorivoimin tulleet kollegansa.

Liikunta lisää mielihyvähormoni endorfiinin määrää kehossa. Tutkimusten mukaan liikunta käynnistää kehossa myös mekanismeja, joiden seurauksena syntyy lisää aivosoluja. Liikunta siis paitsi piristää myös viisastaa!

Lue lisää: Polkujuoksu – trendikäs juoksee nyt metsässä

Asiantuntijoina THL:n tutkimusprofessori Timo Partonen; jooga- ja pilatesopettaja, kehonhuollon asiantuntija Fatima Witick; ravintoasiantuntija Hanna Skyttä sekä meikkaaja Mervi Markkanen. Lähteenä käytetty myös Hanna Skyttä: Proteiiniherkut ja -välipalat – Fuelfood (Tammi 2015) sekä Risto Lindholm: Vitamiinikirja (Moreeni 2010).

The post Miksi kakkutaikinapuuro voi helpottaa kaamosväsymystä? appeared first on Anna.fi.

 1. Varmista, että lamppusi todella on kirkasvalolamppu

Mikä tahansa kirkas lamppu ei ole kirkasvalohoitolaite. Ennen kuin ostat lampun, varmistu, että se on oikeanlainen. Lääkinnälliseksi laitteeksi määriteltävässä kirkasvalolampussa on CE-merkintä, joka vahvistaa, että tuote täyttää sitä koskevat Euroopan Unionin vaatimukset. CE-merkinnän vieressä on oltava lisäksi nelinumeroinen koodi, joka kertoo, missä laitoksessa lampun toimivuus on tarkistettu.

Numerosarja on siis tae siitä, että lamppu täyttää kirkasvalohoitolaitteen tekniset vaatimukset. Kirkasvalolampun tehon on oltava vähintään 2000 luksia. Yleensä markkinoilla olevien lamppujen hoitoetäisyydeltä mitattu teho on 2000–10000 luksia.

Sen sijaan sitä, että lamppu olisi testattu potilailla, numerosarja ei takaa.

Keskustele: Voiko edullisemmalla hehkulampulla korvata kirkasvalolampun?

2. Jos sinulla on silmänpohjan sairaus, käy lääkärissä ennen kuin aloitat lampun käytön

Kirkasvalolamppu sopii lähtökohtaisesti kaikille, eikä mikään sairaus ole ehdoton este lampun käytölle. Kirkasvalolamppu ei ole riski esimerkiksi epilepsiapotilaalle, sillä valo ei välky.

Silmänpohjassa verkkokalvolla olevat sairaudet voivat kuitenkin rajoittaa kirkasvalolampun käyttöä. Kirkasvalolamppu ei automaattisesti pahenna silmänpohjan sairauksia tai aiheuta silmien vuotamista tai aristamista. Silmien tutkituttaminen lääkärillä ennen valohoidon aloittamista ja sen aikana on kuitenkin suositeltavaa. Se, kuinka usein tämä on tarpeen, on hyvä sopia oman silmälääkärin kanssa.

Valohoidosta kannattaa keskustella silmälääkärin kanssa myös siinä tapauksessa, jos sinulla on diabetes tai muu verenkierron muutoksista johtuva yleissairaus. Nämä sairaudet voivat aiheuttaa silmänpohjaan vaurioita, ja silmien kuntoa tulisi tarkkailla valohoidon aikana. Oma silmälääkäri osaa parhaiten arvioida, milloin kirkasvalolampun käyttö olisi turvallisinta lopettaa.

Auringon UV-säteily on kuitenkin kirkasvalolamppua suurempi riski niillekin, joilla on silmänpohjan sairaus tai herkät silmät. Kirkasvalolampun valosta UV-säteily on suodatettu pois, eikä valoon ole tarkoitus katsoa suoraan.

Lue myös: Glaukooman oireet ja riskit

3. Aseta kirkasvalolamppu oikealle etäisyydelle

Jotta kirkasvalosta olisi hyötyä, lamppua ei kannata pitää kiinni kasvoissa, mutta ei myöskään liian kaukana niistä. Lampun hoitoetäisyys eli etäisyys, johon saakka valohoito tehoaa, vaihtelee lampusta toiseen. Joidenkin kirkasvalolamppujen hoitoetäisyys on vain 20 senttimetriä, tehokkaimpien jopa metri. Hoitoetäisyys kannattaa tarkistaa myyjältä, kun olet ostamassa lamppua.

Mieti ostaessasi myös sitä, minkä muotoinen lamppu on käytännöllisin juuri sinulle. Osa lampuista valaisee vain toiselta puolelta, jolloin sinun pitää olla valon edessä lamppua käyttäessäsi. Toiset lamput valaisevat joka puolelta, jolloin voit liikkua vapaammin lampun ympärillä.

Lue myös: Kirkasvalolamppu auttaa kaamosmasennukseen

4.  Älä tuijota suoraan kirkasvalolamppuun

Kirkasvalolamppua ei kannata katsella aktiivisesti valohoidon aikana. Jos lamppu on lähellä sinua ja tuijotat siihen suoraan, valo voi aiheuttaa silmien aristusta, päänsärkyä tai huonovointisuutta.

Tarkista lampun käyttöohjeista, kuinka lähellä kasvoja ja missä asennossa lamppua tulisi käyttää. Napsauta lamppu päälle vaikka samalla, kuin syöt aamiaista ja luet lehteä. Valohoito tehoaa, vaikka et katselisi lamppua, kunhan silmäsi ovat auki ja lamppu on hoitoetäisyydellä kasvoistasi.

Lue myös: Usein toistuva päänsärky – Harmiton oire vai lääkärin paikka?

5. Käytä kirkasvalolamppua nimenomaan aamuisin…

Suositeltavin aika kirkasvalolampun käytölle on aamulla viiden ja kymmenen välillä. Aamulla tehty valohoito auttaa päiväajan väsymykseen ja nukahtamisongelmiin. Kirkasvalolamppua ei kannata käyttää illalla, koska silloin se voi vaikeuttaa nukahtamista ja olet seuraavana aamuna entistä väsyneempi.

Halutessasi voit jättää lampun päälle yleisvaloksi valohoitoannoksesi jälkeen. Sammuta taustavalaisimena oleva lamppu kuitenkin viimeistään iltapäivällä, jotta saat illalla unen päästä kiinni.

Lue myös: Stressi sairastuttaa – Katkaise unettomuuden kierre

6. …ja mieluiten vain puoli tuntia…

30 minuuttia päivässä on useimmille sopiva kirkasvalohoitoaika. Jotkut tosin tarvitsevat hieman tätä pidemmän päivittäisen hoitoajan; joillekuille taas alle puoli tuntiakin voi riittää. Omaa hoitotarvetta pidemmästä päivittäisestä käyttöajasta ei yleensä ole haittaa mutta ei merkittävää etuakaan. Yli kahden tunnin valohoito ei enää lisää kirkasvalolampun hoitohyötyjä.

Hoidon tulee olla yhtäjaksoista, sillä valohoidon pätkiminen pienempiin osiin vähentää hoidon hyötyjä. Valolla on aina välitön virkistävä vaikutus, mutta jos kirkasvalolamppua käyttää epäsäännöllisesti tai vain parin minuutin pätkissä, valo ei tehoa väsymykseen ja alakuloisuuteen yhtä hyvin kuin yhtäjaksoisella ja säännöllisellä käytöllä.

Jotta valohoito auttaisi kaamosoireisiin, hoidon on oltava säännöllistä. Kirkasvalolamppua tulisi käyttää joka aamu, eikä käytössä kannata pitää yli kahden päivän taukoja.

Lue myös: Kirkasvalohoito poistaa syysväsymyksen

7. …varsinkin, jos hoito tekee sinut levottomaksi

Valohoito voi aiheuttaa joillekuille henkistä ja fyysistä ylivireytymistä ja mielialanmuutoksia. Näin käy todennäköisimmin, kun lamppua käytetään pitkiä aikoja ja sitä pidetään hyvin lähellä kasvoja. Jos huomaat käyväsi kierroksilla ja jos mielialasi heittelee ja puuhakkuutta on vaikeaa rauhoittaa etenkin iltaisin, aseta lamppu kauemmas kasvoistasi ja lyhennä hoitoaikaa. 30 minuuttia tai jopa vähemmän valohoitoa aamulla riittää.

Lue myös: Tunnista stressin oireet ja tasaa kierrokset ennen lomaa

8. Älä säikähdä pientä päänsärkyä…

Noin joka kymmenes kirkasvalolampun käyttäjä kärsii aluksi pienestä päänsärystä tai silmien aristuksesta. Oireet ovat pahimmillaan ensimmäisinä päivinä ja loppuvat itsestään yleensä, kun valohoito on jatkunut muutamia päiviä.

Vain kolme prosenttia käyttäjistä lopettaa lampun käytön voimakkaiden sivuoireiden vuoksi. Kirkasvalohoitoa kannattaa siis jatkaa ohjeiden mukaan, vaikka hoito aiheuttaisi aluksi pientä päänsärkyä.

Lue myös: Päänsärky – 20 faktaa

9. …mutta kuuntele kehoasi, jos olet altis migreenille

Myös migreenipotilaat voivat käyttää kirkasvalolamppua omien tuntemustensa mukaan. Yksittäiset migreenipotilaat ovat kertoneet tutkimuksissa saaneensa valohoidosta päänsärkyä, mutta kyse ei ole ollut migreenikohtauksista. Migreenipotilaan tosin voi olla vaikeaa sietää lievääkin päänsärkyä.

Lue myös: 20 kotikonstia migreenin hoitoon

10. Jatka valohoitoa niin kauan kuin tarvitset sitä

Kirkasvalolampun käyttöä voi jatkaa talven jälkeenkin, vaikka luonnollisen valon määrä lisääntyy silloin. Väsymys tosin helpottaa ja mieliala piristyy yleensä keväällä muutenkin, eikä lampusta ole erityistä lisähyötyä valoisaan vuodenaikaan.

Voit kuitenkin huoleti käyttää lamppua ympäri vuoden esimerkiksi pimeinä päivinä, jos tunnet tarvitsevasi sitä. Aamulla otettu valohoito voi myös auttaa korjaamaan sisäistä kelloa, jos äkilliset aikataulumuutokset ovat sotkeneet vuorokausirytmisi ja olet väsynyt.

Lue myös: Kevätväsymys – Mitä se on?

Juttuun on haastateltu asiantuntijana Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tutkimusprofessori Timo Partosta.

The post Kirkasvalolamppu voi väärin käytettynä lisätä levottomuutta – 10 vinkkiä, miten hoidat sillä kaamosmasennusta oikein appeared first on Anna.fi.

Mitä kirja lupaa?

Kirjan avulla perehdyt monipuolisesti siihen, millaisilla täsmätekniikoilla rentoutusreaktio synnytetään.

Toteutuiko lupaus?

Mian esittelemä runsas tutkimustieto kirjan alussa motivoi: taidan todellakin tarvita elämääni tietoisia hengähdyshetkiä. Valitsen yli 50 erilaisesta jooga-, hengitys- ja keskittymisharjoituksesta minulle sopivimmat. Osan teen illalla ennen nukkumaanmenoa. Yöheräämisen varalle harjoittelen kaksi erilaista hengitysharjoitusta. En taida saada niistä automaattista nukutustemppua, mutta ajatusrullan pyöriminen lyhenee.

The post Testissä Stressin luomuhoito -kirja – Loppuiko yövalvominen? appeared first on Anna.fi.

1. Älä syö samalla kädellä, jolla kättelet

Flunssavirukset leviävät talvella, koska vietämme paljon aikaa sisätiloissa toistemme lähellä. Virukset leviävät helposti etenkin pikkujouluissa ja cocktail-juhlissa, joissa ihmiset kättelevät toisiaan ja syövät sormiruokia.

Voit vältellä pöpöjä syömällä sormiruoan vasemmalla kädelläsi, joka on puhtaampi. Pese kädet usein ja huolellisesti, kun olet tilaisuudessa, jossa kättelet ihmisiä. Jos olet itse kipeä, kieltäydy kohteliaasti kättelystä ja selitä, ettet halua tartuttaa flunssaasi.

Lue myös: Flunssa ei ole syy käyttäytyä huonosti – Näin huomioit muut, kun olet kipeä

2. Välttele yskijöitä äläkä mene köhässä töihin

Virukset voivat lentää yskän ja aivastuksen mukana jopa 2–3,5 metrin päähän. Paras keino flunssan torjumiseen onkin köhijöiden ja suurten väkijoukkojen välttely. Tämä onnistuu käytännössä harvoin, mutta selvästi sairaiden ihmisten lähelle ei kannata hakeutua. Ei ole epäkohteliasta vaihtaa paikkaa bussissa, jos vieruskaverisi niiskuttaa ja yskii kovasti.

Mieti pisaratartunnan riskiä myös ollessasi itse sairas. Jos joudut työskentelemään muiden lähellä, on parempi olla pois töistä silloin, kun nuha ja yskä ovat pahimmillaan.

Lue myös: 5 vinkkiä, joilla lyhennät flunssaa

3. Älä edes koske muiden nenäliinoihin

Flunssavirukset viihtyvät etenkin nenän limassa. Älä koske toisten käytettyihin nenäliinoihin tai jätä omiasi pöydille pöpöjä levittämään, vaan heitä nenäliina roskiin heti, kun olet niistänyt.

Flunssapotilaan suuteleminen ei välttämättä tartuta tautia, sillä sylki ei ole viruksille yhtä otollinen elinympäristö kuin lima. Jos et pysty hillitsemään itseäsi ja suutelet flunssaista henkilöä, yritä välttää koskettamasta hänen nuhanenäänsä.

Lue myös: Totta vai tarua flunssasta

4. Pese vuodevaatteet ja lasten lelut, ettei virus leviä

Sitkeimmät influenssavirukset voivat elää tekstiileissä ja ovenkahvoissa parikin päivää. Puhtaudesta kannattaa huolehtia erityisen hyvin talvella, sillä virukset viihtyvät kuivassa ja kylmässä ympäristössä.

Flunssan leviämistä perheessä voi torjua pesemällä ne tekstiilit ja esineet, joihin voi tarttua yskänpisaroita ja limaa. Vuodevaatteet, kaulahuivit ja lasten pehmolelut kannattaa pestä mahdollisimman korkeassa lämpötilassa, mieluiten 60 asteessa. Vuodevaatteet on hyvä vaihtaa flunssakautena kerran viikossa.

Lue myös: Hyvä vastustuskyky – 10 vinkkiä virustorjuntaan

5. Tehosta käsihygieniaa desinfioivilla käsipyyhkeillä

Flunssavirukset leviävät kaikille pinnoille, joita koskettelemme: ovenkahvoihin, kuntosalilaitteisiin, tietotokoneiden näppäimistöihin ja puhelimiin. Käsienpesu on paras keino pöpöjen torjumiseen, mutta talvella käsihygieniaa kannattaa tehostaa desinfioivilla käsipyyhkeillä.

Jos lainaat työkaverisi tietokonetta, pyyhkäise näppäimistö liinalla ja pese kätesi hyvin jälkeenpäin. Myös kuntosalilaitteet ja painot kannattaa puhdistaa desinfioivalla liinalla ennen käyttöä ja treenin jälkeen.

Keskustele: Miten saan työkaverini pesemään kädet wc-käynnin jälkeen?

6. Nopeuta flunssasta toipumista sinkkitableteilla

Imeskeltävät sinkkitabletit voivat nopeuttaa parantumista, jos flunssa on jo päässyt iskemään. Helsingin ja Sydneyn yliopistojen tutkimuksen mukaan imeskeltävät sinkkiasetaattitabletit lyhentävät flunssan kestoa kolmanneksella. Sinkki lievittää myös lihaskipuja, yskää ja nenän tukkoisuutta.

Suomessa myytävät imeskelytabletit ovat sinkkiglukonaattia, joten ne eivät tehoa flunssaan välttämättä yhtä hyvin kuin tutkimuksessa käytetty sinkki. Tutkijat kehottavat kuitenkin kokeilemaan tätäkin sinkkilisää. Tärkeintä on se, että sinkkitabletit ovat imeskeltäviä, eivät nieltäviä. Turvallinen sinkkiannos flunssan hoitoon on 80 milligrammaa päivässä, ja kuuria voi jatkaa viikon ajan.

Lue myös: Selätä syysflunssa – Katso tuotteet flunssan ehkäisyyn ja hoitoon

7. Älä lämmitä vilunväreitä alkoholilla

Kuuma toti tai lämmittävä konjakkipaukku voi houkuttaa, kun olet vilustunut. Drinkki lämmittää kehoa hetkellisesti ja nostaa punan poskille, sillä alkoholi laajentaa pintaverisuonia. Sisäelimien verenkierto voi kuitenkin heikentyä, mikä pahentaa vilunväreitä.

Runsas alkoholinkäyttö heikentää immuniteettia ja altistaa flunssalle. Yömyssyt voivat häiritä myös unta, ja univaje alentaa vastustuskykyä. Alkoholinkäyttö kannattaa siis pitää flunssakautena maltillisena. Naisilla kohtuukäytön raja on 16 alkoholiannosta viikossa ja 5 annosta päivässä. Yksi annos vastaa pientä olutpulloa tai 12 sentin viinilasillista.

Lue myös: Tipaton tammikuu, entäs sitten?

8. Rakastele, sillä seksi parantaa vastustuskykyä

Seksi sekä lämmittää että parantaa vastustuskykyä. Wilkes-Barren yliopiston tutkimuksen mukaan viikoittain seksiä harrastavien elimistössä on jopa 30 prosenttia enemmän flunssaa torjuvaa vasta-ainetta kuin niillä, jotka rakastelevat harvemmin. Immunoglobuliini A torjuu hengitysteiden mikrobeja, ja 1–2 rakastelukertaa viikossa kasvattaa vasta-aineen määrää.

Tutkimuksen mukaan seksielämän tyydyttävyys ja parisuhteen pituus eivät vaikuta elimistön vasta-ainepitoisuuteen. Flunssan torjumisen kannalta tärkeintä on harrastaa seksiä viikoittain.

Lue myös: Rakastele itsesi terveeksi

9. Kevennä liikuntaa, ettet altistu viruksille

Liikuntaa kannattaa keventää flunssakaudella. Yli 90 minuutin rankka urheilusuoritus altistaa ihmisen sairastumiselle jopa 72 tunniksi. Kova treeni saa elimistön erittämään adrenaliinia ja kortisolia, jotka ovat stressihormoneja. Ne voivat heikentää vastustuskykyä ja nostaa verenpainetta ja kolesterolia.

Suosi flunssakaudella kevyesti kuormittavaa liikuntaa, kuten kävelyä, hölkkää ja uintia. Jos treenaat maratonille tai käyt monta kertaa viikossa rankassa jumpassa, pidä erityisen hyvää huolta ravitsemuksesta ja levosta.

Lue myös: Miten aloittaa liikunta flunssan jälkeen – 10 vinkkiä

10. Nuku tarpeeksi, sillä univaje altistaa sairauksille

Univaje heikentää vastustuskykyä huomattavasti. Alle 7 tuntia yössä nukkuva ihminen sairastuu flunssaan jopa kolme kertaa todennäköisemmin kuin 8 tuntia nukkuva. Myös heikko unenlaatu ja yöheräily heikentävät vastustuskykyä.

Rauhoita iltasi jo pari tuntia ennen nukkumaanmenoa. Älä juo kofeiinipitoisia juomia, ja sammuta virkistävät valonlähteet, kuten kirkkaat tietokoneenruudut, puhelimet ja lamput.

Lue myös: Flunssakierre, masennus ja perheriidat – Lue univajeen yllättävät oireet

Lähteet: Daily Mail, Health, Kohtuullisesti, Potilaan lääkärilehti, ResearchGate, Sports Medicine, Terveyskirjasto

The post Näillä nikseillä pysyt terveenä – 10 vinkkiä flunssan ehkäisyyn ja hoitoon appeared first on Anna.fi.

Väsyttääkö aamuisin, vaikka olisit mennyt nukkumaan ajoissa? Syy saattaa olla huono unen laatu. Jos kärsit lisäksi selkä- ja niskasärystä sekä helposti puutuvista käsistä tai sormista ja olet kylkinukkuja, voit hyötyä vartalotyynystä.

Vartalotyyny parantaa kylkiasennossa nukkujan ergonomiaa, kun päällimmäiset raajat eivät veny tai valahda patjalle saakka. Se auttaa rentouttamaan lantion ja voi jopa vähentää kuorsausta.

Lue lisää: Voisinko oppia nukkumaan? Testissä unipatja, -loma ja unitutkimus

Tyynyjä on on alkanut pikkuhiljaa ilmestyä vuodevaatteita myyvien kauppojen valikoimiin. Esimerkiksi Tervajoella toimiva kotimainen Te-Va-peite alkoi valmistaa vartalotyynyjä vuoden 2014 alussa.

Vartalotyynyjä on myyty esimerkiksi vanhainkoteihin ja pitkäaikaissairaille, jotka joutuvat viettämään sängyssä pitkiä aikoja.

– Niillä voi estää myös makuuhaavojen syntyä, Niemi sanoo.

Lue lisää: Näin muutut supernukkujaksi

Tyyny ei  ole pelkästään vanhuksille suunnattu tuote, vaan niitä tilaavat kaikenikäiset. Se sopii myös odottajalle tai imetystyynyksi.

– Menekki on ollut mukavaa, vaikka tuote onkin uusi emmekä ole sitä juuri mainostaneet. Sana on kulkenut suusta suuhun ja tuote on puhunut itse puolestaan, Veikko Niemi Te-Va-peitteestä kertoo.

Noin puolitoistametrinen tyyny asetetaan kylkiasennossa jalkojen ja käsien väliin ja pöyhitään oman vartalon muotoihin sopivaksi. Tyynyn on hyvä olla sen verran jämäkkä, ettei se litisty täysin kasaan vaan pitää kädet ja jalat suorassa linjassa vartaloon nähden. Liian kovakaan tyyny ei saa olla.

Vartalotyynyistä on tarjolla paitsi suoria malleja, myös kysymysmerkin muotoisia. Hinnat vaihtelevat 15 eurosta yli sataseen, ja tarjolla on niin kotimaisia kuin ulkomaisia vaihtoehtoja.

The post Kärsitkö selkäsärystä ja käsien puutumisesta nukkuessasi? Kokeile ergonomista selkätyynyä! appeared first on Anna.fi.

Onko alkoholinkäyttösi lipsunut jatkuvaksi tissutteluksi? Vastaa kuuteen kysymykseen, niin kerromme, olisiko sinun syytä kiinnittää huomiota juomiseesi.

The post Tissutteletko tietämättäsi liikaa? Tee testi! appeared first on Anna.fi.

Nenä vuotaa ja yskittää – pitäisikö hakea lääkekuuri? Antibiootit ovat kaikille tuttuja lääkkeitä, mutta silti niiden käyttö mietityttää. Mitä hyötyä ja haittaa kuurin syömisestä voi olla? Milloin antibiooteista uskaltaa kieltäytyä? Johtava asiantuntija Jari Jalava Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta ja professori Jaana Vuopio Turun yliopistosta vastaavat.

Mihin kaikkiin sairauksiin antibiootit tehoavat?

J. J.: Antibiootit tehoavat bakteerien aiheuttamiin infektioihin. Tällaisia bakteereja ovat esimerkiksi pneumokokki ja E. coli. Pneumokokki aiheuttaa muun muassa keuhkokuumetta ja välikorvantulehdusta ja E. coli virtsatieinfektioita.

Joskus antibiootteja annetaan ennalta ehkäisevästi esimerkiksi ennen leikkausta, jotta infektiota ei synny. Tärkeintä on syödä antibiootteja vain lääkärin määräyksestä ja hänen antamillaan ohjeilla.

Lue lisää: Probiootit – Anna hyvien pöpöjen parantaa

Milloin uskaltaa kieltäytyä antibioottikuurista?

J. J.: Suurin osa nuhakuumeista on virusten aiheuttamia. Niihin ei kannata syödä antibiootteja, koska niistä ei ole hyötyä.

J. V.: On hyvä ymmärtää, mihin antibioottia ei tarvita. Tällaisia sairauksia ovat paitsi viruksen aiheuttama nuha ja nuhakuume, myös äkillinen keuhkoputken tulehdus eli käytännössä pitkäaikainen yskä. Se on hankala tunnistaa, mutta on tyypillisesti virustauti.

Yskä voi kestää 2–3 viikkoakin ja hoituu itsekseen, eikä antibioottia tarvita. Antibiootista ei ole apua myöskään nenän sivuontelotulehdukseen tai äkilliseen poskiontelotulehdukseen.

Millaisia erilaisia antibiootteja on, ja miten ne eroavat toisistaan?

J. J.: Antibiootit voidaan jakaa kapeakirjoisiin ja laajakirjoisiin. Periaatteessa antibiootti on sitä tehokkaampi, mitä laajakirjoisempi se on. Laajakirjoisten antibioottien ongelma on, että ne vaikuttavat paitsi taudinaiheuttajiin myös normaaliin mikrobistoon. Samalla ne siis aiheuttavat laajalla alueella harmia ja voivat tuhota suoliston normaalia mikrobistoa.

Lue lisää: Luonnollinen apu flunssaan! Lue, mitä kaikkea muutakin hunaja parantaa

Mihin sairauksiin on välttämätöntä syödä antibiootteja?

J. J.: Yleisohje on, että antibioottikuuri on välttämätön, kun lääkäri määrää sen. Antibiootteja ei määrätä turhaan. Helposti puhutaan turhista antibioottikuureista. Mutta kuuri ei ole turha, jos se määrätään potilaalle tutkimisen jälkeen varmuuden vuoksi. Silloinkin taustalla on aina ajatus infektion mahdollisuudesta.

Voiko bakteeritulehdus, kuten angiina, mennä ajan kanssa ohi ilman antibioottikuuria?

J. V.: Voi, mutta toisaalta nykyään tiedetään, että streptokokki A kannattaa aina hoitaa antibiooteilla. Aiemmin niin ei tehty. Antibioottikuurilla voidaan estää jälkitaudit kuten reumakuume ja sydänlihastulehdus.

Jos lääkäri määrää antibioottikuurin ilman tarkkoja tutkimuksia, saanko vaatia niitä, esimerkiksi nieluviljelyä?

J. V.: Ohje on, että streptokokin aiheuttama tauti pitää hoitaa antibiootilla. Pelkän kurkkuun katsomisen perusteella ei lääkärikään pysty aina tunnistamaan, onko nielutulehdus viruksen vai bakteerin aiheuttama.

Käypä hoito -suositus sanoo, että aina pitäisi ottaa viljely tai pikatesti sen selvittämiseksi, tarvitaanko antibioottihoitoa. Sitä voi siis vaatia. Monessa tilanteessa lääkäri joutuu aloittamaan lääkehoidon olemassa olevan tiedon perusteella.

Miksi osa ihmisistä haluaa joka sairauteen antibioottikuurin, osa karttaa viimeiseen saakka?

J. V.: Ihmiset ovat erilaisia, ja potilas-lääkärisuhde on aina vuorovaikutustilanne. Lääkärin pitäisi pystyä kertomaan perusteet, miksi sairauteen kuuluu tai ei kuulu antibioottihoito. Jos potilas jää empimään, lääkärin pitäisi kertoa, miten tilannetta seurataan ja mihin voi ottaa jatkossa yhteyttä.

Lue lisää: Flunssa ei ole syy käyttäytyä huonosti – näin huomioit muut kun olet kipeä

Miksi antibioottien käyttöä ollaan vähentämässä?

J. J.: Mitä enemmän syömme antibiootteja, sitä enemmän syntyy resistenssiä eli bakteerikantoja, joiden aiheuttamiin infektioihin antibiootit eivät enää tehoa.

J. V.: Antibiootit ovat tärkeitä ja erinomaisia lääkkeitä ja oikein käytettyinä parhaimmillaan hengen pelastavia. Siksi on suojeltava sitä, ettei niitä käytettäisi turhaan ja teho säilyisi.

Ulkomailla lääkärit kirjoittavat antibiootteja esimerkiksi turistiripuliin. Pitääkö sielläkin noudattaa lääkärin määräystä?

J. V.: Jos turistiripulin kanssa pärjää 1–2 vuorokautta ja hoitaa nesteytyksen ja levon, ripuli asettuu itsekseen. Se on parempi vaihtoehto kuin antibioottikuuri, koska kuurin kautta voi hankkia itselleen lääkeresistentin bakteerin. Ne ovat yleisiä etenkin kaukomailla, ja sellaisen voi saada ilman antibioottikuuriakin.

Ilman antibioottia bakteeri häipyy helpommin suolistosta pois.

Onko mahdollista, että antibioottikuuri ei tepsi?

J. J.: Jos saa sellaisen bakteerin aiheuttaman infektion, jossa bakteeri on monille antibiooteille vastustuskykyinen, hoitovaihtoehdot ovat vähissä. Silloin saatetaan joutua käyttämään antibiootteja, joiden annostelu on hankalaa tai jotka muuten ovat tehottomampia. Pahimmillaan ei löydy lainkaan tehokasta antibioottia, mutta se on onneksi Suomessa harvinaista.

Euroopan maissa, kuten Italiassa ja Kreikassa, on jo paljon bakteerikantoja, joiden hoitoon ei ole enää vaihtoehtoja tai vaihtoehdot ovat erittäin huonoja. Jos tähän yhdistyy heikkokuntoisuus esimerkiksi syöpähoitojen jälkeen, infektiosta on hankalaa selviytyä.

Lääkäri määräsi lapselleni antibioottikuurin, josta sanoi itsekin, ettei se ole välttämätön. Milloin uskallan kieltäytyä lapselle määrätystä antibioottikuurista?

J. V.: Esimerkiksi korvatulehduksen hoidossa tärkeintä on kipulääkitys ja puuduttavat korvatipat. Usein voi hyvin odottaa pari kolme päivää, pahenevatko oireet.Jos oireet eivät asetu, ollaan yhteydessä lääkäriin.

Vanhemman ei pitäisi joutua tekemään päätöstä lääkkeen aloittamisesta. Se on lääkärin päätös. Voi olla, että joskus vanhempi tuo lapsen vastaanotolle niin aikaisessa vaiheessa, että oireet ovat vielä vähäisiä, ja kuuri määrätään varalle.

Lue lisää: Miten aloittaa liikunta flunssan jälkeen? 10 kysymystä

Tuhoavatko antibiootit suoliston vastustuskyvyn?

J. J.: Kun suolistoon tulee antibiootti, se tuhoaa tullessaan normaaleja bakteereja. Antibiootti raivaa itselleen tilaa normaalien bakteerien joukosta, ja suoliston mikrobistoon tulee aukko. Sillä tavalla vastustuskykyiset bakteerit saattavat löytää paikan, jossa selvitä. Näin antibiootti tuhoaa suoliston normaalia vastustuskykyä.

Se, kuinka paljon vastustuskyky heikkenee, on yksilöllistä ja riippuu myös antibiootista. Jokaiselle aiheutuu antibioottikuurista joitain vaikutuksia.

Kuinka nopeasti vastustuskyky palautuu?

J. J.: Yleensä suolisto palautuu kohtuullisen hyvään kuntoon kolmen kuukauden kuluessa antibioottikuurista. Valtaosalla se palautuu kokonaan ennalleen vuoden aikana. Joillakin muutokset saattavat näkyä parikin vuotta, mutta niin pitkäaikaiset vaikutukset ovat harvinaisia.

On myös ihmisiä, joilla suoliston mikrobisto ei palaudu ennalleen. Siihen vaikuttaa oma genetiikka ja se, millainen mikrobisto sattuu olemaan. Osaltaan on myös huonoa tuuria, jos saa kuurista esimerkiksi antibioottiripulin.

Lue lisää: Hyvä vastustuskyky – 10 vinkkiä virustorjuntaan

The post Uskallanko kieltäytyä antibioottikuurista? appeared first on Anna.fi.

Uusi Nivele-purutabletti on monipuolinen ja makeuttamaton ravintolisä, joka edistää liikuntanivelten joustavuutta. Kotimainen avainlipputuote sisältää glukosamiinia, kalakollageenia ja C-vitamiinia.

Kollageenit parantavat liikkuvuutta ja silottavat ihoa

Vaivanloiseen liikkumiseen voi olla syynä kollageenin puutos. Solujen ja kudosten rakenneproteiinien kollageenien muodostuminen vähenee 25-vuotiaana ja loppuu noin 40 vuoden iässä. Kollageenit antavat luu-, rusto-, jänne- ja ihokudoksille tukea, lujuutta, kimmoisuutta ja liikkuvuutta.

Jos peilistä katselee takaisin ikääntyneempi sinä, niin kyse voi olla myös kollageenin puutoksesta, joka näkyy ihon veltostumisena, ryppyinä ja juonteina sekä pigmenttiläiskinä. Hyvin imeytyvää kalakollageenia saadaan kalannahasta, kalan tukikudoksista ja suomuista.

Glukosamiini ja C-vitamiini hidastavat nivelrikon kehitystä

Glukosamiini on puolestaan nivelissä luonnostaan olevaa ainetta, jonka määrä myös vähenee, kun vuosia tulee lisää. Lukuisat tutkimukset ja kokeet ovat osoittaneet glukosamiinilla olevan suotuisia vaikutuksia rustojen kestävyyteen ja joustavuuteen. Sen avulla voidaan muun muassa hidastaa nivelrikon kehitystä ja korjata jo syntyneitä nivelvauriota.

C-vitamiini, jota tuotteessa on runsaasti, edistää kudoskollageenin muodostumista rustojen, luuston, jänteiden ja ihon normaalia toimintaa varten. Vähäinen C-vitamiinin saanti voi nopeuttaa nivelrikon kehittymistä.

Nivele auttaa pitämään glukosamiinin ja kollageenin määrän hyvällä tasolla ja sinut elämäsi kunnossa!

The post Pidä nivelet joustavina koko elämän Nivelen avulla appeared first on Anna.fi.

Nokkos-Kalkki-Inkivääri+vihersimpukka -valmisteen avulla voidaan vahvistaa luustoa ja parantaa nivelten liikkuvuutta sekä poistaa niistä arkuutta ja turvotusta. Monet ovat löytäneet valmisteesta apua nivel-, luusto- ja lihasongelmiin.

Pirkon nivelsärky helpottui

Pirkko Vahteron, 66, särkykierre alkoi, kun sormen nivel jäi kahden puun väliin. Kipu siirtyi vähitellen muihin niveliin. Myöhemmin hän venäytti myös selkänsä. Erikoislääkäri Kaarlo Jaakkolan ohje syödä monipuolisesti vitamiineja ja hivenaineita toi helpotusta särkyihin.

Pirkko on syönyt nyt Nokkos-Kalkki-Inkivääri+vihersimpukka -valmistetta ja on ollut tyytyväinen tuloksiin.
– Olen havainnut, että se auttaa kipuihin. Olen myös lisännyt nesteen määrää ja liikuntaa, jotka ovat omalta osaltaan vilkastuttaneet aineenvaihduntaa.

Tarmo pääsi eroon suonenvedosta

Tarmo Vähäkankaan, 46, vaimo puolestaan suositteli hänelle valmistetta polvikipuihin.

– Valmiste alkoi purra yllättävän äkkiä. Samalla loppuivat myös kiusalliset suonenvedot, joita oli aina tanssi-illan jälkeen.

Nokkonen tunnetaan monipuolisena yrttinä, joka lievittää kipuja välillisesti nopeuttamalla lihasten palautumista. Vihersimpukka taas sisältää nivelrustoa ja -nestettä lisääviä rakenneosia. Inkivääri puolestaan poistaa nivelten ja lihasten jäykkyyttä, arkuutta ja turvotusta, ja C-vitamiini antaa tukikudoksille lujuutta sekä vahvistaa vastustuskykyä.

The post Apua nivel-, luusto- ja lihasongelmiin Nokkos-Kalkki-Inkivääri+vihersimpukka -valmisteesta appeared first on Anna.fi.