Aamun ruuhkabussi, kaupan kassajono ja teatterin katsomo voivat olla hyvin haasteellisia paikkoja, jos tuoksut saavat kehon oireilemaan.
Allergia-, iho- ja astmaliiton tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan joka kolmas suomalainen kärsii tuoksuherkkyydestä. Tämä tarkoittaa sitä, että 1,7 miljoonaa suomalaista saa tuoksuista ja hajuista fyysisiä oireita.
Mutta mistä tuoksuherkkyydessä oikein on kysymys?
Tuoksuherkkä voi saada oireita monenlaisista hajuista
Tuoksuherkkyys luetaan ympäristöyliherkkyyksien kategoriaan. Sitä voidaan kutsua myös nimillä hajusteherkkyys ja tuoksuyliherkkyys.
Tuoksuherkät saavat tyypillisesti oireita haju- ja partavesistä, tuoksukynttilöistä, hiuslakoista ja voimakkaasti tuoksuvista kukista. Myös pesuaineet, ilmanraikastimet, home ja hajustetut kosteusvoiteet aiheuttavat usein oireilua.
– Yleisimpiä oireita ovat nuha ja kutiseva nenä, päänsärky ja silmäoireet, Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Sanna Virtanen kertoo.
Lisäksi voi ilmetä muun muassa pahoinvointia, yskää, äänen käheyttä, hengenahdistusta, kurkun karheutta, iho-oireita, huimausta, migreeniä, aivastelua, väsymystä ja nivelsärkyä.
Yleensä oireet loppuvat heti, kun oireita aiheuttanut tekijä poistuu. Toisaalta oireet voivat myös kestää pidempään. Osa tuoksuherkistä nimittäin reagoi tuoksuihin lievemmin ja osa vahvemmin.
Vahvasta tuoksuherkkyydestä puhutaan, jos tuoksuherkkyyden vuoksi on joutunut hakemaan apua terveydenhuollon ammattilaisilta, tuoksuherkkyys on heikentänyt merkittävästi omaa elämänlaatua ja/tai tuoksuherkkyyden vuoksi on joutunut olemaan viimeisen puolen vuoden aikana pois työ- tai opiskelupaikalta. Noin joka kymmenes yli puoli miljoonaa suomalaista on vahvasti tuoksuherkkiä.
Hajusteettomuus helpottaa tuoksuherkän elämää
Tuoksuherkkyyden hoitona toimii hajustettujen tuotteiden käytön välttäminen ja se, että myös lähipiiriä pyydetään vähentämään hajusteita. Julkisella paikalla tukalassa tilanteessa voi auttaa kaulahuivin tai vaatteen läpi hengittäminen.
Vahvasti tuoksuherkistä suuri osa käyttää apuna antihistamiinia, sillä se voi auttaa nuhaan. Osa käyttää myös särkylääkkeitä ja kortisonisuihkeita helpottaakeen oireitaan.
Vaikka allergialääkkeet voivat auttaa tuoksuherkkää, on kuitenkin hyvä huomioida, ettei tuoksuherkkyys ole sama asia kuin hajusteallergia. Hajusteallergia aiheuttaa kosketusallergiaa iholla ja se voidaan selkeästi todeta. Tuoksuherkkyyttä ei sen sijaan voida mitata objektiivisesti laboratoriokokeilla tai testeillä, mikä tekee siitä ongelmallisen vaivan.
– Lääkärin on hankalaa todeta tuoksuherkkyys, koska sille ei ole määritetty diagnoosin kriteerejä.
Jokin ympäristötekijä voi laukaista tuoksuherkkyyden
Tuoksuherkkyys on yleisempää naisilla kuin miehillä, ja se puhkeaa usein ennen 30 vuoden ikää. Sitä, mistä tuoksuherkkyys johtuu, ei kuitenkaan vielä tiedetä.
– On arveltu, että elinympäristön kemiallistuminen ja stressitekijät voivat vaikuttaa asiaan. Myös homeelle altistuminen saattaa laukaista tuoksuherkkyyden. Lisäksi tuoksuherkkyys on tavallisempaa allergikoilla ja astmaatikoilla kuin muilla, sillä heidän elimistönsä on herkempi ärsykkeille.
Tutkimuksen mukaan vahva tuoksuherkkyys on yleisempää, jos lähipiirissä tai sukulaisilla on ollut tuoksuherkkyyttä. Voiko herkkyys tuoksuille ja hajuille siis periytyä?
– Perinnöllisyydestä ei ole selkeää näyttöä, mutta asiaa on hyvä pohtia.
Tutkimuksen mukaan tuoksuherkkyys jakautuu melko tasaisesti eri ikäluokkiin. Tuoksuherkkyys on usein koko elämän kestävä vaiva, jonka kanssa on opittava elämään. Yli 70-vuotiaissa tuoksuherkkiä on kuitenkin keskimääräistä vähemmän. Vanhuuteen liittyvästä hajuaistin heikkenemisestä voi siis olla tuoksuherkille hyötyä.