Matkapahoinvointi on varsin yleinen vaiva, johon löytyy yksinkertainen selitys. Nenä-, kurkkutautien erikoislääkäri Mari Hero Mehiläisestä kertoo vinkit matkapahoinvoinnin estämiseksi tai helpottamiseksi.
Lue myös: Vitamiinivalmisteet voivat aiheuttaa pahoinvointia – miksi ja mikä avuksi?
Mistä matkapahoinvointi johtuu?
Matkapahoinvointi johtuu heiluvasta liikkeestä, joka ärsyttää tasapainoa aistivaa sisäkorvan aistinelintä. Se pahenee, jos silmät ja sisäkorva antavat tilanteesta keskenään ristiriitaista tietoa.
Sisäkorva on sitä mieltä, että ihminen liikkuu, mutta näköhavainnon mukaan ihminen on paikallaan.
Kuvottava olo on tyypillisintä vesillä, mutta se voi tulla myös teillä, raiteilla, ilmassa ja virtuaaliympäristössä, kuten elokuvissa.
Huvipuistohärvelit ja junan yläkerta ovat yleensä matkapahoinvoivalle liikaa. Jollekin laskettelu kevätrinteillä voi aiheuttaa ällöttävän olon, kun sisäkorva aistii liikkeen, mutta häikäisy haittaa näkemistä.
Miten matkaan kannattaa valmistua?
Juuri ennen matkaa ei kannata syödä vatsaa täyteen mutta ei myöskään olla kokonaan syömättä. Kumpikin ääripää voi pahentaa pahoinvointia.
Nestehukka heikottaa, joten sitä kannattaa torjua juomalla pari ylimääräistä vesilasillista. Riittävä nesteytys vaikuttaa sisäkorvan nestekiertoon, ja sisäkorvan nestetasapainon häiriöt altistavat huimaukselle.
Kylmä hiki on matkapahoinvoinnin oire, ja kylmettyminen pahentaa pahoinvointia. Varsinkin lennolle kannattaa varata jotain lämmintä vaatetta. Auton on hyvä olla vähän viileä.
Matkalle voi varustautua äänikirjalla. Sen kuuntelu vie ajatukset pois omasta olosta. Matkapahoinvointi tulee varmemmin, jos odottaa sitä ja puristaa pahoinvoinnin varalle annettua paperipussia sormet valkoisina.
Mikä on paras paikka matkustaa?
Autossa paras paikka pahoinvoivalle on apukuskin paikka, josta näkee kauas eteenpäin. Niskatyyny auttaa pitämään pään suorassa.
Veneessä ja lentokoneessa keskipaikat ovat parhaat, sillä niissä vaappuva liike on vähäisintä. Veneessä kannattaa viihtyä kannella ja suunnata katse horisonttiin. Junassa on helpompi matkustaa katse menosuuntaan.
Puhelimen räplääminen huonontaa oloa. Sen tuijottaminen ja katseen suuntaaminen alaspäin lisäävät ristiriitaa näköhavainnon ja sisäkorvan aistinelimen välillä.
Mitä itsehoitokeinoja pahoinvointiin on?
Matkapahoinvointiin markkinoidaan laseja, joilla pyritään yhdenmukaistamaan silmien ja sisäkorvan välittämää tietoa. Niistä ei taida olla hyötyä.
Rannekkeestakaan ei ole tutkimusnäyttöä, mutta moni saa siitä apua. Rannekkeen vaikutus perustuu akupisteeseen, jonka painaminen voi vähentää pahoinvointia.
Samaa pistettä voi yrittää hieroa itsekin. Se löytyy ranteen sisäsyrjältä jänteiden välistä, kahden sormenleveyden päässä kämmenestä.
Salmiakki, inkivääri ja laastarin laittaminen navan päälle ovat voineet auttaa yhtä. Mikään ei takaa, että ne auttavat toista. Pikkuinen napostelu helpottaa raskauspahoinvointia ja voi auttaa myös matkapahoinvointiin.
Lue myös Kotiliesi.fi: Pahoinvointi on yleensä vaaratonta – lääkäriin pitää kuitenkin hakeutua heti, jos pahoinvointiin liittyy näitä oireita
Millaiset lääkkeet helpottavat oloa?
Matkapahoinvointiin on olemassa suun kautta otettavia lääkkeitä ja korvan taakse laitettava, reseptillä saatava skopolamiinilaastari. Tabletit tulee ottaa noin tuntia ennen ja laastari laittaa paikoilleen 5–6 tuntia ennen matkaa.
Vanhan polven antihistamiinit eli syklitsiini ja meklotsiini vaikuttavat keskushermoston kautta pahoinvointia helpottavalla tavalla. Ne saattavat väsyttää, heikentää suorituskykyä ja kuivattaa suuta. Niitä saa ilman reseptiä.
Reseptilääkkeistä skopolamiinilaastari vaikuttaa keskushermoston kautta pahoinvointia hillitsevästi.
Proklooriperatsiini taas salpaa esimerkiksi oksennusrefleksiin liittyviä reittejä keskushermostossa. Sitä käytetään matkapahoinvoinnin lisäksi muun muassa skitsofrenian hoidossa, mutta matkapahoinvoinnin taltuttamiseen riittää huomattavasti pienempi annos.
Mistä tietää, mikä lääke kannattaa valita?
Tabletit sopivat lyhyemmille automatkoille tai lentomatkoille. Niiden teho riittää noin viideksi kuudeksi tunniksi.
Laastari vaikuttaa jopa kolme vuorokautta, joten sitä voi suositella pidemmille merimatkoille tai purjehduksille. Siitä on apua, vaikka oksentaisi.
Lapselle ja iäkkäälle ihmiselle sopivasta lääkkeestä tulee kysyä apteekissa tai lääkäriltä. Olemassa olevat lääkkeet ja sairaudet voivat vaikuttaa lääkkeen valintaan: esimerkiksi syklitsiini ei sovi, jos sairastaa uniapneaa tai glaukoomaa.
Tepsiikö siedätys matkapahoinvointiin?
Risteilymatkaajat tietävät, että laivalla matkapahoinvointi helpottaa parissa kolmessa päivässä. Sisäkorva tottuu ärsytykseen, jos tilanne jatkuu riittävän pitkään tai toistuu riittävän usein.
Tämän vuoksi on parempi mennä hankalaan tilanteeseen pahoinvointilääkkeen kanssa kuin alkaa vältellä matkustamista.
Laivamatkaajat tietävät senkin, että joskus pahoinvointi tulee vasta, kun nousee aalloilta kuivalle maalle. Kyse on sisäkorvan tavasta reagoida muutokseen.
Asentohuimauksen hoitoon tarkoitettu liikesarja ei auta matkapahoinvointiin. Asentohuimauksen syy on sisäkorvan kaarikäytävässä liikkeelle lähteneessä sakassa, joka ohjataan liikesarjalla oikeaan paikkaan.
Mitä tehdä, jos matkapahoinvointi tulee kaikesta huolimatta?
Harva matkapahoinvoiva oksentaa heti kaaressa. Ensin tulee heikko olo ja kylmä hiki, haukotuttaa ja suu kostuu syljestä.
Lääkkeistä ei enää tässä vaiheessa ole apua, mutta auton voi pysäyttää ja jaloitella. Lentokoneessa ja junassa voi painaa pään kiinni selkänojaan ja sulkea silmät. Laivassa kannattaa hakeutua keskiosaan, painua makuulle ja sulkea silmät.
Kun tilanne on ohi, kannattaa syödä ja juoda kevyesti. Elimistö toipuu tilanteesta nopeasti, mutta sitä voi avittaa välipalalla.
Juttu on julkaistu Annassa 23/25