Kaljuuntuminen eli androgeneettinen alopecia mielletään usein miesten ongelmaksi, mutta todellisuudessa se koskettaa myös naisia. Mehiläisen ihotautilääkäri Maria Huttunen kertoo, että naistyyppinen kaljuuntuminen alkaa tyypillisesti 40–60 vuoden iässä.
“On kuitenkin täysin mahdollista, että hiusten harveneminen alkaa naisellakin jo parikymppisenä.”
Syy on geeneissä
Naistyyppinen kaljuuntuminen ilmenee Huttusen mukaan hieman eri tavoin kuin miestyyppinen. Merkittävin ero on se, että naistyyppinen kaljuuntuminen harvoin johtaa kirjaimelliseen kaljuun. Hiukset kuitenkin harvenevat merkittävästi erityisesti päälaen alueelta.
“Naistyyppisessä kaljuuntumisessa hiusraja ei pakene, vaan hiukset harvenevat tasaisesti etenkin päälaelta. Usein sen huomaa laajentuneesta jakauksesta.”
Lue myös: Kutiseva päänahka voi johtua väärästä hiustenpesutavasta – näillä konsteilla helpotat kutinaa
Vaikka naistyyppinen ja miestyyppinen kaljuuntuminen oireilevat hieman eri tavoin, on syy hiusten harvenemiseen molemmissa sama.
“Androgeneettinen alopecia johtuu geeneistä, jotka saavat hiusjuuret reagoimaan mieshormoneihin eli androgeeneihin poikkeavasti. Tämän seurauksena hiusten kasvu alkaa vähentyä.”
Koska syy on geneettinen, ei hiusten harvenemiseen voi vaikuttaa elämäntavoilla tai -valinnoilla.
Diagnoosi tehdään oireiden perusteella
Naistyyppinen kaljuuntuminen todetaan Huttusen mukaan oireiden perusteella.
“Koska kyseessä on geneettinen ominaisuus, androgeneettista alopeciaa ei voida todeta verikokeilla tai muilla laboratoriotesteillä. Sen sijaan diagnoosi annetaan oireiden perusteella.”
Jos hiusten harveneminen keskittyy päälaelle, eikä sitä selitä mikään sairaus, lääkitys tai hormonaalinen muutos, joka voisi aiheuttaa hiustenlähtöä, on syy todennäköisesti naistyyppinen kaljuuntuminen.
Lue myös Kotiliesi.fi: Etsimme parasta huulirasvaa – herkullinen markettinaamio ja ylellinen eliksiiri jakoivat ykkössijan
“Ratkaisevaa diagnoosia tehdessä on se, että hiustenkasvu päälaella poikkeaa merkittävästi niiden kasvusta niskassa. Hiusten harveneminen ei myöskään koske vain yksittäistä kohtaa, vaan koko päälakea.”, Huttunen kertoo.
Naistyyppinen kaljuuntuminen ei ole sairaus, joten sitä ei tarvitse säikähtää. Se ei myöskään vaadi hoitoa, ellei ihminen itse koe, että hiusten harveneminen häiritsee.
Naistyyppinen kaljuuntuminen: Hoitokeinona liuos tai lääkitys
Naistyyppistä kaljuuntumista hoidetaan hiuspohjaan hierottavalla minoksidiililiuoksella, joka ehkäisee hiusten harvenemista ja voi myös stimuloida uusien hiusten kasvamista. Liuosta myydään apteekissa nimellä Rogaine ja sitä voi ostaa ilman reseptiä.
“Jos omien hiusten huomaa harventuneen, suosittelen kuitenkin käymään ihotautilääkärillä ennen minoksidiililiuoksen ostamista, jotta diagnoosi ja sitä kautta myös hoitokeino on varmasti oikea.”, Huttunen linjaa.
Minoksidiliuoksen lisäksi naistyypillisen kaljuuntumisen hoitokeinoina voidaan käyttää myös suun kautta otettavia antiandrogeenisia lääkkeitä, kuten spironolaktonia ja tiettyjä e-pillereitä, jotka estävät mieshormonien vaikutuksia.
Huttusen mukaan androgeneettista alopeciaa on yritetty hoitaa ja ehkäistä myös muilla hoitokeinoilla, kuten laserilla, mikroneulauksella ja PRP-hoidoilla. Näiden hoitokeinojen tehokkuudesta ei kuitenkaan ole vielä riittävästi tieteellistä näyttöä.
Naistyyppinen kaljuuntuminen ei lähde somehoidoilla
Sosiaalisessa mediassa trendaaviin hiustenkasvua stimuloiviin metodeihin kuten rosmariiniveteen ja päänahan hierontaan Huttunen suhtautuu skeptisesti.
“Myöskään näiden metodien toimivuudesta ei ole riittävästi tieteellistä näyttöä. Toistaiseksi minoksidiililiuos ja antiandrogeeniset lääkkeet ovat ainoat tutkitusti toimivat hoitokeinot naistyyppisen kaljuuntumisen hoitoon.”
Huttunen ei kuitenkaan näe, että rosmariinivedestä tai päänahan hieromisesta olisi mitään haittaakaan. Niitä voi siis huoletta kokeilla.
“Suosittelen kuitenkin hakeutumaan ihotautilääkärin vastaanotolle, mikäli hiusten harvenemisen haluaa oikeasti pysäyttää.”