1. Käsi on alkanut vapista. Onko tämä Parkinsonin tautia?
Toisen käden vapina voi olla merkki alkavasta Parkinsonin taudista. Se on parantumaton, hitaasti etenevä liikehäiriösairaus, jossa dopamiinia tuottavien solujen määrä aivoissa tuntemattomasta syystä vähenee. Dopamiini on aivojen välittäjäaine, joka osallistuu muun muassa liikkeiden säätelyyn.
Vapina tulee tyypillisesti levossa. Esimerkiksi kävellessä vapaana roikkuva tai istuessa sylissä lepäävä käsi alkaa tutista. Alkuvaiheessa vapina on usein lievää ja ajoittaista. Se laantuu, kun tekee kädellä jotain. Kun tauti etenee, vapinaa ei voi enää estää tahdonvoimalla.
Käden jäykkyys on toinen tyypillinen, alkavan Parkinsonin taudin mahdollinen oire. Tällöin käsivarsi ei myötäile kävellessä jalkojen liikettä entiseen tapaan. Jäykkä, ehkä arka olkapää saa monen hakeutumaan yleislääkärille, joka ohjaa potilaan hermoston ja lihaksiston sairauksiin perehtyneen lääkärin eli neurologin vastaanotolle.
Epäily Parkinsonin taudista voi herätä myös vaikka unilääkärillä. Osalla sairastuneista unesta tulee levotonta, kun sairastunut alkaa liikehdellä öisin.
2. Miten Parkinsonin tauti varmistuu?
Parkinsonin tauti diagnosoidaan oireiden ja potilaan haastattelun perusteella. Se ei näy laboratoriokokeissa eikä kuvantamistutkimuksissa, tosin joskus käytetään aivojen isotooppikuvausta diagnostiikan apuna. Kuvantamistutkimuksilla halutaan sulkea pois muita mahdollisia oireiden aiheuttajia.
Taudin alkuvaiheessa diagnoosi ei ole kovin tarkka. Lieviä oireita jäädään seuraamaan. Diagnoosi tehdään, kun nähdään, miten oireet kehittyvät ja hoidot purevat niihin.
3. Kuinka nopeasti tauti etenee?
Parkinsonin tauti on hermostoa rappeuttava sairaus, jonka kulkua voi verrata esimerkiksi niveliä rappeuttavaan nivelrikkoon. Nivelrikossa polvi voi kipuilla tänään vähän ja vuosien päästä vähän enemmän. Kukaan ei kuitenkaan pysty sanomaan, mitä vauhtia rappeumasairaudet etenevät ja koska ne alkavat haitata merkittävästi elämää.
Parkinsonin tauti etenee yleensä hitaasti, vapinaa sisältävä tauti yleensä muita hitaammin. Vapina, jäykkyys ja hitaus voivat saada rinnalleen vasta vuosien kuluttua muita oireita, kuten kaatuilua, puhehäiriöitä, verenpaineen vaihtelua, nielemisongelmia tai muistihäiriöitä. Yhdelle ihmiselle tulee harvoin niitä kaikkia.
Sairastuminen parantumattomaan sairauteen järkyttää. Diagnoosin jälkeen kannattaa jatkaa elämää entiseen malliin. Parkinsonin tautiin on hyviä hoitoja.
4. Parkinson taudin lääkkeillä on haittoja. Tuleeko niitä kaikille?
Lääkehoito aloitetaan yleensä vasta, kun oireet vaikuttavat merkittävästi toimintakykyyn. Tällöin lääkkeistä on enemmän hyötyä kuin haittaa.
Käytettävät lääkkeet saattavat aiheuttaa päiväväsymystä. Osa niistä turvottaa jalkoja ja osa voi aiheuttaa impulssikontrollin häiriöitä, kuten pelihimoa ja yliseksuaalisuutta.
Haitat liittyvät isoihin lääkeannoksiin. Niiden välttämiseksi hoidossa käytetään mieluummin pienempää tehokasta lääkeannosta, vaikka se ei välttämättä vie oireita kokonaan.
Levodopa on yleisin, ja usein ensimmäisenä käytettävä lääke. Se muuttuu aivoissa dopamiiniksi.
Lue lisää: Apuväline maksoi apteekissa 2,20 e ja auttoi unettomuuteen, kuorsaamiseen ja hampaiden kiristelyyn
Jos oireet ovat lievät, niihin voidaan käyttää dopamiiniagonisti- tai MAO-B-estäjälääkkeitä. Lääkkeet vaikuttavat dopamiinitoimintaan eri mekanismeilla, ja siksi niitä usein yhdistellään. Useampi lääke pienellä annoksella on haittojenkin kannalta parempi kuin yksi mahdollisimman suurella annoksella.
Lieviä oireita ei välttämättä tarvitse hoitaa mitenkään.
5. Mitä oireille voi tehdä itse?
Säännöllinen liikkuminen vilkastuttaa jonkin verran aivojen jäljellä olevaa dopamiinitoimintaa. Hyötyliikunnan lisäksi kannattaa harjoittaa tasapainoa, lihaskuntoa ja liikkuvuutta. Rentoutumisharjoitukset voivat vähentää lihasjännityksiä.
Mikään yksittäinen ruoka-aine ei hidasta taudin etenemistä, mutta Välimeren ruokavalio saattaa pitää sairastuneen pidempään parempikuntoisena. Siinä ei ole juuri lainkaan punaista lihaa, vaan kasviksia, hedelmiä, kalaa ja hyviä rasvoja, eli öljyjä, siemeniä ja pähkinöitä. Täysjyväviljan ja kasvisten kuitu vähentää Parkinsonin tautiin usein liittyvää ummetusta.
6. Loppuuko työelämä ja autoilu tähän tautiin?
Parkinsonin tauti kehittyy yleensä 50–70 vuoden iässä. Jos oireet ovat lievät, useimmat jatkavat ammatissaan. Fyysisesti rankkoja työtehtäviä voidaan muokata sairastuneelle paremmin sopiviksi.
Liikkeiden hitaus ja jäykkyys voivat vaikuttaa ajamiseen, mutta vasta kun tauti on edennyt pitkälle. Ryhmä 2 eli kuorma- ja linja-auton sekä ammattikuljettajien joukko joutuu luopumaan ajoluvastaan varhaisemmassa vaiheessa kuin henkilöauton kuljettaja.
Kysymyksiin vastasi neurologian professori Valtteri Kaasinen Turun yliopistosta.